Tunnisteet

Neule (147) Blogikissan seikkailut (124) Anjalin (123) Lankaa (116) Mökkihöperöt (108) höpöhöpö (73) Valmis 2013 (65) Sukat (64) Valmis 2015 (64) Valmis 2016 (56) Valmis 2014 (55) virkkuu (43) Tyks Sytomyssykampanja (34) Verkkokauppa (33) Huivi (32) Alpakka (31) Knit Picks (30) teetee (28) valmis 2017 (26) Hyväntekeväisyys (25) Pipo (24) Verkkolankakauppa (22) vauvaneule (21) joulu (20) messut (20) tilaustyö (20) Puikot (17) Ulkoilua (17) sukkalanka (17) Katia (15) Pitsineule (15) Tossut (15) tärvellykset (15) KnitPro (14) Pyöröpuikot (14) Tundra (12) huovutus (12) hyvä mieli (12) Kirjonta (11) Sukkasato 2014 (11) Askartelu (10) Pallas (10) SMC (10) lapaset (10) teetee neulelehti (10) valmistuneet 2012 (10) Myssy (9) Sukkasato 2015 (9) Helmi (8) Poncho (8) Salla (8) Sukkasato 2013 (8) Susukatastrofi (8) Waves (8) tilausneule (8) Addi (7) Arvonta (7) lahja (7) tiskirätti (7) värjäys (7) Jottai ihan muuta (6) Tilastoja (6) alpakkasukkalanka (6) bambulanka (6) haaste (6) teetee Saga (6) Junasukat (5) Kirjoneule (5) Novellikoukku (5) Primanova (5) Puuvillaa (5) puuvillalanka (5) Blogi (4) Koukkuaminen (4) Pääsiäinen (4) Step (4) kauluri (4) kädentaitomessut (4) virkattu hattu (4) yllätys (4) Ergonomics (3) Hullun Halpa lauantai (3) Neulojan ensiapupakkaus (3) Neulomakerho (3) Quetzal (3) Ryijy (3) Rähinää (3) Zing Cubics (3) bambusukkalanka (3) kypärämyssy (3) käsityönäyttely (3) tuubihuivi (3) Arne & Carlos (2) Arte (2) Bolero (2) EXP (2) Elegant (2) Hardanger (2) Juuret (2) Kesäkauppa (2) Kierrätys (2) Käsityökirja (2) Laukku (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) Mathildedahl (2) Pellavalanka (2) Regia (2) San Remo (2) Sirdar (2) Siskorusettisukat (2) Suomi 100 (2) Tahiti (2) Tunnustus (2) Turku (2) koru (2) mekko (2) palmikkoneule (2) pikkutytön mekko (2) pop up (2) teetee Apollo (2) teetee Hilla (2) teetee neuleviikko (2) teetee virkkausviikko (2) valmiskauppa (2) Adriafil (1) Adriafil Primula (1) Amina (1) Baleno (1) Bambupyöröt (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) Helmivene (1) Hilos Omega la Espiga (1) Juhlat (1) Katia Arte (1) Katia darling (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Lankakakku (1) Lumi (1) Magig loop (1) Muistot (1) Pöllöpipo (1) Rainbow (1) Revontuli (1) Rowan (1) Sevilla (1) Silkkilanka (1) Sirdar Baby Bamboo (1) Terijoki (1) Turvalonkero (1) Tölkkinipsut (1) Valeampiaispesä (1) hahtuva (1) heijastinlanka (1) nettineulekurssi (1) neulemekko (1) neuletekniikka (1) pannulappu (1) ruokaa (1) saumat (1) trikoo (1) tunika (1) verkkokurssi (1) villahousut (1) virkattu matto (1)

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Puolukkalapaset sun muuta kivaa

Marraskuun viimeiseen viikkoon mahtui kaikkea kivaa. Pari puhelua hyvien ystävien kanssa, Piikun kanssa parannettiin maailmaa värjäysjuttujen pohtimisen lomassa, Kässäkurssin lämminhenkisistä pikkujouluista tarttui vähän joulutunnelmaa mieleen. Eilen Blogikuvaaja auttoi joulusiivouksessa tamppaamalla mattoja ja parasta kaikessa - toi itsetekemäänsä ruokaa mulle. Miten niin tie Susun sydämeen käy vatsan kautta?

