lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kaarna-jakku alpakasta



Kesäkuun alkupäivillä asiakas tilasi meiltä satavuotislahjaksi villatakin. Amerikkaan asti oli nuttu menossa ja aikataulu heinäkuun alkuun. Tokihan sellainen luvattiin – aikaahan oli kuukausi.

Malliksi löytyi teeteen verkkolehdestä 3/2013 malli nro 2: Kaarna-jakku.

Vasta parin tunnin jälkeen huomaisin mitä tuli luvattua! Lanka piti tilata ja amerikankuljetukseen menee ainakin viikko ja itse olin lähdössä mökille lomailemaan ja puodin inventaarikin piti tehdä ennen kesäkuun loppua. Oho ja ups!

Lanka saatiin puotiin ennätysnopeasti ja pääsin alkuun. Ida-Marialle jäi inventaari ja puodista sekä verkkokaupasta huolehtiminen. Tein itselleni aikataulun – kerä teetee alpakkaa/päivä niin juhannuksen jälkeen pitäisi olla valmista… Eikä tänä vuonna tarvinnut miettiä lomalankoja, -ohjeita ja –puikkoja ollenkaan. Se on muuten asia, josta saan jo ennen tavallista viikonloppuakin kehiteltyä itselleni paineita – et onko nyt varmasti tarpeeksi kaikkea?
Nutun langat pakkasin ihan omaan kässäpussiinsa. Tassuhan tunnetusti on lenkkialpakkafani ja jo kotosalla ollessa se sai tassuihinsa kerän, jota meikäläinen joutui selvittämään yli tunnin…
Viime viikko alkoi joka aamu samalla tavalla: Kissa pihalle, kahvi tippumaan, tuli hellaan ja neulomaan:
Mallineuleen nurjakin puoli olisi mielestäni ollut ihan nätti. Tässä kuitenkin se oikea puoli.

Takappaleen kavennuksissa ja levennyksissä oli ongelmia – tais olla koko ajan väärä silmukkaluku puikolla. Etukappaleilla keksin tehdä sileää kavennus- ja levennyssilmukoilla. Silmukkamerkit oli tarpeen ja korvaamaton apu!

Mikäs se oli alpakkaa neuloessa kun lomasään korkein lämpötila oli 13 astetta ja tuuli kävi koko ajan  luoteesta 14 m/s. Alpakanvillanhan sanotaan olevan 7 kertaa lämpimämpää kuin lampaanvilla… Lämmin alpakkaneule sylissä oli hyvä lämmike.
Tiistaina pääsin päiväksi lämmittelemään puotiin ja viimeistelemään jakun. Salon Napin Vuokko löysi taas juuri ne oiket napitkin:
 Kiinnitettiin vielä Hand Made –merkki nuttuun ja mukaan laitettiin tietoa teeteestä ja Design From Finland –merkistä. 
Hihoja lyhensin suosiolla ainakin 7 cm. Miks ihmeessä melkein kaikissa neuleissa on kamalan pitkät hihat? Korvaahan liian pitkät hihat kylmällä ilmalla lapaset mut on ne käytössä aika hankalat. Modasin myös kauluksen kaksinkertaiseksi. Sillä sain mielestäni vähän ryhtiä hartiaseutuun.
Lanka: teetee cacao ja teetee alpakka kaksinkertaisena. Nutun paino 555g josta cacaota 230g ja alpakkaa 325g.
Keskiviikkona pääsin jatkamaan lomailua eli tehtiin taas klapeja. En neulonut yhtään silmukkaa!
Loppuloman päätin vaan huvitella kaikilla hassukäsitöillä ja antaa piut paut kaikelle järkevälle. 

Mietin, ansaitsenko  tämän  jakun neulomisella vielä pari kesäistä vapaapäivää JOS se amerikkalaisten ennustama hellejakso sittenkin tulee Suomeen?

