torstai 27. toukokuuta 2010

Perhonen Bombaysta


Olen aina ollut sitä mieltä, että merseroidun puuvillalangan neulominen on kenkkua puuhaa kunnes... Hauska edustaja kävi. Mä pysyin tiukkana kunnes... Kollega Lahdesta suositteli… Edustaja tuli uudelleen ja minähän sorruin… Viime viikolla viimein otin pitkin hampain tämän langan puikoille… Ja se olikin sitten menoa!


 


En sitten millään olisi malttanut olla neulomatta. Lauantaina mökillä kun laiturihommien välissä piti hakea joku jakoavain, niin siinäkin välissä piti tikuttaa viis silmukkaa salaa. Saatiin se laituri siitä huolimatta paikoilleen – Karvisella oli hyvät suunnitelmat ja kaikki mahdolliset tekniset aparaatit hankittuina… Ja aina välissä mä ihan vähän vaan neuloin… Ja tiistai-iltana valmistui Kirsi Pussisen Perhostunika (koko 4-5 v):


 


Lanka: Katia Bombay, 100g=230m, puikkkosuositus 3-3½, 24s=10cm, 100% merseroitu puuvilla 8,90€/kerä.


 


Menekki: Perhoseen 2 kerää eli 200g . Koko 4-5 v. Käytin Knit Pro Symphonie Wood pyöröjä 3½ 60 cm ja 80 cm piuhojen kanssa. Tämä on muuten ainut malli, jossa olen todennut silmukkamerkit hyödyllisiksi!


 


Jälleen kerran yritin käyttää langan mahdollisimman tarkasti. Toisen kerän puolivälissä otin kerän toisesta päästä langan ja virkkasin pääntien ja kädenteiden viimeistelyt. Tasku melkein unohtui kun innoissani tikuttelin keittiövaaka kaverinani. Näiden viimeistelyjen jälkeen sainkin sitten rauhassa pistellä niin kauan kuin lankaa riitti. Kaks metriä jäi ja ohjeen mukaan taisi tulla kolme ylimääräistä kerrosta. Ja sellainen olo että mitä mä seuraavaksi tästä ihkuihananeulottavasta langasta tekisin!


 


Puodista löytyy nämä kuusi väriä:


 


Sukka-Mari on tehnyt beigensävyisestä kauniin Revontulen ja Mammutti turkoosista Kopio-huivin. Eihän kukaan huomaa, että käytän häikäilemättömästi hyväkseni asiakkaitaniSilmänisku


 


Jotain sentään munkin puodissa tehdään ihan suunnitelmien mukaan. Viime viikosta lähtien olen ahkerasti inventoinut varastoa ja tänään tilasin ihan ajatuksella ensi syksyksi kaikkea kivaa… Joitain laatuja poistuu valikoimasta ja uusia tulee tilalle. Inventointi on edelleen kesken, mutta löytölaareissa on jos jonkunmoista lankaa ja muuta tilpehööriä ihan mukavaan hintaan. Inventaarialelista löytyy tuolta sivun yläkulmasta ja päivittyy sitä mukaa kun työ etenee (tai tilanne muuttuu).


 


Oikeasti inventaari pitäisi tehdä kesäkuun loppuun mennessä mut enhän mä silloin ennätä kun KYH-työnä on RYIJY ja Yyteetkin olen tänäkin vuonna itseni kanssa pitänyt. Tänäkin vuonna lomautan itseni jokaiseksi lauantaiksi kesäkuun alusta elokuun loppuun. Ja koko juhannusviikon puoti on kiinni kun harrastan tykytoimintaa itseni kanssa mökillä…


 


Edessä on vielä vielä yksi lauantaityöpäivä ja mukava tyttöjen viikonloppu hyvän ystävän kanssa mökillä. Kylmää ja sateista luvataan mut onhan meillä villasukkia ja villapaitoja ja mulla uusi ihanankirkaanvihreä sadetakki – lisää synttärilahjoja (pusi pusi Blogikuvaajalle).


