torstai 24. kesäkuuta 2021

Neulekirja Pientä ja lämpöistä ja lomanen

No eipä oo kovinkaan ajankohtaista, mutta syksy tulee ennen kuin huomataankaan ja silloin on tarvetta kaikelle pienelle ja lämpöiselle. 

Neulekirja käsineistä ja myssyistä eli Niina Kaakkurivaaran "Pientä ja Lämpöistä" ilmestyi toukokuun lopulla. Kirjassa on yli 40 ohjetta myssyihin ja lapasiin. Jokaiselle jotakin. Aloittelijalle helppoja perusohjeita ja edistyneimmille vaikeampia.

Minullakin oli oman pieni osuuteni kirjan lopputuloksessa. Monta menneen koronatalven etäpäivää käytin kotitoimistolla "lukemalla oiko" Niinan ohjeita ja heittämällä omia kommenttejani miten jonkin asian  voisi sanoa selkeämmin niin, että meikäläinenkin ymmärtää. Tarjoutuessani urakkaan en ihan oikeasti tiennyt, että kirjasta on tulossa oikea järkäle! 

Kirjan kuvat ovat kauniita, ohjeet selkeitä ja vinkkisivut ja kuvat hurjan havainnolliset. Viikolla kuulin myös kiitosta selkeistä ja tarpeeksi isoista teksteistä ja kaavioista! Sain oman kappaleeni käsiini muutama viikko sitten. Yhtenä lauantai-iltana kävin kirjan läpi ihan sivu sivulta ja ihan viimeisen sivun kohdalla melkein kyynel tuli silmään:

Oikolukiessa viimeiseksi jätin patenttineule-osion. Puodissa tulee aika usein kysymyksiä patentista. Niitä sitten näytetään oikein kädestä pitäen. Jotkut tosi helpot asiat on vaan tosi vaikeita selittää kirjallisesti. Sitä paitsi - olen jo aikaa sitten vannonut, etten ikinä enää yritä briossia! Sen pitäis olla joku syötävä, mutta neulemaailmassa kaksiväriselle patenttineuleelle on annettu kyseisen sämpylän nimi. Kirjan ohje oli kuitenkin ihan selkeän oloinen ja mulla kotona just sopivasti sinistä ja valkoista teetee Primanovaa, niin päädyin kuitenkin ihan ekaks just siihen!

Taipui se kaksivärinen patenttineule minultakin kun oli oikea ohje! Primanovan puikkosuositus vyötteessä on 4-4½, tämä myssy on tikuteltu 2½ puikoilla. Eilen sain briossivirtuoosi Piikulta ohjeen, et pitäis vielä kastella. En silti taida tehdä lapasia tuon kaveriksi... Sen verran vaikeaa oli vaikka ohje olikin parasta ja selkeintä ikinä! Menekki pohjaväriä 2 ja kuvioväriä 1 kerä.

Yläkuvan huovutetut lapaset on tikuteltu Austermannin Wash&Filz - langalla. En ollut kovin innostunut koko langasta, mutta sain muutaman näytekerän ja kokeilin. Ehkäpä tämä lanka on ens talvena meidänkin liikkeessä, Mukava neuloa, huopui kauniisti ja vähän pienemmillä puikoilla käy vaikkapa paksumpiin islantilaisneuleisiin. 

Mulla on perinteisesti ollut juhannusviikolla loma. Oli tarkoitus tehdä klapeja ja kaikkea muuta mökkihommaa oikein ajan kanssa. Perinteen mukaanhan mun mökkeillessä sataa suunnilleen räntää ja tuulee luoteesta 14 metriä yötä päivää. Se on oiva sää pakkotyöleirille. Vaan kaikki me tiedetään miten kävi... Jopa saaressa oli niin kuumaa, ettei mistään tekemisistä tullut mitään! Olen sentään leikkinyt vesileikkejä ja pessyt sekä soutuveneen, että sen toisen ja trimmaillut heinää.