Yks pieni kässykin valmistui eilen. Viimeisimmän teetee verkkolehden malli 9 - Puolukkalapaset:
Lankana oli teetee cacao ja pallas kaksinkertaisena. Ohjeen puikkosuositus oli 3½, mutta omat lapaseni tein 3,25 mm puikoilla. Kolmepuolikkailla mun käsialalla olis tullu patakintaat. Pallasta kului vähän toista kerää ja cacaota suunnilleen 30g. Cacao oli luonnonvalkoista ja pallas vaaleaa harmaata (syystä että niitä sattui olemaan aloitetut kerät jämälankahyllyssä). Pääliosan kuvio on myös pallasta. Kolmosen Waves-virkkuukoukulla.

Tassunkin piti päästä hellimään suloisen pehmeitä lapasia. Onhan cacao sen lempparilankaa.


Ohje on kollegani ja "sielunsiskoni" Luovien Lankojen Marja-Leena Pihlavan käsialaa. Vilkutus sinne Euraan!

Olihan sitä perjantai-illan huumaakin täällä. Piti viedä ne matot ulos mutta kun satoi niin väripata taas porisi ja valkoinen teeteen kamena sai uutta ilmettä:
Tällä kertaa värit on kuvassakin aika kohdillaan. Kiitos Blogikuvaaja Karvisen. Ja taas oli NIIN jännä nähdä mitä siellä kattilassa tapahtuu!

Tassu ei sit kai kovin paljon tykännyt siivouspäivästä... Meistä tuntuu, että olkkarin matto haiskahtaa kissanpissalle :( Ei ollenkaan Tassun tapaista! Tässä se joka tapauksessa ihan muina kissoina esittelee komeita viiksiään:
Karvisen Movemberiviikset jää mennen tullen kakkoseksi.

Yhdessä "meidän pojat" kuitenkin viiksivertailun jälkeen lukivat päivän aviisin sulassa sovussa:)

Ensimmäisenä adventtina käytiin Vanhalla Suurtorilla markkinatunnelmaa haistelemassa (ja palelemassa). Uusi Kirjastosiltakin ylitettiin ja tultiin Tuomiokirkkosiltaa pitkin takaisn "täl puol jokkee" eli sinne missä on kirkko ja valtakunnan ykköskuusi:
Hyvää alkavaa joulukuuta kaikille!

lauantai 29. marraskuuta 2014

Väriä!

Ihan helpolla ei tämäkään "projekti" mennyt.

Ensin unohtui väriaineet töihin. Seuraavana päivänä kotona ei ollut etikkaa (ja kello oli yli kauppojen sulkemisajan). Kolmantena viimein pääsin kokeilemaan messuostoksiani.

Langat likoomaan, purkkiin väriä, vettä ja etikkaa. Kattilaan vettä kuumenemaan. Voi miten jännittävää!

Ja tuloksena upeaa kretliiniä:

Nyt vaan harmittaa se, kun väri on mahtava (uskokaa pois) mutta mikään kamera ei toista värejä niin kuin pitäisi! Lanka jotain tuntematonta ohutta villaa, joka sattui käsiin ja joka sattui olemaan vyyhdillä.

Toinen koe (väri vähän oikeampi) teetee alpakkaa. Aika hurjaa. Jopa vähän liian hurjaa minunkin makuuni... Pitää opiskella lisää. Tämä väri oli ylläri siksikin kun luulin et alpakka ottaa väriä huonosti.

Taisin hurahtaa. Nytkin kylppärissä on pari vyyhtiä kuivumassa :) Mun värjäilyt on tyyliä: värit pataan, lanka perään ja katsotaan mitä tulee. Mitään tiettyjä sävyjä en lähde hakemaan - se vaatisi liikaa ajattelutyötä ja aikaa ja loppujen lopuks se ei varmaan olis enää hauskaa...

Parasta on et tällä kerralla en saanut aikaan iloisen harmaata enkä varsinkaan rohkeaa beessiä! Ihanaa saada OIKEAA väriä tähän harmauteen. Äiti kysyi mitä noista aion tehdä... No en sit niin yhtikäs mitään! Värjäily on kivaa ja yllätyksellistä ja iloista puuhaa. Kuka sitä nyt niin pitkälle miettii et mitä noista tehdään. Noin mahtavan värisistä langoista kyllä mielellään jotain neuloisikin.

