Hermot pinkeenä

Tässä on viime päivät ollu vähän hermot pinkeenä:

Tassulla on uusi kannettava:

Olen jo jonkin aikaa haaveillut uudesta koneesta. Vanha kyllä toimii, mutta kun kaikki illat menee sivujen aukeamista odotellessa ja kässyihin ei enää jäänyt aikaa ollenkaan niin ajatus uudesta koneesta alkoi muhimaan päässä. On tooosi masentavaa laittaa kommentti jonkun blogiin, odottaa viis minuuttia ja sen jälkeen saada herja et "varmistuskoodi virheellinen". Pari tuollaista ja juttu ei enää pahemmin luista...

Me saatiin se perjantai-iltana ja innoissani kuvittelin, että senkun heitetään piuhat kiinni ja kaikki pelaa kuin rasvattu! Toisin kävi...

Vaikeaa iloita silmänräpäyksessä avautuvista sivuista kun kumpikaan sähköpostiosoitteeni ei toiminut! Onneksi vanha kone on vielä hengissä! Ilta kului kaiken maailman helppilinjoilla roikkuen... Ja viimein edes toinen osoitteeni sekä lähetti että vastaanotti postia! Ihana nettisivuntekijäni lähetti lauantaina mulle yksinkertaiset ohjeet ja nyt myös toinen osoitteeni toimii. Kiitokset hänelle sekä kaikille hyvähermoisille asiakaspalvelutyypeille, jotka kärsivällisesti jaksoivat neuvoa hysteeristä ja kiukkuista hölmöläistä!

Ihan vaan siltä varalta, et joku muukin on yhtä pöljä kuin minä niin neuvoisin et kirjoittakaa johonkin talteen ne pahuksen käyttäjänimet ja salasanat!

 

Kissakuvahaaste 94: Halaus

Moi!

Mun pitää heti alkuunsa kertoa et mä en oo mikään halailijatyyppi ja mietin et tokkopa osallistun Kissakuvahaasteeseen tällä viikolla ollenkaan. Halailu on lällyä. Joskus sentään veljellisen riehumisen päätteksi voin halata Nisseä:

Nisse on ihankuin pikkuveljeni ja kun mä muutin tänne Majakkarantaan, niin olimme samankokoisia. Nisse ei jostain syystä ole kasvanut...

Vaikka en kauheasti tykkää halailusta niin iskän kainalossa on mukavaa ottaa sunnuntaisin päikkärit (tässä kuvassa mä olen kyllä aika vauvan näköinen):

Äiskällä on välillä kamala halipula. Eikä ihme - olenhan mä niin ihana! Mut mä olen äiskän halailuista vähän eri mieltä....

t.Tassu

P.S. Siltä varalta, että Mummi ja Pappa jossain kaukana pääsevät nettiin, niin toivottelempa heillekin mukavia ja aurinkoisia päiviä. Kuhat oli hyviä - Kiitti!

Yhtä juhlaa

Sit kun se oikea Joulu on niin mulla ei ole enää mitään jännitettävää. Paitsi jäätilanne. Ja säätilanne. Ja se suvaitseeko Tassu palata kanssamme sivistykseen. Sunnuntaina sitä ei enää päästetä toteuttamaan itseään suurissa seikkailuissa… Kiitos Mopsien kanssa neulovalle vihjeestäJ

 

Teimme tänään excurison Kanelle ja sain förskottijoululahjaksi käytetyn Eva Dahlgrenin "En blekt blodins ballader 1980-2005" –CD:n! En mitenkään voinut odottaa melkein kahta viikkoa, vaan se piti kuunnella heti (siksikin, kun olin hiukkasen epäluuloinen käytetyn levyn suhteen vaikka siinä olisi ollut palautusoikeus). Kuuntelin levyä silmät kyynelissä. En ole ihan varma onko ne kappaleet oikeasti niin hyviä vai aiheuttaako tunnemyrskyä kaikki ne muistot ja elämäntilanteet, joita vanhoja biisejä kuunnellessa palautuu mieleen. Näitä en ole kuullut vuosiin – onhan mulla kaikki kappaleet älppäreillä mut levysoitin on jo vainaja… Vielä kun saisin vanhempia Evan levyjä CD:llä… Varmaan meitä naureskeltiin siellä levykaupassa, kun kävimme kassalla kolme kertaa ennen kuin lopulta kävelimme sieltä silmät ummessa ulos. Karvinen bongasi itselleen Eric Claptonia ja yhdessä hurahdettiin pariin vanhaan Maarittiin…

 

Levyjä kuunnellessani viimeistelin pompulakeeppi kakkosen:

 

Ajattelin tehdä toisen vähän vähemmän riemunkirjavan ja samalla testata tekemäni ohjeen. Hassusti kävi ja unohdin lukea sitä ohjetta! Kun noita yhden silmukan pätkiä piti olla viis tai seitsemän niin tässä on kuus… Taisi tulla kokoa M ja siinä ohjeessa on sit koot S ja L. Hah hah hah - Täähän oli oikeasti tarkoituskin…

 

Muuta kässyä ei viime päivinä ole pahemmin syntynyt. Kolme viimeistä työpäivää olen viettänyt puodin "joulusiivouksen" parissa. Nyt on kaikki neulelangat inventoitu ja kaikki lankahyllyt pyyhitty pölyistä. Nää mun siivoiluprojektit tietää yleensä sitä, että "ongelmajätettä" päätyy runsaasti "löytölaareihin"… Niistä lisää lähipäivinä.