 


Tassu kyl pääsee mukaan mut se kelpuutetaan porukoihin koska se on tiettävästi leikattu eikä ihan oikea poika sittenkään…

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Italian lankaa Kokkolasta


Jos mun puotiin tulee hyvännäköinen nuorimies niin yleensä se on tullut väärään paikkaan. Yks aamu tuossa kevättalvella sellainen söpöläinen seisoskeli puodinnurkassa odottamassa vuoroaan. Ajattelin tokaista samatien ettei turhaan jonottele vaan menee naapuriin jossa ne lahkeet lyhennetään ja vetoketjut vaihdetaan. Tällä nuorella miehellä olikin asiaa mulle – kysyi että kiinnostaisikohan mua nähdä italialasisia Adriafilin lankoja! Jaa että kiinnostaisko!? Lankoja?


 


Olin juuri julistanut itselleni langanostolakon, mutta jos joku söpö nuori kaveri sanoo ajaneensa Saloon Kokkolasta asti vain minua varten niin kuinkas kävikään…


 



Ihan vähän vaan…pieni koe-erä...ainakin näin alkuun…


 


Avantgarde: 100% merinovillaa, 50g=225m, puikot 2½, 28s/10cm, konepestävä, 5,10 eur/kerä. Kartassa on myös kunnon "aikuisvärejä".


 


Fruttamix: 100% puuvillaa, 50g=135m, puikot 4, 22s/10cm, pesu 6o°C, 4,60 eur/kerä. 5 hempeää pastelliväriä.


 


Fusione: Samat tiedot kuin edellä. Kuusi väriä, joissa ”potkua”.


 


Carezza: 70% angoraa, 10% villaa, 20% polyamidia, 25g=83m, puikot 5-5½, 17s/10cm, käsinpesu, 5,55eur/kerä.


 


Vielä en ole näitä ihanuuksia itse saanut puikoille, vaikka kässäpussin pohjalla on kulkenut muutama kerä jo jonkin aikaa. Muutama mallilehtikin tuli tilauksen mukana ja ohjeet on onneksi englanniksi. Helmi on tehnyt jo Fusionesta mallitilkun, jonka näkee täältä.


 


Kuvaussession päätteeksi kuvausassistentti päätti, että yksi Susun KYH-töistä syntyy tuosta angorasta. Carezza on ainakin läpäissyt kirkkaasti Tassulan kissatestin!


 



 


Viime viikolla kokkolanpoika poikkesi jo uudestaan Salossa. Tällä kertaa mukanaan talven lankanäytteitä... Taisin taas sortua varsinkin kun makutuomareita tuli ja meni… Tiedoksi mopsien kanssa neulovalle, että kaikista tilaamistani lankasorteista tuli tilattua myös väri 17. Sukka-Mari saa pettyä – sillä ei kerta kaikkiaan ollut yhtään järkevää sukkalankaa (mut kyl me sul jotain keksitään). Pirena mielessäni tilasin angoraa myös pinkkinä…ja Jossun kanssa odotellaan vielä tietoja luikuvärjätystä mohairista edesmenneen Mohair Luxin tilalle.


 


Taas tuli tällainen tunnustus tehtyä. Meidän kauppaan ei langat tule minkään järkevän suunnitelman mukaisesti vaan pyytämättä ja yllättäen putkahtelevat sieltä sun täältä!

tiistai 25. toukokuuta 2010

KYH-kassi ja tuliaisia


Jos joku keräilee kaffepusseja ja karkkipapereita niin voitte olla varmoja, ettei mua tippaakaan hämmästytä jos sama henkílö keräilee lankavyötteitä! Olen pitkin kevättä kuullut Jossun kyselevän lankavyötteitä ja jokunen viikko sitten hän pyysi niitä multakin. Eipä tullut mieleenikään kysyä mihin niitä tarvitaan. Mielessäni vaan ajattelin et jotain kierrätysjuttuja ja olin tyytyväinen kun nekin roskat hävisivät lojumasta tyhjän panttina varaston hyllystä.