Oli taas yks kuningasidea pyöriny päässä jo pitkään. Paperinarun kanssa meillä ei oikein synkkaa, joten päätin kokeilla sitä kuuluisaa valokranssia pellavalangalla. Katian Lino100%, puikot 8 mm pyöröt ja ainaoikeeta. Messuilta olin ostanu ne leditkin:
Nyt on jo aika antaa periksi ja unohtaa kaikenlaisten joulujuttujen yrittämiset. Kun kert mikään ei onnistu! Kortteja pitää vielä askarrella ja sekös aiheuttaa naurunpurskahduksia naapuripuodissa...

Aika on taas mennyt kaikenlaisiin turhuuksiin. Yhden pipon neuloin tehdäkseni tuttavuutta teetee saran kanssa:

Teetee sara on vähän paksumpaa merinovillaa. Pipon neuloin puikoilla 4½ ja 5. "Veli" -ohje löytyy Ravelrystä ilmaiseksi ja nyt siinä on kokojakin enemmän. Tähän myssyyn loin 90 silmukkaa. Sara on muuten loppuvuoden tarjouksessa ja siihen löytyy paljon ohjeita viimeisimmästä verkkolehdestä ja teeteen verkkosivulta ilmaisista neuleohjeista.

Iloisten värjäyskokemusten lisäksi tämän viikon kohokohtia on ollut eilisaamun vesikipittely Mopsien kanssa neulovan kanssa. Ajatelkaas, että hän on saanut raahattua mut uimahalliin jo monta viikkoa peräkkäin! Toinen kiva juttu on se, että sain viimeinkin takaisin uudet näkimeni, jotka ovat seikkailleet korjattavana pitkin maailmaa jo monta viikkoa. Vanhoilla kakkuloilla on varsinkin viime päivinä ollut tapana aiheuttaa silmien kirvelyn lisäksi muitakin pikku harmeja. Esim. viime sunnuntaina taistelin kaks tuntia sekaisen pitsikaavion kanssa kun 99 silmukkaa oli vain 19 silmukkaa. Luulin tulossa olevan minikokoinen alpakkasilkkihuivi nukelle... Nyt tuntuu siltä, että kyllä siitä ihan kelvollisen kokoinen tulee sittenkin ja harmaa maailma on pikkuisen valoisampi muutenkin.

Hauskaa pikkujoulua kaikille!

maanantai 24. marraskuuta 2014

Kotoilua



Mul on viime aikoina ollu kamala koti-ikävä. Se varmaan kuulostaa hiukan hassulta ku käynhän mä kotona melkein joka päivä. Ainakin nukkumassa. Koti-ikävän yks syy on toi armoton mökkihöperyys. Heti ku jäät sulaa ni mökille on pakko päästä ja siellä sit käydään viikonloputkin niin pitkään ku vähänkään valoisalla aikaa pääsee kulkemaan. Eli jotain seittemän kuukautta. Jossain vaiheessa (sit ku ollaan töissä kuus päivää viikossa) alkaa tuntua siltä, et olis jokus tosi kivaa olla kotosalla. Ihan vaan olla. Ilman mitään menoja. Ittensä kanssa. Touhuta jotain pientä.

Viime viikonloppu oli kotoilun aikaa. Toki oli muutama suunnitelma, mutta ei niin tähdellisiä. Lauantaina töiden jälkeen imuroin suurimmat villakoirat ja puistelin matot parvekkeelta. Ihana sininen hetki. Täällä etelässäkin oli viimein lumipeite ja pikkuisen valoisampaa:
Tampesterin messuilla oltiin Piikun kanssa viikko sitten ja sieltä tarttui mukaan pari väriainepurkkia. Laitoin langat likoomaan ja broilerinkoivet uuniin. Kaivoin esille Piikulta saamani värjäysohjeet…
Tässä meikäläisen värjäystulokset:
Väripurkit oli unohtuneet töihin. Siispä vyyhdit takaisin kuivumaan ja sauna päälle. Ruoka oli pahaa (Piikulle tiedoksi et näköjään meikäläisenkin ”mättö” eli vattantäyte voi olla pahaa tai ei ei ainkaan herkullista). Kuka käskee ostamaan tarjouskoipia ja saksalaiskaupan couscousia?

