keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Kirsikoita ja muuta syksyn satoa



Kiitos Seijasiskolle tunnustuksesta!




 




Tunnustuksen saajan pitäisi




  1. Jakaa tämä eteenpäin viidelle inspiroivalle blogille. Valinnan vaikeuden vuoksi jätän tämän tällä kertaa väliin. Ota mukaasi, jos olet innoissasi syksystä kuten minäkin!

  2. Kertoa kolme asiaa, jota rakastaa. Nämä ovat jo varmaan kuluneen tuttuja juttuja täältä blogista, mutta ei ne miksikään muutu eli läheiset – vanhempani, Blogikuvaaja Karvinen ja tietysti Blogikissa Herra Hassu Tassu Kissanen. Toisena tietysti langat ja neulominen – minä onnellinen saan tehdä töitä niiden kanssa joka päivä! Kolmantena mökkielämä, josta päästäänkin kolmoseen eli

  3. Näyttää rakastamani kuva ja kertoa siitä:


 


Tämä maisema on rakkain kaikkina vuodenaikoina. Keväällä, keskikesällä (jolloin tämä kuva on otettu) ja syksyllä kun mökkikauden päättymisen haikeus valtaa mielen. Tähän aikaan vuodesta auringonlaskua ei tästä enää näe. Sunnuntai-iltana saunan jälkeen istuskelin mökin portailla jäähdyttelemässä. Katselin tuota maisemaa ja tunsin oloni onnelliseksi. Mökillä mieli rauhoittuu.


 


Mökillä vietettiin viime viikonloppukin. Sää oli jotain ihan muuta kuin oli viikolla luvattu. Lämmintä ja melkein aurinkoista. Karvinen jäi sytyttelemään tulia hellaan ja vesipadan alle ja minä lähdin toivioretkelle kanttarellimetsään. Saalis oli laiha, mutta syksyisessä metsässä käveleminen on ihanan rentouttavaa joka tapauksessa. Jossain vaiheessa sain sieniseuraa:


 


Tassu kirmaili mukana kuin pikkuinen koira. Taidettiin olla aika kaukana sen omasta reviiristä ja musta tuntui, että sieniretki oli sille Suuri Seikkailu.


 


Illalla saunan ja verkonlaskun jälkeen istuttiin iltaa terassilla. Oli ihanan lämmintä ja pimeää. Mökkikässyksi olikin varattuna jotain, joka ei vaadi silmiä eikä aivoja. Kun sisälle laittoi sähkövalon, niin terassilla näki ihan hyvin neuloa tossuja:


 


Malli on jostain Sandensin vanhasta joululehdestä, puikot nro 4 ihan tavalliset pitkät metallipuikot, lanka Raggegarnia ja menekki 121g. Sukkasadon Perunalaariin menevät ja marraskuussa TYKSiin. Näitä on kiva tehdä – taidan tehdä vielä toisetkin!


 


Yön aikana sää muuttui. Oli kylmää ja koillisesta tuuli kovaa. Verkko saatiin kiskottua ylös miten kuten ja ilman pahempia kiroiluja. Verkossa oli ”tavaraa”. Kaksi näkinkenkien kuorruttamaa kiveä, meduusoja, meriruohoa, yksi särki ja kolme komeaa ahventa! Tassu kyllä tietää mistä verkkohommissa on kysymys. Vaikka sitä ei näkyisi tuntikausiin, niin verkonnoston jälkeen se ilmestyy tarkistamaan saaliin.


 


Veneellä lähdettiin saaren toiseen päähän katsastamaan torvisieni- ja suppilovahverotilannetta. Kaksi torvisientä löytyi (mä olen ihan varma että joku on löytänyt ”mun” paikkani). Yllättäen myös suppikset tekivät tuloaan. Kolmisen litraa sieniä saaliina palattiin iloisina mökille!


 


Iltapäivällä sapuskan ja saaliin perkaamisten jälkeen puheltiin miten kurjaa on lähteä kaupunkiin juuri kun mökki on saatu asuttavan kuivaksi ja lämpimäksi. Miks pitää lähteä kaupunkiin? Meidän ei paljon tarvinnut toinen toistamme houkutella ja Tassun mielipidettä asiasta ei edes kysytty. Pikainen säätietojen tarkistus – ei sadetta luvassa eikä pelkoa aamusumusta. Eväät oli syöty, mutta kellarista löytyi sipulia ja kananmunia – kanttarellien kanssa niistä syntyisi iltapalaksi munakas ja Tassulle oli ahvenfileitä. Ja eikun sauna lämpiämään!


 


Nukkumaanmenon aikoihin kuu kumotti pilvien lomasta:


 


Aamulla puoli seitsemän aikaan oli vielä pimeää ja tosi kylmää. Ensimmäinen kerta, kun aamu-uinti jäi tänä ”kesänä” väliin. Vähän ennen seitsemää oltiin lähdössä ja aurinko alkoi nousta:


 


Kaupungissa olisi tämäkin upea sarastus jäänyt näkemättä!


