Tunnisteet

Neule (146) Anjalin (122) Blogikissan seikkailut (118) Lankaa (115) Mökkihöperöt (101) höpöhöpö (72) Valmis 2013 (65) Valmis 2015 (64) Sukat (60) Valmis 2016 (56) Valmis 2014 (55) virkkuu (43) Tyks Sytomyssykampanja (34) Verkkokauppa (33) Knit Picks (30) Alpakka (29) Huivi (29) teetee (27) Hyväntekeväisyys (25) Pipo (24) Verkkolankakauppa (21) joulu (20) messut (20) tilaustyö (20) vauvaneule (20) valmis 2017 (18) Puikot (17) Ulkoilua (17) Katia (15) Tossut (15) sukkalanka (15) tärvellykset (15) Pitsineule (14) Pyöröpuikot (14) KnitPro (13) Tundra (12) huovutus (12) hyvä mieli (12) Kirjonta (11) Sukkasato 2014 (11) Askartelu (10) SMC (10) lapaset (10) teetee neulelehti (10) valmistuneet 2012 (10) Myssy (9) Pallas (9) Sukkasato 2015 (9) Poncho (8) Salla (8) Sukkasato 2013 (8) Susukatastrofi (8) tilausneule (8) Addi (7) Arvonta (7) Helmi (7) Waves (7) lahja (7) tiskirätti (7) värjäys (7) Jottai ihan muuta (6) Tilastoja (6) alpakkasukkalanka (6) bambulanka (6) haaste (6) teetee Saga (6) Junasukat (5) Kirjoneule (5) Novellikoukku (5) Primanova (5) Puuvillaa (5) puuvillalanka (5) Blogi (4) Koukkuaminen (4) Pääsiäinen (4) Step (4) kauluri (4) kädentaitomessut (4) virkattu hattu (4) yllätys (4) Hullun Halpa lauantai (3) Quetzal (3) Ryijy (3) Rähinää (3) bambusukkalanka (3) kypärämyssy (3) tuubihuivi (3) Arne & Carlos (2) Arte (2) Bolero (2) EXP (2) Elegant (2) Ergonomics (2) Hardanger (2) Juuret (2) Kierrätys (2) Käsityökirja (2) Laukku (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) Neulomakerho (2) Regia (2) San Remo (2) Sirdar (2) Siskorusettisukat (2) Tahiti (2) Tunnustus (2) Turku (2) koru (2) käsityönäyttely (2) mekko (2) palmikkoneule (2) pikkutytön mekko (2) teetee Apollo (2) teetee Hilla (2) teetee neuleviikko (2) teetee virkkausviikko (2) valmiskauppa (2) Adriafil (1) Adriafil Primula (1) Amina (1) Baleno (1) Bambupyöröt (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) Helmivene (1) Hilos Omega la Espiga (1) Juhlat (1) Katia Arte (1) Katia darling (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Lumi (1) Magig loop (1) Muistot (1) Pellavalanka (1) Pöllöpipo (1) Revontuli (1) Rowan (1) Sevilla (1) Silkkilanka (1) Sirdar Baby Bamboo (1) Suomi 100 (1) Terijoki (1) Turvalonkero (1) Tölkkinipsut (1) Zing Cubics (1) hahtuva (1) heijastinlanka (1) nettineulekurssi (1) neulemekko (1) neuletekniikka (1) pannulappu (1) ruokaa (1) saumat (1) trikoo (1) tunika (1) verkkokurssi (1) villahousut (1) virkattu matto (1)

lauantai 31. toukokuuta 2008

Valkoista pitsiä


Kesäaika kaupassa alkaa ja sen innoittamana syntyi tämä:


 



 


 


Malli 20 Moda 3/2008


Lanka: Merssi


Koukku: 2½


 


Eihän kukaan enää muista sitä, että muutama viikko sitten taisin vannoa, etten koskaan milloinkaan enää virkkaa…eihän? Tuo nyt vaan oli niin kesäisen näköinen, että se vaan pakotti nappaamaan hyllystä kerän Merssiä ja koukun. Ohjeeseen tekisin sen verran korjausta, että pyytäisin virkkaamaan aloitusketjuksi LÖYHÄSTI 120s (tai vaihtoehtoisesti puolta numeroa suuremmalla kokulla). Tämä kesäpipo kiristää reunasta ainakin minun isoa päätäni. Eikä tässä vielä kaikki: 100g:n kerässä on yli puolet jäljellä, joten aloitin heti toisen samanlaisen mainitulla korjauksella!