Saunamusana kuuntelin (ihan vähän huonolla omatunnolla, mutta kohtalaisella volyymilla) Eva Dahlgrenin Bob Hundia: 

jag har hemmakväll
med min bästa vän
jag är ensam med mig själv

Saunan jälkeen rankaisin itseäni väriunohduksesta virkkaamalla (ja herkuttelin katsomalla telkusta kaikki ne lauantaiohjelmat, joita Karvinen ei voi sietää).
Onneksi viidennnen kuusen jälkeen valkoinen helmilanka 8 loppui! Virkkaaminen ei edelleenkään kolahda ja mietin et miks mun aina pitää kuitenkin yrittää! Noista tulee ehkä joulukortteja.

Sunnuntaina päätin siivoilla kaappeja. Yhden astiakaapin raivasinkin. Piti raivata yks toinenkin kaappi, mut onneks huomasin telkusta tulevat mäkihyppelöt. Mitä parhain tekosyy löhniä soffalla kässyjen kanssa keskellä kirkasta päivää! Hain hattuhyllyltä Kansalaispiston kurssityöni:
Äitihän on tästä liinasta suurimman osan jo tehnyt. Mun hommana on vaan viimeistely. Maltaristejä vähän toista sataa… Toin työn viimein kotiin ja totesin ettei Tassu ole kiinnostunut. Kuten en minäkään.  Mutta lupaus mikä lupaus. Tällä hetkellä tavoitteena on saada se valmiiksi ennen äitienpäivää.

Mäkihyppelöiden loppuessa aurinkokin vähän pilkahteli. Keksin viritellä jouluvalot paikoilleen. Kerrankin olin kotosalla, valoisaan aikaan eikä ollu kylmää eikä räntäsadetta! Kun kert ikkunat oli pakko avata niin johan siinä vähän rättiä ja lastaakin käytin. Naureskelin ittekseni et oon oppinu hyvän ystäväni tavoille. Hänellä oli tapana tiskata yhtenä päivänä lautasia, seuraavana laseja ja kolmantena haarukat. Minä pesin vaan ne ikkunat, jotka piti avata kynttelikköjä varten. Enkä niitäkään kaikilta pinnoilta. Pimeäähän täs on tulossa. Kuka kattoo onks ikkunat pesty vai ei? Varsinkin ku en varmaan oo valoisalla kotona ku joskus ens vuonna taas.

Olin ihan innoissani lumentulosta perjantaina. Maailma oli heti paljon valoisampi! Suunnittelin miten pääsen näyttämään Tassulle ensilumen. Höh – Tassu meni innoissaan ulos, tepsutteli talon ympäri turkki seinää viistäen, parkkeerasi parvekkeen rappulle ja karjaisi et NAU! Meikäläinen siitä tulkkas et ”OVI AUKI”. Ei taida Tassu tykätä loskasta (en minäkään). Kunnon Norski tykkää kunnon talvesta (niin kuin minäkin). Sitä odotellessa mökötetään keittiön pöydällä.
Nyt ne langat on taas likoomassa. Ohjeet edessä ja väripurkit ja muutkin messuostokset kotosalla:
Saapa nähdä onnistunko viimeinkin saamaan lankaa, jonka väri on muuta kuin vihertävän beessiä, kellertävän beessiä, ruskehtavan beessiä, harmahtavan beessiä tai peräti beessihtävän beessiä. Pitäkää peukkuja!

perjantai 21. marraskuuta 2014

Ryvettynyt enkeli ja muita jouluyritelmiä



Olin pari viikkoa sitten Salon Seudun Kädentaitajien joulumyyjäisissä. Siellä oli pöydällinen kauniita virkattuja jouluenkeleitä. Niin kauniita olivat, että mietin et osaisinkohan minäkin… 

Kaikki tietää, ettei mulla koukku pysy kädessä enkä ole yhtään jouluihminen. Jotenkin tähän aikaan vuodesta pukkaa päälle se jouluntulo mullekin. Siispä yrittämään!

Varmuuden vuoksi otin paksuhkon langan (100g=330m) ja koukun nro 2. Helpon näköisen ohjeen löysin muutaman vuoden takaisesta kauneimmat Käsityöt –Joululehdestä.
Voi sitä manailujen määrää kun sormet hikisinä yritin virkkailla! Jos tontut olivat jo liikkeellä niin meikäläisen käy aattona aika huonosti… Enkeliparan pää on kaikkea muuta kuin valkoinen. Ei ihan langennut, mutta vähän ryvettyneen näköinen. Kokonainen päivä siinä meni  ja päätin etten enää ikinä tartu virkkuukoukkuun!