 

Palatakseni otsikkoon – Tänään ei satanut yhtään! Tänään näin AURINGON! Tänään oltiin ulkona Tassun kanssa! Huomenna tulee YSTÄVÄ! Elämä on pelkkää juhlaa!

 

 

 Tassu ulkoilun jälkeen. Kissa pöydällä on meillä arkipäivää...

 

Joulun johdosta lankakaupan ovet on monta päivää peräkkäin kiinni. Tarkemmat tiedot täältä.

Paitsi jos ne jäät tulee...

 

 

Joulunviettoa

Meidän porukat viettävät tänä vuonna Joulun ja samalla yhdet seitsemänkymppiset Kanarialla parhaiden ystäviensä kanssa. Siitä syystä perhejoulumme vietettiin förskottiin jo viime viikonloppuna Atun mökillä. Isä ja äiti paistoivat kinkun, veljeni vaimo oli laittanut maailman parhaan perunalaatikon, kummityttöni perunasalaattia ja minä lanttu- ja porkkanalaatikon ja tortut. Oli mukavaa yhdessäoloa ilman, että kukaan oli joutunut raatamaan itseänsä umpiväsyksiin! Paketteja ei sentään ollut, mutta Tassu (=lapsenlapsista nuorin) sai erikoislahjuksia Mummilta ja Pappalta – neljä kuhafilettä!

Joulumme ei ollut valkoinen:

 

Förskottijoulupöydässämme oli myös ensiesittelyssä veljenpojan (16 vee) tyttöystävä, jota oli ilmiselvästi etukäteen varoitettu hirmuisen uteliaasta ja suorasukaisesta vanhapiikatädistäJ Nuori nainen sai hyväksyntäni hetimiten ja heitin kaksisataakohtaisen kysymyslistani saunanpesään kuultuani, että tyttelillä on lemmikkinä norjalainen metsäkissa…

 

Linnanjuhlien aikana tein äidille matkavaatteeksi tämän:

 

Lankana Kitten Mohair (1 kerä) ja Las Vegas (1,5 kerää), koukku 8.

 

Ei auttanut yhtään, vaikka sanoin äidille et noi rievut on auttamattomasti out. Viimeisen samanlaisen olin nimittäin myynyt kesällä hänen matkaseuralaiselleen ja äiti oli asiasta nyreissään ja kateellinen. Nyt saavat rouvat kuljeksia Kanarian illassa kuin kaksi marjaa…

 

Linnanjuhlien jälkeen pelattiin ja harrastettiin sisäelimien hölkkää nauramalla vatsat kipeiksi muistellessamme minun teini-iässä harrastamiani isänkasvatusmenetelmiä…

 

Ja Tassu otti rennosti kulutettuaan koko päivän ulkona suurissa seikkailuissa:

 

Sunnuntaina ulkoilimme näissä merkeissä:

 

Kotiinlähtöaika oli surkea – Tassu oli tehnyt katoamistempun, eikä sitä löytynyt mistään. Kuljimme pitkin metsiä ja rantoja, mutta poitsua ei löytynyt mistään! Mummi taisi pienet itkutkin tirauttaa kun oli niin huolissaan ja illan pimetessä meitäkin alkoi huolestuttaa. Juuri, kun Mummi ja Pappa olivat lähdössä niin Tassu tuli metsästä muina kissoina eikä ollenkaan ymmärtänyt kaikkea hössötystä ja halailua…

 

Tällä hetkellä elämme jännittäviä aikoja etsien netistä mahdollisimman pitkäaikaisia sääennustuksia. Suunnitelmissa on lähteä oikeaksi Jouluksi saareen jos ei meri jäädy. Ja jos me sinne päästään, niin sitten jännitetään koko Joulu sitä, että päästäänkö sieltä poiskin… Pikkuveneen jäänsärkijäominaisuudet on onneksi testattu jo viime Pääsiäisenä!

 

Tämä viimeinen litania tarkoittaa siis sitä, että lankakauppa on sit lauantaina 27.12. sulki kun kauppias lomailee kesämökilläJ Paitsi jos meri jäätyy…

 

 

Kissakuvahaaste 93: Kääryle

Viikon kissakuvahaaste on Kääryle:

Kun unettaa, niin oma kolo löytyy paikasta kuin paikasta...vaikka iskän tiskialtaasta!

Aikas hyvä tuli!

