lauantai 30. joulukuuta 2017

Hyvää uutta vuotta 2018!

Sainpa sittenkin sen puolimaratonin lankaa kulutettua tänäkin vuonna!

Karvis tapanina ehdotti, että jos lasketaan kaikki keskeneräisetkin mukaan niin...
Samaan aikaan kun KAIKKI MUUT alkoivat virkkaamaan Kalevalapeittoa, niin minä tartuin koukkuun ja aloin Rowanin Felted tweedistä Lisa Richardsonin peittoCALlia toetuttamaan. Keskenhän se jäi ja kesken on vieläkin.. Kalevalapeitostahan tein vaan ekan ruudun ja totesin et ei oo mun juttu.

Alkuinnostus oli valtava, mutta sitten tuli kaikkea muuta. Messuja, muuta hommaa, uusia lankoja puotiin ym ym seliseliä. Tuntui hankalalta asennoitua virkkuuseen kun ohjeen kielikin oli engelskaa. Joulupäivän iltana rauhoituin soffalle ja päätin ottaa itteäni niskasta kii, kaivaa vaatehuoneen perukoille joulusiivouksen aikana kätketyn projektisäkkini ja taas virkkuu vei mukanaan!
Jopa niin et lanka loppui kesken ja oli kauhea kiire joulun jälkeen töihin hakemaan lisää lankaa, jotta pääsen jatkamaan!
 Kolme vihjettä on vielä virkkaamatta ja teen uudenvuodenlupauksen, et tää peitto tulee vielä valmiiksi! Tällä hetkellä lankaa siihen on mennyt 450g. Pakkohan se on valmiiksi tehdä koska Tassu siitä noin kovin tykkää... Eilisiltana mietittiin et mihin me mennään nukkumaan, kun Tassu peittoineen oli levällään sängyn päällä eikä suostunut liikahtamaan mihinkään! Siispä tartuttiin peiton kulmiin ja siirrettiin koko paketti sellaisenaan olkkarin puolelle sohvalle. Yöllä kolmelta vielä paketti oli kasassa samassa paikassa 😊

Joululahjaksi sain Piikulta huiviohjeen, jota olen kuolannut kesästä lähtien. Ja päätin et kerrankin teen jotain itselleni hattuhyllyllä kissapiilossa olevista messuhankinnoistani. En edes malttanut odottaa aattoon, vaikka kyseessä olikin joululahjaohje vaan jo aatonaattona aloitin. Malli oli niin kiva, etten millään olis malttanut pitää taukoja ja langat tietenkin ihania.
Malli Summa Stripes Shawl (ihanaa - suomeksi), keltainen lanka Rosy Green Wool Cheeky merino joy ja lila Madelintosh Tosh merino light. Nelosen puikoilla tikuttelin ja lankaa kului yhteensä 300 metriä. Koukuttava malli ja toinen on jo puikoilla!
Lahjasukat on kaikkest parhaat! Mopsien kanssahan ei neulota sukkia ei. Vaan kuinkas on käynytkään? Kun sukkapuikot viimein osuivat rouvan käteen niin sukkaa pukkaa solkenaan ja yli oman tarpeen. Nyt The Lankakaupassakin töpsötellään lämpimin varpain:
Keltaiset on Idan varpaat ja pinkit mun. Kahteen kertaan meidät on yllätetty totaalisesti! Kiitos!

Tässä vielä vuoden viimeiset metrit yhteiskuvassa:
Neulottua ja virkattua lankaa on kulunut vuoden 2017 aikana 21997 metriä!

Nyt on aika kiittää kuluneesta vuodesta toivottaa kaikille lukijoillemme 
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018!


torstai 28. joulukuuta 2017

Pienissä paketeissa barbin mekkojako?



Yks iltapäivä ennen joulua puodissa poikkesi tuttu asiakas, jolla oli veikeät käsistimet. Ohjeen alkuperää ei muistanut, mutta kertoi miten ne oli tehty ja minä riipustin vihkoon ohjeen. Myöhemmin oli kyllä hankalaa saada omista harakanvarpaista selvää. Ensin tein prototyypit itselleni:
Aika käytännölliset autoa ajaessa nahkahanskojen päällä. Lämmittävät mut sormet eikä nahkahanskat luisuile kylmällä ratilla. No nämä protot ei pahemmin lämmitä, koska ovat niin pienet, että puristavat ja veri ei kierrä. Tosin nyt kun ne ovat käytössä venyneet niin peukkukin pysyy jo lämpimänä. Muoto on varsin kummallinen – niin kuin barbin frillahame tai jotain.