Vesikipittelystä on saanut hetkellistä viilennystä. Soutuveneellä saarikin kierretty ja yhden kerran lähdin soutaen viemään roskista. Kolmen kilsan soutureissu äänikirjan kanssa oli tosi mukava, Eikä ollut liian kuumaa.

Koska mitään ei jaksa tehdä ja kuitenkin jotain olis kiva, niin kässäpussista löytyy aina tekemistä varjossa terassilla. Tällä kertaa olin lastannut mukaani lankoja, ohjeita ja puikkojakin niin, ettei tarvinnut kilauttaa kaverille tai lähteä Paraisten lankakauppaan hätäapua hakemaan.

Railo-kierrejoustinmyssyn ohje oli just sopivan pieni ja helppo helleneule. Lankana kaksinkertaisena teetee helmi ja Austermannin Kid Silk. Puikoilla 4½.

Uskon, etä tästä tulee ens talven hitti. Helppo ku mikä ja kivan näköinen. Mulla tuntuu olevan mottona "Ettei lämpö pääsis lähelle" eli seuraavana tutustuin seuraavaan näytelankakerään ja kirjan ohjeeseen:

Lehvä-myssyn lankana Alpaca Fluffy (joka meillä syksymmällä). Puikot jotain 7-8 ja vain yksi kerä! Huomaatteko, että olen melkein saanut "sulan hattuuni" näistä pikkuisista lomakässyistä. Seuraavakin myssy on jo puikoilla...
Tiistai-iltana oli laiturineulojaiset. Kerrankin pääsin mukaan ja koska loma ja koska vene niin heippa vaan ja menoksi! Kivaa oli nähdä kaikkia pitkän sohvaneulontakauden jälkeen. Vähän kyllä nolotti lähteä matkaan kun merivedellä monta päivää pesty tukka näytti vähemmän esiintymiskuntoiselta puhumattakaan auringonkärventävästä nassusta. Oli sentään jotain siistiä:

Ennen lähtöä Karvis lakkas mun varpaankynnet :)

Tassukin on kärvistellyt helteessä. Sen lempparipaikka on ollut saunan lauteiden alla betonilattialla. Välillä se käy juomassa ja kerjäämässä syötävää, mutta palaa sitten takaisin vilpoiseen paikkaansa. Olen välillä yrittänyt ohentaa sen turkkia furminaattorilla. Joskus se onnistuu, mutta aika nopeasti tulee kynttä ja hammasta...
Pikkuisen spurtin se teki yhtenä päivänä kun kalliota pitkin ylös kulki joku iso lintu, jolla oli vauveli mukanaan. Silloin sai jalat alleen myös Karvis (en muista koskaan ennen nähneeni sen juoksevan)... Ehkäpä moinen kilpajuoksu sai Tassunkin ymmärtämään, et huonosti käy jos noin ison linnun perään lähtee...

Jo muutaman viikon ajan tontilla on pistäytynyt Kurkipariskunta kahden tenavansa kanssa. Toimivat hyvinä herätyskelloina, mut olisi mukavaa, jos saisimme ajastettua aamurääkäisyn viidestä vaikkapa puoli seitsemään... Aika kivoja naapureita, mut annas olla jos ne vie mustikat! Viime vuonna oli mäyrävauvelit ja tänä vuonna kurkivauvelit...

Vähemmän mukavat naapurit teki pesänsä perinteiseen sinitintin tai kirjosiepon pönttöön. Ens alkuun se ei paljon haitannut, mutta kun mehiläisiä pörräsi ympäriinsä jo parikymmentä niin pikkuisen alkoi hermostuttamaan. Eilisiltana auringon jo laskettua ja ilman viilennyttyä Karvinen pukeutui "Rescue-asuunsa" ja teki selvää pesästä. 

Pesä on poissa, mutta mehiläisiä pörrää puun ympärillä edelleen. Ollaan kuitenkin oltu ihan sulassa sovussa toistaiseksi.