Vaiks itse sanonkinJ

 

  

Eilen varastoon tulla tupsahti kokolailla mukavasti tuota tavattoman suosittua pampulalankaa. Rivien välistä on varmaan ollut luettavissa, että en niin hirveän innostunut siitä ole ollut, vaikka välillä tuntuu siltä, että KAIKKI kysyy just sitä. Olen miettinyt, että siitä voisi tehdä siivousliinan joulusiivousta varten tai sitten rievun, jolla puhdistetaan kakkulat – onhan se mikrokuitua…

 

Illalla sitten unen rajamailla alkoi päässä kyteä idea. Niin tohkeissani olin, että nukkuminen unohtui ja piti tarttua puikkoihin. Muutaman kokeilun jälkeen homma alkoi muotoutua ja pääsin takaisin peiton alle yhden maissa saatuani mielenrauhan. Hetkeksi. Kuudelta uni kaikkosi silmistä (kerrankin ennen kissaa) ja nousin ylös toteuttamaan itseäni. Työpäivän aikana tein kerroksen silloin, toisen tällöin. Pitihän tuon hassun langan neulomista näyttää kaikille kiinnostuneille (ja niillekin, jotka eivät olleet kiinnostuneita…) Illalla Salon Seudun Kädentaitajien Viime hetken joululahjaillassa tää valmistui! Ja sen jälkeen piti kaahata sataa Blogikuvaaja Karvisen luo kuvattavaksi!

 

Hullun lankakauppiaan maine kasvoi varmaan entisestään kun tanssahtelin vastavalmistuneessa pikkujoulukeepissäni ympäri Meritalon Koulun ruokasalia hihkuen et "Vitsit mää olen hyvä!" Ehkäpä se porukka mut jo tuntee eikä passita hoitoon…

 

Takaisin maan pinnalle… Kyllä mä tiedän, ettei tää nyt niin ihmeellinen juttu ole. Tulin vaan niin mahdottoman iloiseksi kun kerrankin keksin jotain ihan itse. Minähän en ole tipan tippaa luova. Teen kyllä melkein vaikka mitä valmiista malleista mutta harvoin keksin itse mitään uutta. Please – älkää nyt sanoko et tää malli on ollut siinä ja siinä lehdessä silloin ja silloin… (tai sanokaa ihmeessa – olis se nyt noloa sanoa et tää on mun oma malli). Joka tapauksessa – jos joku on kiinnostunut niin kertokaa ihmeessa – teen kyllä ohjeen hetimiten!

 

p.s. Jos sinulla on hyviä vinkkejä pompulalangan päättelemiseen niin ole kiltti ja laita kommentti!

 

P.S. Edit: Ohje Sivuilla. Ettei kaikki olisi niin täydellistä - purin koko jutun tänään ja tein uudestaan pari pampulaa leveämmäksi. Aamulla kun tuli sellainen olo et pitäis näyttää vähän "puetummalta". Ohjeessa on tää koko ja sit se uus...

 

Tonttuilusta enkeleihin…ja takaisin

Koska tonttukiintiöni oli viime viikolla täynnä, päätin välillä tehdä jotain muuta…

 

Viimeinen mohikaani:

 

Lanka Sandnes Tove 1 kerä ja Anchor Arista. Tove on takuuvarma huovutuslanka – sillä onnistun aina. Tuon kultalangan kanssa mulla ei oikein synkannut. Virkkaamiseen meni muutama minuutti, mutta kerältä lörtsähti aina välillä nippu lankaa, jonka selvittämiseen meni tuntikausia…

 

Tässä enkelini valmiina seuraamassa yhden lanka-addiktin joululahjan rakentumista. Kyseessä on ”Joulukuusi” – sisällä styroxkartio ja nuppineuloilla kiinnitettiin siihen 5 kerää Alpakkaa ja ”tähtenä” yksi Primavera silkkivilla.

 

Enkelin ohje oli Sandnesin uusimmassa joululehdessä, jonka kuvassa se näytti kivalta… Myös sen voi pukea pullon päälle heh heh. Tekeleen valmistuttua palasin tonttuilulinjalle valmistumassa on kaksi perinteistä pullopiiloa ja yksi uusi tonttumuori.

 

Valokoukkutyönä tällä viikolla oli Poncho:

 

Lankana Freedom Spirit (5 kerää). Tämä tilaustyö meni samalle asiakkaalle, kuin edellinenkin virkkamani poncho. Hän oli ihastunut lankaan, väriin ja kaulukseen niin, että halusi toisen melkein samanlaisen!

 

Lopuksi vielä pari kuvaa pikku enkelistämme, joka innostui omasta joulukalenteristaan:

 

Kuinkas kävikään, kun hetkeksi käänsin selkäni:

 

Pikku enkelistä tuli tonttu!

 

Nyt me lähdetään koko porukka Äidin ja Isän mökille. Otetaan förskottiin tuo joulunvietto!

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!