 

maanantai 27. syyskuuta 2010

TYKS Sukkiskampnaja hyvässä vauhdissa


TYKS Sukkiskampanjan Salon keräyspisteeseen oli lauantai-iltapäivään mennessä kertynyt jo 23 paria sukkia syöpäsairaille potilaille Turun Yliopistollisen Keskussairaalan osastolle 810 vietäväksi. Kampanjahan on vasta alussa ja tiedän sukkia neulottavan monilla puikoilla ympäri Varsinais-Suomea ja koko maata! Tänään keräykseen on tuotu muutama pari lisää, joten keräys on saavuttanut neljännessadan rajapyykin.


 


Tässä viime viikon saapuneet:


 


Kampanjasukkia ovat neuloneet mm. Anne, Sari, Birgitta63, Helmiäisen äiti, mun äiti, Hanna, Sude ja moni muu. Kiitokset kaikille teille – lahjoituksenne on arvokasta ja uskon sukkien lämmittävän monen sairaan varpaiden lisäksi sydäntä. Uskon, että rankkojen hoitojen jaksamisessa ja toipumisessa auttaa myös hyvä mieli.


 


Blogiin ja sähköpostiini on muutamien viime päivien aikana tullut useita kysymyksiä koskien keräystä. Alkuperäiseen kampanjainfoon Neulefriikin blogiin pääset klikkaamalla seuraavaa kuvaa:



 



Lyhyesti vielä:


TYKS Sukkispampanja sai alkunsa keväällä, Sytomyssyjen luovutustilaisuudessa, kun osastonhoitaja Pirjo Haavisto kysyi meiltä olisiko meillä kiinnostusta järjestää kampanjaa, jossa tehtäisiin sukkia syöpäpotilaille. Hän kertoi: "Joissakin hoidoissa ikävänä sivuvaikutuksena ovat neuropatia-oireet: jalat pistelevät, puutuvat ja ääreisverenkierto heikkenee, ja jalkoja palelee. Olen itse tehnyt joillekin potilaille sukkia, jotta heidän olonsa helpottuisi, mutta yhden ihmisen kädet eivät riitä kaikille."


 


Kampanjamme kohteena ovat nyt siis villasukat, ne tuttuakin tutummat pässinpökkimät. Perussukka on paras, mutta muutkin jalanlämmittimet ovat tervetulleita. Keräysaika on 1.9. – 31.10.2010 eli sama kuin Sukkasadossa. Keräyssukkia vastaanotetaan Lankakaupassani Anjalinlilla Salossa (osoite Annankatu 5) ja Turussa Käsityö-Elisassa (Barahenkatu 5). Marraskuun aikana toimitamme kaikki jalanlämmittimet TYKS:aan osastolle 810 jaettevaksi edelleen.


 


Mikäli Sinulla on kysymyksiä kampanjaan liittyen, niin lähetäppä ne joko kommenttina blogeihimme tai sähköpostilla. Vastaamme parhaan kykymme mukaan.


 


P.S. Lanka- ja Käsityöliike Anjalinilla on vielä muutama kilo kestävää ja konepesun kestävää Raggegarnia varattuna Sukkiskampanjaan. Jos olet innostunut neulomaan TYKSiin ja omat lankavarastot ammottavat tyhjyyttään niin poikkeahan hakemaaan!

perjantai 24. syyskuuta 2010

Onnelliset varpaat


Äiti neuloi mulle uudet Steppisukat. Mun varpaat on onnelliset:


 


Yhdet sukat äiskä parsi viikko sitten, mutta toisia ei enää suostunut – olivat kuulemma niin atomeina ettei kannattanut. Minä onneton olin. Talvi tulossa eikä sukkia.


 


Tänään sain ihkauudet sukat. Äiti neuloi Knit Pron Puikoilla nro 2½, Aloe Veraa ja Jojobaa sisältävä Step, väri 133, menekki 64 g. Jos varpaat on lämpimät niin koko kroppa pysyy lämpimänä. Jos varpaat on onnelliset niin sitten on mielikin.


 


Kiitti Äiti – sukista ja kivasta päivästä tänään!


 


Mä vien tämän äidin viidennen paalin nyt Heinälatoon.

torstai 23. syyskuuta 2010

Ku halval sai…


Olen jo monta vuotta sitten ymmärtänyt ettei mun ole pakko omistaa kaikkia maailman kirjoja. Kirjahylly pullottaa kirjoja, joihin en ole koskenutkaan ensimmäinen lukukierroksen jälkeen ja Salossa on varmasti yksi maan parhaista kirjastoista. Käsityökirjat on poikkeus – niitä kannattaa aina ostaa vaikkei niistä tekisi yhtään mallia. Voinhan aina kiikuttaa ne puotiin ja joku muu voi saada niistä ideoita. Tänään alkoi kirja-ale ja kun kerran olin Salossa hyvissä ajoin päätin poiketa tutkimaan kässyalekirjatarjontaa Suomalaiseen Kirjakauppaan. Ja löytyihan sieltä muutama:


 


Kauniit neuleklassikot sisältää upeita kirjo- ja palmikkoneuleita. Klassikothan ei vanhene koskaan…Hyvä ostos.


Virkkaa uusvanhaa – minähän en vapaaehtoisesti virkkaa, joten tällainen kirja on hyvä olla puodissa asiakkaiden selattavana…Hyvä ostos.


