lauantai 30. lokakuuta 2010

Sukkasadon loppumetrit



Sukkasadon päätöspalaveria vietettiin äidin kanssa torstai-iltana. Kuvattiin kimpassa satokauden viimeiset jalattimet. Aika monta paria kumpikin sai valmiiksi ja kaksi kuukautta kului yhdessä hujauksessa! Lapaskuu me kuitenkin päätettiin jättää väliin ja mä luulen loppujen keskeneräisteni kanssa osallistuvani seuraavan kerran Fufoiluun, mikäli sellainen järjestetään.


 


Äiti palasi huopatossujen pariin. Edelliset tossut hän neuloi multa lainatuilla Knit Pro:n 5½ pyöröillä ja oli sitä mieltä, ettei pyöröpuikot ole häntä varten. Seuraavat huopikkaat on jo puikoilla ja niitä varten annoin mukaan pyöröjen lisäksi ihan tavalliset muoviset 5½:n puikot. Kului pari tuntia ja sain hassunhauskan tekstarin: ”…syösö puhko t on paremmat…Ota selvää pop saat”. Tulkkasin sen sit niin et pyöröt on sittenkin paremmat! Noin on käynyt mullekin – muutama vuosi sitten en olis voinut kuvitellakaan neulovani pyöröillä yhtään mitään ellei ole pakko! Ja edelleen olen niin kieroutunut, että tykkään saumojen ompelusta…


 


Lahjaksi menossa palmikkohuopatossut. Minä assisteerasin ompelemalla saumat (kun kerran tykkään siitä) ja huovuttamalla. Vähän enemmän olis voinut huopua mutta menkööt Heinälatoon tällaisenaan. Seuraavat on jo puikoilla.


 


Sukkasadon alkumetreillä äiti teki mulle Aloeverasukat ja nyt oli mun vuoro tehdä äidille säärystimet Kipuapusilkkivillasta. Ajattelin, että kun ne sääret oli koko kesän auki ja äidillä on vaan yksi lainasäärystin Pirkolta niin pitäähän hänen saada säärystin kumpaakin jalkaan. En muista koskaan aikaisemmin säärystimiä tehneeni. Vähän meititytti miten monta silmukkaa ja kuinka pitkä säärystimen kuuluu olla. Kai noi ihan käyttökelposet ovat:


 


Puikot nro 3 (3 metallista ja 2 bambua), menekki jotain vähän yli 100g (kyl mä punnitsin mut unohdin merkitä muistiin), malli vanhasta kierresukasta summanmutikassa kavennellen. Tarkoitus oli, että säärystimet voi vetää polven yli jos sattuu sillä suunnalla kolotusta olemaan. Nimpparilahjaksi nää annoin…nimipäivä on kyl vast joulukuussa mut kerrankin olen ajoissa! Pottulaariin menevät myös.


 


Mulla on jo pari viikkoa ollut sellainen tunne, että nyt on vuoden sukkakiintiö täynnä. Vaan miten mahtaakaan käydä? Kaisan blogista luin, että A.Cookien paljonpuhuttu sukkakirja on käännetty suomenkielelle ja äiti haki sen Suomalaisen Kirjakerhon myymälästä torstaina.


 


Ihania sukkajuttuja pilvin pimein! Saas nähdä miten monta päivää sukkapuikot saa olla rauhassa…

perjantai 29. lokakuuta 2010

Puf puf…Puffalankaa!


KesäYön Hullutuksesta tuttu Äiti-Puffa on nyt alkanut äitimisen lomassa ihan tosissaan värjäilemään. Sunnuntaisin perhe saa nähdä nälkää kun keittiössä porisevat väripadat. Sain muutama viikko sitten pari mallivyyhtiä hypisteltäväksi ja koeneulottavaksi. Toisesta vyyhdistä piti tulla sukat sukkasatoon, mutta sille oli isompi tarve jossain muualla.  Verigreippi muuntautui huiviksi:


 


Mallin suunnitteli kolleegani Lahdesta eli Lankakauppa Heinin Pia Kaukinen. Minä sain kunnian koeneuloa… Ohjeen rivillä 23 tuli mieleen et jos mä koeneulon niin pitäiskö lukea ohjeesta muutakin kuin kaavio? Mun huivi on joka tapauksessa (lähes) mallin mukainen ja langan neulominen oli yhtä juhlaa. Tykkään. Blogikissa toimi laaduntarkastajana ja hyväksyi:


 


Puikot nro 4 ja menekki 81 g.