Viime perjantaina Jossu tuli puotiin tavanomaiselle perjatain lankaterapiasessiolleen ja mieskin oli mukana. Ilmeeni ole varmaan näkemisen arvoinen kun sain SUUREN paketin. Pakettia avatessa oli ihan samanlainen jännitys kuin lapsuuden joululahjoja avatessa...



Mun lankavyötteet oli saanut uuden elämän!



Ihana kassi! Hyvän kokoinen ja tarpeeksi pitkät sangat, jotta sen saa olalle. Tämä Kassi-Alma kun kulkee aina vähintään kolmen kassin kanssa niin olalla kulkeva kassi on ihan ehdoton - toinen käsi jää ovien aukomiseen ja toisella voi kantaa kissankoppaa, kissanhiekkaa tai kissanruokaa. Vetoketju, jotta tavarat pysyy vauhdissa mukana ja siinä aivan mainio vedin:



Ei taida kenellekään jäädä epäselväksi KENEN kassi tää onHymy



Sisällä oli vielä kaunis vuoritus ja siinä kaksi taskuakin!


Olen ihastuksissani ja kiitollinen ja kamalan iloinen. En tiedä miten kiittäisin!


Me aina Sukka-Marin kanssa vitsaillaan, et Jossu tietää käsitöistä kaiken ja osaa kaiken. Eipä taida vitsi olla ihan tuulesta temmattua... Ihan tosi - jos hän ei tiedä tai osaa jotain niin ainakin kolmen tunnin päästä asia on selvitetty. Minä en kassin valmistustekniikoista mitään ymmärrä (jopa ompelukoneen kanssa tökkii), mutta tekijän oma kuvaus tekniikoista löytyy täältä.


KIITOS! Tästä tulee mun KYH-kassini. Olinkin jo vähän huolissani miten kaikki 25 KYH-kässyä mahtuu mun nykyiseen kässäpussiini, joka on muutenkin jo aika huonolla hapella... Sitä ryijyä en aio pakata mihinkään!


Olenkohan liikaa heräillyt ennen kukonlaulua katsomaan teeveeshoppia kun tulee mieleen seuraavaksi lauseeksi "Eikä siinä vielä kaikki!"


Vanhemmat viettivät viikon kylpylässä Haapsalussa. Pikku tuliaistoive oli tietenkin kun kirjakin jo oli...



Huivilankaa Haapsalu-huiviin. Tämä määrä taitaa riittää useampaakin...


Ja arvatkaapa mikä tämä on?



Huopasaippua!


Tämä on tilaustyönä ihan minulle tehty! Kaikkia kauniita kuvia oli kuulemma ollut muttei yhtään kissaa. Niinpä vanhempani tilasivat kissa-aiheisen. Ihana yllätys! Tämä kuulemma toimii niin, että sillä pestään kunnes saippua loppuu, sitten skalpeerataan selkäpuolelta auki ja laitetaan uusi saippua sisälle. Sen jälkeen vaan kursitaan sauma kiinni ja jatketaan pesuja! Mut kuka tällaista nyt raaskii käyttää? Mieli tekisi kyllä kokeilla...


Ihanat tuliaiset. Kiitos!


Kiitos myös kaikille edellisen postauksen huivikommenteista. Helppoahan sitä on nätti huivi tehdä hyvällä ohjeella. Ja jos ei jännitystä elämään saa muuten niin langan menekki riittää meikäläiselle ihan hyvin. Ja sit se bensa - kun merkkivälo alkaa palaa niin Rypäleellä ajaa kevyesti vielä 50 km. Yritän aina tankata Salossa kun siellä on tällä hetkellä pikkuisen halvempaa kuin Turussa. Ja voi että harmittaa jo tankkiin menee vaan 46 litraa... Neljällä litralla olis ajanu vielä vaikka kuinka pitkään!

perjantai 21. toukokuuta 2010

Aurinkoinen Basilika


Joku varmaan luulee et Susun Silmukat on joku neuleblogi ja pettyy pahasti kun täällä onkin enemmän kissa- kuin kässyjuttuja. Vaan kyllä täällä neulotaankin! Nytkin olen juuri puikotellut yli 499 metriä lankaa:



Kerällä-Kaisan suunnittelema Basilika-huivi. Kun näin mallin niin mulle tuli heti "pakko saada neuloa tuo" -fiilis! Se oli niin kauniin tyylikäs!


