sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

KesäYön TosiHullutus


Eilen oli eka lomapäivä. Ja mitä me tehtiin? Lähdettiin iltapäivällä veneellä kaupunkiin uima-allasbileisiin. Vähän kyllä harmitti lähteä mutta kivaa oli.


Kotisatamaan palattiin jo yhdentoista aikoihin, sillä tämä kuski ei suostu ajamaan venettä pilkkopimeässä pelkän karttaplotterin näyttöä seuraten... Ennen lähtöä sain valmiiksi viimeisen KesäYön Hullutukseni:


Lanka: Glestal Janne, puikot nro 3 Knit Pro 15 cm sukkapuikot, menekki vajaa kerä.

Vain 21 valmista. Olisin ehkä saanut valmiiksi yhdet sukat vielä tänään mut päätin olla kiusaamatta näin mukavaa ihmistä pakkotyöllä sunnuntaina. Varsinkin kun viime yö meni miten meni...

Täällä saaressa ei tarvita kelloa koska meillä on Tassu. Se lähtee aamukahdeksalta kierrokselle. Aamupalan se tulee komentamaan kuppiin kymmeneltä. Lounasaika on kahdelta, päivällinen iltaseitsemältä ja iltapala Kympin Uutisten aikaan. Sitten on iltapesun ja nukkumaanmenon aika. Eilen päivärytmi meni sekaisin koska se oli sisällä kolmesta yhteentoista. Teimme omasta mielestämme fiksun strategian ja päätettiin päästä kissu ulos kun tultiin kotiin. Ajateltiin ettei se kauaa viivy jos ei anneta ruokaa...

Viipyi se. Kello tuli yks. Kello tuli kaks. Kello tuli puol kolme. Ei kissua vaikka huudeltiin. Olin kuulevinani kaikenlaisia metsänpetojen ääniä pimeästä... Oli mielessä oli supi, minkki, haukka, mäyrä... Karvis lohdutteli et kyllä se sieltä tulee, mutta huomasin hänenkin olevan vähän huolissaan. Kiertelin metsässä taskulampun kanssa ja huutelin. Laitoin herätyskellon tunnin välein soimaan ja tein metsäkeikkoja. Ei kissaa... Puoli viideltä aamulla oli niin valoisaa, että saatoin lähteä metsään ilman taskulamppua. Itku kurkussa jo kiersin koko saaren. Viideltä palasin kotinurkille ja kukas se istuikaan oven edessä odottamassa ruokaa?

Yöunet jäi lyhyiksi ja aamulla lähdin takaisin metsään hakemaan yön aikana bongaamani kanttarellit... Osa jäi vielä kun ämpäri tuli täyteen.


Iltapäivällä (=Tassun lounasaikaan) oli KesäYön TosiHullutuksen grande finale eli sovitus:

Ensin puettiin TAKATASSUKKAAT:


ja sitten ETUTASSUKKAAT:
Takatassukkaitten kantapää istui mielestäni hienosti!

Etutassukkaat sai lähdöt aika nopeasti, mutta takatassukkaat olivat jalassa ainakin puoli minuuttia!


Oikeesti tää oli Blogikuvaaja Karvisen idea. Mä olin vaan rikoskumppani, joka toteutti täyskahjon idean.

Onneks Tassu ei ole pitkävihäinen. Tuli äsken sisälle, söi ja nyt kehrää ankarasti tässä tietskan vieressä.



Me Karvisen kanssa ollaan ihan mahat kipeinä naurettu Tassua ja siitä otettuja kuvia pitkin iltaa. Mut me luvataan olla loppuloma ihan ihmisiks!

Hyvää alkavaa elokuuta kaikille!

t. Mökkihöperöt

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Lomalle!



Kantapäät vaan vilahti kun meikäläinen lähti lomalle eilen!