 


Eilen Äiti-Puffa puffautti itsensä perhejuhlien päätteksi ihan omassa persoonassaan Lankakauppaan kera pesueensa ja lankakassin. Muutama vyyhti tahtoi heti jäädä kyydistä pois:


 


Jokainen vyyhti ja värjäyserä on uniikki. Värjäyserän koko on korkeintaan 600g, joten toiseen identtiseen vyyhtiin ei maailmalla törmää!


 


Pari vyyhtiä on jo löytänyt uuden rakastavan kodinkin. Oranssi-keltainen on varattu, punainen (ja 102 paria sukkia TYKS Sukkiskampanjaan) lähti Piikun mukana saareen eilen  ja vaaleanpunainen lähtee huomenna Ouluun huivikuvausniskan mukana. (Kiitos avusta, uuden blogin julkistamista odottelen…).


 


Näitä saa tulla hypistelemään ja halailemaan ja kertomaan mielipiteitä ja esittämään väritoiveita. Juu ja on nää ihan myynnissäkin… Materiaalit 75% villaa, 25% polymidia, 400-420 m/100g/15 eur.


 


Ensi viikolla saan viimeinkin julkistaa toisenkin koeneulotun ja Pian suunnitteleman neuleen. Joku aika sitten ihmettelin ääneen yhdelle lankaedustajalle, että miten ihmeessä sillä on aikaa suunnitella neulemalleja?!? Vastaus tuli nopeasti – ehkä hän ei PUHU ihan yhtä paljon sun sinä…


 


Toisaalta – ei musta kuitenkaan suunnittelijaksi olisi joten jatketaan iloisesti höpötellen!

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Postipoika ihmeissään


Viime viikon perjantaina postipoika viimein alkoi ääneen ihmetellä mitä kummallisia paketteja puotiin oikein tulvii ympäri maata! Ihmekös tuo – yleensä hän tuo vaan laskuja ja mainoksia ja kummastakaan postista ei juuri kiitosta meikäläiseltä heru…


 


Selityksenä kerroin TYKS Sukkiskampanjasta, joka alkaa olla loppumetreillään…


 


Viime keskiviikkona lähetys Oulusta ja Hämeenlinnasta:


 


Eeva Oulusta lähetti jo toiset sukat Sukkiskeräykseen. Pauliina ja kaksi kissaneitiä olivat suunnitelleet neulovansa sukkia, mutta aikapula tuli vastaan ja he lähettivät kaksi kerää lankaa ja Tassulle nimen mukaisia makupaloja. Suklaa on jo hävinnyt parempiin suihin ja Tassu kehrää tyytyväisenä karkkiensa kanssa. Harmi vaan, että minä ilkimys säännöstelen nameja. Yhtenä yönä heräsin kummalliseen paukkeeseen ja huomasin Tassun yrittävän sisään karkkikaappiin… Kuten huomaatte – toinen kerä lähti äidin puikoille jo ennen kuin ehdin ottaa kuvan. Toinen kerä lähti illalla kampanjapäällikkömme Piikun mukaan.