Lanka: teetee Elegant (70%kampavillaa, 30% tussahsilkkiä, 50g=500m, sivelty aloe veralla, jojobaöljyllä ja E-vitamiinilla ja vielä pysyvästi koinsuojattu). Menekki 50g tasan!


Puikot: 3,5mm Knit Pro pyöröt.


Huivin koko: n.150 cm yläreuna ja korkeus n.75 cm


Alussa ajattelin että tässä on paljon sileää - eli oivallinen nettiselailuneule! Loppujen lopuksi siinä kävi niin, etten tuota keskipaneelin mallineuletta oppinut koko aikana kun se tostui liian harvoin...



Vasemman reunapitsin kanssa taistelin samaan tapaan...vasta viimeiset kuusi mallikertaa meni sujuvasti oikein. Koko ajan jostain puuttui silmukoita ja välillä taas silmukoita oli liikaa... Juuri kun olin oppinut sen vasemman niin piti ajatus kääntää toisin päin. Oikeanpuoleinen reuna taitaa olla kokolailla oikein:-)



Mulla on tämä pahanlaatuinen "viimeiseen metriin" -pakkomielle. Haluan käyttää langan mahdollisimman tarkkaan. Tässä vaan tulikin probleemi tuon reunan kanssa...miten paljon siihen pitää varata? Miten paljon lankaa pitää jättää reunusta varten että se varmasti riittää? jos se loppuu kesken ja joudun kerimään lisää niin mitä mä teen vyyhdillä keltaista eleganttia, josta puuttuu kolme metriä?



Mitä tekisinkään ilman sitä korvaamatonta digitaalista keittiövaakaani!


Tällaisia lappuja lojuu tiskipöydällä melkein aina. Jokaisen mallikerran (tai kerroksen) jälkeen punnitsen paljonko lankaa on jäljellä...


Tunnen itteni aika hölmöksi tämän hassun taipumukseni kanssa! Oikeanpuoleista reunaa neuloessa olin koko ajan ihan varma, että lanka loppuu kesken. Mahahaava kasvoi ja verenpaineet nousi jännityksestä. Eikä yhtään auta vaikka yritän puhua itselleni et tuota lankaa on hyllyssä monta vyyhtiä! Et nou hätää!


Samanlaista uhkapeliä harrastan autoillessakin. Ajan aina tankin niin tyhjäksi kuin suinkin ja viimeisen kilometrit odottelen sydän syrjällään et koska se bensa loppuu...Ei ole vielä koskaan loppunut (koputtaa puuta).


Loppujen lopuksi tein reunapitsien yhdistämisessä viimeisen oikean kerroksen vain puoleen väliin ja sitten päättelin ja lankaa jäikin vaikka kuinka paljon:



Ainakin mun käsialalla sileä neule yksinkertaisella Elegantilla oli aika "käsintehdyn" näköistä. Otin Mammutin etikkavinkit käyttöön ja liottelin huivia kädenlämpöisessä etikkavedessä tunnin ja pingotin styroxiin (tässä kuvassa näkyy huivin oikea väri). Hyvä tuli! Kiitos Kaisalle!



Aurinkoista viikonloppua kaikille!

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Iloa väreistä


Joskus monta vuotta sitten osallistuin Halikon Kansalaisopistolla ryijykurssiin. Vasta-alkavana lankakauppiaana oli pakko opetella sekin taito. Ensimmäinen ryijyni oli ihan pikkuinen juuttikangaspohjalle ommeltu Salon vaakuna (se vanha, jossa on joutsen).


Ekan kurssipäivän jälkeen olin niin innoissani, että olisin mieluiten jatkanut ryijyn ompelua koko illan vaikka oli treffit tiedossa! Jälkeenpäin ajatellen ryijytyö olisikin ollut paljon fiksumpaa...