 


Myös oma kesäneuleeni Blend Bamboosta on jo hyvällä alulla:


 



 


 


Olen herkutellut ajatuksella tästä mallineuleesta jo alkukeväästä asti ja nyt se on viimein puikoilla! Lanka on namia neuloa, mutta ähellettyäni pari mallikertaa pitsiä meinasin purkaa koko roskan ja unohtaa tämän vuoden kesäneuleen kokonaan. Villalangalla 4 oikein yhteen etu- tai takareunasta olisi ollut pala kakkua, mutta tällä bambun ja puuvillan sekoitteella varsinaista taistelua! Ensin pitää tunkea puikko kaikkien neljän venymättömän silmukan läpi ja vetää ne langalla yhteen. Seuraavaksi huomaat, että joku neljästä ei olekaan kyydissä, vaan juoksee iloisesti karkuun. Tai sitten olet onnistunut ronkkimaan puikolle vaan muutaman säikeen lankaa… En antanut periksi vaan totesin, että tähän pitää olla ratkaisu. Löytyihän se. Hidastahan tämä on, muttei nosta verenpainetta alkuunkaan kuten alkuperäinen taistelu:


 


4 oikein yhteen puuvillantyyppisellä langalla Susun tapaan:


 


Neulo 1 s oikein ja siirrä se takaisin vasemmalle puikolle. Nosta sitten kolme seuraavaa silmukkaa neulotun yli ja siirrä silmukka oikealle puikolle.


 


4 oikein yhteen takareunoistaan Susun tapaan:


 


Nosta 3 silmukkaa neulomatta oikeanpuoleiselle puikolle (yksitellen). Neulo 1 s oikein ja nosta neulomattomat silmukat sen yli.


 


Neulottuani joku 15 cm huomasin, että toinen puikoista oli 3 ja toinen 2½… Eipä haittaa. Tää on nyt MULLE ja jos jotakuta kiinnostaa tutkia miten epätasaista sileä neule meikäläisen pyrstön päällä on niin siitä vaan. En pura! Jatkan vaan kahdella kolmosella…


 


Kesäaika meidän puodissa tarkoittaa käytännössä sitä, että ovet pidetään kiinni lauantaisin kesä-, heinä- ja elokuussa. Huomenna on viimeinen lauantaityöpäivä ja sen jälkeen saa aloittaa viikonlopun kuten yleensä muutkin ihmiset jo perjantai-iltana! Ruhtinaallista! Mennään mökille jo perjantaina ja takaisin voi tulla vasta maanantaiaamuna jos siltä tuntuu! Kaiken lisäksi aion pistää elämän risaiseksi ja pitää kesän aikana kokonaista kaksi viikkoa lomaakin. Eka viikko on Juhannusta ennen ja toinen elokuun alussa.


 

Makeaa Elämää


Piikkiön Joulupukki toi lahjakortin ystäväni Päivin kauneushoitolaan Hoitola Lepohetkeen. Osan lahjasta käytin jo aikaisemmin keväällä kasvohoitoon ja naamakarvojen poistamiseen ja osan jätin jemmaan kesän kynnykselle eli tähän päivään. Kasvohoito oli ihanan rentouttavaa ja tuntui, että naamasta lähti muutama vuosi…


 


Kesän kunniaksi päätin käyttää lopun lahjasta kesäjuttuun eli karvanpoistoihin. Olin kuullut ja lukenut kaikenlaista kivaa sokeroinnista ja se kuulosti juuri oikealta jutulta… Siispä töiden jälkeen karautin Ruskolle tavoitteena sileät ja kauniit bikinirajat. (Eilen jo alkoi jännittää tämä ajatus).


 


Olen lukenut body sugaringista kaikenlaista positiivista ja Päivi tietty oli vahvistanut tietoni oikeaksi. Siis että ”Sokeroinnin suosio piilee juuri sen kivuttomuudessa, mutta sokeroinnilla otetut karvat pysyvät perinteisiä tapoja pidempää poissa. Tämä johtuu siitä, että karvaa vedetään ihosta kasvusuuntaan, joten se ei katkea vaan joutuu ottamaan kasvulleen vauhtia aivan alkumilleiltä. Kaikin puolin sokerointi on aika ”nami-tapa” saada pehmeä ja sileä silkki-iho”


 


Kuulostaako kivalta? Minusta ainakin!


 


Ensin nypittiin kulmakarvat perinteisesti pinseteillä. Sen jälkeen katse oli kirkas ja koko maailma tuntui valoisammalta vaikka homma sattuikin keleesti. Onneksi edessä oli tämä ”makea ja kivuton” jatko… Viiksi- ja partakarvojen jälkeen Päivi totesi että ”Nyt on tämä pää valmis” ja oli aika siirtyä niihin bikinirajoihin…


 