 


On varmaan ihan hassua sanoa, että lähdin viikon lomalleni haikein mielin ja melkein tippa linssissä. No joo – ainahan mulle tulee ikävä lankojani ja asiakkaita… Lankoja pakkasin mukaani taas Mammuttisäkillisen – vaikka kokemus on jo opettanut, että kovin vähän niitä viikon aikana tarvitaan. Kotimatkalla taivaskin repesi tyypilliseen Susun lomasäähän… Mökille päästyäni oli hieman kostea olo.


Vähän huono omatuntokin vaivasi. Mitä mä lomalla teen kun olen muutenkin koko kesän lorveksinut? Haikeus johtui myös siitä, että eilen oli myös Ida-Marian seitsenviikkoisen työssäoppimisjakson viimeinen päivä. Alkukesästä mua tosissaan jännitti, että mihin olen taas mennyt lupautumaan. Miten ihmeessä minä – joka olen hankalan luonteeni takia saanut kenkää kaikista ”oikeista” töistä – voin tulla toimeen jos puodissa on joku muu koko ajan? Miten Ida jaksaa mun kanssani? Onko Onko lankakaupassa työskentelystä oikeasti hyötyä opiskelun kannalta? Miten mä osaan olla tukena kun välillä tuntuu, etten itsekään osaa mitään? Ja kun kesä on yleensä hiljaista aikaa niin miten ihmeessä me saadaan aikamme kulumaan?


Nyt kun seitsemän viikkoa on kulunut niin mä ihmettelen miten tulen taas toimeen vaan itsekseni?


Ida on kesän aikana inventoinut koko varaston, somistanut näyteikkunan, palvellut asiakkaat, kohentanut puodin esillepanoa ja siinä sivussa harjoitellut käsityötekniikoita, joita ei ole koulussa käsitelty. Haarukkapitsiä, tunisialaista virkkausta, varrasvirrkausta, hardanger-kirjontaa, salomonin solmua… ja neulonut kivat kissasukat ja kirjoittanut niihin myös selkeän ohjeen. Viimeisellä viikollan hän perusti myös oman bloginsa Yks oikein, yks nurin, jossa sisustusartesaaniksi opiskeleva Tinttahäärä kertoo käsitöistään.


Idasta en tiedä, mutta minä koen oppineeni kesän aikana paljon. Kiitos!


 Kiitos myös näistä:


 


Illalla saunan jälkeen laitoin sukat jalkaani, istuin terassille ja katselin sielunmaisemaani…


 


Nää ei ole ihan ”ne” sukat, mutta yhtä kivat on Idan näyttötyösukat, joihin ohjeen saa siis lankojen ”kyytipoikana” puodista.


Luulisi, että laiskottelukesän aikana olisin saanut valmiiksi kaikki KesäYön Hullutukset. Mihin tää aika on mennyt? Hullutus 20/25 sentään tuli valmiiksi.





Perussukat jämälangoista (Regia Merinosukkaa kahta väriä ja jotain tuntematonta raitasukkalankaa). Puikot 2½, menekki 68g. 5 kerrosta per väri. Tämäkin oli opettavaista – seuraavat jämäraitasukat teen selkeästi erivärisistä langoista. Iltahämärissä oli tosi vaikeaa laskea kerroksia kun langat oli melkein samanväriset!


Sukat menee Lotan ja Annen organisoimaan Villasukkia Vanhuksille –keräykseen. Keräyksestä löydät lisätietoa Sekaisin Sukista – blogista. Myös Facebookissa on keräykselle perustettu oma ryhmä. Jos innostut mukaan keräykseen, niin sukkia voi tuoda myös Anjalinille Saloon, josta toimitan ne eteenpäin Lotalle.


 Minä sain eilen toisenkin lomanalkajaislahjan. Tassu toi näytille kesän suurimman myyräsaaliinsa:


 


Huomaatteko ilmeen - "katso nyt äiskä kun mä toin sulle lahjan!"


