sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Riite-huivi ja toimivat laitteet

Tää on nyt vähän innoissaan. Tai aika paljon. On löytynyt lanka ja ohje, jossa kaikki tuntuu olevan kohdallaan!
Eiks ookki nätti?
Tää on NIIN iloinen. Sunnuntaipäivä kotirannassa. Aurinko paistoi. Ja tuo huivi.
Lanka on teetee Rainbow Merino (200g=700m, 100% merinoa). puikot 4,5 mm 80 cm Ergonomicsit.

Ohje on teetee Asustelehdessä.

Tykkään. Malli on kaunis ja helppo neuloa. Ja tuo lanka tuntuu ihanalta! Langassa on neljä säiettä, josta yksi kerrallaan vaihtaa väriä ja sillä saadaan aikaan tuo liukuvärjäysefekti. Vaikka lanka ei ole kierteinen, niin en huomannut yhtään kertaa sen menevän sääpuoleen. Sanosinks jo et tykkään?
Ja tuo huivineula on kans kiva. Eikös?

Valmistuihan tämä jo viime viikonloppuna Tampereella, mutta viimeistely venyi loppuviikkoon. Taas kiittelin KnitPron pingotusrautoja!

Ajankohtainenkin Riite-huivi on...

Eilen käytiin nostamassa isompi vene ja aamulla kun kattelin ikkunasta niin totesin, et ehkäpä on syytä käydä nyppäsemässä kuiville se pienempikin...  Niin kauan kun jäistä vielä irtoaa ja vielä päivänvalossa!
Konevoimaa tarvittiin, mut nousihan se. Ja päivän biisinä soi: Kaikkii joukolla jäätä särkemään, jäätä särkemään, jäätä särkemään... Vaikka jää oli vaan parisenttistä, niin melkoista voimaa vaati saada vene muutaman metrin matka rantaan! Siis ei vieläkään blogipäivitystä ilman mökkihöperöt-tunnistetta😁

Perjantaina jo oli tarkoitus lähteä veneennostoon ekan kerran. Trailerin valot oli tärviöllä, joten homma siirtyi. Ja minähän olin pelkästään iloinen - työviikon jälkeen jäänsärkeminen ja palelu pilkkopimeässä ei houkutellut. Siispä pistin elämän risaiseksi ja keittelin noitaliemiä! Avocadon siemenet ja kuoret ovat muhineet vesi-kodinputkimies -seoksessa muutaman kuukauden säilykepurkissa keittiön pöydällä... Regia Hand Dye...
Kerrankin tuli jotain muuta ku peessiä! Eiks niin, et toi on vaalean punainen tai roosa tai jotain? Siis ei beige! Tosin ei nyt oranssikaan (joka siitä piti tulla). Ja seuraavana korvamatona Suloinen myrkynkeittäjä (tätä biisiä hyräilen kyllä aika ajoin muutenkin ku Karvis alkaa käydä hermoille...)

Muitakin kivoja juttuja tähän vapaaseen kotisunnuntaihin. Tiskikone alkoi kenkkuilla suunnilleen vuosi sitten. Alkukeväästä asti oon tiskannu käsin. Ei paha - kun en oo just ollu kotona eikä kokkailu kuulu ykkösharrastuksiin. Tänään kuitenkin kokeiltiin ja konehan toimi! Harmitti vaan ettei ollu enempää likaisia astioita... Paitsi ne eiliset kuhafilelautaset.

Eikä siinä vielä kaikki! Helmikuussa ystäviltä meille päätynyt telkkarikin saatiin toimimaan! Sieltä näkyy nyt mäkihyppelöitä. En uskalla sammuttaa aparaattia - js se vaiks kuolee uudelleen. Pari tuntia meni lumisadetta katsellen - aina välillä se toivotti "hyviä katseluhetkiä" ja taas se lumisade... Tosin jos ens talvi on samanlainen ku viime, niin lumisadetta täällä Majakkarannassa saa katsella vaan telkusta :)

Veneennostoreissun jälkeen Tassukin pääsi maistamaan tuttua kaupunkiviikonloppuilua. Kun valjaat kaivettiin hattuhyllyyltä, niin poitsu hiffasi heti mikä on meininki ja meni parvekkeelle odottelemaan.