Myssyistä sukkiin – näitä kirjoja ei koskaan ole liikaa, sitä paitsi siinä on se lapsen perinnehuivin ohje, jota en löydä koskaan kun joku kysyy…Hyvä ostos


 


Viime viikonloppuna kokkailtiin Karvisen kanssa intialaista munakascurrya. Muutaman kerran aikaisemminkin ollaan kokeiltu intialaisia ja ne ovat olleet tosi herkullisia pöperöitä. Ainut vika niissä on että niiden valmistamiseen saa kulumaan tuntikausia! Minä kyllä tykkään hyvästä sapuskaasta (kuten näkyy), mutta jos sen valmistamiseen menee kaks tuntia niin se on kohtuutonta ajanhukkaa tai ainakin siinä ajassa pitäis saada tehtyä sapuskaa niin pitkäksi aikaa ettei homaan tarvitsisi ryhtyä samalla viikolla toista kertaa. Siispä:


 


Helpot intialaiset. Mulla on kyllä ennestään kaapillinen keittokirjoja, joita en juurikaan käytä, mutta helpon on pakko tarkoittaa samaa kuin nopea. Hyvä ostos.


 


Mukaan tarttui jostain syystä ristikkokirja. Miksi ihmeessä? Mä en harrasta ristikoita. Mut kun se maksoi vaan kolme euroa ja jos mulle tulis ristikko-olo niin sellainen on kätevää olla kaiken varalta. Hyvä ostos (?)


 


Kassatyttö kertoi, että jos olisin kanta-asiakas, niin saisin viidenkympin alekirjat neljällä kympillä. Alta nanosekunnin päätin liittyä. Täytin liittymislomakkeen ja sain vielä valita kuvan kanta-asiakaskorttiinkin! Pikku Prinssi tietenkin. Sitten hakemaan pari ilmaista kirjaa:


 


Dekkarit ja muut romaanit on kivoja unilääkkeitä tai ajakuluna unettomina öinä. Sitä paitsi luettuani annan ne kummitytölleni ”ennakkoperinnöksi”. Hän on yhtä hulluna kirjoihin kuin minäkin. Hyvä ostos.


 


Insinöörinä mulla on tietenkin maino laskupää ja hyvä looginen ajattelukyky. Ennen uutta kassallemenoa totesin juuri säästäneeni  kymmenen euroa ja se tarkoitti sitä, että mulla oli siis kymmenen euroa ylimääräistäSilmänisku Säästöni käytin tähän himoitsemaani uutuuskirjaan:


 


Upeat kuvat, selkeät mallit, tarpeeksi kokoja, hyvät ohjeet ja vielä suomeksi -voiko neulekirjalta muuta odottaa? Ensimmäisenä kolahti tietysti monet kauniit sukkamallit – olenhan onnellinen alpakkasukkalankakerän omistaja! Nyt pitäisi vaan osata päättää mikä ensimmäisenä pääsee puikoille… Pakkohan tämä kirja oli saada ja kun se maksoi mulle vaan vähän yli kympin kun käytin sen säästökymppini tähän Ku halval sai…Hyvä ostos!


 


Jos jollakulla on toisenlainen matemaattinen logiikka niin mulle EI TARVII KERTOA ETTÄ:


 



  1. Olisin säästänyt vielä enemmän jos olisin ostanut vaan tuon viimeisen

  2. Olisin säästänyt oikeasti sen kympin jos olisin ostanut vaan noi käsityökirjat

  3. Olisin säästänyt kaikkein eniten jos en olisi mennyt kirjakauppaan ollenkaan

  4. Kissalle tarjotaan näiden säästöjen seurauksena Pirkan Parhaiden sijasta Kitekattia hyvä tovi....


 Mutta mitä hauskaa siinä olis ollut? Kysyn vaan…


 


Kaikkeen kirjahössöttämiseen meni aikaa niin, että avasin puodin vasta minuuttia yli kymmenen. Toivottavasti kukaan ei ollut oven takana kymmeneltä. Se rouva, joka oli ollut oven takana jo yhdeksältä oli käyttänyt odotusajan viisaasti – kirja-alessa!


 


Ai niin – oli sit toinenkin juttu: Mä olen neulonut elämäni ensimmäiset polvarit:


 


Malli oli Kotiliedessä (nor16/2010). Lankana teetee Pallas, menekki 163 g ja puikot 3 sekalaisia (3 metallista ja 2 bambua). Olen aina luulut polvisukkien neulomista puuduttavaksi, mutta nämä syntyivät ihan pikavauhtia. Olisko syynä raitalanka, jonka vuoksi tulee nopean edistymisen illuusio? Joka tapauksessa tuntui siltä, että nämä polvarit neuloituivat miltei itsestään! Mallikappaleiksi puotiin menevät, mutta tekis mieli tehdä tällaiset itselle jostain ihan hassuista väreistä. Onkohan mulla maijanjämiä vielä…näitä jämiä on ainakin, sillä tavoistani poiketen jatkoin lankaa aina samasta kohdasta ja pikkuisen piti purkaa pois joka kerästä.


 


Hyvä illanjatkoa teille. Mä meen nyt Perunalaarin kautta neulo… eiku lukemaan uusia kirjojani…jotka sain NIIN halvalla!

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

22 Leaves KAL – koukussa


Eilisiltana puoli kahdentoista aikoihin sain valmiiksi vihjeet 2 ja 3 Lankakomeron Päivin 22 leaves shawlette KAL –huivistani!