Nyt siis lomanviettoon, eli aamu-uinnille ja sitten kalpikoneen seuraan…

torstai 28. heinäkuuta 2011

Sukankutomisen tervehdyttävä vaikutus



Viime vuonna minä ja Neuloo mopsien kanssa osallistuttiin yhdessä KesäYön Hullutukseen. Minä sain valmiiksi yhtä vaille kaikki 26 aloitusta ja Neuloo… sai suunnilleen 29 vaikka kipeä olkapää yritti hiekoittaa koko projektin. Myöhemmin olka sai puukosta ja pitkä parantuminen kuntoutuksineen alkoi. Jossain vaiheessa tuskastunut Neuloo… tokaisi että ”Jos se olga joskus tulee kuntoon niin lupaan NEULOA SUKAT.” Aika paljon luvattu.


 Minä (=harmittavainen ihminen) tietysti muistin tuon kesäkuussa kun tämän vuoden Hullutus alkoi ja Neuloo… mietiskeli aloituksiaan…


 


  Ei nyt ihan itkua mutta hammastenkiristystä ja manailua on kuultu projektin aikana monesti. Muutama kantapääsessio on pidetty puodissa. Muutama kiilakavennussessiokin ja pari kärkikavennussessiota. Yhden session aikana ei kuultu montaa kirosanaa vaan yhden rakkaustarinan alku Kertoja eläytyi tarinaan niin ettei huomannutkaan tehneensä monta kerrosta vihattua sukkaa...



 


Eilen ne tuli valmiiksi! Neuloo mopsien kanssa on neulonut elämänsä ensimmäiset ja sanojensa mukaan myös viimeiset sukkansa! Iloiset ovat ja hienot eikös vaan?


 


Ja tänään olka taipui suoritukseen, jota ei ole tapahtunut vuoteen! Siitä voimme päätellä, että sukkien neulomisella on olkaan parantava vaikutus. Eikvaa?


 


Muuten tää kanssaKYHäilijäni tuntuu olevan masentavan tarmokas…


 


Pikkutytön bolero tuli valmiiksi alkuviikosta. Lankana Sirdarin Summer Stripes. Neulojan kommentti oli et ”koskaan en enää neulo mitään ohjeesta”. Langasta kyllä tykkäs.


 Pesulapasia on valmistunut jo aikaisemminkin ja tässä viimeisin:


 


Pellavalankaa ja bambulankaa yhdessä. Kuulemma mainio yhdistelmä.


 Ja sit Fine Woolista (ex Rheuma Thermal Wool) neulottu KÄSIVARRETIN:


 


Tänään tää reesykled (suom: Simply Recycled) oli koesovituksessa ja just sain veistin et sekin on kursittu kokoon:


 


Eli Neuloo mopsien kanssa on suoriutunut kaikista KesäYön Hullutuksistaan. Etuajassa. Itse asiassa töitä on enemmän kuin 25 kun kaikki kluutut lasketaan.


Tää bloginpitäjä nostaa hattua, ylistää (varsinkin noist sukist), kiittää kaveria seurasta ja poistuu nyt paikalta pelastamaan sen, mikä pelastettavissa on. Jos nyt edes 20 sais valmiiksi… Tai sit meen keräämään pihalta sienet.

Rätti ja lappu



Alkoi tulla paniikki KesäYön Hullutusten kanssa. Viime vuonna tein yhden jättityön ja silti jäi vaan yksi kesken. Tänä vuonna tilanne on surkea ja päätin mennä ali siitä missä aitaa ei ole juur ollenkaan eli aloin tehdä valmiiksi helpoimmasta päästä ja antaa luvan itselleni nukkua yöt jos nukuttaa.