Never say never… Varmaan jo seuraavana päivänä muistin viime vuotiset huovutetut lumitähdet. Viitosen koukku ja pyykkikone – mun on pakko selviytyä! Siispä:
Kerällinen teetee sagaa (tuli yhteensä 22 tähteä) ja vitosen koukku. Tassu hoiti tehtävänsä mallikkaasti ja tarkasti laadun ennen huovutusta.

Sunnuntaiaamuna sitten kokoamaan tekeleitä. ”Meidän pojat” lähti ulkoilulle ja minä jäin rauhassa helmien, rullalangan, neulan  ja tähtieni kanssa aurinkoiseen keittiööni :
Kyllähän Tassu kotiin tullessaan testasi myös valmiit koristukset:
Tuli selväksi sekin, ettei koristeeni olleet ihan kissankestäviä…Osa helmistä on vieläkin kadoksissa.
Mutta jos Jouluna ei ole lunta niin on meillä sentäs lumitähtiä!
 Kun huovutuksen alkuun päästiin niin samalla teemalla jatkoin. Puikoilla tällä kertaa. Lankana teetee taiga high, puikkoina 8 mm sukkapuikot. Ohjeen löysin teeteen verkkosivuilta. 

Tein yhden sydämen jo viime vuonna ja totesin, että tämä ohje on tosi järkevästi suunniteltu. Yhden sydämen tehtyäni muut syntyivät tuosta vaan eikä ohjetta tarvinnut lukea joka kerroksella. Seuraavat tulivatkin ihan liukuhihnalta. Vähän vanua (vanhasta Ikea-tyynystä) täytteeksi ja lankojen päättely ja koneeseen. Taiga High voidaan huovuttaa muun pyykin joukossa, sillä se ei nöyhtää niin kuin muut huovutettavat langat.  Ainakin minä mietin aina huovuttaessani ”turhaa” sähkön- ja vedenkulutusta…
Naapuripuodista ostin kranssin kokoamiseen sopivaa rautalankaa ja täs se ny on.

Menekki 1 vyyhti eli 100 g. Seuraavat sydämet täytän vähän tarkemmin ja tasaisemmin…

Hämärässä mun pikkuisen epäonnistuneet yritelmät näyttävää silti ihan kelvollisilta. Mainio juttu tämä pimeä aika vuodesta!

P.S. Olen tosi iloinen siitä, että kaiken pimeyden keskelle me täällä varsinaisessa suomessakin saatiin tänään lumipeite. Päivän aforismi on et ”Onni on uudet talvirenkaat Rypäleen tassuissa”.

Turvallista ja valoisaa viikonloppua!

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Helmiä, hapsuja, kimalletta



Niistä on tämän sesongin muotilangat tehty. Ainakin jos uskoo lankatoimittajia. Ja miksei uskottaisi? Jotain hauskaa ja iloista näissä talven langoissa on – en voi kieltää - vaikka itse olenkin sen sileän luonnonkuituisen peruslangan uskollinen fanittaja.

Regalosta neuloin juhlakaulurin, jonka ohje on nro 1 uusimmassa Modalehdessä:
Regalo on jännä lanka. Siinä on kaksi erilaista lankaa, jotka neulotaan yhdessä. Toinen on kiiltävä viskoosilanka, jossa on mukana helmiä ja toinen mohairtyyppinen. Lopputulos on näyttävä. Menekki kauluriin oli vähän alle kaksi kerää. Puikoilla 6 (muistaakseni) neuloin. 

Yksi opastus tämän hassun langan neulojalle vois olla se, että lanka kannattaa ottaa kerän ulkopuolelta. Ekan kerän neuloin sisältä ja lanka oli koko ajan ihan sekaisin kun helmet takertuivat ja neulojalla meni hermot…

Lisää kimalletta kerä pörrön:
Sirdarin Ophelia sai heti puodissa lempinimen Ooppeli. Asiayhteyttä saattaa olla vähän vaikeaa ymmärtää – Ophelia on suloisen pehmoista ja pikkuisen kiiltävää. Käteen se tuntuu ihan kuin kissaa silittäis. Verkkokauppavastaava Idan kissan nimi on Opel… 

Kuulemma tämä oli Tampesterin Kässymessuilla hitti (kuten myös Regalo) ja minäkin kokeilin viikonloppuna teeteen sivuilta löytyneen pipo-ohjeen verran. Pitkin hampain mun on pakko myöntää et muovikaan ei oo niinku ennen! Langan ainut ”vika” oli liukkaus. Pari silmukkaa piti ”paikkailla” työn päättelyn jälkeen.