Innostuin kuitenkin tekemään näitä lisää modaten ohjetta vähän väljemmäksi. Ja vähän fiinimmästä langasta – teeteen Tundrasta.
 Näihin kiinnitin heijastinhelmiä. Ajattelin, että ystävä vois käyttää näitä koiralenkillä.
Toiset ystävälle, joka palelee aina ja näpyttelee koko ajan tietsikkaa sormet kohmeessa.

Lankaa kului vajaa kerä/pari ja käytin Ergonomics sukkapuikkoja nro 3½. Alan tottua ergoihin ja ne on aika kivat. Tätä malliakin taidan vielä kokeilla. Onnistuiskohan hahtuvasta huovutetut?
Muutaman Cleany-pesimenkin virkkailin lisää. Palautetta on tullut, että toimii. Itsekin olen käyttänyt omiani ja ihan mainio ja hassunhauska keksintö tämäkin. Langasta on moneksi ja jokaiselle materiaalille oman käyttötarkoituksensa tuumii lankakauppias, joka vielä pari vuotta sitten nokka pystyssä julisti et ”Meillähän ei muovia myyrä!”

Tänä vuonna koko suku ei saanut sukkia. Susun sukkatehdas on ollut jonkinlaisessa lamassa. Tai oikeastaan on yhdet ihnokkilankasukat kesken ja olen päättäny et uusia en ala, ennen kuin ne on valmiit. Toinen sukka puuttuu edelleen. Yritän pinnistellä sen valmiiksi, jotta pääsen tekemään sukkia kivoista langoista.

Kummityttö kysyi syksyn mökkireissulla, et onko liian aikaista kirjoittaa joulupukille. No jos Susu on joulupukin tonttuna niin kannattais kirjoittaa viimeistään heinäkuussa tai peräti tammikuussa ja olla koko vuosi hirveän kamalan kiltti! Toivomuslistalla oli pitkät, lämpimät ja iloisen väriset polvarit, jotka jalassa olisi kiva käpertyä sohvannurkkaan lukemaan kirjoja.
Tuumasta toimeen! Kummitytön lempiväri oli pikkulikkana keltainen (toivottavasti on vieläkin). Heitin kässäpussiin muutaman kerän keltaista teetee Sallaa (kestää konepesun) ja kyytiin kaikki jämäsallat. Silmukkalukuja ja malleja katselin ”sillä silmällä” monestakin paikasta, mutta pääasiassa vaan huvittelin menemään molempia sukkia yhtä aikaa. Toisessa sukassa Knit Picksin Caspian Wood puikot ja toisessa Ergot. Hiukan pelkäsin et onko käsiala samanlaista mutta turhaan. Jos teen kahta sukkaa esim. Zingeillä ja puisilla puikoilla niin käsiala on erilainen. En tiedä mistä johtuu. Ehkäpä niillä metallipuikoilla uskaltaa tikutella tiukempaa.
Joka tapauksessa lopputuloksena oli mun mielestä niin rumat sukat et ne on melkeen hienot! Lankaa vähän päälle 200g.

Vain veljenpoika sai tänä jouluna bambusukat. Ihan tylsän väriset tavikset:
Lanka Hot Socks Rubin, menekki vähän päälle 70 g, puikot 2,5mm Ergonomicsit.

Yksi pieni pukinpaketti on vielä avaamatta ja toinen vasta työn alla, joten päätän raporttini tältä erää tähän ja menen tikuttelemaan. Kuullaan vielä ennen vuodenvaihtdetta! Ehkä. Heippa!

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Sitä kissa ostaisi ja kymmenen vuotta

Havahduin tässä pari päivää sitten huomaamaan, että tänä vuonna olen neuloskellut paljon vähemmän kuin viime vuonna. Ei enää puhettakaan puolimaratonista... Mihinkä sitten olen aikani kuluttanut?
Sentään sain viikonloppuna puurrettua valmiiksi simppelin ponchon! Ida-Maria suostui malliksi. Ja totesi samantien, että "Tätä kissa ostaisi". Itse en ollut vakuuttunut asiasta, mutta tarkemmin ajatellen - kun keskeneräinen tekele lojui kotisohvalla, niin kyllä se Tassulle kelpasi makuualustaksi. Vähän liiankin hyvin. Kuka nyt voisi siirtää nukkuvaa kissaa?
Kuvat on ihan tärähtäneitä, koska malli ei pysynyt hetkeäkään paikoillaan...