Lauantain keli kuitenkin antoi vähän kässyaikaa. Vain kerran - vuosia aikaisemmin olen nähnyt ukkosen nousevan yhtä nopeasti:


 


Vastaranta hävisi näkyvistä:


 


Tuuli niin, että kaislat meni flänään pitkin laituria:


 


rännit tulvi yli äyräiden…


 


ja kohta alkoi sisällä katosta kuulumaan että tip tip…


Ei pal naurattanut, joten tikutn tassurätin:


 


Lanka: Gjestal Fön, puikot 4½, menekki 44g. Valmis KYH 18/25


Tätä mainiota tiskirättilankaa on muuten puodissa vielä vähän (8 väriä) jäljellä hintaan 3 eur/kerä…


 Väitetään että myrskyn jälkeen on poutaa ja näin kävi. Sunnuntaina oli poutaa ja sateen ansioista kannatti lähteä metsään. Tää blogi toistaa itseään mut pakko leuhkia et viis litraa taas löytyi:



Ei ne vuotavaa kattoa korjanneet, mutta kaiken kurjuuden keskellä ilahduttivat kyllä.


Blogikuvaaja (jonka kuvia ei viime aikoina juuri ole blogissä näkynyt) korjasi katon ensimmäisinä lomapäivinään ja nyt odotellaan uutta rajuilmaa, jotta tiedetään onnistuiko korjaus. Toivotaan, sillä ensi viikolla mä voisin omalla lomallani mieluimmin vaikka pilkkoa puita kuin läästiä bitumia kattohuovan saumoihin. Tai vaiks värjätä lankaa….


 Tuplapannulappukin (=KYH 19) valmistui:



 Tarkoituksenani oli opetella yksi uusi tekniikka tänäkin KYH-vuonna ja tällä kertaa se oli tuo tuplaneulominen. Hidasta, mutta pikkuhiljaa opin. Ja tuleehan tälleen kaksi kerrosta yhtä aikaa valmiiksi. Ensi viikolla saatan aloittaa kisulapaset tällä tekniikalla…jos saan vaan kielenkääntötukea ohjeen antajalta!


 


Lanka: teetee Pallas (huom huom – sekin lanka on tämän kuun loppuun asti tarjouksessa). Puikot: nro 3,5


Menekki: 36 g Kahdesta kerästä olisi siis tullut toinenkin patalappu mut tää ei ole KYH-työnä mikään sukka, joka vaatii parin...


Loppumetreillä huomasin, että se langanohjuri on oikeasti ihan käyttökelpoinen väline!


Kuten ehkä on tullut ilmi, niin meikä on tällai kesällä ”asuntosäästäjä”. Käyn kotosalla aamuisin hakemassa postit ja viemässä edellisenä iltana kerätyt mustikat pakkaseen ja illalla tulen töiden jälkeen suoraan tänne mökille. Ihan mukavaa on sen jälkeen moikata Blogikissa Tassua, joka ilmestyy aina jostain. Eilen se kyllä luuli olevansa piilossa:


 


Enää kaksi työpäivää lomaan! Sit me saadaan olla ulkona yötäpäivää. The Lankakauppaan ei kandee mennä, sillä se on kiinni koko ensi viikon!

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Kakssataa nyppyä



Jos lupautuu koeneulojaksi niin tarkoittaako se, että neuleen ohje pitäis lukea kans?


Huivi on tullu neulottua. teeteen Elegantista, 3½:n Knit Pro pyöröillä, menekki 55g. Koska on koeneulomus niin kuvan laitan kun saan luvan. Tässä kuitenkin pieni vilahdus:


 


Elegantti on ihanaa neulottavaa. Viime viikon paksulangan jälkeen kokemus olisi ollut lähes nirvanaa ilman ohjeessa olevaa #-merkkiä joka oli nyppy… Seitsemän silmukkaa nurin yhteen oli mulle ylittämätön este. Ei onnistunut, ei sitten niin millään