 


Harvoin mikään neulemalli on tuottanut näin paljon päänvaivaa – vasta kerroksen 37 vaiheilla alkoi valjeta tuon lehtikuvion logiikka ja sen jälkeen se olikin menoa. Koukussa ollaan! Tosin vaan Mystery-KAL-puikko-lankakoukussa eikä missään kalastusvälineessäSilmänisku


 


Huivin jännittävä muoto houkuttelee jatkamaan saman tien. Voisiko lankakauppias pitää rokulipäivän ja jäädä koko päiväksi kotiin soffannurkkaan neulomaan? Sen verran vilkaisin nelosvihjettä, että luulen sen vaativan keskittymistä samalla tavalla kuin edellisetkin. Ja viimeinenkin vihje on jo ilmestynyt! Taitaa tällä viikolla Sukkasadon Perunalaari jäädä aika vähälle…


 


Kyllä mä sit kuitenkin käyn välillä töissä, mut olispa jo ilta että pääsisin jatkamaan!

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Vähän muutakin ja äidin satosukat


Torstaiaamuna vähän ennen heräämistä poikkesin Mammutin blogissa…ja sieltä jouduin Lankakomeroon…ja ennen kuin ajatus ehti mukaan niin sormet olivat jo ilmoittaneet mut Päivin syksyiseen huiviKALliin! Pitäähän sitä sukkien lisäksi tehdä vähän muutakin...


 


Shawlette on ihan selvästi ihan pikkuruinen huivi…ei paljon hommaa ja lankakin oli vaan mallia vaille… Toiset osallistujat olivat neuloneet jo ekan vihjeen, kun minä vasta tulostin sen samaan aikaan kakkosen kanssa. Äsken juuri kävin kurkkaamassa ja nyt on jo kolmas ja neljäskin vihje julkaistu. Mä taisin päästä alkuun siinä kohtaa kun muut on jo valmiina…


 


Eilisiltana aloittelin. Harvinainen kaupunkiviikonloppu, jalat kylvyssä, kakkulat päässä, ihanainen lanka, Knit Pron puikot ja uusi jännittävä huiviohjeen alku edessä!  Aloitin ainakin kolme kertaa ja joka kerta menin sekaisin kaksoislangankiertojen kanssa. Palasin masentuneena sukkapuikkojen pariin…


 


Aamulla päätin selättää ohjeen. Keittiön pöydän ääressä päivänvalossa tunti ja vartti, kaksi pupumukillista kahvia ja Tassun suosiollisesti antama työrauha viidennelletoista kerrokselle asti ja tässä se on:


 


Vasta loppuvaiheessa Tassu huomasi pöydällä kerän mitä ihaninta silkkikidmohairia. Tämä lanka on niin suloista, että laadunvalvojakin silittelee sitä lempeästi, samalla kun tarkkailee emännälle tuskaa tuottanutta ohjetta:


 



Äiti kartutti tällä viikolla Sukkasadon Heinälatoa komeasti kolmella heinäpaalilla! Annoin pari viikkoa sitten koeneulottavaksi pari näytekerää vauvalankoja ja Junasukan ohjeen. Kauhea katastroohvi kohtasi, kun näyte (25g:n kerä) loppuikin kesken! Äiti oli nyreissään ja meikäläinen mahahaavan partaalla etsiskeli lankaa ympäriinsä… Onneksi teeteen neulepäivälähetyksen kyydissä sain apua. Lankaa odotellessaan äiskä neuloi yhdet sukat Sukkiskampanjaan TYKSiin. Gjestalin Raggegarn oli ihanan pehmoisen merinon jälkeen tervanjuontia, mutta komeat sukat on nyt valmiina:


 


Viikonlopun aikana valmistuivat siis valkoiset junasukat Schoeller&Stahlin Baby Merinosta Knit Pron 2½ 15 cm puikoilla. Lanka oli kuulemma ihanaa neulottavaa. Toiset junasukat testineulojani valmisti samaisen valmistajan Fortissima Piccolinosta – vauvasukkalangasta, jossa on villaa, bambua ja polyamidia. Nämkin 2½:n puikoilla – tällä kertaa kamalan pitkillä (=23 cm) metallisilla sukkiksilla (kun ne Knit Prot unohtui kaupunkiin eikä mökillä muuta ollut). Piccolino ei äidin suosikiksi tullut, sillä lanka menee kuulemma helposti sääpuoleen. Neulominen oli aloitettu useampaan kertaan sekä kerän ulkoa että sisältä. Kun silittelin tänään valmiita ihananpehmeitä sukkia poskeani vasten niin äidin mielipide oli ettei niitä poskella neulota!


 


Testineulojan (eikä läheistensä) elämästä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteitä puutu. Langan loppuminen on pienenpieni jännitysmomentti muiden joukossa. Äiti on viime aikoina kunnostautunut myös mainiona kalamiehenä. Virvelillä on merestä noussut ainakin pari haukea ja iso ahven. Tänään hän saikin elämänsä saaliin – yli 70 kiloisen! Terveyskeskusreissuhan siitä seurasi. Lääkäri poisti koukun isän korvasta…


 


Leppoisaa arkea kaikille lukijoilleni!