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Juhannuksen viettoa

"On vanha jengi koossa taas" - lauleskelin viime perjantaina kun odoteltiin juhannusvieraita saapuvaksi. Jo 17 vuotta ollaan kokoonnuttu tänne mökille suunnilleen samalla sakilla. Säät ovat suosineet eikä tänäkään vuonna tainnut olla ihan niin kurjaa kuin muualla Suomessa. Rakeitakin saatiin vaan pari kertaa:
Aina on määrä ettei mitään tuliaisia. Pääasia on ystävät. Hienoja tuliaisia saatiin Nokialta:
Kissankulman sekatavarakaupan alennusmyynnistä (eurolla) ostettua hienoa taidelasia. Hienoa kannattaa paikallisia pienyrityksiä (kauppiaat ovat jotain 5-7 vuotiaita ja euro oli helpompi jakaa kahteen ku 1,5 eur).  Itämaisten yrttimöykkyjen kanssa juhannussaunassa tyttöjen kesken mäiskittiin toisiamme (ja ollaan sit viikolla jatkettu puuhaa Karvisen kanssa). Lomailun jälkeen pitäis olla hartiat kunnossa!

Välillä oli niin kylmää että Kimbleä piti pelata sisätiloissa:
Juhannusruusu oli jo ehtinyt kukkia, mutta "juhannuslilja" avasi kukkansa juuri sopivasti:
Juttu luisti menneiden vuosien tapaan ja aattona perustettiin Latosaaren Vähäraittiusyhdistys. Jäsenet ovat vain vähän raittiita - ei paljon. Paitsi kummipoika Niilo ja Tassu. Minut valittiin puheenjohtajaksi selvällä ääntenvähemmistöllä. Yhdistyksellä ei ole sääntöjä (tai minä keksin niitä tarpeen mukaan).

Juhannuspäivänä 21.6. klo 13.51 oli päivä pisimmillään. Aurinko paistoi ja talon takana oli miltei lämmin. Hetken kunniaksi skoolasimme sangrialla:
Ja samantien joku inhorealisti keksi huomauttaa et  syksyä kohti mennään... Ensimmäiset lehdet ovat jo pudonneet:
Syötiin herkkuja, saunottiin, pelattiin ja minä tietenkin välillä neuloin, mutta siit seuraavassa postauksessa sitten.

Joutsenilla on neljä pienokaista:

Suuren sorsaperheen poikasistakin on 9 selviytynyt isoiksi:
Saaressa asuu myös Twitteri! Aina kun Tassu osui lähelle niin alkoi kuulumaan kovaääninen twiit twiit! Pajulintupariskunta oli pahaa aavistamatta tehnyt pesänsä maahan juhannusruusun alle. Muutaman päivän musta karvainen pahis vietti suurimmaksi osaksi arestissa - lopulta Karvis siirsi poikaset kauemmas ja näyttää ihan siltä, että ne selviytyvät. Emot ovat ne löytäneet ja pahis vaanii sitä vanhaa pesäpaikkaa. Ei mikään ruudikeksijä toi meidän Tassu ja hyvä niin.

Oli taas mukavaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa vaan kaikki kiva loppuu aikanaan ja kun vieraat olivat siirtyneet mantereen puolelle niin mieli oli vähän haikea. Sääkin palasi taas Juhannusta edeltävään moodiin. Myrskyä ja rankkasadetta saatiin sunnuntai-ilta:
Keksin yhdistyksellemme ekan säännön: Ens Juhannuksena pidetään vuosikokous! Ainakin kutsu on tullut kaikkien yhdistyslakien mukaan ajoissa.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Kesän lapsi mä oon?



Arvoitus: 7 C,  NW 14, puuska 19. Mitä tämä merkitsee?
No tietenkin sitä et Susulla on kesäloma! Onkohan taivaanpappa lukenut tätä blogia tai mun naamakirjapäivityksiä kun olen saanut ihan toiveitteni mukaisen lomasään? Olenhan useampaan kertaan julistanu etten tykkää helteestä…

Positiivinen kun olen niin – kun mökin oveen laitettiin vähän lisää tiivistettä niin sisällä ei enää villasukat pyöriny jaloissa eikä ötökkäverho heilunu enää kovin paljon. Onni on villasukat, silkkivillakerrasto ja puuhella. Puhumattakaan huovutetusta mökkivillapaidasta!