Koska ne nypyt oli pakko tehdä niin päätin kokeilla erilaisia tapoja selviytyä. Ekassa nyppyrivissä neuloin kaikki seitsemän silmukkaa nurin ja vemputin sitten kuus neulottua sen viimeisen yli. Homma oli pikkuisen helpompaa. Nyppy oli ihan hyvän näköinen – neuleen nurjalla puolella. Tokassa nyppyrivissä neuloin silmukat oikein – sama tilanne. Kolmannessa taisin vaan siirtää kuus silmukkaa vasemmalta oikealle puikolle ja neuloa sen seitsemännen, jonka jälkeen taas kippasin ne kuus sen neulotun yli. Taas sain aikaan hienoja nyppyjä…Jotka näkyivät neuleen nurjalla puolella! Taisin sit kokeilla vielä pari muutakin tapaa ja totesin et nypyt ei kerta kaikkiaan ole mun juttu. Vaiva palkittiin, sillä vaikeuksista huolimatta voin kertoa, että huivi on todella kaunis! Suunnittelijana jälleen Lankakauppa Heinin Pia.


Kunhan tämä malli julkaistaan jossain, niin lupaan tehdä vielä toisenkin. Ilman nyppyjä, mutta muuten ohjeen mukaan. Minä pistelin menemään tässä kaikki nurjat kerrokset nurin ennen kuin luin että olis pitänyt neuloa nurjat silmukat nurin ja oikeat oikein…


Joka tapauksessa nyt on valmiina KYH  17 ja HHV 18. Taitaa tulla vähän kiire…


Ystävien painostuksesta The Lankakauppa on nyt sit Naamakirjassa. Ku kert kaikki muutkin. Kummityttö Sinin avustuksella perustettiin se sivu jo piparitalkoissa joulukuussa mut sit kone hajos ja homma jäi. Tällä viikolla työssäoppimassa oleva Ida-Maria antoi kannustusta ja rohkaisua… Olen asiasta ihan pihalla, mutta ehkäpä opin pikkuhiljaa. Olenhan tämän bloginkin jotenkin oppinut. Yritin tuonne sivuun laittaa pientä naamakirjalogoa (olen nähnyt joissain blogeissa sellaisia) mut sinne tuli tuollainen hervottoman kokoinen kuva. Olkoot toistaiseksi. Tää trooppinen ilmanala ei kauheasti houkuttele taistelemaan netin kanssa. Parempi mennä mustikkaan. Tai uimaan. Sukkaakaan ei viitti kutoa kun bambupuikotkin tuntuu tahmealta.


Viikon Tassukuva on viime sunnuntailta:


 


Vastapestyn, vielä vähän kostean maton päälle oli hyvä nukahtaa.


Eilisiltana Tassulla oli juhlat. Naapurin Leena on Tassun mielestä Hyvä Ihminen. Leena oli onkinut ahvenia ja lähetti kuusi pientä kalaa Tassulle. Minä fileroin ja sitä mukaa kun sain kalasta jotain irti niin Erika-tyttö syötti ne Tassulle kädestä. Kaikki meni saman tien. Luulen, että Tassulla on ihan erillinen massu ahvenfileitä varten


Tänään ilahadutti: Aamulla heräsin komeaan ukonilmaan. Vesi EI tullut katosta läpi toisin kuin viikko sitten. Katonpaikkaustähmä on jo hankittuna…


P.S. Jos sulla on hyvä nypyntekoniksi niin en olis pahoillani yhtään jos kertoisit mullekki!

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Vähän niinku Simplicitas muttei sinne päinkään



Jos huivin nimi on Simplicitas niin eikös se kuulosta just siltä et se on simppeli ja helppo? Niin minäkin ajattelin luodessani silmukat joskus ennen Juhannusta. Taisi pääkoppa tehdä tepposet tai mikä lie asennevamma oli mutta joka ikisessä pitsiraidassa mun silmukkaluku oli ihan päin peppua. Huivi siitä kuitenkin tuli. Vähän niinku Simplicitas muttei kuitenkaan. Reunukseen sain viimein huijattua sopivan silmukkaluvun, mutta päättelykin piti sit tehdä ihan perinteisesti eikä virkaten kun lanka loppui kesken.