 


Perjantaina postipoika kulki selkä vääränä pitkin Annankatua (no ei oikeasti – hänellä on kärryt) ja toi kaksi pakettia:


 


Seijasiskon kanssa yli maan levinneen Sytomyssykampanjan aloittanut Lankapirtin Matleena lähetti kolme paria sukkia TYKS keräykseen. Ihanan tuoksuva yllätys oli mukana myös mulle ja Piikulle, mutta jätin kuvaamatta, kosta Piiku ei vielä tiedä mistä on kysymys. Pidetäänpä häntä pikkuisen jännityksessäSilmänisku Molemmille oli myös kortti, jossa oli niin osuvia mietelauseita, että räjähdin nauruun! Olin juuri huomannut emämokan onnettomissa Annikasukissani ja mietin purkaako vai eikö. Sit kortti kertoi että ”Mie meen eteepäi vaik ois pakki päällä”. Eteenpäin menin enkä purkanu… Kiitos Matleena – Sukista ja rohkaisusta!


 


MarjutJ lähetti kaksi paria sukkia keräykseen. Kun hän blogissaan aprikoi kenen jalkaan nämä paksut sukat menisivät niin en tohtinut laittaa kommenttilootaan et ”vihje vihje...tänne tänne…”. Viksuna likkana hän varmaan luki ajatuksia ja nyt Sukkiskampanja rikastuu kahdella parilla.


 


Viime viikolta vielä kolme paria ihan lähialueelta ilman postipoikaa:


 


Eilen tarvittiin jo jakoautoa. Suuri paketti ei enää mahtunut aamujakelijan kärryyn:


 


Lähettäjänä oli ”Yli kahdensadan myssyn Taina” Oulun läheltä. Toivottavasti Taina et ole vihainen, mutta minä mielessäni kutsun sinua ”Tuhannen myssyn Tainaksi”. Olen varma, että se tuhat myssyä Oulun Sytomyssykeräykseen tulee vielä täyteen. Ja kaiken muun ohessa olet vielä tehnyt viisi komeaa pitkävartista sukkaparia lämmittämään TYKSin syöpäsairaita. Ja miten suuri sydän sinulla onkaan! Geishat on tarkoitettu postipojalle – että jaksaisi kantaa oikein paljon sukkia keräykseemmeHymy Voi miten ihana ajatus! Mulle tuli hetkisen propleemi kun kaksi tyyppiä jakaa postia. Viimein jaoin namit kahteen pussiin – molemmille omansa. Mulle ja Piikullekin oli oma sydämellinen tervehdyksemme (kuvaamatta – pidetään Piikua jännityksessä edelleen…).


 


Salon Kansalaisopiston opiskelijoilta ovat seuraavat parit:


 


Tänään Ritva poikkesi puotiin. Olin jo ollut tietoinen hänenkin osallistumisestaan keräykseen. Salaperäisesti hymyillen hän joskus aikaisemmin lupasi tuoda kaikki sukat kerralla ja melkein jakeluautoa tähänkin olisi tarvittu:


 


Kahdeksan paria!


 


Ja vielä yhdet:


 


Äiti sai valmiiksi Pauliinan ja kisuneitojen lahjoituslangasta tekemänsä. Heinäladon kautta pakataan TYKSiin menevään kuormaan.


 


Olen liikuttunut ja hämilläni. Miten uskomattoman lämminsydämisiä ja ahkeria ihmisiä löytyy ympari maata. Uskon, että näillä sukilla saadaan aikaan lämpöä ja lohtua monille sairaille!


 


Haluan kiittää kaikkia sukkalahjoituksen tehneitä ihan omatekoisella ruusulla:


 


Eilisiltana Salon Seudun Kädentaitajien paperinaruillassa Askartelupuoti Mulperissa ”verta hikeä ja kyyneleitä vuodattaen” syntynyt paperinaruruusu oli itselleni suuri saavutus. Kiitos kaikille mukana olleille kivasta illasta, kannustuksesta ja rohkaisusta ja Minnalle ohjeista ja opastuksesta!

perjantai 22. lokakuuta 2010

Takaisin ruotuun


Eli ihan kunnollisten ja tavallisten lankojen sekä ihanien materiaalien ja Sukkasadon pariin!