Ympäri maata kulkeneet ukkosmyrskyt eivät ole osuneet tänne. Sentään eilen saatiin kolme milliä vettä ja ilma viileni huomattavasti. Päästiin aamulla niihin PUUhiin, joita varten lomat on olemassa:

Klapeja! Tällä viikolla ei ole pahemmin klapeja kulunut jos ei uusiakaan jaksettu tehdä. Sauna lämmitettiin viimeksi viime viikon perjantaina ja taas eilen... 

Lomalla luulis olevan aikaa herkutteluun. Kun on liian kuumaa, niin mikään ei maistu. Napsitaan jotain silloin ja jotain tällöin, koska pakko on syödä. Tänään oli viimein sen verran siedettävää, että saatiin laitettua muurikka talven jäljiltä käyttökuntoon. Ja kaikki viikon aikana kertyneet jätteet muuntui herkkupyttikseksi!

Iloista keskikesän juhlaa!





sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

Virkkuita

Kesä on kummallista aikaa. Hän joka ei virkkaa tarttuu koukkuun. Pitääkö olla huolissaan? Noo - tämmöst on sattunu joskus aikaisemminkin... Taitaa helle sekoittaa päätä. Siks on hyvä olla hattu.

Katian Ekos on kokonaan kierrätettyä lankaa. Puolet on puuvillaa ja joukossa on muovipullosta saatua polyesteriä. Valmistuksessa on käytetty aurinkoenergiaa. Kiva punosmainen rakenne houkutteli jopa mut tarttumaan koukkuun. Etsiskelin kivaa kesähattumallia, mut lopulta vedin niin sanotusti hatusta ja aloin pistelemään menemään... Yllä oleva on se lopullinen versio. Kolme kerää Waves koukulla 5,0. Omasta mielestäni tuli ihan kiva. Kirjoitin jopa ohjeen. Jos vaiks joku muukin tykkäis. Koska helppo.

Tää oli prototyyppi. Viime aikoina olen oppinyt myös takaperin virkkaamista. Se EI tarkoita rapuvirkkuuta vaan purkamista... Kekkasin vasta myöhemmin, että reikäkerros just ennen lieriä on mainio tapa säätää pipon kokoa. Ei tartte miettiä sarjoitusta. Siispä purkuun meni tää eka.

Kesällä moni muukin on vesien äärellä. Jos puikko tai koukku putoo mereen, niin onhan se pienimuotoinen katastroofi. Mut jos veteen putoo avaimet, ni se saattaa olla oikea ongelma! Kelluva avaimenperä voi pelastaa tilanteen:

Aina on hyvä tekosyy nauttia pullollinen viiniä! Lankana Espiga 9, koukku KnitProWaves 3 (joka tippui terassilautojen väliin) ja 3,5, joka oli ihan yhtä kelpo. Aloitin virkkaamalla lenkin, sitten 4 kjs lenkiksi, niihin kaikkiin 2 ks ja niin edelleen kunnes oli 16 ks. Sit vaan spiraalina menemään semmoiset 16-20 kerrosta. Sit kaks viinipullon korkkia tuubiin (Karvisella on hyvä varasto, ei tarttenu ryypätä kaikkia), kavennukset ja päättely. Naapurikaupasta avainlenkki ja koekellutus. Kaksi normi Abloyavainta kellui kivasti, enempi ei kellunut vaikka olis ollu kolmekin korkkia. Kerästä riitti 20 kelluvaa. Tähän vois käyttää myös viime kesän suosikkia Campanaa, mut mun mielestä tää neonväri näkyis pimeässäkin.

Kivaa kesää! Pysytään pinnalla!

perjantai 18. kesäkuuta 2021

Neljä kirjainta

 Heitin Faceen kuva-arvoituksen. Mikähän on se nelikirjaiminen juttu, joka alkoi tänään? Aika moni arvas oikein...

LOMA!