 


Joka tapauksessa tässä on Hullun Huivivuoden 17. ja KesäYön Hullutuksen 16. tuotos. Ja oikeasti huivimalli on kiva, nopea ja helppo neuloa.


 Lanka on jotain ihanaa villaa. Muistaakseni merinoa ja 100g/420 m (tässä menekki koko vyyhti miinus 1,5m). Ostin sen Titityyltä Tampereen messuilta vuonna 2009. Jotkut langat pitäisi vaan jättää hattuhyllylle rakastettavaksi ja siliteltäväksi. Ihanan värinen vyyhti muuttui karmeaksi sekasotkuksi heti kun kerin sen. Kerran siitä meinas jo tulla sukat mut purkuun meni.


Varsin opettavainen projekti. Jotkut langat vaan pitää jättää neulomatta ja joskus kannattaisi uskoa äitiä, joka yritti estellä tuon vyyhdin ostamisa. Mukamas mulla olis ollu ihan tarpeeksi lankaa omassa kaupassani… Jotkut langat vaan PITÄÄ SAADA, mut niitä EI OLE PAKKO NEULOA!


KesäYön Hullutuksen loppu häämöttää ja mulle alkaa tulla pieni luovuttamisen mieliala. Viime päivät on menneet ”Erittäin Tärkeiden Asioiden” parissa kuten:


 


Ja


 


Eilisaamuna läysin varmaan viis litraa kantsuja! Kuvassa on vaan se osa, joka mahtui kerralla pannulle…


Mattopyykkikin tuli viimein päätökseen. Vesisateessa bikineissä (kun en viitsinyt sadevaatteitakaan pukea). Ainakin huuhteluvesi tuli ihan ilmaiseksi taivaalta. Nyt onkin sit ongelmana miten ne matot saadaan kuivaksi…


Tänään ollaan Tassun kanssa kotivisiitillä ekaa kertaa pariin viikkoon. Multa loppui puhtaat vaatteet joten oli pakko tulla pyykille. Samalla sulatettiin pakastin. Fiksut ihmiset varmaan sulattaa pakastimensa talvipakkasilla… Kiukkuinen kaupunkiin tuotu kissa leppyi, kun pakastimesta löytyi vielä yksi Pappan ja Mummin tuoma Tassukalapussi ja parit katkarapupussin jämät!


Vuodatus on tänä iltana tahmean hidas, joten tässä blogatessa on tullut tehtyä muutama nyppy seuraavaan huiviin. Neljäs pyykkikoneellinen linkoaa viimeisiään. Suokaa anteeksi naapurit ja kiittäkää onneanne, etten mä käy täällä kovin usein. Talvella lupaan pestä pyykkini ihan säälliseen aikaan!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Kesäraitoja ja yllätys



Täällä mökillä aika menee pelkkään elämiseen ja blogiparka on jäänyt täysin hunningolle viime aikoina. Illalla töitten jälkeen käyn uimassa, kannan vettä ja puita, veden lämpeämistä odotellessa noukin mustikoita, pesen mattoja ja mitä milloinkin. Saunan, iltapalan ja Tassun punkkisyynin jälkeen onkin jo puoliyö… Telkkari ja tietävä kone pysyvät kiinni.