Jostain lämmityskoneesta haettiin kourallinen hunajan näköistä tahmeaa mönjää, jota sitten P pyöritteli sormissaan pahaenteisen näköisenä. Siinä vaiheessa meinasin kirmata karkuun ekaa kertaa… Mönjää sitten läästittiin bikinirajaan ja koko ajan mulle vakuutettiin, että se levitys on pahin juttu. Niin kuin olikin. Kun sitten mössö karvoineen kiskottiin irti, niin se tapahtui niin nopeasti, ettei mun järki ehtinyt kipua kokea ennen kuin se oli jo ohi! Mutta kun sitä piti levitellä monta kertaa! Olo oli kuin hammaslääkärissä. ”Enää vähän…yks kerta enää…” Kun mä valitin et ”Sä lupasit et yks kerta enää” niin P vastas vaan kylmästi et ”Mä tarkoitin et yks kerta TÄSTÄ kohdasta” ja ”Ei se ole niin vaarallista, jos tulee vähän verta…se on ihan normaalia kun ne tupet on niin tiukasti kiinni”. Huh… Puolivälissä hoitoa olin sitä mieltä, että tää saa riittää ja siihen Päivi vaan, että ”OK. Sulla on kaks vaihtoehtoa: Joko jatketaan toinenkin puoli tai sitten nypit kaikki karvat yksitellen pinseteillä”. Oliko mulla muka oikeasti joku vaihtoehto? Välillä kuulin kommentin et ” Sä tulet vielä kiittämään mua tästä!”


 


Selvisin hengissä. Kun soitin äidille ja valittelin kärsimyksiäni, niin kuului vaan nauravainen kommentti et ”Kauneudesta pitää kärsiä”. Bikinirajat on nyt mustelmilla ja kävely on kuin Ankkalinnan väellä… ja kaiken lisäks olen satavarma, ettei äiti ikinä olis tällaiseen hullutukseen lähtenyt. Tai mistä sitä tietää…


 


Ja tää kaikki miks? Mulla on sen verran läskiä, ettei todellakaan tule mieleenkään kulkea missään julkisilla paikoilla bikineissä, joten  mitä ihmeen väliä niillä bikinirajoilla muka on?


 


Ehkä kuitenkin loppukesästä kiittelen Karvista lahjakortista ja Päiviä hyvästä hoidosta. Ny mää vaan poden makean elämän seurauksista ja vaapun eteenpäin Ankkalinnan tyyliin…

keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Rannekkeita ja kampeloita (viimeinen osa)


Tällä viikolla on valmistunut vain ihan pikkuinen käsityö ja sen siivellä toinenkin:


 



 


Punaiset helmirannekkeet ovat tilaus ja siniset ovat pyörineet puodin hyllyillä jo pari vuotta. Mulla on tapana roikottaa keskeneräisiä töitä putiikissa välillä ihan tarkoituksellakin. Joitain asioita on hyvä saada kokeilla itse, ennen kuin menee kotiin lankojen, puikkojen ja ohjeen kanssa. Helmirannekkeissa konstikasta voi olla helmien pujottaminen lankaan ja helmien siirtäminen oikeaan kohtaan neuleessa. Salomonin solmuja lojuu keskeneräisenä sen vuoksi, että alun perin mulla itselläni oli vaikeuksia ohjeen tulkitsemisessa (kiitos Tuomi kun autoit mut alkuun silloin kauan sitten). Varrasvirkkaus on myös simppeli juttu, mutta sitäkin voi olla ihan hauskaa nähdä ja kokeilla livenä. Siinähän lopputulos on ihan näyttävä ja tekniikka helpompi kuin osaisi kuvitellakaan!


 


Rannekkeet ei nyt ihan kesäiseltä tunnu, mutta ne on tosi toimivat! Jos on vähän viluinen ja pukee helmirannekkeet, niin kohta on taas lämmin. Tekniikka on kuulemani mukaan norjalaista perinnekäsityötä. Lankana Lanett ja puikot 1,5. Kesäkäsityöksi rannekeet on kivat, kun ne menee pieneen tilaan ja niitä voi tehdä vaikkapa joululahjoiksi pikkuhiljaa. Talvella niitä voi käyttää vaikkapa bleiserin kanssa "rannekoruna".


 


Sain eilen kivan sähköpostin, jossa oli muutama kuva muistoksi koko talven virkkausurakasta:


 



 


Hienoon paikkaan ovat kampelat päässeet!


 


Nyt taas Kampelavalssi laulattaa ja minä, joka vannoin etten ikinä enää virkkaa, olen jo aloittanut oman verkkopaitani (jota Karvis tituleerasi rantapalloksi) ja suunnittelen kesähattua…


 


Kampelavalssin viimeiset sanat ovat: "Sitten käyn popsiman!"

Kenkutus ohi


Varmaan yli viikko on vierähtänyt viimeisestä piipahduksestani täällä blogilla. Syynä on se, että ilmassa on jostain syystä ollut ankaraa kenkutusta. Ja kun kenkuttaa, niin sormenpäistä putoilee näppäimistölle pelkkää känkkäränkkää ja kuka sellaista haluaisi lukea? En minä ainakaan – tarttuu vielä muihinkin!


 


Kenkutukseen toi maanantaina helpotusta asiakkaani, joka toi tämän:


 



 


 


Kiitokseksi hyvästä palvelusta. Olen hämilläni ja liikuttunut.