 


Musta tuntuu, että Airi-Äiskä ottaa vahän liiankin tosissaan Sukkasadon. Maanantaina soi puhelin ja sieltä kuului että ”Lanka loppuu kesken!”. Maanantai tuli pelastettua mut tiistaina soi puhelin uudelleen ja tällä kertaa asiana oli et ”Valmiiks tuli ja nyt ei oo lankaa ollenkaan!”. Olisittepa nähneet hänen ilmeensä kun kerroin ilmoittaneeni hänet Lapaskuuhun . Vitsi vitsi – en ole ilmoittanut siihen meistä kumpaakaan…VieläSilmänisku


 


Äiti teki palmikkohuopatossut Fritidslangasta, Tällä kertaa kokeillen Knit Pro:n 5,5 mm pyöröpuikkoja. Langan menekki oli yli 150g (määrä, joka alun perin kerittiin näitä tossuja varten) mut alle 200g. Nätti malli on julkaistu näihin aikoihin viime vuonna Teetee työpajakirjeessä. Äiti neuloi nämä tossut Lankakauppaan malliksi saadakseen lainassa olleet omat tossunsa takaisin.


 


Ja kun tässä Sukkasadossa kerran kimpassa ollaan ja tossut tulee mun käyttöön, niin minä sain tossut jatkojalostukseen tässä muodossa:


 


Mun homma oli ommella saumat ja huovuttaa.


 


Vanhan tutun ”Hullun huovuttajapesukoneeni” kanssa olisin tehnyt tossut valmiiksi kertaheitolla. Uuden koneen kanssa huovutusoppi aloittaa alusta. Ensimmäinen puolen tunnin pikapesuohjelma neljässä kympissä ei huovuttanut yhtään, toinen kerta neljänkympin hienopesuohjelma ei juurikaan muuttanut tossujen muotoa. Kolmannen pyykkikonekierroken (hienopesu 60 astetta) jälkeen mulle tuli sellainen olo, et näistä tossuista on tulossa tosi kalliit… Vettä ja sähköä on kulunut tarpeeksi ja nyt saa kelvata! Heinäladon kautta putiikin ikkunaan.


 



Minä kartutan Perunalaaria tällä viikolla kahdella parilla. Tilaustyönä Kipuapu-pitsisukat:


 


Puikot 3 (ei varmaan tarvii mainita et Knit Pro Symphonie Wood 15 cm), menekki 94g.Malli vähän Novitasta, vähän äidiltä ja vähän asiakkaan neuvoista.


 


Muutama viikko sitten sain teeteen lähetyksen mukana iloisen yllätyksen: Kerän Alpakkasukkalankaa mallisukkia varten! Oli tarkoitus neuloa mallisukat ennen kuin alpakat rantautuvat Saloon, mutta vasta tänään sain valmiiksi Onnettomat Annikat:


 


Scoeller&Stahlin Fortissima Alpaka –langassa on 50% merinovillaa, 25% alpakkaa ja 25% polyamidia. 100g:n kerässä 420m puikot 2½-3. Hinta 10,95 euroa. Värit ihanan luomuja:



Kerä oli niin ihanan tuntuinen, että pari päivää (vai viikkoa?) piti miettiä mitä siitä neuloisin – ihan perussukkaa kun ei tästä ihanuudesta tehnyt mieli tehdä. Neulekirjassa oli houkuttelevan näköinen Casanova-ohje…joka meni mulla ihan yli hilseen ja purkuun. Mulle taitaa toi miehien sielunelämä olla käsittämätöntä, joten tein malliin sukupuolenvaihdoksen ja aloin tikuttamaan AnnikaB:tä (samasta kirjasta). Hidasta, mutta kaunista.


 


Melkein ohjeen mukaan mentiin ennen kuin neulojalla meni hermot. Kauhistelin kuinka monta viikkoa menee ennekuin se kakkossukka on valmis ja päättelin ykkösen jonkun mallikerran kerroksen 7 jälkeen (ohjeessa oli jotain muuta). Tänä aamuna kakkossukka oli lähes valmis. Laskin ja laskin mallikertoja ja aloin itsekseni hokemaan mantraa: ”Enpuraenpuraenpura EN PURA!” Kakkossukan varressa on yksi mallikerta enemmän kuin ykkösessä! Menekki 61g.