 Jo maanantaina valmistui kesäinen jakku:


 


Lanka: Sirdar Summer Stripes, 60% puuvilla, 40% akryyi, 50g=158m


Puikot: Knit Pro Symphonie Wood pyöröpukot 3½ ja 4


Menekki: 264g


Ohje oli Sirdarin Summer Safari –lehdessä (saatavilla hyvinvarustetuista käsityöliikeistä) esim. Anjalinilta Salosta. Muutama lehden malleista on myös julkaistu uusimmassa Suuressa Käsityölehdessä josta löytyy myös Summer Stripes –langan tarjouskuponki


 


Kesäinen raitalanka on mukavaa neulottavaa ja riittoisaa. Vaikka langassa on akryyliä niin se ei tunnu yhtään muoviselta. Vähän jänskätti miten saan tuon kauluksen ja etulistat kiinnitettyä kauniisti, mutta omasta mielestäni onnistuin ihan mukavasti!


Kuulin pari viikkoa sitten että myös The Lankakauppaan pääsee veneellä! Salojoki on kuulemma matala, mutta hyvin hoidettu. Kiitokset tiedosta Meetwursilanka-Tiinalle Espooseen tai lomamatkalle johonkin päin saaristoa.


 Vähän kauempaa ja autolla tällä viikolla tuli asiakas miehensä kanssa. Ostettuaan kaupan tyhjäksi hän laittoi tiskille paketin, jossa oli kortti...


 


Katsoin tuota korttia…katsoin…asiakasta…katsoin korttia…katsoin taas asiakasta…ja päässä löi ihan tyhjää! Oulunsalo? Oulunsalo? EI VOI OLLA TOTTA! Tuhannen Myssyn Taina ilmielävänä! Tämä lankakauppias tuli täydellisesti yllätetyksi (mikä oli ollut tarkoituskin). Voi että olin iloinen ja hämmentynyt ja sekaisin koko loppupäivän. Suurella sydämellä hyväntekeväisyyskohteisiin neulova ja virkkaava Taina taitaa olla myös mestari tekemään jekkuja ihmisille. Myöhemmin luin, että Taina oli tehnyt visiitin myös Suden luokse.


 Vasta illalla avasin paketin:


 


Kiitos Taina. Yllätyksestä ja kirjasta riittää iloa pitkään. Sydän on taas täynnä…


Mahdoinkohan ymmärtää edes kiitosta sanoa! Enka varmasti muistanut kysyä montako myssyä vielä pitää tehdä ennenkuin 1000 myssyä on täynnä Oulun Sytomyssykeräykseen.


Eilen sain valmiiksi koeneulomuksen. Mallin suunnittelija on Lankakauppa Heinin Pia, joka varmaan sai harmaita hiuksia, kun tämä niuhottava koeneuloja lähetteli kymmenen sähköpostia joka päivä ja kyseli kavennuksia ja silmukkalukuja ja ties vallan mitä! Kuvan julkaisen joskus myöhemmin kun saan luvan. Nyt teidän pitää vaan uskoa, että 15. KesäYän Hullutustyöni on oikeasti valmis. Hupputakki n, 1,5 vuotiaalle.



Lanka: teetee Taiga, puikot 9mm Knit Pro Symhonie Wood pyöröt, menekki 374g. Taiga on ihanan pehmeää 100% merinovillaa. Nopeastihan siitä neuloo, mutta mä nyt vaan en tykkää paksuista langoista ja yhdeksänmillisistä neulekepeistä. Seuraavaksi aion huvitella Pian suunnittelemalla huivimallilla ja ohuella langalla… Sitä ennen kuitenkin päättelen valmistumassa olevan Simplicitaksen. Tänään siihen on hyvää aikaa sillä sadetta luvataan. Tosin mökin matot odottelee tuolla rannassa, et joku pesis ne… Ja mustikkapuskat huutelee pihalla et ”tulehan poimimaan ennenku linnut syö kaiken”.


 Otsikon mukaisesti vielä muutama kuva kesäraidoista:


 


Sunnuntai-iltana pilven raosta pystyraitoja.


 


Keskiviikkoiltana vaakaraitaa ilmassa ja meressä.


 


Torstaina mahtavia värejä!


 Tällä hetkellä taas taivaalta tulee pystyraitoja…Sataa kaatamalla. Hyvä juttu – KANTTARELLIT KASVAA!