Jotenkin juttu lähti lapasesta. Iltasaunassa Karvisen kanssa heiteltiin toinen toisillemme nelikirjaimisia lomaan liittyviä. En vielä ole keksinyt synonyymejä klapikoneelle, ruohotrimmerille ja pakkotyöleirille... Mutta:

ILTA-auringon laskiessa vietiin KALA-anomus mereen. Ajateltiin et KISU sais ruokaa ja vaikka ittellekki. Onhan meille KANA ja LIHA grilliTULIlle ja varmaan jonaina aamuna syödään perinteinen pekoniaamiainen eli MUNA ja SIKA

Ammusella AIROt paikoilleen ja verkkoa nostamaan. Saaliina ällö MADE, jota tarjottiin molempiin suuntiin naapureille, mutta kelleen ei kelvannut, joten pääsetettiin kasvamaan. Oli kuulemma ekoteko, koska matikka on näillä vesillä uhanalainen. Onneks verkossa oli myös yks KUHA, jonka FILEet sai KISU. Tassun MASU kiitti.

MERI on ihanan uitavan lämmintä. VESI on jo 18,6 asteista. 

Tokmannin mainoksessa oli kärmeskarkoitin. Karviksen mielestä höpöhöpö, mutta ostin, koska mulla on MATOkammo. Ei täällä niitä ole kauheasti näkynyt, mutta varmuuden vuoksi. Samalla reissulla mukaan tarttui myös uus kesäHAME tai oikeastaan mekko, 12 eur.

Iltapäivällä kuurasin soutuVENEen. Vaikka päivä oli USVAinen niin silti HIKI ja JANO yllätti. Onneksi oli Susun MUKI, josta virvistävä JANOjuoma helpotti oloa. Karviselle taas maistuu OLUT eikä hän kaipaa ollenkaan LASIa. 

Varmaan joku päivä viritetään AKKUmoottori ja lähdetään ILTA KALAan.

SADE olis tarpeen. Vaikka muualla on satanut viime päivinä rankasti niin täällä vaan 13 milliä.

Täällä puuhamaassa on tulossa RISUsavottaa ja OKSAsaksillekin olis köyttöä. KÄPYjäkin keräillään.

Nyt menen tästä vielä puskaPISUlle, jotta herään AAMUaikaisella antamaan KISUlle INSUt.

Hassua kun on yölläkin ihan VALOisaa.


Ihana KESÄ!


torstai 10. kesäkuuta 2021

Rento puuvillaneule Katia Plumasta

Innostuin keväällä valtavasti Katian Plumasta! Se on kevyt, pehmeä ja pörröinen. Näyttää ihan harjatulta alpakkalangalta, mutta onkin puuvillaa! Värit ovat suloisen hempeät ja kesäiset. Sopii myös vegaaneille tai villa-allergisille.

Tokihan värimaailmasta löytyy myös iloisenharmaata ja rohkeaa peessiä :)

Laatikkomalliset simppelit neuleet tuntuu taas olevan pop. Tervetuloa kasari!
Menekki oli vaivaiset 331 g eli kokoon M vajaa 7 kerää! 
Ida oli mallina. Hän kertoi, että tuntuu ihan kuin päällä ei olis mitään! 
50 gramman kerässä on lankaa 150 metriä. Puikkosuositus 5,5 mm ja tiheys 17 s/10 cm... Aloitin innoissani takakappaletta ja kaikkien lisäysten jälkeen tuli sellainen fiilis, et aika leveä on tulossa... Väljähän siitä pitikin tulla mut näytti M-koko silti olevan aikas iso. Jotain kokoa 5XL tai virtahepo! En purkanut (vielä), mutta kokeilin numeroa pienempää puikkoa.... Ei vieläkään 17 s. Lopulta päädyin oikeaan tiheyteen puikolla 3,0 mm! Miks ihmeessä en itse viitsi tehdä mallitilkkua vaikka aina paasaan siitä kaikille muille??? Sitä vaan on niin innokas aloittamaan uutta... Ainakin itselle uuden langan kanssa olis pitänyt muistaa tilkun tärkeys!