 


Susulogiikkaa: Toinen sukka on näyteikkunassa mallina ja toinen sukka puodissa hypisteltävänä. KUKAAN EI HUOMAA EROA!


 


P.S. Enpura, mutta on häviävänpienenpieni mahdollisuus, että teen näille eriparisukille kaverit. Mut vast ens vuoden Sukkasadossa!



Mukavaa viikonloppua!

torstai 21. lokakuuta 2010

Hysteerisiä huivilankoja


Ja taas mä ihmettelen et kuka tähän puotiin lankoja oikein tilailee? Jos se olen minä niin kesäisen hellepökerryksen piikkiin menkööt. Seuraavat huivit ovat olleet valmiina jo muutamia viikkoja – jostain syystä en kuitenkaan ole saanut niitä blogatuks. Kohta näette miksi!


 


Pikkujouluasusteisiin Katia Zenith:


 


77% polyesteriä ja 23% metallisoitua polyesteriä? (mitäköhän se sit on…Poliester Metallizado), 50g=33m, puikot 10-12, 8s=10cm, 6,10 eur/kerä.


 


Huivissa on 16 silmukkaa, ainaoikeaa kolme kerällistä puikoilla nro 9 (suurimmat, jotka omistan). Eli menekki 150g. Tuplaleveänä olisi varmaan ihan näyttävä hartiahuivi pikkujoulupippaloihin.


 


Kimallusta riittää pienen joulukuusen verran…


 


Tämä taasen on Artoro. 200g vyyhdissä on hulppeat 340 metriä lankaa, jonka koostumus on 94% akryyliä, 5% polyesteriä ja 1% elastaania. Puikkosuositus 8, 12 s=10 cm. 9,65 eur/kerä.


 


Minäpä ajattelin nerokkaasti tekeväni siitä pikapikaa mallihuivin voidakseni unohtaa koko langan olemassaolon. Ohjeessa sanottiin: Tee näin: leikkaa ensin hapsuja varten 208 n.28 cm pitkää langanpätkää. Tuumasta toimeen: kieputin 208 kierrosta lankaa ympärysmitaltaan 28 senttisen pahvin ympärille ja leikkasin. ja kuinkas kävikään? Mulla oli iso kasa kymmenensenttisiä kirjavia ”matoja”. Eipä tullut mieleeni, että tämä lanka venyy suunnilleen kolminkertaiseen mittaansa!





Voiko yksi prosentti elastaania vaikuttaa niin paljon? Mun pitäisi kyllä tietää tää juttu – teinhän aikoinaan insinöörityöni tutkien Sloggi-pikkupöksylangassa käytettävän elastaanin laatua…


 


Huivin tein sit kuitenkin siitä loppulangasta ja hapsutkin leikkasin (siinä vaiheessa mua suoraan sanoen veetti oma tyhmyyteni niin paljon, että äiti uhrautui solmimaan noi hapsut paikoilleen). Ohjeen mukaan huivin mitta olisi 20x146 cm + hapsut. Oma huivini on suunnilleen metrinen mut sehän venyy… Ja ihan näyttävä tapaushan tämäkin on. Mun huivi painaa 150 g. Takahuoneessa on siis piilossa 50 g niitä hapsumatoja…


 


Jos tästä nyt jotain positiivista yrittää keksiä, niin ainakin osaan taas kertoa eteenpäin mitä tämän langan kanssa EI kannata tehdä… Ja muistan taas muutaman viikon ensin ajatella ja sitten vasta tarttua toimeen. Ehkä.


 


Sitä paitsi olenhan ennenkin törmännyt siihen tosiasiaan, että omasta mielestäni joku lanka on ihan ällöpällöä (niinku pompulat) mut muut tykkää siitä kuitenkin. Sillä tavalla on tänäkin syksynä käynyt hassun Frillahuivilangan kanssa, jota muuten maanantaina tuli pieni erä lisää…muutama pinkki kerä on vielä jäljellä.