Ettei arki ihan unohtuis niin... Välillä tuntuu et pitäähän sitä joka bloggaukseen ny yks Salkkarikin saada! Tämä on tilauksesta tehty. 
Ja aitoa teetee alpakka+ -lankaa. Samat puikot ja sama ohje kuin mohair-versiossa. Lankaa meni vähän vajaa 4 kerää.

Tulipas todistettua et täältä iloisen harmaista tunnelmista ponnistellaan pikkuhiljaa kohti iloisempia värejä. Niin kuin nyt mustaa ja valkoista :)

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

”Väri-ilottelu” jatkuu



Tykkään väreistä ja varsinkin tähän vuodenaikaan pidän niitä tosi tärkeinä. Miksi siis puikoille hamuaa aina vaan niitä iloisenharmaita lankoja?

Meillä on puodissa joskus oiken vitsinä heitetty et ”ootko menny myymään?”  Nyt puodin ikkunasta hävis pari viikkoa sitten valmistunut poncho. Ida "meni myymään" sen. Pikapikaa uusi puikoille:
Lanka Katia Quetzal, puikot Knit Picks 8 mm pyöröpäät 80 cm kaapelilla. Menekki noin kaks kerää.

Nuukuuksissani jätin päättelylankaa naftisti. Ja keskenhän se loppui. Edellisestä poncosta oli jäljellä nöttönen ja reunan viimeiset silmukat päättelin sillä. Totesin et kukaan ei huomaa ja jos huomaa ni ei sano mitään. Ja minähän en kerro et oikeasti viimeisten silmukoiden päättelylanka oli eri väristä. Suut suppuun siis ;)

Viikonloppuna vietettiin isänpäivää. Mekin koko sakin voimalla isän ja äidin luona saaristossa. Velipojan kanssa ”kokkailtiin” lauantai-iltana ulkona:
Etualalla mun vihannessuttu ja takana masterchefin pihvinliekitys.

Testailtiin porukoiden uutta kaasugrilliä, joka oli positiivinen kokemus mulle – vankkumattomalle hiiligrillin kannattajalle ja kaasugrillin vastustajalle.

Isä oli jo monta päivää aikaisemmin kertonut ei-tarvitsevansa sukkia… Siispä me kakarat (=vähän yli ja alle viiskyt vee) tiedettiin kyllä mitä iskä tarvii:
Paukkuliivit! Kun se verkko nyt on aina pakko laskea kelissä kuin kelissä… Mut miten saatais faija pukemaan noi ylleen ennekuin lähtee vesille sillä pikkuisella jollalla? 

Sunnuntaina käväistiin äidin kanssa vähän metsässä. Voi sitä hihkuntaa kun jompikumpi löysin hyvän apajan! Harmitti kun mukana oli niin pienet ämpärit, mutta ihan mukava saalis saatiin.

Turvallisuustunnelmissa jatketaan. Juuri ennen viikonloppua puotiin saatiin erä kysyttyä Lumio Fine -lankaa:
Langan vyötteessä on ohje lontoon kielellä ja saksaksi ja niitä yhdessä lukemalla luulen tehneni ohjeen mukaisen myssyn:
Valitsin iloisen harmaan värin, koska siinä värissä ei päivänvalossa ollenkaan erotu heijastinlanka ollenkaan. Heijastus näkyy vasta ku valo osuu myssyyn:
Puikoilla 6 ja 8 mm Kint Picks pyöröillä 60 cm kaapeliin yhditettynä tikuttelin menemään. Yksi kerä riitti. Aluksi mallineule näytti ihan tyhmältä, mutta valmiina ihan kivalta sittenkin.

Yritän seuraavaan postaukseen saada jo vähän muutakin kuin harmaata vaikka harmaan hyvyydestä on laulukin tehty.