Neuletta tikutellessani en ollut kauhean innostunut pinnasta. Se näytti epätasaiselta ja vähän suttuiseltakin. Vaikeaa asennoitua, kun yleensä tavoittelen mahdollisimman siistiä lopputulosta. Kun kokoomisvaiheessa vielä jollekin asiakkaalle kiukuttelin asiaa, niin kuulin, et tällaiset neuleet ovat nyt muotia ja tosiaan - jos käsiala on pikkuisen epätasainen niin eipä haittaa. Plumalla sen kuuluukin olla! Ja valmiina neule näyttäkin varsin kivalta. Malli on niin simppeli, että sopii mainiosti myös aloittelijalle.


Ohjepoliisina tykkäsin siitä, että silmukkaluvut oli ihan tismalleen. Tuo pääntie varsinkin onnistui hienosti just ohjeen mukaan. Yhden asian olisin kuitenkin tehnyt toisin. Taka- ja etukappaleen resorit neulottiin jälkikäteen. Silmukat poimittiin aloitusreunasta ja neulottiin ylhäältä alas. Itse olisin tehnyt resorin ensin ja sen jälkeen toteuttanut takakappaleen pidennyksen lyhennetyin kerroksin. Lanka on sen verran joustamatonta, etten uskoisi sen menevän pussille peffan kohdalta.

Mietin, että tämä lanka olis varmaan aika ihana vauvan peittoonkin ja yksi asiakas on tehnyt jo monta kahden kerän ainaoikein-tuubihuivia ihan ohjeen mukaisella 5,5 mm puikolla. Ovat kuulemma menneet "parempiin suihin" sitä mukaa, kun valmista on tullut.

Viime päivien helteillä auringolta suojaavalle, mutta vilpoiselle kesäneuleelle olisi ollut käyttöä. Tiistaina oli mun etäpäivävuoro ja vietin sen mökillä. Ukkonen jytisteli iltapäivällä kolmella suunnalla. Kiskottiin töpseleitä irti seinistä ja odoteltiin virkistävää sadetta, jota luontokin todellakin kaipaisi! Neulomakerhokin jäi väliin, kun olin ihan varma et ukkonen tulee just ku olen pikkuveneellä matkalla. Ihan turhaan. Ehkä kahden viikon kuluttua?

Luonto kaipaa vettä tosiaan. Merivesi on jo kakskytasteista ja ihan uitavan lämmintä, mutta kuka haluaa uimaan tuonne siitepölypuuron keskelle?

Muistakaa mallitilkut!

sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

Sitä sun tätä

Jopa on taas aikaa vierähtänyt! Puikoilta ei ole tipahdellut mitään mainitsemisen arvoista. Sen sijaan yks lauantaiaamu töihin lähtiessä kyllä tipahti. Nimittäin uus tietsikka lattialle... Se toimi kyllä, mutta kun sen käynnisti niin "Susu kuuli ääniä"... Yleens ku mä kuulen ääniä niin kyseessä on auto. Joka tapauksessa kone on ensiavussa, tämän vanhan laitteen sain herätettyä henkiin enkä uskalla sammuttaa sitä ollenkaan!

Kakskertaseuran neulomakerho tikuttelee myyntiin sukkia Kakskerran väreissä. Oli tilaus, mutta ei yhtään sukkia varastossa. Koska mulla on pallas hyllyssä, niin aloitin heti samantien. Muut saivat lankoja pari päivää myöhemmin. Ja meidän puotiin tuli viimein perjantaina myös kauan kaivatut pallaksen uuden laadun ihanan tuntuiset vihreät ja muut lopussa olleet värit. Kyl ny kelpaa ku laatuongelmat on selätetty.

Koko oli 43 ja lankaa kului... En muista enää. Puikot 3 mm.
Kakskerrasta vielä... Mökkikausi on päässyt kunnolla vauhtiin. Laiturikin on jo paikoillaan ja torppa siivottu kesäkuntoon. Enää ei ole ollut lunta eikä paljon edes luoteistuulta. Merivesi on lämmennyt jo uitavaksi.

Turussa koronarokotteita annetaan Messukeskuksessa jopa sunnuntaisin. Ilmoittuduin rokotejonoon heti, kun mun ikäluokalle se oli mahdollista. Seuraavana päivänä sain tekstarin. Aika oli tietenkin sunnuntaiaamuna puoli kymmeneltä. Koska viikonloppu, niin möksältä tietenkin lähdin...