Seuraavan kesän hiljaisina päivinä päätin harjoitella lisää... Maijaan oli tullut uusia lämpimä värejä ja niinpä minä sitten insinöörismäisesti sommittelin sukkalankaa juuttikankaalle vaakaan ja pystyyn... Tekele sai valmistuttuaan nimen Takkatuli:



Ei niin kovin kummoinen juttu, mutta sai aikaan ainakin yhden ihmisen innostuksen. Ensin hän teki yhden samanlaisen, siiten toisen toisella värityksellä... Ensin itselleen, sitten lahjaksi sukulaisilleen ja ystävilleen. Vuosien varrella pieniä ryijyjä on syntynyt useita kymmeniä!


Eliisa Laineen pienoisryijynäyttely "Iloa Väreistä" on nähtävillä Auran Kirjastossa toukokuun loppuun asti.


Joskus mua vähän jopa nolottaa kun puodin ovessa lukee "Luomisen iloa vuodesta 1926". Ja kun minä en ole tippaakaan luova... Mutta tässähän se onkin - joku tekee jotain, toinen näkee ja saa idean ja jalostaa sen joksikin uudeksi! Tänään olen oikeasti ylpeä ja iloinen pienestä vanhasta Takkatulestani ja siitä, että olen saanut pikkuisen olla myötävaikuttamassa useiden kauniiden töiden syntyyn! Onnea näyttelylle ja mukavia eläkepäiviä Sinulle Eliisa!


P.S. Sittemmin olen tehnyt pari ihan oikeaakin ryijyä. Tänä kesänä sain mieluisan kesätyön - lupasin kesän aikana ommella TÄHTIPOLUN. Ja kun Äiti-puffa oli laajakatseinen ja hyväksyi KYH-työksi muutkin kuin neuleet ja virkkuut niin sen valmistaminen alkaa kesäkuun ekana. Projektisuunnitelmaa jo tehdään... Jos saan sen valmiiksi heinäkuun loppuun niin Hulluuttahan se on!

Sukat ja muuta iloista


Mä vanhenin maanataina taas vuodella. Musta se on asia, jota ei kauheasti kannata mainostaa. Oikeastaan mä olen ihan syytön siihen asiaan muutenkin. Sen asian kanssa taitaa olla enemmän tekemistä meidän äidillä ja isälläSilmänisku


Kyllä silti tuntui mukavalta kun sain heti aamusta mukavan puhelun ystävältä ja pitkin päivää tekstareita ja nettikortteja. Ja lahjojakin:



Ellulta viinipullon omakuvalla ja kissa-avaimenperän, jonka avulla tämä kassialma löytää avaimensa helpommin. Neuloo mopsien kanssa oli hetken harkinnut lankakaupan lahjakorttia, mutta päätyi heinoon ranskalaiseen punaviiniin... Eilen postipoika toi jännittävällä postileimalla olevan kuoren - synttärikortti Fifiltä Ranskasta! Merci!


Äidiltä ja isältä (heh heh) ryppyrasvaa! Arbutinia, joka estää kesäauringon aiheuttamat pisamat. Toimii - olen tätä jo pari kesää käyttänyt. Äiti oli pitänyt korvat auki kun äitienpäivänä puheltiin kaffemukeista:



Nyt mullakin on tämä neulojan unelmamuki, jota olen monessa blogissa kadehtinut. Kiitos!


Ilapäivällä Mari poikkesi puotiin. Hän ojensi mulle tutunnäköisen tummansinisen lahjapussin... Jännittyneenä avasin... Arvatkaapa mitä sain lahjaksi Sukka-Marilta?



Ihanat! Mä tykkään näistä ihan hurjasti! Värit on just mun, koko on just mun ja tuo eriparisuus kertakaikkiaan riemastuttavaa. Mä olen ihan otettu näistä. Kiitos!


