Viime postauksessa lupasin et jo ensi viikolla... Kaikki ei menny ihanku strömsöössä ja taas kerran popotan mallitilkun tärkeyttä. Teille ja asiakkaille ja varsinkin ittelleni! Eikö siitäkään haittaa olis jos vaikka lukis ohjetta. Nyt on kuitenkin nuttu valmiina!
Lankana uusi ihana Sirdarin Haworth Tweed. Menekki tähän mun kokoon 441 grammaa. Puikoilla 3½ tikuttelin menemään koko nutun. Idan kanssa mietittiin, et tähän kokoon mä olen liian paksu ja Ida liian ohkane. Sopivaa kuvausuhria ei kuitenkaan sattunut kohdalle, joten tässä sitä ollaan makkaroineen päivineen :)
Koska olin innoissani uudesta langasta ja ystävä oli tulossa käymään, niin ajattelin tikutella tuon helmuksen kirjoneuleen valmiiksi. Sitten saisin höpötellä, hömpsytellä ja neuloa aivotonna kädentielle asti... Vaan se mallitilkku jäi tekemäti... Nelosen puikoilla nutusta olis tullu jättimäinen, joten tyttöjen mökkiloman ekana aamuna koitti PURKULEESI:
On ihanaa, jotta on ystäviä, jotka hoitaa kökköhommat puolestani :) Takaperin neulominen kun on kettua. Tuli vielä toinenkin purkuloosi. Iha itte piti hoidella, koska tyttöjen loma ei kestänyt ikiusesti.. Meni kirjoneuleessa värit väärin puolin...
Olen pikkuhiljaa ymmärtänyt steekkauksenkin idean. Vaikka pelottaa, niin ehkä kannattaa sittenkin uskaltautua. Monta sataa silmukkaa kirjoneuletta nurjalla ei oo kauheen nopeeta. Ehkä vielä joskus.
Langasta olen edelleen intona. Tweediä, merinolla ja polyamidilla. Kevyttä, pehmeää ja kaunista. Ja valmistuihan se nuttukin viimein. Hihat tikuttelin pyörönä CrasyTrio -puikoilla ja kirjoneulekin meni suht kivuttomasti. (vaikka kakkoshihassa meni alkuun taas värit väärin päin! Opinks mä ikinä?)
Ihastuin mallin alun perin kauniiden raglankavennusten vuoksi,
Minähän tykkään palmikoista. No eihän nekään ihan helpolla menneet. Miten engelsmannien ohjeet voikin olla niin monimutkaisia?!? Yhden yön valvoin ja mietin... Kunnes nousin viideltä ja PIIRSIN miten kavennukset menee. Miten hankalasti voi enklanniksi selittää et oikealla puolella kavennukset etu- takakappaleiden ja hihojen kaikissa saumoissa ja nurjalla vaan etu- ja takakappaleella? Ohjeesta on tulossa suomenkielinen käännös ja ohje on tulossa johonki kässälehteen lähiaikoina. Toivotaan, että suomentaja on myös neuloja...
Langan menekki siis 441g, eli pohjaväriä 7 kerää ja kuvioväriä 2. Koska molempia lankoja jäi, ja koska lankahan on merinoa ja polyamidia, niin kerrassaan mainio sukkalankahan se! Siispä varteen nutun kirjomalli, koska 14 silmukaa mallikerta oli just sopiva sukkaan. (ja ekassa sukassa taas värit väärin puolin ja purkuleesia pukkas). Puikot 3 mm:
Menekki 77 grammaa.
Tässä postauksessa on varmaan opetus. Ku olet intona ja hinku on aloittaa uutta niin kannattaa ihan oikeasti vähän malttaa, lukea ohje ja tehdä se pahuksen mallitilkku! Monta ketutusta säästyis. Kuka hokis tätä samaa mantraa mulle?
Sit vähän hauskempiin... Koska energian hinta huolettaa, niin vielä pari viikonloppua sitten lankatoimitus sujui todellakin hiilineutraalisti:
Soutaen vastarannalle Pallasta ja Helmeä!
Syksy alkaa jo olla saaressa. Viikko sitten sain varmaan elämäni suurimman kantsusaaliin: 4 litraa ainakin!
Kalaverkkokin laskettiin ja saatiin hieno saalis: 7 affenaa ja 1 hauki. Tänä viikonloppuna 5 komeaa ahventa. Peratessa tuli taas ikävä... Eipä ollut blogikissa Tassua vastassa verkonnostajia eikä kertomassa, että filerointi sujuu liian hitaasti... Muistot on kuitenkin kultaa vaikka ikävänkyyneleet tulee silmään aina vaan.
Viimeinkin kaikki keväällä kaadetun jättikoivun pöllit ovat klapeina. Hyvin palvelleet työrukkaset joutaa saunan pesään:
Ja keväällä istutetut samettikukat rehottaa vaikka hoito on ollut minimaalista. Vai ehkä juuri siks?
Syksy on täällä. Neuloosi myös. Uusia lankoja. Arkea. Oltuani kolmisen kuukautta "asunnonsäästäjänä" on viimein ihan mukavaa välillä olla kaupungissakin. Viime viikon lopulla pitkästä aikaa pysähdyin siihen, että kotikaupugissakin on kaunista...
Kansainvälisillä markkinoilla illansuussa Teatterisillalta kohti Aurasiltaa ja tuomiokirkkoa...