 

tiistai 19. lokakuuta 2010

Loppukiri alkamassa


Viime perjantaina vietettiin jo kahdeksatta kertaa Pukeudu Pinkkiin –päivää Roosa Nauha –kampanjan ympärillä. Roosa nauha on Syöpäsäätiön kampanja, jolla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta. Minäkin pukeuduin aamulla pinkkiin ja iltapäivällä Neuloo mopsien kanssa viimeisteli asuni kiinnittämällä siihen roosan nauhan:


 


Kiitos.


 


TYKS Sukkiskampanjassa muistetaan myös miehet – naisia ja lapsia unohtamatta!


 


Viime viikon aikana Anjalinille on tuotu taas monta lämpimin ajatuksin neulottua sukkaparia:


 


Satun äiti on neulonut kolme paria lisää kirjavista Maija-langoista. Pirena toi kaksi paria, eräs Jossun kurssilainen yhdet ja toiset neuloi Ritva, joka oli myös Salon Kansalaisopiston kässykurssilla kuullut kampanjasta.


 


Eilen Tuija Somerolta teki asiaa Saloon ja samalla toi keräykseen kolmet kivat sukat ja huopatossut:


 


Tänä aamuna postipoika toi litteän laatikon, josta löytyi jo toiset Seijasiskon neulomat sukat. Miten ihmeessä hän ehtii ja jaksaa osallistua Oulun Sytomyssykeräyksen lisäksi myös moneen muuhun hyväntekeväisyyskampanjaan?  Tuomi on jo aikaisemmin osallistunut kampanjaan kuudella parilla vaan ei kahta ilman kolmat…eiku ei kuutta ilman seitsemättä! Pirena huusi Hep! ja vei mukanaan Välineurheilijan lahjoittaman langan, josta on syntynyt kaksi paria. Päivällä muuten yhdessä taivasteltiin miksi ohutta sukkalankaa neuloo nopeammin kuin paksua…


 


Syyslomaviikkoaan viettävä Hermannin koulun tekstiilityön opettaja ja vararehtori Hannele poikkesi aamulla tuomaan kaksi paria sukkia keräykseen. Vihreät on Hannele itse neulonut ja siniset ovat opehuoneen satoa.





Hannele oli luonut silmukat ja neulonut muutaman kerroksen alkuun ja moni muu ope oli jatkanut. Mainio idea, jonka aion tältä istumalta varastaa! Neuloo mopsien kanssa on luvannut lahjoittaa keräykseen viidet sukkalangat ja yhdet ovat vielä neulomatta. Huomisaamuna luon silmukat ja Anjalinille saa tulla osallistumaan keräykseen neulomalla kimppasukkia puikollisen, kerroksen, kaksi tai vaikka viisi senttiä!


 


Kampanja-aikaa on vielä tämän kuun loppuun eli loppukiri on alkamassa. Muistattehan, että TYKS Sukkiskampanjaan neulottuja sukkia vastaanotetaan myös Turussa Käsityö-Elisassa, Brahenkatu 5:ssä.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Mopo karkaamassa


Oma salainen Sukkasatotavoitteeni (=10 paria) täyttyi alkuviikolla. Mut ku satokautta on vielä kaks viikkoa jäljellä ja maailma täynnä ennenkokemattomia lankoja ja sukkasuunnitelmia niin...


 Aika hässäkkäisen viikon jälkeen oli ihanaa viettää kotiviikonloppu ilman mitään suunnitelmia. Lauantaina haettiin pizzat ja syömisen jälkeen vedin (vain) puolitoistatuntiset päikkärit. Herättyäni järjestin kaikki puikkoni ja kässäpussin sisällön...



Kolme aloitettua sukkaa, yhdet teritettävät, yhdet parsittavat, kahdet aloitettavat ja neljä uutta testattavaa lankaa, joista tulee ehkäpä huiveja tai jotain muuta. Taitaa olla mopo karkaamassa käsistä pahemman kerran. Tuntuu ihan samalta, kuin kesällä KYHäilyjen aikaan!