Kiitos Paula!

torstai 22. toukokuuta 2008

Rintaa pistää ja kurkkua kuristaa


Eilen oli ihan hirveä päivä. Se alkoi iloisesti, kun paras ystäväni jo 35 vuoden takaa poikkesi aamukaffella puodissa matkallaan Nauvosta Helsingin kautta Kangasalle. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa vaikka aikaa olikin vähän.


 


Sain viikko sitten kunigasajatuksen tehdä kaikki keskeneräiset työt valmiiksi ennen kuin aloitan yhtään uutta. Luomucottoni ja Karvisen synttärilahja valmistuivat jo viime viikolla ja eilen vielä musta Mandarin-pusero sai pääntien reunuksen. Sukka poikittain sai purkutuomion, koska ohje oli ihan typerä.


 


Mitä sitten? Tästä tilanteesta olen haaveillut varmaan vuosikaudet ja nyt se oli totta. Suunnitelmia on tietysti ollut pilvin pimein, mutta mistä aloitta? Äidiltä ja isältä sain synttärilahjaksi 17 kerää punaista Primaveraa jakkua varten ja Karvinen lahjoi mua joku aika sitten kymmenellä kerällä Noron Silk Garden Liteä. Mut kun ne on niin talvisia ja mä ihan oikeasti tarviin kesäks edes jonkun rievun ylleni. Mikä lanka? Mikä väri? Paniikki alkoi iskeä päälle. Kurkkua alkoi kuristaa ja rintaa puristaa. Vaihtoehtoina oli Blend Bamboo tai poistokorissa oleva ”Kiinalainen ravintola” eli Ribboo, joka on ihana bambun ja soijan sekoitus. Ribboon hylkäsin, koska ainut mahdollinen väri olisi ollut musta ja se on kuuma kun ajelee työmatkoja auringossa ilman ilmastointia. Siispä Blend mut mikä väri ja mikä malli? Kokeilin eri värejä peilin edessä kasvoja vasten ja päädyin heittämään kässäpussiini kerän oranssia ja pari ohjetta. HUH. Päätös tehty.


 


Onneksi muistin, että tilauksessa on punaiset helmirannekkeet ja pujotin helmet valmiiksi lankaan ennen kotiinlähtöä. Jotain sentään alulle.


 


Kotiin tullessa mittasin showmielellä verenpaineen ja hiukan pelästyin, kun yläpaine oli samaa luokkaa kun bensan hinta senteissä ja alapainekin hipoi satasta! Nappasin äkkiä oranssin Blendikerän ja puikot käsiini ja samassa muistin kuulleeni väriterapialuennolla, että ORANSSI KOHOTTAA VERENPAINETTA!


 


Hätääntyneenä heitin langan takaisin kässäpussiin ja lähdin Tassun kanssa rantaan ulkoilemaan.


 


Kotiin palatessa oli olo jo pikkuisen parempi ja annoin itselleni luvan tarttua Primaveraan mallitilkun verran. Silkkivillalanka on sen verran terapeuttista, että sen hypistely ihan varmasti alentaa paineita oli väri mikä hyvänsä. Olo parani heti hiukan. Seuraavaksi neuloin puoli mallikertaa helmiranneketta ja aloitin ihan tavissukan kutomisen puretusta koolatusta langasta. Ja päätin tehdä oman kesäneuleeni valkoisesta Blend bamboosta. Otin lasillisen viiniä. Mittasin paineet. Yläpaine oli pudonnut 35 pykälää ja alapainekin16!


 


Mitä opimme tästä? Ilman keskeneräisiä käsitöitä oleminen on pahanlaatuinen terveysriski!


 



 


Synttärilahjoja. Myös Tassu tietää mikä on hyvää lankaa...


E:ltä sain Kanttarellikeittokirjan ja tattipastaa sekä viinin, joka sopii paistettujen ahvenfileiden ja kanttarellikastikkeen kanssa. Toinen viini oli saatava kissapullon takia. Kuvassa se on siks että se menee kivasti sävy sävyyn lankojen kanssa:-)


 


 

maanantai 19. toukokuuta 2008

Kässyjä


Kyllä täällä käsitöitäkin tehdään, vaikka kevätaika pikkuisen hommaa hidastaakin.