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Kissakuvahaaste 158: Kesäheinä



Moi!


Mulla on viime aikoina ollu niin paljon tekemistä, etten ole tänne nettiin ehtinyt teit kaikkii moikkaileen. Mä olen ollu aika paljon tääl mökil ja tääl on kissal kauheesti duunia koko ajan. Ja päivän jälkeen on niin väsy, ettei jaksa muuta ku syödä, nukkua ja huoltaa turkkia. Kissakuvahaasteeseen ny kuiteski ajattelin osallistua ja samalla vähän kertoilla kuulumisiani. Kissakuvahaasteen aiheena on kesäheinä ja tässä on mun kuva:


 


Väittävät et kesäheinistä tulee punkkeja ja taitavat olla oikeassa. Iskällä on ollu pari, äiskällä yks ja mulla vaikka kuinka paljon. Eilenkin yks oli tarttunu mun komeiden viiksien väliin. Joka ilta mulle tehdään punkkisyyni. Mä kestän sen ku mies, sillä kyllähän ne vähän kutittaa. Ja oikeesti on kivaa olla sylissä rapsuteltavana. Välillä alkaa ihan kehrätyttämään.


 


Meidän naapurissa eli tuossa talon edessä olevan puun pöntössä on asukkaita.


 


Mun tekis niin mieli tehdä niiden kanssa vähän tuttavuutta.


 


Eilen olin menossa jo kyläilemään mut Susu sai kauheen raivarin. Oli pakko paeta. Kun samaa reittiä en uskaltanu hypätä takaisin terassille niin piti valita toinen vaihtoehto…


 





Mulla on niin sanotusti aika hyvin pullat uunissa, sillä tänä kesänä ei oo kalasta ollu pulaa. Mummi ja pappa lähtivät jonnekki reissuun viime viikolla ja poikkesivat Susun Puotiin matkalla. Niillä oli mulle tuomisiksi melkein puoli kiloa kalaa! NAM – sillä pärjäsin monta päivää. Katiskassa oli ihan komea ahven ja sit kamalan iso hauki.


 


Susu ja Karvis päätti et hauki fileroidaan. Niiden mielestä siitä tulee ihan syömiskelpoista kun vaan laittaa tarpeeksi voita, kermaa ja tilliä. Mulle se olis kelvannu ihan sellaisenaan… Ei annettu.


 


Onneks eilen kummitäti oli onkinu pieniä ahvenia ja mä sain niistä kunnon aterian! Vielä riitti aamupalaksikin.


 Eilen pyydystin jättimyyrän! Se pääs kyl karkuun, joten ei siitä sit sen enempää…


 On tääl saares pari vähän kenkkuakin juttua. Esimerkkis noi räkätit. Mun pitäis huolehtia ettei ne syö Susun mustikoit, mut niit on niin paljon et välillä menee hermot ja on pakko mennä talon alle piiloon. Toinen harmittava juttu on toi saaren toisella puolella asusteleva tyttökissa. Se on sit tosi häijy ja harmittavainen. Luulee tätä meidänkin tonttia omaks reviirikseen eikä meinaa millään ymmärtää et se on MUN. Herrasmiehenä en viitsi tapella, joten pakenen usein saunaan piiloon. Täälläkin on helteellä aika kuuma ja yhtenä päivänä Susu kasteli mut! Kaikkee saa kissa kestää.


 Muuten tää kesäelämä olis ihan täydellistä mut arkisin noi porukat käy töissä ja sit mun pitää olla sisällä koko päivä ja pääsen hiirimetsälle vasta illalla. Toisaalta – onhan se hyvä et välillä saa nukkua koko päivän. Meri-ilma kun on tosi väsyttävää.


 Kalaisaa kesänjatkoa kaikille kissaystävilleni ja muuten vaan mukavaa kaikille muille!




t. Tassu