 


Ja Äiti – Älä suutu. En voinut vastustaa kiusausta vaikka sä kielsit kertomasta. Pitihän tähän juttuun saada loppukevennys!

lauantai 18. syyskuuta 2010

Satoa Sukkiskeräykseen ja Susulle


Loppukesästä tämä sain taas uuden muistutuksen siitä, että ikä alkaa painaa… Heräsin parina yönä pomppimaan tasajalkaa kamalan suonenvedon takia. Siinä yön pimeydessä Tassun kummastelevan katseen alla magnesiumporetablettia liotellessani manailin, että kyllä mä kaikille paasaan Kipuapulangan auttavan suonenvetoihin ja monta paria sukkia siitä olen tehnyt, mut itselle en yhtään. Suutarin lapset jne… Nyt on asia korjattu:


 


Lanka: Kipuapusilkkivilla, puikot 2,75mm Knit Pro Synphonie Wood 15 cm sukkikset, ohje Pirkka-lehden sivuilta. Modasin sen verran, että silmukoita on vaan 50. Pitsimalli oli kivan simppeli ja sen oppi nopeasti. Menekki oli 90g. Pelkkä ajatuskin nukkumisesta sukat jalassa kauhistuttaa…


 


Käytänpä tässä saman tien tilaisuutta hyväkseni ja jo ajoissa kerron, että keskiviikkona 13.10. klo 12-17 Anjalinilla on Kipuapusilkkivillan esittelypäivä. Pirkko Kähönen tulee kertomaan langasta ja myynnissä on myös valmiita Kipuaputuotteita!


 


Lankaa on puodissa koko ajan (tuota harmaata ei tällä hetkellä ole saatavilla vaan luonnonvalkoista). Hinta on 170 euroa/kilo. Vyyhtien koko vaihtelee n.120g-180g. Ja vinkkinä – kaksisäikeistä ns. huivivahvuutta on vielä muutama vyyhti jäljellä vanhaan hintaan 145 eur/kilo.


 


Sukkasatoa aloittessani lupasin tehdä joka toiset sukat Sukkiskeräykseen TYKS:aan. Kuvassa oikealla olevat on mun. Perusukka, puikot 3½ ja menekki 130g. Vasemmalla Hannan käsialaa – jo toiset sukat ja kunnon varrella! Keskellä Lampaan keräyssukat, jotka on jo esiteltykin blogissa Raitalammas. Tämä uusi blogi saa mut aina hyvälle mielelle – joka postauksen lopussa Lammas kertoo mikä ilahdutti tänään. Viime viikkojen kärttyisäpäivien aikana on vähän päässyt unohtumaan se, että jokaisessa päivässä on ilonaiheita. Kiitos muistutuksesta!


 


Lankaedustajat varmaan ajattelee, että Susulle on tosi helppoa myydä lankaa. Ei tarvita, kuin muutama taikasana ja tilaus on kotona. Taikasanoja ovat mm ”merino”, ”silkki”, ”100 prosenttinen”, ”ylellinen” ”laadukas” ja "luonnonkuitu". Joopa joo… Tässä viimeisin tulokas:


 


MerinosukkalankaaHymy Regian Extra Twist Merino Color, 50g=210m, puikkosuositus 2-3, 75% merinovillaa ja 25% polyamidia. Hinta on 5,65 eur/kerä ja taas kerran niin ihanan pehmoisen tuntuista et harkitsen sen pitämistä tiskin alla halaillakseni sitä vaan itsekseni…


 


Äidin sukkasatokin karttuu tällä viikolla ainakin kolmella heinäpaalilla. Lankapula ratkesi onnellisesti! Lisäksi äiti on parsinut yhdet mun sukat. Toisia ei suostunut parsimaan, kun ovat niin atomeina… Kelpaisikohan sukkasatoon teritys? Sen voisin vaikka tehdä itsekin. Ja ihmeiden aika ei ole ohi – minäkin parsin Karvisen sukat viikko sitten! Satokausi taitaa päätyä ennekuin saan kaikki tavoitesukat valmiiksi. Lahjasukkia pitäisi tehdä muutamat, mallisukkia puotiin ja itselleni tahtoisin pitkät sukat Stepistä ja Junasukat jostain hassusta väristä ja sadesukat eli kirkkaan vihreät, jotka sopis mun sadetakin kanssa ja ja…ja joka toiset siis TYKS Keräykseen.


 


Siispä puikot heilumaan!



t. Susu


 


P.S. Sitä ennen pitää vielä käydä heittämässä tuotokset Perunalaariin...

torstai 16. syyskuuta 2010

Sekaisin langoista



Lankaa pukkaa puotiin siihen tahtiin, että mä olen ihan sekaisin, innoissani ja epätoivoinen! Haluisin testata ne kaikki eikä aika millään riitä. Tää homma olis taatusti paljon helpompaa jos en suhtautuisi lankoihin niin tunteella… Äsken oli pakko istua soffalle Kympin Uutisia katsomaan ja luomaan silmukat seuraavaan sukkaan – kun oli liikaa kierroksia ja piti tehdä jotain. Neulominenhan tunnetusti rauhoittaa hermoja – ainakin sukan neulominen.