Jokunen silmukka on viikonlopun aikana syntynyt, mutta ei mitään valmista. Tänään hukkasin mitä kauneimman aurinkoisen syyspäivän istumalla kolme tuntia sohvalla sälekaihtimet tiukasti kiinni ja katsomalla varmaan viidettä kertaa maailman ihanimman leffan eli Minun Afrikkani. Viimeisten puolen tunnin ajaksi Blogikuvaaja suljettiin oven taakse makkariin, jotta sain ihan rauhassa vetistellä loppukohtauksien ajan...


Äidillä sentään on järki puikoissa ja vaan yhdet kerrallaan työn alla. Tällä viikolla Heinälatoon vietiin taas pari STEPpisukkia. Tämänkertaiset sukat on ihan omiin jalkoihin ja tehty kaksien aikaisemmin valmistuneiden sukkien pinkkisävyisistä jämistä. Kivasti osuu raidat kohdakkain. Lanka riitti just ja just.



Nyt puikot ovat vaihtuneet 2½:sta 5½:n pitkiin ja tulossa on huopatossua.


Tassun viikonloppujuhlinta alkoi jo perjantai-iltana. Yläkerran Artturi oli ollut kalassa ja saanut komean ahvenen:



Meillähän ei kissan paikka ole pöydällä...niinhän se oli?


Huomaaks kaikki et mulla on uus pöytäliina? Kangas on naapurista ja ihan itte ompelin päärmeet!

torstai 14. lokakuuta 2010

Viikon sattumia


Eilinen "Kipuapupäivä" toi paikalle heti alkuunsa monta kiinnostunutta. Pirkko toi mukanaan lankojen, lämmittimien ja opastuksensa lisäksi "poikaystävänsä":



Kaveri on aika puisevan oloinen, mutta pysyy vetreänä, koska Pirkko on pukenut hänen ylleen aika lailla kattavan valikoiman lämmittimiäHymy Ja kun Pirkkkoa kuuntelee ja hänen sivujaan lukee niin poikaystävältä vaaditaankin turnauskestävyyttä - ihan huonossa kunnossa ei uida meressä ympäri vuoden ja käydä kalassa!


Välillä oli hetki aikaa kaffitella ja äidin kanssa muistella tietokoneen ruudulla pyörivien kuvien kera kesäistä juurimatkaa Terijoelle. Tälleen umpiturkulaisena oli tosi huvittavaa seurata, kun paikalle sattui neljä toisilleen ennestään tuntematonta karjalaista ja kun yhteiset juuret huomattiin, niin kaikkien puhe muuttui heti "Mie ja Sie" -kieleksi!


Omalla kässyrintamalla on surkeaa. Kaikki viikon aikaansaannokset on menneet purkuun (ja mä vihaan purkamista). Alpakkasukkalangasta piti tulla Casanovat, mutta ohje meni yli ymmärryksen ja nyt siitä on tulossa AnnikaB:t. Asiakastilausneule oli liian pieni - purkuun. Yksi omakin neule meni purkuun, mutta onneksi äiti innokkaasti hoiteli homman. Monta ihanaa lankaa odottaa soffalla neulomista, mutta luulen olevan parempi vaan silittää kissaa (jos sen saa kiinni) ja lankoja ja olla neulomatta kun purkuun menis kuitenkin!


Muitakin lähesonnettomia asioita on sattunut. Tiistaina tiskikone sanoi sopimuksen irti. Sehän on melkkest katastroohvi yhden naisen ja kissan huushollissa, jossa ei juurikaan kokkailla. Hassusti kone kuitenkin päätti sittenkin toimia eilen = Onnenpäivä!


Tämä päivä alkoikin sitten mukavasti yhteissuihkulla Tassun kanssa. Olen naarmuilla mut en kovin pahasti.  Tassun peppukarvoihin oli tarttunut pökäle... Vielä kotiin tullessanikin katti oli epäluuloinen ja vietti ensimmäisen tunnin tiivisti sängyn alla. Sorry - siitä ei nyt saa kuvaa...