Jotain hyvääkin:
Perinteiset klapisulkeiset on sujuneet sutjakkaasti. Pari päivää koivuhalkoja. Vaihtelu virkistää joten kolmas päivä kuusihalkoja.
Eipä ole hyttyset olleet kiusana eikä paarmatkaan. Eikä töitä tehdessä ole hiki tullut. Juomataukoja ei ole tarvinnut pitää, mutta nenäniistämistaukoja kyllä. Siitä on pitänyt huolen kolme päivää putkeen tuolta meren yli puhaltanut luoteistuuli. 14 metriä sekunnissa ja puuskissa 19. 
Kuvaan on tosi vaikeaa saada aaltoja ja vaahtopäitä.
Vielä sunnuntaina talon takana oli sen verran lämmintä, että lounaskeitto valmistui ulkona. Sen jälkeen ollaankin yritetty keksiä mitä ruokaa vois tehdä hellan uunissa ku koko ajan pitää kuitenkin lämmittää… 
Naapurin tinttilapset lähtivät yhtenä aamuyönä pesästään ja Tassuparka jäin onnettomana nuolemaan huuliaan ilman saalista. Hyvä niin.
Talon alla asusteleva sammakko ei Tassun huomiota ole saanut. Hyvä sekin.
Tässä pientä esimerkkiä Karvisen ”Feng Shui” puupinosta:
Vähän mietityttää, et jos joku klapi tuosta nyt otetaan käyttöön niin miten käy puuvajan harmonian?
Kissakaan ei tuulesta tykkää. Pyytää ulos, mutta kököttää oven pielessä syyttävän näköisenä et mun pitäis tehdä tuulelle jotain. Selitä siin sit et ei mahda mitään. Lomailu on väsyttävää:
Minäkin vetelen kahdeksan tunnin yöunia ja päikkärit päälle.

Tuulta on piisannut vaan sadetta aina vaan odotellaan. Lomaviikon sademäärä on 2,5 mm silti ekat kanttarellit löytyi perinteisestä paikasta ennätysaikaisin eli 14.6.
Jossain mantereella sentään sataa. Uhkaavat pilvet ei vaan osu tänne.
Kolmannen luoteistuulipäivän jälkeen alkoi tämänkin mökkihöperön huumorinkukka osoittaa lakastumisen merkkejä. Eilen käytiin kauppareissulla. Perinteisesti ollaan käyty veneellä Paraisilla vaan tällä kertaa mentiin vaan autolla kaupunkiin.

Lomakässykin on – tosin tilaustyö. Se asustelee tiiviisti tuolla kässäkassissa, koska Tassu tykkää Cacaosta yhtä paljon kuin minä. Joka aamu olen ottanut tunnin-parin neulontasession. Ensin päästän Tassun ulos, sitten viritän hellaan tulen, kaadan kahvit kuppiin ja alan odottelemaan mökin lämpeämistä. Alpakkalanka näillä keleillä on ollut paras lomalanka!
Nyt on jo hiukan tyynempää. Juhannusvieraita odotellaan huomiseksi. Sain jonkun ihme puuskan ja leivoin sämpylöitä:
Uutisissa puhuttiin juhannusliikenteestä ja jo alkuillasta alkoi täälläkin näkymään merkkejä veneliikenteen vilkastumisesta. Tähän mennessä viikolla on näkynyt vaan hinaajia ja niistähän blogikuvaaja on ottanut suunnilleen tsiljoona kuvaa:

Tänään on siivottu (eikä tehty yhtään klapeja). Vuoden pisimpänä päivänä aurinko laskee suunnilleen tuonne:
Ja nousee muutaman tunnin kuluttua tuolta:

Hyvää Juhannusta!

torstai 12. kesäkuuta 2014

Syksyä odotellessa



Näin kesän alussa kaikki muut varmaan odottelee lomia ja lämpimiä vaan meikä se jo odottelee syksyä ja uusia ihania syksyn lankoja. Onhan kesälangatkin kivoja mut villat on aina villoja! Ja kelpaahan sitä odotella kun viime yönä heräsin sateen ropinaan karmean hellepäivän jälkeen. Ja viilenevää on luvassa. Villasukkaa tarvitaan kesälläkin!