 


Eilisen postin kommeneteissa Maila kyseli Adriafilin langoista. Niitäkin on ollut putiikissa jo parin viikon ajan, mutta vasta eilen sain otettua kuvia. Avantgardeen tutustuin jo keväällä vauvavärien kanssa ja ihastuin. Ihana ohut konepestävä villalanka, joka sopii vauvaneuleisiin ja vaikkapa kirjoneuleisiin ja koneneulontaan. Pari viikkoa sitten tuli puotiin vähän ”aikuismaisempia” värejä:


 



50g/225m, puikkosuositus 2½, 28s=10 cm, 4,75eur/kerä


 


Jo keväällä hehkuttelin angoralangasta. Pupukerät on söpöjä ja ihanan pehmeitä. Melkein yhtä pehmeitä ku meidän Tassu mut ei ihan. 




25g=83m, 70% angoraa, 10% villaa, 20% polyamidia, puikkosuositus5,5, 17s=10cm, 5,70 eur/kerä. Näiden värien lisäksi tietysti musta ja valkoinen.


 


Uuteen Seelantiin asti mennään seuraavan langan mukana. Pätkävärjätty New Zeland:



 



75% villaa ja 25% akryyliä, 100g=200m, puikkosuositus 4½, 8,60 eur/kerä. Yhtä huppuhuivin alkua olen päässyt hypistelemään ja varmaan itse kokeilisin vähän isompaa puikkoa. Muuten lanka tuntui mukavalta asusteisiin ja vaikkapa ihan puseroon asti. Ei liian paksua. Tuo käsinpesumerkki ihmetyttää hiukan – lanka näyttää ihan konepestävältä, mutta nämä mun arviot on ennenkin menneet pieleen. Huomisen jälkeen pääsenkin tekemään taas pesutestejä kun illalla meille muuttaa ihan uusi UPO lähes kaksikymmentä vuotta palvelleen Cylindan tilalle.


 


Eilisen postin junasukkalankaan Primulaan palaan myöhemmin koska niiden vyötteissä on jotain hässäkkää, jota selvitellään ensi viikolla. Mut lanka on kuitenkin NAM ja sukkiinkin olisi riittänyt ihan hyvin jos olisin älynnyt purkaa sen mallitilkun.


 


Tänään tuli viisi laatikollista lankoja kolmelta eri suunnalta. Onks niitten pakko tulla aina yhtä aikaa? Onneksi yksi laatikollinen oli vanhaa tuttua eli täydennystä jo valikoimissa oleviin… Töistä lähtiessä tuuppasin yhden laatikon purkamatta varaston puolelle odottelemaan huomista. Siellä on jotain hassua lankaa (kait) ja jotain uutta ohutta sukkalankaa kera merinovillan. Onneks on tää sukkasato!




Viimeinkin puotiin tuli myös ihanan ja keveän teeteen lenkkialpakan Cacaon uudet värit! Niitä olen odotellut kuin Tassu ahvenia! Huomenna neulepäivässä nekin ovat miinus 20 prossaaSilmänisku


 



Tässä uusia värejä eli petroli, vaalean harmaa ja pinkki.


 


Näistä reunimmainen eli beige on uusi:



 



Näiden lisäksi huomisen tarjouslankoja ovat Alpakka 4,05 €/4,75€ (norm. 5,05/5,95), Maxi-virkkauslanka. 4,10 €/4,65 (norm. 5,10/5,80), Elegant silkkivilla 6,65€ (norm.8,80), Primavera silkkivilla 5,60€ (norm.7,00), Aurea silkkialpakka 8,80 € (norm. 11,00), Cacao lenkkialpakka 9,85 € (norm. 12,30), Pallas sukkalanka 2,60 € (norm 3,25)


 


Aurean uusi syksyinen väri on tässä:



 



Pallaksesta valikoimaan kuuluu kirjavat punasävyinen ja sinisävyinen ja se harmaa kunhan se joskus tulee tänne asti...


 


Ensimmäiset Austermannin Kid Silkitkin tulivat tänään. Hurjan monta ihanaa väriä ja lanka on kissatestin läpäissyt – Tassu tykkäsi ja hyväksi havaitsi (kuten myös edellä mainitun kanilangan). Minä varmaan pääsen niihin käsiksi vasta myöhemmin. Mut tervetuloa itse katsomaan, hypistelemään, rakastumaan (ja kyllä sitä ostaakin saa 25g=225m, 7,45 eur). Puseroon ei mene paljon mitään eikä huiviin sitäkään vähää!


 


Puodissa myydään myös kirjottavia liinoja ja puodin pitäjä piirtää ne suureksi osaksi itse. Ihan mainostetaan, että myös asiakkaan kankaalle piirretään toiveiden mukaan… Aika noloa myöntää, mutta mä en itse osaa enkä ymmärrä kirjonnasta yhtikäs mitään. Hardangerkurssilla kävin muutaman vuoden, mutta ne perinteiset pistot on ihan hepreaa. Tänään siihenkin asiaan tuli korjausta kun Salon Seudun Kädentaitajien teemaillassa porukalla opeteltiin:



 



Vitsit että mä olen ylpeä saavutuksestani! Kivaa oli jälleen kerran. Kiitos kaikille seurasta ja Jossulle opastuksesta. Musta tuntuu, että jos oikein yritän niin voisin vaikka oppia… ja tuo voisi vaikka olla kivaakin, mutta ei se neuleita voita!