 


Viime viikolla valmistui kaksi neuletta. Ensimmäisenä vauvasysteemi Organic Cottonista. Väri on ihan yhtä luomu, kuin lanka, mutta se taitaa olla muutenkin nyt trendinä. Luonnonvalkoisen vauvalangan kaverina suosituin vauvalankaväri suunnilleen vuoden ajan on ollut beige! Vaalean sininen ja vaalean punainen on ihan out. Äidin ystävätär teki minulle marttanuken tyyliin tämän nuken, joka poseeraa kuvassa uutuusneule päällänsä. Nuken nimi on Kaino. Kaino näyttää enemmän tytöltä, mutta valitsin nimen sen mukaan, että se voi tarvittaessa poseerata sekä pojan, että tytön neuleessa… Nutun koko on 3 kk ja lankaa meni vajaat kolme kerää. Kauluksen kiinnittämisen kanssa pähkäilin tovin ennen kuin sain sen kauniisti paikoilleen. Lopputulos oli kuitenkin pähkäilyn arvoinen. Lanka oli varistä huolimatta terapeuttisen ihana neulottava! Luomuilmeen kruunaa puiset sydännapit:


 



 


Loppu tulee sit myöhemmin ja loppu on nyt tässä: 


 



Karvisen synttäripäivästä tasan kuukausi oli viime perjantaina kun tämä lahjaliivi viimein valmistui. Lankana yksi suosikeistani eli Maija. Kohtuuhintainen, ei liian paksu, voi pestä koneessa 40:ssä (Et sitten Karvis laita sitä kuivausrumpuun!). Kun viimeinenkin langanpätkä oli iltapäivällä päätelty, niin huomasin neuleessa virheen, joka kirkui toisen etukappaleen etureunassa niin näkyvällä paikalla, että puolisokeakin sen olisi huomannut. Piti kiireen vilkkaa piilottaa tekele, kun Jossu astui puodin ovesta. Jäin kiinni tai oikeastaan tunnustin virheen itse ja sitten huijauskorjasin sen niin hyvin ettei kukaan voi huomata! Sen jälkeen hihkuin taas innoissani et "Kyl mä sit olen taitava".  Siis taitava kätkemään virheitä…ei niin taitava tekemään virheetöntä työtä… Mun mottona on että jokaisessa kunnon käsityössä PITÄÄ olla yks virhe. Se tekee työstä käsityön!


 


Karvisen synttäriliivin kanssa samassa kuvassa on ihana orvokki-istutus, jonka sain Jossulta perjantaina. Kiitos! Kuten huomaat…se on edelleen hengissä. Tassullekin kelpasi kukan koristerusetti mutta etana on edelleen tallessa… Kuvaakohan etana mun käsitöiden edistymistä?


 

sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Onni on kunnon sadevaatteet!


Miten sitä voikin aina viikonlopun jälkeen olla ihan ryytynyt? Äsken saunassa totesin et "ihanaa kun on edessä kuusi työpäivää, että saa levätä"! Kaikki paikat on taas kipeinä. Tai ei kaikki – käsivarret ja selkä vaan! Myös Tassu on täysin uupunut ja makoilee lattialla pitkin pituuttaan. Jos se liikkuu, niin korkeintaan puoli metriä ja sitten se nukkuu taas.


 


Lauantaina Fifin valmistujaiskaffien jälkeen säntäsimme saareen. Keli oli varsin syksyinen – vettä vihmoi ja tuuli idän suunnalta. Yhtään ei haitannut ikävä keli kun oli kunnolliset sadevaatteet! Lämmitettiin mökkiä ja saunaa. Tällä kertaa jätettiin uimiset väliin. Sen verran inhoilma oli, ettei pahemmin tehnyt mieli kirmailla pitkin rantakallioita naapurin laituria lainaamaan. Eikä enää tarvitsekaan sillä tänään ähelsimme, kampesimme, vedimme ja raahasimme oman ponttoonilaiturimme paikoilleen! Ensi viikonloppuna päästään matkaan uudella veneellä (joka on nyt sit Susanna) ja uimaan ihan omalta laiturilta! Pelkkä ensi viikonlopun odotus saa kipeät jäsenet vetristymään!


 


Tai noo… laituriurakan jälkeen haukkasimme vähän ja jatkoimme seuraavaan projektiin eli katon purkamiseen. On isä tehnyt tosi hyvää työtä aikoinaan! Kattopaneeli on niin hyvin naulattu, ettei lautoja saa parhaalla tahdollakaan ehjänä pois. Projekti jatkuu ensi viikonloppuna uusin työkaluin ja suojuksin. Tämänpäiväinen löytö oli kosteata villaa, pehmeää lastulevyä ja muurahaispesä… Jospa samalla pääsisi eroon noista muurahaisista. Niistä voisi melkeinpä tarkistaa almanakkansa, sillä jo vuosikausia lentomuurahaiset ovat vallanneet talon yhdeksi päiväksi ja se päivä on 16.heinäkuuta.


 


Kesäbiisini alkaa muotoutua… olen viikonlopun ajan lauleskellut Frööbelin Palikoiden Pumppulaulua. Tänään se sai uudet sanat (alkuperäisetkin on ihan ajankohtaiset):


 


”Meidän mökissä, meidän mökissä,


siinä on iso vuoto katossa!


Ja se lahoaa, ja se lahoaa


ellet ryhdy korjaamaan!”