Pieniä maistiaisia syksylangoista olen jo saanutkin. Tosi pieniä, joten vaatii vähän miettimistä mitä ”järkevää” niistä tekisi. Siis pelkkä mallitilkkuhan ei ole järkevää – se on langan hukkaamista.
Teeteeltä on syksyksi tulossa monta uutta lankalaatua ja vanhoihinkin uusia värejä. Yks uusista on vähän ohuempi sukkalanka teetee halti:
Neljä raitaväriä ja kuusi yksiväristä. Olen tosi tyytyväinen raitalankoihin – kerässä on tasaraitaa ja saman värin eri sävyjä eikä mitään ylläreitä kuten rumaruskeaa kesken sinisen tai kirkuvaa oranssia kesken mustaharmaan. Kuvan värien lisäksi vihreäsävyinen.  Ja yksiväriset on yhdistettävissä näihin raitaväreihin. Kivaa. Vaan mitä tehdä YHDESTÄ kerästä?

Naapurin Mulperska harrastaa varrettomia sukkia. Mun mielestä ne on ollu ihan älytön juttu mut ku on vaan yks kerä… Kävin laskemassa Minnan sukan silmukat ja ”varren” kerrokset ja aloitin. Nopeastihan se sukka syntyy kun ei vartta tikuttele ollenkaan… Vaan kuinkas kävikään?
Kakkossukan kärkikavennusten kohdalla se näytekerä sit loppui. Mehän ei pureta vaan kerjättiin lisää. Ja onneksi saatiin…
Viime viikon (= kuukauden eka) torstaina sitten kärvistelin helteisessä Salossa odotellen KIPpailun alkua Plazan kaffilassa kello 18. Odotellessani kävin paistumassa kesän ekalla Iltatorilla. Ja sit rentouduin ilmastoidussa kauppakeskuksen kahvilassa ja tikuttelin sukan valmiiksi. Ypöyksin sain julkineuloa ja kun sukka tuli valmiiksi niin häivyin paikalta. Kuumissani kotimatkalla (ilmastoimattomassa Rypäleessä) ajattelin et ”Pitäkää KIPpinne!” Helle nyt vaan ei oo mun juttu.
Lanka oli kiva kokemus. 50g:n kerässä on 160 metriä . Knit Pron 2,5 mm 15 cm sukkapuikoilla tikuttelin ja  varrettomassa varressa oli silmukoita 54. Näihin sukkiin (koko n. 39) meni  54 g. Ja on ne aika hauskat ilman varsiakin näin kesällä. Voisin vaikka toisetkin tehdä. Aika pöljän näköiset ne kyl on vai mitä?
Iskällä oli tänään synttärit. Iskälle on tosi vaikeaa keksiä mitään ja tosi harvoin se oikeasti käyttää mun tekeleitä. No ookoo – myönnettäköön, että olen muutaman kerran viime aikoina nähnyt hänen käyttävän villatakkia, jonka tikuttelin viiskytvuotislahjaksi melkein kolkyt vuotta sitten… Siispä olikin helpotus, kun hän itse esitti pyynnön:  Vanhojen kuulokkeiden hapertuneiden pehmikkeiden tilalle pitäisi saada jotain. Idean hän oli saanut veneen lukkosuojasta
Muotoon yritin neuloa vaan ei se ihan helppo juttu ollut.
Lankana pellavasekoite, puikot Knit Pro 3,25 mm sukkapuikot. Koekäytössä tämä prototyyppi on nyt ja teen uudet  jos nää ei kelpaa. Ne on helppo vaan leikellä irti kuulokkeista ja värkätä uudet.

Nyt vaan odottelen syksyä. Noo -  oikeasti  vähän kesääkin.  Ja vähän lomaakin vaikka lomaksi on työneuletta tiedossa. Kumpi mahtaa tehdä alpakasta selvää ensin – minä vai Tassu? Tassu on ainakin tämä illan aikana ollut ahkerampi "neuloja" kuin minä...