 


Lopuksi vielä pakollinen ”päivän Tassu”:



 




Kuva on kamerantestausta – se kun meni ihan juntturaan eikä toiminut ollenkaan. Piti sitten resetoida koko systeemi ja kokeilla toimiiko. Kukas se parempi testikohde olisikaan? Hieno häntä vai mitä? 





 


keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Syksyinen mökkiviikonloppu


Viime viikon jälkeen kaipasin jotain rauhoittavaa. Lauantaina töiden jälkeen oli niin kiire saareen sienimetsään yksin kävelemään, että tämä onneton äiskä unohti kissan sapuskat kotiin. Onneksi saaressa on aina hätävarana purkkiruokaa ja osaahan Tassu myös hiirestää. Huono omatunto laittoi laskemaan verkon veteen. Saalistakin saatiin – yksi komea hauki, ja kaksi ahventa!


 


Karvinen fileroi hauen, sillä minähän en niin vihaisennäköiseen kalaan koske. Minun huolekseni (tai onnekseni) jäi ahvenet. Lähes vuorokauden metsäkissan elämää vietettyään (tosin välillä sisällä naishuolia paossa) Tassulla oli nälkä. Armoton nälkä! Kuormasta oli pakko tulla syömään:


 


Ihanien herkkufileiden ansiosta Tassu antoi anteeksi unohdukseni ja kalaa jemmattiin vähän vielä kotiin vietäväksikin. Karvis oli kyllä sitä mieltä, että ahven olisi hänellekin maistunut…


 


Ennen sunnuntain aamu-uintia vastarannalta Kakskerrasta uiskenteli meille päin oudonnäköinen iso lintu. Vai oliko se kokonainen lintuperhe? Piti hakea kiikarit…


 


Komea hirviuroshan se siinä oli omalla aamu-uinnillaan! Hieno näky – harmi, ettei se noussut ylös meidän rannasta vaan kauempaa ja kaislikko peitti näkymän. Joskus pikkutyttönä olen tällaisen viimeksi nähnyt ja edellisestä peurojenkin maihinnousustakin on ainakin 15 vuotta.


 


Sunnuntaipäivä menikin jääkaappia sulatellessa ja risuja karsiessa:


 


Ei siinä enää montaa hetkeä mene kun tuokin kasa on pätkitty ja ensi kesän puut valmiina.


 


Kiukkuisena tarvitaan myös lankaterapiaa. Sukkasadon aikana terapialangasta pitää tietty tehdä sukkia. Onnettomuus toistaan seuraa tätä epäonnista neulojaa – lanka loppui kesken ja Perunalaari jäi ilman Susun pottuja viime viikolla kokonaan! Eilen valmistuivat junasukat:


 


Lanka: Adriafil Primula (100% merinovilla, 50g/150m) Puikkoina 3½ Knit Pro 15 cm sukkikset. Langan menekki 46g. Langan neulominen oli niin terapeuttista kuin vaan ihkulangan neulominen voi olla! Tosin taitavat päätyä jonkun pikkuisen tonttulapsen unisukiksi – koko on sen verran suuri (pituus 15 cm), että tämänkokoiset pikkujalat jo kävelee eikä tällainen vahvikkeeton lanka pikkujalkojen menoa kauaa kestä.


 


Vähän ihmettelin langan riittämättömyyttä. Eikö 150 metriä ja 50 g riitä junasukkiin vähän suuremmallakin puikolla? Seuraavaksi muistin, että olen tehnyt junasukat kerästä teeteen Primaveraa, mutta loin vaan kahdeksan silmukkaa puikolle ja taisin vähentää kerroksiakin sieltä sun täältä ja näissä oli silmukat ja kerrokset ohjeen mukaan mut Primaverassa on metrejä paljon vähemmän… Kunnes taas olin raivon partaalla – valmiit sukat painoi 46 grammaa ja mä jouduin aloittamaan toista 50g:n kerää saadakseni nää valmiiksi! Vähältä piti, etten mennyt lankaa pitkin toimittajan kimppuun! Mullahan puhelimessa ja sähköpostitse raivoamisesta praktiikkaa viime viikoilta yllin kyllin, joten samalla vauhdilla olisi tämäkin reklamaatio mennyt… Onneksi kotimatkalla muistin tehneeni langasta ensin mallitilkun ja vasta sen jälkeen aloitin sukat.


 


Seuraavatkin satosukat on jo päättelyä vaille valmiina. Adriafilin ihania lankoja voi käydä hypistelemässä puodissa vaikkapa torstaina, jolloin teeteeliikkeissä ympäri maata vietetään neulepäivää ja kaikki teeteen langat on miinus 20 prossaa…


 


Huomisiltana on Salon Seudun Kädentaitajien teemailta Kirjaston alakerrassa. Siellä harjoitellaan kirjontapistoja. Hui!

tiistai 14. syyskuuta 2010

Raivareita ja raivausta


Syy sukkasadottomuuteen sekä blogihiljaisuuteen on tässä:


 


Elokuun viimeisenä iltana tulin kotiin iloisena. Tarkoitus oli tehdä viikkosiivous, puodin paperihommat ja viritellä sukkapuikot Sukkasatokuntoon… Vaan toisin kävi – kotona odotteli lappu jossa kerrottiin ykskantaan et vaatehuoneeseen asennetaan lämpöpatteri seuraavana päivänä ja et viitteiskinös tyhjentää sen huoneen työn nopean sujumisen edistämiseksi… Ensin raivosin pari puhelua, mutta kuuliaisen tyttönä tyhjensin sen huoneen. Hassua – kolmen ja puolen neliön vaatehuoneen sisältö täyttää ne kuuskymmetä muuta neliötä ja vielä parvekkeenkin!