 


Muurahaisten lisäksi meillä on toisetkin vuokralaiset: Kirjosieppopariskunta asustaa naapurissa!


 


 

tiistai 13. toukokuuta 2008

Hävisin bittiavaruuteen


Jotakin kummaa tapahtui eilen kun kävin ihmettelemässä Blogilistan uusia juttuja. Yhtäkkiä Susun Silmukat hävisivät listalta jonnekin bittiavaruuteen ja takaisin en niitä saa vaikka kuinka yritän. Lista väittää että mä olen siellä vaikka en ole. Näppärissä sormissa on se ongelma, että tietokoneen kanssa ne toimii paljon nopeammin kuin silmä – puhumattakaan päästä. Harmittaa vallan kamalasti kun nyt kukaan ei ymmärrä lukea näitä MAHDOTTOMAN TÄRKEITÄ JA VIISAITA POHDINTOJANI.


 


Päivän pohdinnan aihe on neulomisen ihanuus! Aamulla tikuttelin vauvasysteemin viimeiset osat Organic Cottonista pingotuskuntoon ja iltapäivällä jatkoin Mandarin Classicista joku aika sitten aloittamaani kesäneuletta (tilaus). Neulominen on herkkua siitä huolimatta, että Mandarin Classic on tavallisen kenkkua neulottavaa! Se menee kierteelle ja solmuun ja kipparalle ja on tosi harmittava lanka, joka ei anna tippaakaan anteeksi käsialan pikku vaihteluita. Mutta neulominen nyt vaan on ihanaa ja koitan tehdä tämän Classicin valmiiksi ennen kuin kampelanjälkeinen huuma menee ohi…


 



 


Viime viikolla tein perusteellisen neulelankainventaarin puodissani. Lankojen hiplaaminen, järjestely ja laskeminen on aina yhtä kivaa, joten kahden päivän urakoinnin jälkeinen selkäkipu ja turvonneet jalat ei tuntunut missään! Pientä ahdistusta kyllä syntyy siitä, että kaikista ei mitenkään ehdi tehdä malleja tai neuletta itselle… Inventaarista Anjalinilla seuraa automaattisesti sellainen tilanne, että suunnilleen 500 kerää lankaa alkaa etsiä uutta kotia huippuhalpaan hintaan eli miinus 40 % tai enemmän… Joidenkin lankojen tai värien valmistus on lopetettu, on tullut tai tulossa uusi korvaava lanka ja mitä milloinkin. Joka tapauksessa – jos kiinnostaa, niin poikkea Anjalinilla Annankatu 5:ssä. Tiedot alelangoista löytyy myös täältä. Tilanne muuttuu koko ajan – esim neulepellavat meni jo. En kuitenkaan uskalla mennä päivittämään listaa kun pelkään että sekin häviää bittiavaruuteen näppärien sormieni toimesta…

maanantai 12. toukokuuta 2008

Karvisel on uus nainen


Sen nimi on Bella ja se näyttää tältä (en oo hirveän mustasukkainen):


 


 


 


Karvinen siis hankki muutama viikko sitten uuden veneen ja erinäisten sattumusten takia se saatiin veteen vasta tänään. Maalattiin myrkkymaalilla pohja ja ajettiin Kaarinaan, josta paatti sitten laskettiin. Karvinen ajoi ”neitsytmatkan” Uittamonrantaan ja minä menin autolla maata myöten. Oltiin melkein samaan aikaan perillä ja pääsin mukaan pienelle kierrokselle. Käytiin tekemässä uukkari meidän talon edessä:


 



 


 


Minäkin sain kokeilla ajamista hetken ja mukavasti kulki uusi paatti. Nyt on nimi vielä hakusessa. Mun mielestä Bella olisi ollut ihan hyvä, mutta kuulemma veneen nimen pitää olla kolmitavuinen naisen nimi ja sen pitää päättyä a:han. Miten olisi SusannaJ Kyl nyt kelpaa matkustaa mökille ja käydä Airistolla narraamassa ahvenia Tassulle!


 


Miehet…ei sitten suostunut ottamaan villapaitaa mukaansa (villasukat oli kyllä) joten pakotin ottamaan omani merimatkan ajaksi. Sillä seurauksella, että minä olen nyt umpijäässä! Onneksi kotona oli vielä yksi pullollinen joululta jäänyttä glögiä…

Kampelavalssi, säkeistö 2


"Ahdin antimista on kampela se ihanin.


Ken sitä maistaa, sen kyllä muistaa ja kehuu vielä tuttavilleenkin.