Mulla on kotona ns. "Kissaturvallinen alue" hattuhyllyllä. Sinne nostetaan esim. satunnaisesti kotona olevat langat ja muut tärkeät jutut. Sunnuntaina ostettiin Tassulle 6 kpl kissanminttuhiiriä ja annettiin yksi leikkiin. Loput jemmattiin hattuhyllylle. Eilen kun tulin kotiin niin hiiripaketti oli keskellä olkkarin lattiaa!



Mun huushollissa ei siis ole kissaturvallista paikka. Ja kuten kuvasta näkyy - mun huushollissa ei ole Tassunkestävää parkettiakaan...

maanantai 11. lokakuuta 2010

Syksyn satoa ja värejä


Viikko sitten isän nimpparikaffella näimme porukoiden työpisteen:


 


Teeveetuolien välissä on pikkuinen pöytä ja siinä molempien projektit eli äidin sukkatehdas ja isän joulukorttitehdas. Sukkasatoa kerättiin viime viikollakin nimppareiden merkeissä eli äidin tekemät sukat menivät miniälle nimipäivälahjaksi Sukkasadon Heinäladon kautta. Lanka jälleen Step, uudesta horoskooppivärivalikoimasta miniälle sopiva vesimiehen väri:




 


Äidin puikoilta on myös putkahtanut pari viikkoa sitten ajankohtaiset helmirannekkeet:



Ihan "vaan" muutama viikko meni multa, että sain saumat ommeltua ja kuvattua. Tämä kaunis norjalainen perinnekässy on hitti ja kiva lahjavinkki tähän aikaan vuodesta ja puodissa on saatavilla tarvikepaketteja, joissa tarvikkeet yhteen rannekepariin ohjeineen 12 eurolla.





Toinen ajankohtainen juttu tuli mieleeni viime perjantaiaamuna, kun lähdin töihin tavanomaista aikaisemmin ja oli vielä pimeää. Olin ajaa valottoman pyöräilijän ja kahden koiranpissittäjän yli, koska kenelläkään EI OLLUT HEIJASTINTA! 1,5 mm leveää heijastinlankaa on puodissa taas myytävänä 0,15 euroa/metri. Halpa henkivakuutus! Karvisen pakottamana mun on pakko sanoa, että lanka ei ole CE-merkittyä, mutta ollaan testattu että se toimii.


 



Viikonloppu vietettiin mökillä Tassun ja Karvisen kanssa. Syksy tekee tuloaan ja luonto muuttaa väriä. Metsäkeikalla lauantaina tuntui ihan kuin aurinko olisi paistanut kun koivut levittivät väriään hämärtyvään metsään:


 


Sienirihmastot huutavat: VETTÄ! Pari viikkoa sitten hyvällä alulla olleet suppilovahverot ovat kuivuneet olemattomiin. Parin sienikierroksen saalis oli kuitenkin kokonainen ämpärillinen:


 


Ämpärin koosta ei puhuta mitään… Keltainen on edelleen viikonlopun väri!


 


Tai sitten punainen:


 



 


Ilta saaressa pimenee nopeasti ja siksi jälleen helppo ja valoa vaatimaton viikonloppukässy. Pilkkutossut edellisten tossujen jämistä. Ohjeesta pienempi koko sopii pienijalkaiselle naiselle tai lapselle. TYKS Sukkiskampanjaan menevät nämäkin. Raggegarnia (=raggarilankaa) 80 g, puikot 4. Juu ja Perunalaarin täytteeksi myös.


 


Ihan pyytämättä sain äsken sähköpostiini kuvan muutama viikko sitten mainitsemastani ”sielunmaisemasta” tähän vuodenaikaan:



Blogikuvaaja ilmiselvästi myös käy lukemassa blogiaSilmänisku 





Tällä kertaa Latosaaren Kokeellinen Keittiö on vaiti. Hellan uunissa hiiltyneestä purjopaistoksesta tai takassa paistetusta makkarasta ei paljoa hehkuteltavaa löydy…