Blogikuvaajalle tuli heti huoli et mistä mä teidän kumpi on oikean ja kumpi vasemman jalan sukka... Mari ehdotti, että sovittais et kun mä nousen "väärällä jalalla" niin sininen sukka olis vasemmassa jalassa ja siitä Karvis heti tietäisi millä tuulella sitä ollaan... Mut mä olen harvoin huonolla tuulella herätessäni (paitsi jos joku alkaa heti puhumaan mulle) ja jos vaikka olisinkin, niin nämä sukat saa heti hyvälle mielelle...



Synttäri-iltana Mari ja Poika olivat Turussa ja navigoivat meille. Poika tuli leikkimään Tassun kanssa. Kivaa oli. Leikkien jälkeen Tassu oli ihan poikki...



Huh huh - olipa rankat bileet!

maanantai 17. toukokuuta 2010

Helatorstain "pitkä" viikonloppu


Keskiviikkoiltana mentiin mökille. Ajettiin saareen parikin reissua - ensin Tassu ja normitavarat ja toisella reissulla puutavaraa. Verkonlaskun, saunan ja uimisen jälkeen sain rauhoittua omaan sielunmaisemaani:



Tämä on se näkymä, joka rauhoittaa mielen ja josta kerään voimia.


Torstaiaamun masentavan sateen jälkeen ilma kirkastui, minä tyhjensin mökin ja tuuletin ja kuurasin kaikki paikat kesäkuntoon. Että tuntui ihanalta!


Perjantaiaamuna piti lähteä töihin. Hassua miten saaresta lähteminen on aina kenkkua, mutta kun pääsee tien päälle, niin sitä jo innoissaan odottaa tulevaa työpäivää. "Meidän pojilla" oli vapaata ja he jäivät mökille. Molemmilla oli kovasti paljon hommia siellä. Ihan vähän mua kenkutti kun sain Tassulta kesken työpäivän kuvaviestin, jossa teksitnä oli et "Lämmintä on"...


Blogikuvaajalla laituriprojekti, joka alkoi tästä:



Neljän päivän uurastuksen jälkeen sunnuntai-iltana oli valmista. Tuloksena oli lisäksi kipeät jalat ja kovasti seksikäs sinelmä toisessa jenkkakahvassa. Aamukasteesta märkä kallio on aika liukas...



Tassulla oli omat tärkeät toimensa. Viime kesäinen tyttöystäväkin tuli taas treffattua ja kuuleman mukaan tapaaminen oli äänekäs... Lisäksi Tassulle oli tärkeä vahtimisprojekti talon nurkalla:



Tuonne kivenkoloon se myyrä viime kesänä livahti!



Minä palasin porukoihin lauantai-iltapäivänä helteestä tavanomaisen kiukkuisena. Uimapulahduksen jälkeen elämä alkoi taas maistua ja harava heilua. Sunnuntaina polttelin kaisloja ja sain melkein kaiken haravoitua! Kevätsiivouksen viimesilaus oli käsienpesupiste ulkohuussiin:


 


Käsipyyhe on tehty kaapista löytyneistä ikivanhoista Cotton8:n ja Mandarin Petitin jämistä kaksinkertaisena. Aloitettu Vappuna kun illan pimetessä katsottiin uutta telkkaria. Ei siinä telkkarissa kyllä virtaa ollut mut katsottiin silti ja aika hauskaa meillä oli. Taustalla soi radiosta Suomipoppi ja ohjelmat keksittiin itse... Nyttemmin isä on telkun korjannut mutta tänä viikonloppuna oli niin paljon hommia ettei vielä ehditty testata sitä. Saattaapi olla, että se oli rikkinäisenä paljon hauskempi!



Käsipyyhkeen idean varastin Sukka-Marilta. Hänen pyyhkeensä oli paljon nätimpiä ja ekopuuvillasta... Menekki tässä 78g. tuollainen tummempi taitaa mökkiolosuhteissa olla ihan käytännöllinenkin.


Neljässä päivässä saareen tuli kesä!