Pieni lenkki tehtiin. Nähtiin pari luffea ja yks katti. Tassu ei ollu huomaavinas.

Vielä auringolaskukuva. Aikaisin laskee, mutta tänään sain olla kotona ja nähdä!
 Jos taas lähiviikot menee samassa säässä, ni ei haittaa - pöly ei näy pimees!

torstai 22. marraskuuta 2018

Tampereen messuilla

Tähän asti olen aina ollut Tampereen kässämessuilla turistina - tänä vuonna ihan töissä - teeteeSHOPpien yhteisosastolla!
Olipa hurjaa! Kolme päivän aikana messuilla kävi yli 51000 ihmistä ja kyllä se tuntui ja näkyi meidänkin osastolla!

Messuille saatiin ensiesittelyyn uusi teetee Rainbow -sukkalankakakku. Kahdesta kerästä saa tismalleen samanlaiset kaksi sukkaa. Melkein kaikki myytiin ja liikkeisiin sitä saadaan vasta parin viikon kuluttua.
Pallaksesta tehtyjen kirjoneulesukkien langat ja ohjeet olivat osastolla tosi suosittuja. Osa ohjeista on julkaistu käsityölehdissä ja kaikki ohejeet löytyy Sukkalehdestä. Myös Cacao ja mun oma suosikkilankani Tundra kiinnostivat. Ja mun itsetuntoa hiukan hiveli kiinnostus Rainbow with wool -rimpsureunahuivia kohtaan ku en oo mikään oikea suunnittelija!
 

Suurin suosikki kuitenkin oli Alpine-turkislanka. Se kun on niin pehmeää, että sitä ei voi olla silittelemättä. Niinkuin Ida sanoo "paijattavan pehmeää".
Kuka muistaa sen lankakauppiaan, joka vielä kymmenen vuotta sitten nokka pystyssä julisti et "Meillä ei muovia myydä!" Eikös kaikki hyvät periaatteet on tehty rikottaviks?

Kolme päivää meni niin vauhdikkaasti, ettei omalta osastolta tullut poistuttua ku kerran päivässä pikaiselle pisulle. Tukisukat oli tarpeen ja vesipullot! Tällä porukalla siellä huseerattiin:

Kiitokset! Oli mahtava yhdessä tekemisen meininki. Kuvassa vasemmalta Jenna Porvoosta, Merja Porista, Susu Salosta ja Niina Porvoosta.

Tampereella sain asustella ystäväni Ainon luona neljä yötä. Oli ihanaa illalla päästä ihan omaan rauhaan - tosin ei olis yhtään haitannut, vaikka isäntäväki olis itsekin ollut paikalla ;) Sunnutai-iltana messuosaston purkamisen jälkeen umpiväsyneenä ja jalat tärviöllä pääsin korteeriin, jossa isäntäväen lisäksi odotteli lihasoppaa ja pannaria!
Kyllä maistui!

Maanataiaamuna köröttelin suoraan töihin ja illalla koukkasin hakemaan Tassun, joka oli mun reissuni ajan kehittänyt isäpoikasuhdetta Karvisen kanssa. Kotiin tullessa se sai "perjantaipullon" vaikka oli maanatai! Välitin Tassulle kaikki terveiset, jotka se messuilla oli saanut. Melkein leuhkaksi tuli katti kun tunsi olevansa tosi kuluisa...
Tassu kiittää!

Kotona odotteli iso kasa villakoiria ja tosi janoiset viherkasvit...

Nukkumaan mennessä ihmettelin Tassua, joka kökötti olkkarin matolla tuijottaen tiiviisti tuonne kukkajakkaran suuntaan. Lattialta löytyi lammikko. Ensin luulin kaataneeni kasteluvettä ohi ruukun, sitten ajattelin et altakasteluruukku vuotaa kunnes...
Huomasin et se olikin tuo patteri! Ilman Tassun tarkkaavaisuutta olis voinu mennä vaikka kuinka monta päivää ennekuin olisin huomannut vuodon! Siinä vaiheessa olis parketti olla entinen...
Aamulla sitten soitettiin huoltomies paikalle. Tassu odotteli ihan rauhassa... Patteri suljettiin ja uutta saadaan odotella ainakin kuukausi. Mut ei hätää - onhan Tassulla kunnon turkki ja mulla villasukkia!

