torstai 12. kesäkuuta 2025

Hamppupesin ja miljoona kävijää

Kuvittele mielessäsi: Aurinko paistaa, meri välkehtii, tunnet nenässäsi juuri lämpeämässä olevan saunan ihanan savun tuoksun, vihta odottaa saunojaa ja virkistävä merivesi odottelee pulahtajaa. Työviikon jälkeen ihana hetki rentoutua...

Kuuntelin ja kattelin eilen  (taas kerran) yhden viideokoulutuksen, jossa kerrottiin miten vois oppia ottamaan just oikeanlaisia ja "myyviä" somekuvia... Ja intona heti, et harjoittelemaan kun on kuvattavaa ja vielä vapaapäiväkin edessä!

No miten käy oikeassa elämässä? Kun se vapaapäivä koittaa; sataa vettä ku sen kuuluisan een peestä, on aika viileetä eikä edes huvita mennä rantaan. Kaiken lisäksi isän palaute tuosta risukasasta oli et "ei se ihan vihdalta näytä". Täh? Siinä on koivunoksia nipussa. Eikö se riitä? Vihdan tarkoitus on et risukasalla mäiskitään kanssasaunojaa kuumassa löylyssä selkään. Mitä väliä sillä on miltä se vitsa näyttää? Kunhan tuoksuu hyvältä.

Joka tapauksessa vuoden eka virkkuu oli Tawashi: japanilainen pesusieni hamppulangasta. Ohje löytyy Punomon sivulta ja lankana Fibra Natura Java, koukku 3,0 mm ja kerästä sai just ja just kolme pesupalleroa.


Tietoa hamppukuidusta tästä linkistä. 

Aina kun virkkaan, niin homma etenee vauhdikkasti ja se on oikeastaan aika kivaakin. Miksi ihmeessä kuvittelen virkkaamisen olevan hankalaa ja neulomisen helppoa? Tälläkin viikolla neulomuksia on purettu enemmän, kuin valmista on syntynyt...
Laukatessani työpäivän jälkeen ympäri torppaa sain taas hepulin ku kauhean iso etana tuli vastaan! Onko se se vaarallinen espanjansiru vai ihan normi ukkoetana? Illan aikana törmäsin jo kolmeen. Netin kuvahaun (ja aikaisemmin nähtyjen perusteella) päättelin ukkoetanaksi. Kerro jos tiedät paremmin.

Tänään huomasin blogin kävijämäärän ylittäneen miljoonan! Hämmästyttää, kummastuttaa ja tuntuu kuitenkin kivalta. Joku täällä vielä poikkeaa, vaikka jutut harvenee eikä tarinaa tule enää ihan alkuaikojen hulvattomaan malliin. Ne jotkut ensimmäisten vuosien jutut naurattaa välillä itsenikin.

Valitettavasti taas kerran jouduin laittamaan kommenttien valvonnan päälle. Sorry siitä.

Miljoon kiitosta kuitenkin! Näissä tunnelimssa on kiva jatkaa!

6 kommenttia:

  1. Ukkoetana tuo on, varmasti. Onnittelu miljoonasta! Mullakin on yli miljoona käyntiä. Kyllä se kivalta tuntuu vaikka onkin monen, monen vuoden saalis.

    VastaaPoista
  2. Onnittelut miljoonasta! Eksää millään vieläkään usko, että tykätään sun blogista ja peukutetaan jännetupit kärsimään siitä, että kirjoitat blogiasi. Niin moni mielenkiintoinen, hauska, vaikka mitä, on jättänyt blogit ja siirtynyt instaan.
    Jatka vaan, tarinaa saa aikaan vaikka mistä pienestäkin. Kokemusta on.
    Kivat pesimet ja upea vihta, laittaisin sen kyllä terassille vaasiin saunassa huitomisen ja mäiskimisen sijaan.

    VastaaPoista
  3. Kyllä täällä käydään, kuten Kristiina S:nkin blogissa. Sitä vain ei aina tule jättäneeksi kommenttia. Mutta ihan varmasti luetaan!!!!

    VastaaPoista
  4. Kyllä se ihan kotimainen ukkoetana on. Ne espanjansiruetanat ovat tasaruskeita tai mustia. Sävyt vaihtelevat mutta eivät ole juovikkaita.
    T. Preerian etanafarmari
    Ps. Kun näen ison, niin kaadan sen päälle ja ympärille suolaa. Etana sulaa, kuten sitä syömään tulevat kannibaalikaveritkin.

    VastaaPoista
  5. Minä ihan säikähdin tuota etanaa. Todella iso.
    Onnittelut suuresta suosiosta. Kivaa täällä on piipahtaa aina.
    Ihanaa keskikesän juhlaa sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
  6. Onnea miljoonasta! Ihana lukea tätä blogia, letkeää ja konstailematonta kerrontaa, tykkään! On käsitöitä ja luontoa ja kyllä niitä hauskoja sattumuksiakin tekstissä vilisee. Toivottavasti jaksat jatkaa, meitä lukijoita riittää.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!