Saa savustettu kampela kuninkaankin kuolaamaan – herkkua ehtaa,


 sitä kehtaa myös syödä kalastaja saarellaan…"


 


Mulla on aina kesäisin joku kesäbiisi, jota laulaa loitottelen korkealta ja kovaa hyvällä tuulella ollessani läheisten ja naapurien huvitukseksi ja hirvitykseksi. Muutaman vuoden kailotin Tapio Rautavaaran Menninkäisten maata ja viimeiset kolme vuotta on tämä Mårtenssonin Kampelavalssi ollut aurinkoisten päivien ilo saippuakuplien lisäksi. Virkattuani kahdeksan metriä verhoa kera kolmenkymmenenkahdeksan kampelan tuntuu siltä, että kampelakiintiö on tullut täyteen. Siispä nyt on uusi kesäbiisi hakusessa! Kuuntelen radiota työmatkoilla ja välillä töissäkin, mutta tämän kesän biisi ei vaan tule vastaan. Nolottaa kertoa, että ainut laulu, joka on tämän kevään aikana saanut jammailemaan on BIOLAN-mainos! Se on kerta kaikkiaan tarttuva ja hauska ja aina kun se tulee radiosta, niin nappulat kääntyy kaakkoon ja mua alkaa ankarasti tanssituttamaan. Telkkarista huomasin, että siinä on sanatkin, kuten karaokevideoissaJ Vielä hassummaksi tän jutun tekee se, että mulla ei tosiaankaan ole minkäänlaisia multasormen tai viherpeukalon taipumuksia. Saan jopa vuorenkilvet tapettua!


 


Siispä päätelmiä yllä olevasta:


 



  1. Voi teitä raukkoja, jotka joudutte tekemisiin kanssani livenä hyvänä päivänä
  2. Kampelaverhot on viimeinkin valmiit!!!


 

tiistai 6. toukokuuta 2008

Syksy tulee!


Edit 1,5 tuntiä myöhemmin... Teksti ei unhottunu vaan tuli yhtäkkiä kauhia kiire rintsikkaostoksille! Tällaista niitten hankkiminen pitäis olla aina. Tiedoksi vaan Sesilellekin et vielä huomenna on Figuran tehtaanmyymälän myyntipäivät Turun Satamassa klo 10-20.30 (siellä siis myytiin uikkareita kans). Mä lähdin kotoa kymment yli kasi ja ehdin ja löysin hyvät. Rintsikkahankinta on sen verran kamalaa et jos hyvät löytää niin kannattaa ottaa samantien kahdet ja niin tein. Äiti hyppäsi mukaan makutuomariksi matkan varrelta ja myyjä palveli hienosti. Suunnilleen 7 minuuttia meni koko hommaan!


Mut täsä oli se syysjuttu nyt viimein:


Joku varmaan äimistelee et viikonloppu eikä yhtään kalajuttua… Syynä on se, että lauantaina oltiin viiskytvuotisjuhlissa ja sunnuntaiaamuna köröttelin Tampereelle kuulemaan ja näkemään mitä lankoja syksy tuo tullessaan. Hepuliahan moisessa tilaisuudessa pakkaa pukkaamaan… Pidin kuitenkin järjen päässäni ja poistuin tilaisuudesta Hervantaan "nukkumaan yön yli" ennen kuin tilaan kaupan täyteen lankoja, joista kukaan muu ei tykkä kuin minä itse (enkä itsekään enää syksyllä).


 


Jotain jäi reissulta reppuun ja niistä muutama sananen: Syksyn neulemuoti tulee olemaan väljää (hurraa) pitkää ja runsasta. Neuleissa on näyttäviä yksityiskohtia, kuten kauluksia, käänteitä, hapsuja. Palmikot ja pintaneuleet ovat in. Ekologisuus on edelleen kova sana ja ekovilloja on odotettavissa. Ekologisuus näkyy myös neuleissa siten, että värit ovat luonnonläheisiä. Viime talven tapaan harmaa on edelleen muodissa ja sen rinnalla voimakkaat violetit ja vahvat punaiset! Ai niin - sukkabuumi tulee jatkumaan ja erilaisia funktionaalisia sukkalankoja putkahtelee markkinoille pilvin pimein!


 


Tällaisia siis kuulin sunnuntaina Manseessa nääs. Katsotaan sitten joulun tienoolla pitikö paikkansa.


 


Viime syksynäkin puhuttiin, että harmaa on muotiväri. Sitä en kuitenkaan lankakaupassa pahemmin huomannut. Ainut harmaa lanka mitä on mennyt paljon on Janne-saapassukkalanka! Ja punainen on jokavuotinen talven kestosuosikki samoin kuin nuo violetit. Jos saan käsiini ”oikean” punaista ekovillaa puhumattakaan mustasta niin lupaan hankkia;-)


 


Ja vielä hassu juttu, jonka ehtii toteuttaa vielä kesäksi (muut paitsi mä, joka suunnittelin sitä joskus maaliskuun alussa):


 


VERKKOPAITA ON KESÄLLÄ MUST!


 

maanantai 5. toukokuuta 2008

Ekolankaa


Ekologiset ja funktionaaliset langat tuntuvat olevan päivän sana ja jokaisella valmistajalla on omansa. Nyt on sit Anjalinikin siirtynyt ekoaikaan! Tänään tulla tupsahtivat meille ensimmäiset ekolookiset puuvillat.