Ja se turkislankajoukkohysteria tarttui sit minunkin... Testasin uusia kympin Lykke-puikkojani ja tikuttelin Alpinesta huivin:
Kolme kerää. Kiva yksityiskohta on tuo aukko, johon huivin pään voi pujottaa. Nopeasti valmistui ja seuraava kässyni onkin jo ihan oikeaa ja aitoa merinoa.

Syksy on ollut aikamoista "Hei hulinaa". Kivaa on ollut, mutta kyllä on jo mukavaa kun alkaa se ihan tavallinen arki. Iloisenharmaa. Tosin onhan tässä tulossa musta perjantai (joka meillä taitaa kyllä olla vaaleanpunainen) ja pikkujoulut ja itsenäisyyspäivä ja joulu ja ja ja... Tällä hetkellä haaveilen vaan viikonlopusta ihan rauhassa omassa kotona!

torstai 15. marraskuuta 2018

Jalattimia, mökkeilyä ja messuille - taas

Lupasin, et mökkihöperöpostaukset loppuu vähäksi aikaa, mut huijasin! Isänpäivänä mökkeiltiin taas - tosin automatkan päässä Isän ja Äidin mökillä. Isä sai lahjaksi yhden sukan. Tai oikeastaan kaks sukkaa, mutta toinen oli nimpparilahja - nimpparit oli viime kuun alussa...
Lanka Austerman Step, menekki 83 g, puikot 2½ Zingit. Aloe Veralla ja jojoballa iskälle onnelliset varpaat.

Puuvajassa isä ja äiti yhdessä paistoivat poronkäristylihat.
Parasta meidän kaikkien mielestä oli jälkiruoka! Sitä saadaan yleensä vain kerran vuodessa - jouluna! Äidin karpalohyydykkeestä ei jäänyt mitään jäljelle - lautasetkin nuoltiin...
Ja Tassua tietenkin hemmoteltiin pappankalalla - mummin kädestä:
Tassu antoi pappalle lahjaksi uuden kalaverkon. Sellaisen, jossa luki et sopii ahvenelle ja siialle. Olikohan sillä vähän "oma lehmä ojassa" kun oli kuullut, että vanha verkko on jo ihan risa? Karviselle se ei tuonut isänpäivälahjaksi hiirtä ja sylissäkin viihtyi vain just sen aikaa, et saatiin kuva nappastua.
Minä sen sijaan sain Tassulta lahjahiiren! Maanantai-iltana sallaisen pyydysti meidän parvekkeelta!
Oli meillä sit vähän aikaa olkkarissa melkoinen meno ja meininki - Tassu lennätteli hiirtä pitkin ja poikin ja mä yritin sitä saada pois. Lopulta suuri saalistaja heitti sen mun kässäpussiin - lahja äiskälle!
Kehuin totta kai, et "Hieno saalis!", mut vedin työrukkaset käteen ja lennätin otuksen kauas Pitkäänsalmeen. Ehkäpä tästä lähtien pidän parvekkeen oven iltaisin kiinni ja teen Tassulle sisääntulotarkastuksen kun avaan oven sille... Silkaa laiskuuttani oon pitäny partsin ovea auki, ettei tarvii koko ajan portsarina poukkoilla.

Piitkään ja hartaasti tein asiakkaalle säärystimiä. Tai onko ne reisistimet kun olivat 70 cm pitkät?
Lankana teetee Salla. Puikot 3½ mm Ergot. Kiva tehdä mustaa lankaa syyspimeällä kun on valkoiset puikot! Ihmeen riittoisaa lanka - 230 grammaa vaan meni ja asiakas tykkäs.