 


Ensin ilmoitetaan puolen vuorokauden varoitusajalla että tullaan. Sitten ei tullakaan eikä ilmoiteta mitään. Sit ilmoitetaan et tullaan kahden päivän kuluttua ja sen jälkeen oli kyllä patteri seinässä, mutta muuten näytti tältä:


 


Ja viikonloppu tulossa. Tulipa siinä ohimennen pilattua Karvisenkin viikonloppusuunnitelmat, koska itkuhysteeriselle Susulle EI kuulemma VOI sanoa että oikeastaan oli menossa poikatten kanssa baariin… Pakenin Karvislandiaan pariksi päiväksi ja jätin välin yhtiön sadonkorjuujuhlat. Kiukkuisena olisin pilannut muidenkin asukkaiden juhlamielen vaikka tämä hässäkkä kuuluu talon rakentajan vastuulle.


 


10 päivää hyvää sukankudonta-aikaa meni hukkaan yhden pienen lämpöpatterin takia. Patterin, joka ei taatusti poista oikeaa ongelmaa eli pakkasella noin kymmenenasteista lattiaa… Energia meni ensin raivoamiseen ja sitten viimeiset kolme päivää raivaamiseen. Eilisillan istuin soffalla, katsoin töllöä ja neuloin kolmea sukkaa – viimeinkin.


 


Töissä on sentään jo uusiakin lankoja hyllyissä ja sain viimein valmiiksi frillahuivin Katian Ondas-langasta:


 


Hauskanen ja näyttävä huivi syntyi yhdestä 100g:n kerästä. 9 silmukkaa ja kolmosen puikot. Kiitos uudelle naapurilleni Helmiäiselle kuvaamisesta!


 


Perunalaari ja Heinälato jäivät sadotta viime viikolla. Mun selitys on yllä ja äidiltä loppui lanka ja se on mun moka. Yritän hankkia jostain lisää. Ja odottakaahan – ensi sunnuntaina meillä on valmiita sukkia vaikka kuinka!

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

TYKS Sukkiskeräyksen ensimmäisiä


Viime viikko alkoi iloisesti, sillä heti maanantaiaamuna postipoika toi puotiin pullean ja pehmeän kirjekuoren. Avasin jännittyneenä ja sisältä löytyi:


 


Ensimmäiset villasukat TYKS Sukkiskeräykseen ja kiva saatekortti! Lähettäjänä oli Eeva Oulusta. Kiitos sinulle Eeva! Oulussa taitaa asustella ihmisiä, joilla on Suuri SydänHymy


 


Vaikka itse olen ollut tosi saamaton viimeiset pari viikkoa, niin Sukkiskeräyksen sana tuntuu leviävän kulovalkean tavoin varsinkin Salossa. Moni on puodissa poiketessaan tarjoutunut neulomaan sukkia keräykseen ja melkein kaikki ”lahjalangatkin” ovat jo matkalla puikoille.


 


Hanna oli pikavauhtia neulonut yhdet sukat (oikealla) ja Birgitta peräti kahdet. Keskimmäisten sukkien langat lahjoitti Neuloo mopsien kanssa. Hienoa yhteistyötä, joka jatkuu...


 


Perjantaina postipoika alkoi ihmettelemään tavanomaisesta poikkeavia kannettaviaan (yleensä hän tuo pelkkiä laskuja ja mainoksia). Mieltä lämmittävän paketin oli lähettänyt koko maahan levinneiden Sytomyssykeräysten ideoija ja ”äiti” Seijasisko Oulusta! Lämpimät kiitoshalaukset!


 


Upeaa, että oman myssykampanjanne lomassa ehdit ja viitsit neuloa sukat TYKSiinkin! Seijasiskon paketissa oli sukkien lisäksi myös lankalahjoitus. Vuorelman Veto-lanka on mulle ihan uusi tuttavuus, jota olen kuullut monesti kehuttavan. Siksipä aion olla itsekäs ja neuloa siitä keräyssukat itse! Varsinkin kun ne mystisesti kadonneet yhdeksän kappaletta kolmosen sukkapuikkoja viimein löytyivät täältä mökiltä vaatekaapin perukoilta (sorry äiti – taisin syyttää sua niiden jemmaamisesta vaikka tiedän että me kähvelletään toinen toisiltamme vaan pikkulusikoitaSilmänisku).




Söpössä kissakortissa kerrotaan, että suklaa on tälle viime viikkoina kovin kiukkuiselle bloginpitäjälle stressinlievitykseen… Korkkaamatta vielä vaikka cashevit on mun suurinta herkkua! Kiitos. Nyt on huusholli taas asuttavassa kunnossa ja ensi viikolla minäkin pääsen keskittymään sukkiin. Suunnitelmissa on iltaisin sytyttää kynttilöitä, lojua soffalla, katsoa töllöä, pupeltaa tuota ihanaa suklaata ja neuloa!