Ja ehdin hyvissä ajoin perille, vaikka aamulla herätessä oli ihan oikea hernerokkasumu! Siitä vaan moottori käyntiin ja täyttä kaasua laiturista suoraan niin pitkälle, että vastaranta alkoi häämöttää. Sitten rantaa seuraten venerantaan. On se aika vinkeä tunne kun on tuolla merellä keskellä lonkeronharmautta ilman mitään kiintopistettä missään! Kun kotiranta ei enää näy, mutta ei vielä vastarantakaan. Silloin tuntuu siltä, että sumu hiljentää näkyvyyden lisäksi myös kaikki äänet. Nykyään on sentään kännyköissä kartat, mut muistelen niitä aikoja ku kännyköitä ei vielä ollut... Sitä vaan kuljettiin kun oli pakko. Kompassi näytti suunnan.

Jossain vaiheessa tukokuussa sain kuvan baskerista, jonka kuulemma olin tehnyt joskus... Samanlaisia villattomia pitäisi tehdä kaksi. Mulla oli hämärä muistikuva melkein kahdenkymmenen vuoden takaa. Hirveän ruma ja kauhean iso... Toinen tilatuista oli vaalean sininen ja toinen hempeän oranssi. Lähetin lankakuvia tilaajalleni... Mielestäni värit on kaikkea muuta kuin hempeitä ja vaaleita, mutta nämä tulivat valituksi:
Vasemmalla lankana Katia Cotton 100% ja oikealla Sirdarin Sundance. Puikot 3½. Näitä oli kiva tikutella.
Meillähän on mökillä "juokseva vesi". Se tarkoittaa sitä, että nostan kaivosta vettä ämpäreihin, ja sitten juoksen ämpäreiden kanssa täyttämään saunan pataa. Joskus veden nostaminen kaivosta on estetty...

Mansikkakausikin on ihan kohta käsillä. Ja mansikkapipo on se perinteinen kestosuosikki. Siispä teeteen hillasta tikuttelin taas yhden lapsen kokoisen...
Kuten kuvasta voi päätellä - laatupäällikkö ei ollut kovin innoissaan mansikkakauden avauksesta. Kuvauspalkkiona kuitenkin kunnon kuhafile, joten saan kikatuksen anteeksi...ehkä jo ensi viikolla.
Menekki yhteensä 31 g ja puikoilla 3mm (Addin bambu 50 cm pyöröt) tikuttelin. Pikkasen tekisi mieli tehdä myös mustikkaversio. Mustikka kukkii nyt ihan valtavasti. Vettä vaan kaivattais.

Perjantaina mulla oli ihan oikea lomapäivä! Ei siis etäpäivä (paitsi et onnistuin silti tuhlailemaan tekemällä muutaman tilauksen - mm lisää Neulojan mukeja, jotka hupenivat alta aikayksikön....) Muuten päivä kului mattoja pesten. Tähän aikaan vuodesta matot voi saada kuivaksikin, vaikka tällä siitepölymäärällä mattopyykki tuntui järjettömältä. Susulogiikan perusteella keltainen siitepöly valkoisessa matossa on silti nätimpää kun Tassun koristeelliset kakkaraidat...
Laiskuuksissani päätin jättää tuon märkänä suunnilleen tonnin painavan maton yöksi rantaan kuivumaan... Aamulla - vähemmän iloinen ylläri oli linnunpaskakökkö toisessa päässä... Taas muistin miks tuo on aina nostettu yöksi katon alle!

Tähän aikaan vuodesta maiilma on täynnä vihreän eri sävyjä. Mökillä ei telkkua juuri tarvii avata, sillä iltaruskot tuo lisää väriä elämään. Maailman värit muuttuu ihan muutamassa minuutissa. Tässä perjantai-illan värit:

Vol 1:


Ja Vol 2:

Ehkä tänään kuitenkin jääkiekkoa ja kutimusta...