Eipä tätä tavallista arkea kovin pitkään ehtinyt viettää. Eilen "koulupäivä" ja tänään viideltä Reppuli starttaa Salosta kohti Tamperetta ja Kädentaitomessuja. Siellä teeteeSHOPpien yhteisosastolla A311 menee vauhdikkaasti seuraavat kolme päivää! Jos tuut nii tuu moikkaamaan!

torstai 8. marraskuuta 2018

Mökkikauden päätös

Ehkäpä muutamaan aikaan ei tänne blogiin ilmesty päivityksiä mökkihöperöt-tunnisteella, sillä viime viikonloppuna perinteiden mukaan mökkikausi päättyi. Kuvilla mennään - lopusta alkuun päin. Ei käsitöitä ollenkaan tällä kertaa! Sinne jäi.
 Ihan vaan "vähän" tavaraa mantereelle lähdössä. Kaikkein arvokkain tuossa oikeassa reunassa. Aika pahalla tuulella oli blogikatti.
Meillä ei tuota kalavaakaa niin kovin usein tarvita. Paitsi kerran vuodessa. Mökkikauden jälkeen laitetaan houkutteleva kestokassi eteisen lattialle... Kuka ei voi vastustaa?
Ja kuka ilkimys käyttää tilaisuuden hyväkseen - kalavaakan kera...
8,28 kg täyttä kissaa! Ei se sit tänäkään kesänä laihtunu. Kuka olis jaksanu liikku niin kuumalla?

Sunnuntaiaamuna oli tarkoitus heti alkaa tekemään lähtöä. Monta monituista asiaa pitää muistaa hoidella ja koko päivä siinä menee. Vesiastiat tyhjennetty, kuoppa kaivettu kevääksi makin tyhjennystä ajatellen. Kaappeja tyhjeneetty jäätyvistä ja sähköt katkaistu. Ja kun tiedetään miten tää lähtö yleensä menee niin fiksuina Tassu jätettiin aamukierroksen jälkeen sisälle vangiksi... (kuvassa se on vielä onnellisen tietämätön siitä, että vapaus on ny ohi).
Jääkaappi on sulatettu jo ajat sitten. Kylmälaukkujen kanssa pärjää ilman sähköä ja voit sun muut voi säilyttää ihan ulkona... Talitinttikin olisi tulossa osingoille - jos vaan pikkuisen lähemmäksi voipakettia olisi uskaltautunut.
Nyt on aurinko jo niin matalalla, ettei meidän pihalle paista edes keskipäivällä! Puiden latvoista voi nähdä, että aurinko paistaa. Ja vastarannalta:
Syksyn sielunmaisemaa...

Mulla on nyt vähän epävarma tunne kellojen siirtelystä. Perinteisesti glögikausi alkaa talviaikaan siirtymisestä ja loppuu kesäaikaan. Tälläkin kertaa oli tarkoitus avata glögikausi. Koska olin itse mökillä ennen Karvista mehuglögieni kanssa, niin "tilasin" viinaa lämmikkeeksi. No Karvishan tietenkin unohti... vaan löytyihän silti pienet "hömpsyt" lämmikkeeksi:

Mut se juttu on, et jos kellojen siirtelystä luovutaan ja jäädään pysyvästi talvi- tai kesäaikaan, niin jääkö päälle glögi- vai skumppakausi?

Pyhäinpävänä muistetaan ihmisten lisäksi myös sateenkaarisillalle menneitä karvaisia läheisiämme. Sissille sytytettiin kynttilä pihan perälle lempikuusen alle:
Lauataina oli tarkoitus vielä laskea verkko veteen ja pyydystää hurja kalasaalis! Aina ei vaan mee niinku suunnitellaan. Aamun vielä vietin ystäväni haravan kanssa tanssien:
Mut metsä kutsui. Jos vaikka vielä vähän sieniä? Muutama suppis löytyikin - vaikka harvinaisen kuivan kesän jälkeen sienisaaliit ovat olleet olemattomia. Kuuden kuukauden sademäärä saaressa oli alle 300 milliä! Metsään jo kuulin honkamopon pärinää ja kaatuvien puiden rätinää... Naapurissa oli miehiä puunkaatotalkoissa. Sinne hattu kourassa kysymään et josko meidänkin puolelta yks kaadettais porukalla...
Siinä se vielä seisoi. Mahdolliset kaatumisuunnat oli naapurien saunan päälle, tai naapurien lettukopin päälle tai naapurien mökkelöitten päälle tai sähköjohtoihin. Siis jos se olis ollu kaatuakseen - jättimäinen koivuhan oli.
Ja hienosti kaatui ihan oikeaan paikkaan!
Jonain päivänä vielä suurennan tuon kuvan ja lasken ikävuodet. Yli sata varmasti.Ja varmaan yhden pöllin klapeilla lämmittää saunan löylykuntoon! Siihen on vielä aikaa. Viimevuotisilla puilla lämmitettiin vielä sauna ja pulahdettiin mereen muutama kerta iltahämärissä. Merivesi 7,8 asteista.