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Kadonneen neuloosin metsästystä



Mult on neuloosi kadonnu. Se tuntuu aika kamalalta. Neulominen ei huvita ja turha mainita et virkkaaminen vielä vähemmän. Olen huolissani. Onko neuloosittomuus oire lankakauppiaan alkavasta böönautista? Viime viikolla parikin ihmistä sanoi mun olevan loman tarpeessa…

No yritin lääkitä tautia ja mietin et mikä olis oikein ihana lanka ja helppo neulemalli. Pitkään ei tarvinnu miettiä. Kertut Sandnesin Alpakkasukasta oli ainakin viime kesänä mukaansatempaavaa neulottavaa.
Kai ne tälläkin kerralla kun ekaa vartta pistelin menemään niin, että jo kantapäässä tiesin et kerä/sukka ei tuu riittämään. Oliks se toi väri et toista sukkaa sain odotella aika pitkään?
Puikot: Knit Pro 20 cm 3,5 mm Symphonie Wood, Lanka SandnesAlpakkasukkalanka, menekki 106 g.
Melkein jo lomalta tuntui kesän eka pitkä viikonloppukin. Lauantaiaamuna oli suunnitelmissa lähteä veneellä Paraisille kun siellä oli Paraisten Päivät. Vaan kun aamulla satoi (mökillä 3 mm) ja Kippari on sokerinen niin odoteltiin sateen loppumista. Sillä välin minä siivosin kässäpussini. Inspistä etsien järjestelin kaikki ihanat puikkoni. Aloitin pari uutta neuletta jos vaikka tautiin löytyisi lääke.

Yks meistä ei ollenkaan tykänny sateesta… 
Ilma kirkastui ja iltapäivällä päästiin matkaan.

Afrimoodin iloinen telttaa oli vastassa ihan ensimmäisenä kun oltiin saatu vene kanaaliin parkkiin ja könytty baanalle. Oli kivaa tavata tuttuja ja kerrankin jossain muualla kuin omassa puodissa! Ens viikonloppuna Afrimood on tavattavissa Muurlan Kyläkauppapäivässä.
Jokakesäinen  visiitti lankakaupassa piti myös tehdä ja käydä tervehtimässä kollegaa. Paraisilla Saariston sydämessä kävelykadun päässä sijaitsee Firma Brita. Jos kesken kesälomaa lankapulaa iskee tai puikko on pudonnut mereen niin tänne kannattaa suunnata. Kaupan valikoimassa on 350 lankalaatua! Ja meidän puodin lankavalikoimaa on kehuttu hyväksi eikä meillä ole ku vähän yli toista sataa…

Ja kun kerta ”lomamatkalla” oltiin niin otin vähän förskottia ja julkineuloin terassilla viikkoa etuajassa:
Ja homma meni niin kuin pitikin – muutaman hymynhäiveen näin ohikulkijoiden kasvoilla :-)

Vielä pikainen katsaus Paraisten laajennettuun K-supermarket Reimariin, bensakanisterien täyttö ja takaisin mökille. Sauna, grillaus, verkonlaskua ja se ihanin – auringonlasku:
Mä luulen vähän, että se neuloosi alkaa pikkuhiljaa löytyä. Yhtenä syynä saattaa olla ihan silkka KATEUS! Käykääpä katsomassa AnjalininFacebook-sivuilla (ei tarvii kirjautua ku vaan kelaat alaspäin) Idan neulomaa kaunista Haapsalun huivia. Olen iloinen ja ylpeä hänen kauniista huivistaan, mutta tunnen lapsellista kateutta siitä, et mikään mun tekemä käsityö ei ole saanu yhtä montaa tykkäystä tai blogikommenttia! Miten saisin tämän muuttumaan Piikun mainitsemaksi Amerikan kateudeksi ja tehtyä itse ainakin yhtä hienon käsityön?

Sama se millä konstilla neuloosittomuus parannetaan - Kyl tää täst!