 


Meille tullut lanka on Sublime Organic Cotton. Se on luonnonmukaisesti viljelty ja ympäristöystävällisesti jatkojalostettu puuvillalanka. Puuvillan viljelyssä ei ole käytetty torjunta-aineita ja sen värjäyksessä käytetyt aineet ovat ympäristöystävällisiä. Lankakartasta löytyy kahdeksan utuisen sumuista pastelliväriä, joiden nimet kuten ”Rice Pudding”, ”Maize” ja ”Nutmeg” ovat osuvia.


 


 



 


Pitihän tämä uutuus saada puikoille jo iltapäivällä. Nuo värit (eikä puuvilla muutenkaan) ei itselleni kolahda ja tartuin puikkoihin hiukan pitkin hampain. JA RAKASTUIN! Lanka soljuu sormissa ja puikoilla unelmankevyesti. Se tuntuu ihanalta ja jopa kovaa vauhtia tikutettu sileä neule näyttää ihan hyvältä. Oli päivän kampelaverhoannos jäädä tältä päivältä kokonaan tekemättä…


 


NAM! Tää lanka on ihan oikeasti Sublime (=taivaallinen, ylellinen).


 


Huomenna ilmestyy tää:


 


 



 


Ja Sublime Organic Cotton on lehden tarjouslankana. Tarkemmat tiedot langasta löydät oikean yläkulman Modatarjouslokerosta. (jos mä osaan vielä päivittää ja linkittää sivun tai jos maltan olla hiipimättä sohvalle neulomaan)

perjantai 2. toukokuuta 2008

Lankakauppiaan vapaapäivä


Olen tässä viime päivinä miettinyt pitäisikö Susun Silmukat laittaa hyllylle, kun tarinaa silmukoista ei irtoa sitten millään. Eikä ihme, sillä silmukoita syntyy kovin harvakseltaan. Pikkukampelaverho ykkönen on jo yli puolenvälin kun pakotan itseni tekemään sitä yhden mallikerran päivässä. Siis työpäivässä. Työpäiviä on tunnetusti ollut viime aikoina vähänlaisesti kun onnistuin olemaan kunnolla ja sain äidiltä sen vapaapäivän! Siitä huolimatta, että pakotin äidin tekemään sukan kantalapun itseJ


 


Ja kyllä olikin ihanaa! Kun Susu on niin iloinen, ettei sanat riitä niin se puhaltelee saippuakuplia:


 


 



 


Tässä on meidän vappupallot


 


Ihanana vapaapäivänäni tiistaina sekoitin kuusi säkillistä sementtiä, jonka Karvis sitten muurasi laiturin tueksi kivien kanssa. Onneksi sementtiä ei ollut enempää… Homma ei vielä tullut valmiiksi, mutta kuitenkin hyvän harppauksen eteenpäin! Kun sementti loppui niin heittäydyimme vapaalle:


 


 



 


Ilma oli niin lämmin, että oli pakko hyppiä ympäriinsä paljain varpain!


 


Illalla kuurasin saunan ja löylyttelimme ihanissa löylyissä, välillä nakuillen naapurin laiturilta uimaan (kiitos taas lainasta). Saunan jälkeen laskettiin verkko ja aloitettiin grillikausi. Uni olisi maittanut ellei murrosikäinen riiviöTassu olisi päättänyt jäädä yöjuoksuilleen ja äippä sitten huolissaan heräili tunnin välein sitä etsimään. Tulihan se viimein – puoli viideltä mukanaan taas lukemattomia punkkeja, joita tänäänkin vielä nypitään. Olihan tuo jotakin saanut aikaiseksikin – sunnuntaina pihalta löytyi kesän ensimmäinen päästäinen (tai siis raato)!


 


Kalasaaliilla ei tällä kertaa voi ylpeillä – vain yksi kuha oli verkossaL Ja mulla kun oli hieno suunnitelma viedä kalaa tuliaisiksi Tampereelle ensi sunnuntaina…


 


Sunnuntaina vielä haravoin Karvisen kauhuksi useita lehtikasoja. Pakko – olihan Vappu ja työn juhlaJ Upea vappulounaamme sisälsi grillattua ryynimakkaraa ja muuta jäljellä olevaa jätettä, kuten uusia perunoita (hölmö ostos), salaattia, pekoniin käärästyjä aurajuustolla täytettyjä herkkusieniä ym. Sen ainokaisen löytämäni korvasienen jätin valmistamatta sapuskaksi…


 


Jos nyt pidän tämän blogin vielä hengissä jonkin aikaa. Muutan vaan nimeksi ”Klapeja ja sementtiä”


 


p.s. mä luulen et ens viikolla voisi olla jo jotain lanka-asiaakin…