Hassua. Olo mökkikauden päättäreiden jälkeen on vähän haikea ja samalla helpottunut. Nyt alkaa toinen kausi. Kässyjä ja kaupunkielämää myös viikonloppuisin. Oikeastaan aika kivaa.
Vielä viimeiset silmäykset.
Ja talvi saa tulla!

lauantai 3. marraskuuta 2018

Pipo heijastinlangasta

Pari viime viikkoa on taas kulunut ihan pikavauhtia. On ollut menoa ja meinikiä. Puikoilla on kaikenlaista alkua, mutta ainut valmistunut on pipo heijastinlangasta:
Neuloin noilla kuvassa näkyvillä Ergoilla, 66 silmukkaa, 1o, 1n resoria 6 krs. Sen jälkeen lisäsin yhden silmukan ja aloin neulomaan 3o, 3n. Siitä vaan pistelin menemään pyörönä ja tulikin aika kiva kierrepipo! Lanka Perfect Reflect - menekki 1 kerä.
Eilisaamuna aamuteeveessä puhuttiin heijastimista. Kuten mekin aina muistetaan mainita - heijastava lanka ei korvaa CE-merkittyä heijastinta, mutta on hyvä lisä näkyvyyteen pimeässä.

Pari viikkoa sitten oltiin Tassun kanssa Mummin ja Pappan mökillä Atussa. Meitä hemmoteltiin ahvenfileillä... Molempia. Äidin joulukaktus oli hienona!
Viime viikot on tosiaan menneet hurjaa vauhtia. Puotiin tulee uutta lankaa ihan solkenaan! Kaikkea tekis milei kokeilla, mutta ei millään ehdi. Yhtenä iltana toin laatikollisen KnitPron hilavitkuttimia jo kotiinkin hinnoteltavaksi, kun töissä ei jaksanut enää.
Ja olihan se mukavaa puuhaa kotosalla - ainakin Tassun tykkäs... Tassun mielestä minä olin tilannut hänelle paffilooran ja saanut itse siinä kylkiäisinä puikkoloisia ja silmukkamerkkejä sun muuta roinaa.
Viime viikonloppu meni Osaava Nainen -messuilla. Oli ihan kivaa, mutta en ole ihan varma oliko se nyt meidän paikka...
Tänä viikonloppuna laitetaan mökki talviteloille. Pitkään odotettu vapaapäivä oli eilen ja me tultiin Tassun kanssa saareen tihkusateessa heti kun aamu valkeni. Hellan sytyttäminen kesti tunnin, savusukellusta tuli harrastettua ja palovaroittimen toiminta testattua. Syttyihän se viimein!
Mökin lämpeämistä odotellessa käytiin sienimetsässä ja haravoin koko päivän. Pieni tihkusade ei yhtään haitannut - ikivanha huopunut mökkivillapaita kestää pienet sateet tuntumatta yhtään kostealta! Illan hämärtyessä Karviskin pääsi saareen. Saunasta pulahdettiin mereen, grillattiin takassa makkarat ja uni voitti heti kympin uutisten jälkeen.
Kuvassa Tassu sienimetsässä. Miten niin se ei enää kiipeile puihin? Ja eilisen saaliina oli kaksi myyrää! Toinen tosin pakeni saunakamarin seinälaudoituksen ja lattian väliin ja sekös harmitti kissaa. Karvinen tuli hätiin juuri oikeaan aikaan - mouse rescue team pelasti myyrän... Mitähän tänään? Huomenna ei Tassu enää pääse ulos - viime mökkireissusta viisastuneena tehtiin tällainen päätös. Mut tänään vielä nautitaan vapaudesta ulkona - sade alkoi justiinsa :) Hyvää pyhäinpäivää!