keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Darling-tuubi ja Tassun oikeuksien päivä



Monta keskeneräistä on pakko olla. Joka tilanteesen omansa. Aina pitää olla ainakin yksi aivoton autoneule meneillään – sellainen, jota voi tikutella pimeässäkin – niin kauan kunnes silmukka putoo. Siihenkin tilanteeseen on apu lähellä, joko otsa- tai taskulamppu löytyy autosta melkein aina.
Elokuun Suuri Kässylehdessä oli Katian Darlingista neulottu kivan (ja autokässyksi sopivan) näköinen tuubihuivi. 


Puoti oli juur saanut pari uutta darling-väriä hyllyyn joten silmukat loin saman tien. Montaa pimeää autokyytiä ei vissiin ole ollut kun tuubi valmistui vasta viime viikolla: 
Langan raidotus menee kauniisti:
Kolme kerää meni, puikoilla 4,5 mm puolipatentti sai aikaan ohuesta langasta mukavan muhkean lopputuloksen. Minä kieroutunut saumatykkääjä meinasin muuten tuubin kanssa menettää hermoni – patenttineule ja nätti sauma oli aika mahdoton yhtälö. Valmista tuli ja menekki oli kolme kerää eli 150 g eli 570m.
Ja hyllystä löytyy värejä joka makuun: 
 Darling on merinon (60%) ja polyamidin (40%) sekoitus. Äkkiseltään ajateltuna voisin kuvitella sen myös mukavaksi sukkalangaksi, mutta löyhäkierteisenä pelkään sen nöyhtääntyvän. Onkohan joku muu kokeillut? Minä en viitti – jos lopputulos on heti suttuisen näköinen niin ei maksa vaivaa. Huivilankana kuitenkin ihana!

Viikonlopun myrsyn jälkeen Tassukin pääsi ulos ja kävelylenkin jälkeen hän kyseli et kuvitteleeko täällä joku lukevansa lehteä?
Tiesi, että jääkaapissa on vielä pappan ja mummin tuomaa ahventa…

Tänään vietettiin Lapsen oikeuksien päivää. Koska meillä ei ole ihmislapsia niin vietettiin Tassun oikeuksien päivää. Tassun oikeus on viettää terveellistä kissanelämää. Siispä tänään oli matolääkepäivä…
Hommaan on valmistauduttu huolella. Kissa on punnittu (mitä muuta varten meillä olisi ikea-kassi ja  kalavaaka?) ja todettu et aikuinen poika on. Samat seitsemisen kiloa jo kolmatta vuotta. Ei oo lihonnu eikä laihtunu. Hyvä niin.

Matolääkkeestä varmaan osa meni myös Tassuun. Osa sohvaan ja osa mun naamalle… Pahoilta naarmuilta vältyttiin.
Koetuksen jälkeen lepyttelin kissaa porsaan sydämellä ja karkeilla:
LUULIN, ettei katti ole vihainen. Se tarpoi sängyn päällä olevaa lämmikeriepuani ja kehräsi niin et varmaan kuului naapuriin!
 Kunnes… Olin ädin kanssa puhelimessa ja näin miten jotain tummaa oli Tassun kynsissä: 
Cacaokerä sai kyytiä. Siitä oli alullaan se seuraava aivoton autokyytineule…

9 kommenttia:

  1. neuloo mopsien kanssa20. marraskuuta 2013 klo 22.03

    Minulla on Darling-sukat, olen ne jopa ITSE neulonut. Silloin pari vuotta sitten, kun pidit Susun sukkakoulua. Niitä olen käyttänyt vain kotisukkina sisällä, eivätkä ole kärsineet, edes normipyykissä, 40 astetta kirjopesu. Suloiset jalassa.
    Älä koskaan luota kissan kiltteyteen :)

    VastaaPoista
  2. Siinä tassu mullistelee Ikean pussissa:-)

    VastaaPoista
  3. Ihq, Tassu ulkona taluttimen kanssa. Kiva nähdä tommonenki kuva pitkästä aikaa. Hali ei oo nyt ollu ulkona ku on ollu niin koiramaiset kelit täällä. Se kyll haluaa heti ulos ku kysyn.
    Kivat värit huivissa, vahinko ett mä en osaa tommosia käyttää, olis varmaan lämminkin.
    Halia ei lankakerät kiinnosta, mutt kerältä työhön juokseva lanka innostaa kokeilemaan josko saalista saisi.

    VastaaPoista
  4. Tuo lanka on todella kauniin väristä!

    Vai sai Tassu matolääkkeen :) Hieman on vauhdikkaampaa sen antaminen kuin meidän pojille:)

    VastaaPoista
  5. Ihania Tassu -kuvia; niitä voisi olla enemmänkin. Tuubissa (ja muissakin Darling-langoissa) on kivat värit.

    VastaaPoista
  6. Tuubisi on ihanan lämpöisen ja pörröisen näköinen. Kivan reilu malli. Tassu on muiden kissojen tapaan sitä mieltä että kun lehti levitetään pöydälle niin se saa toimia ikään kuin alustana kissan paijaamiselle. Meilläkin luetaan "kissoja" joka päivä. Ovela Tassu näyttää kanssa olevan. Hämää äippäparkaansa teeskentelemällä että matolääkkeen antaminen olisi muka unohdettu ja anteeksiannettu ilman mitään kostotoimia,kunnes....Olen pahoillani lankakeräsi puolesta, mutta kaikki kissanomistajat kokevat saman kun on jokin lääke- / hoitotoimenpide takana. Sen takiahan me heistä niin tykkäämme, vai mitä ? Tassulle halit <3

    VastaaPoista
  7. Niinpä niin... Ekaa lankakerää selvittäessä menikin puoli iltaa ja sen jälkeen huomasin et sillä välin se toinenkin kerä oli saanut kyytiä... Mut ei sille voi vihainenkaan olla. Kukapa ei alpakkalangasta tykkkäis?

    VastaaPoista
  8. Minäkin annoin Leeville matokuurin, mutta pillereinä. Pilleri on sen verran iso, että pitää pistää puoliksi. Sitten otetaan pari kuivamuonaa käteen niiden pillereiden kaveriksi. Kissa viereen istumaan ja sanotaan kiitos, Leevi antaa tassua ja minä annan sille pillerin. Leevi syö pillerin lattialta. Sitten sanotaan taas kiitos ja Leevi antaa tassua ja minä annan kuivamuonan lattialle. Näin jatketaan kunnes pillerit ja kuivamuonat on syöty. Ei mitään ongelmaa, eikä naarmuja, eikä vihaista kissaa. Leevi kyllä jatkaa vielä tassun antamista, jos vaikka saisi vielä lisää pillereitä.😃 Tämä sitten toistetaan kolmena päivänä peräkkäin.

    VastaaPoista
  9. Onpa ihania värejä Darlingissa! Ja minä kun olen yrittänyt pitää lankaostos-dieettiä.... Noi värit kyllä himottaa. Harmaaseen syksyyn ja talveen tarvitaan värejä piristämään! :-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!