Torstai:



Perjantai:



Lauantai:



Sunnuntai:



Ja mustikkakin kukkii jo täyttä päätä!

lauantai 15. toukokuuta 2010

Yllytyshullu


Edellisyönä heräsin kahdelta. Kierin ja pyörin sängyn pohjalla. Välillä oli kuuma, välillä oli jos jonkinmoista syrämäentykytystä ja ihan selvästi verenpainekin pilvissä! Mietin syytä moiseen kamalaan oloon...


Mä en ollut kahteen päivään neulonut tai virkannut yhtään!


Ne oli siis vieroitusoireita. Sormi oli niin pipi, ettei kässyistä tullut mitään. Onneksi se ei estänyt mökin lattian kuuraamista juuriharjallaHymy KristiinaS vinkkasi kommentissaan sormiteipistä Yllättynyt



KIITOS SINULLE, joka mopsien kanssa neulot! Olet ihana ihminen! Nyt neulominen sujuu taas ja illalla vähän virkkasinkin. Tämä on mainiota tavaraaHymy


Niinpä niin...ilahduin sormiteipistä niin, että sekopäisenä menin ilmoittautumaan mukaan KYH:een... Sukka-Mari yllytti ja mä sanoin monta kertaa et "Mä en ainakaan"...  Kun vielä kuuntelin Jossun suunnitelmia niin menoahan se oli. Varsinkin kun olin juur saanut "uuden" sormen. Vaikka kauhean pontevana pistän hanttiin et mihinkään nettitempaukseen en osallistu niin kuinkas kävikään... Eilen paasasin jo KesäYön Hullutuksesta suu vaahdossa Piikullekin.


Äkkiks sitä mieles muuttaa vai kui?


P.S. Ens vuonna mä sit varmaan osallistun niiden hullutustöiden kanssa Fufoiluun...

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Perinteikästä



Arvatkaapa mitä tässä onkaan?


Joo joo...lankaa tietty! Jotain vanhaa tuttua ja jotain uutta...


Vuodesta toiseen suosikkilankojen ykkönen on vanha tuttu Gjestalin Maija. Niin peruslanka kun vaan peruslanka voi olla! 50g=130m, piukot 3-3½, 85% villaa ja 15% polyamidia. Sopivan paksu ja ohut, konepestävä ja kestävä. Lankakartassa on ennestäänkin tosi paljon värejä ja viimeinkin siihen saatiin neljä kauan kaivattua Space-väriä:



Sukathan piti heti tikutella. Valitsin kerrankin värin, joka on vähiten "Susu". Annoin tuolle värille nimeksi "retro"... Vasemmalla on "triojäätelö", noille kahdelle muulle en ole vielä keksinyt omaa nimeä - ehdotuksia otetaan vastaan.



Puikot nro 3 Knit Pro Symphony Wood 15 cm sukkikset. 12 s puikolla, menekki 77g, koko n.38-39. Peruslangasta perussukkaa...


Tämän jälkeen seuraakin parin päivän pakollinen neulontatauko. Sormessa on ikävä reikä ja terävä puikonkärki tekee aika mukavaa kun tökkää siihen...


Vapaa-ajan ongelmia tuskin tulee...illalla mökki kutsuu!


Tänään oli kesäkauden avausaamu. Mun kesäperjantaiaamuihin kuuluu melkein joka viikko visiitti Turun Toril. Juu tiedän et nyt on kyl keskiviikko... Sieltä hankin kassillisen kaikkea ihanaa pupunruokaa viikonlopuksi. Salaatit ja yrtit ostan aina Sorrilta tai Lindrothilta. Tänä aamuna kävin jälkimmäisessä. Harmi, ettei netin kautta voi lähettää tuoksuja!


  


 Tuosta jääsalaatistakin riittää vaikka viikoksi ja parasta on että nää säilyy hyvin myös mökkiolosuhteissa!



Muutaman viikon kuluttua haen valmiit yrtit ja istutan ne kukkapurkkiin mökille. 



Tässä mielessäni hehkuttelen vapaapäiviä, mutta eihän niitä ole kuin yksi. Perjantaina puoti aukeaa ihan normisti mikäli vene lähtee käyntiin eikä ole hirmuista hernerokkasumua...


Hyvää pyhää!