Todettiin et lopputulos on tosi kivan näköinen, vaikka neulominen oli yhtä tervanjuontia! Tumma bukleelanka tähän aikaan vuodesta ja kaiken lisäksi mallineule oli kahden kerroksen 1 o, 1 n helmineuletta. Joka kerroksen alussa piti tarkkaan tihrustella, että alkaako oikealla vai nurjalla silmukalla. Virheitä tuli vilisemällä, mutta en niistä välittänyt - pistelin menemään kun huomasin ettei tuosta pinnasta erota onko silmukka oikein vai väärin!
Kappale on suorakaiteen muotoinen. 60 silmukkaa, 160 cm eli niin pitkään kuin lankaa riitti. Lankana 1 kerä SMC Ombre Dreamia, kuutosen Knit Picsin pyöröpuikot. Kappale taitettiin kahtia ja toisesta reunasta ommeltiin 50 cm saumaa. Keskelle jäi pääntie. Poncoa voi käyttää monella tavalla. Suora reuna edessä ja "liehukkeet" sivuilla, toispuoleisesti sauma olalla tai vaikka ihan vinksin vonksin. Jos nyt aloittaisin, niin teksin yksinkertaisesti joko ainaoikeaa tai sileää. Mutta vaikka ihmettelin ääneen, et kuka tuollaista muovilankaa meille onkaan tilannut, niin lopputulos on kuitenkin ihan ookoo. Kevyt (=200g), sopii villa-allergisille ja kelpaa kissoille! Ei siis sittenkään ihan tyhmä hankinta!

Vaikka Tassu onkin Cacaofani, niin näköjään sille kelpaa muovinenkin buklee. Sen Rakas Murunen on tehty vähän saman tapaisesta langasta - tosin siinä langassa muistaakseni oli myös hiven villaa mukana. 
Kun niitä metrejä piti kerätä loppuvuoden tilastoon, niin löysinpä yhden melkein valmiin virkkuun. Kumma kyllä - tänä vuonna olen tarttunut koukkuun entistä enemmän. Jopa niin, että kun alkuvuoden sisustusviikon tyynystä oli jäänyt jämiä, niin jatkoin niistä isoäidinneliötä ilman mitään suunnitelmaa. Tummanharmaat ovat Idan kangaspuilla kutoman huovan tutkaimia... Eli metrin pätkiä. No tulipahan nekin langat hukattua!
Päälinenhän on ollut valmis kesästä asti, mutta kun on ollut niin vaikeaa hankkia sinne tuo sisustyyny... Lankana teetee Saga (100% villa, 100g=140m), koukku Waves 5 mm. Menekki vähän yli 200 g.
Toinenkin asia tässä eilen havahdutti: Tasan kymmenen vuotta on tänään kulunut siitä, kun aloittelin bloggajana! Kylläpä aika on kulunut. Alkuun jännitti ihan kamalasti et osaanko ja lukeeko niitä kukaan. Parhaana vuotena tarinoita tuli melkein joka toinen päivä. Ja omasta mielestänikin ne oli joskus aika hauskoja. Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille näistä vuosista! Tarinat jatkuu vaikka harvakseltaan.

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Neljännessä luukussa virkatut joulupallot

Huomisaamuna avataan teetee Adventtikalenterin neljäs ja viimeinen luukku. Luukusta löytyy ohje virkattuihin joulupalloihin. Ohjeen saavat Anjalinin sähköisen uutiskirjeen tilaajat jo aamuaikaisella. Ohje julkaistaan myös teeteen verkkosivulla ja facebookissa maanantaipäivän aikana. Minäpä otin taas varaslähdön...
Lankana näissä on teetee Alpakka, virkkuukoukku nro 2,5mm. Yhdestä kerästä saa ainakin 5 palloa ja ohje on helppo ja nopea (jopa minun mielestäni). Ennen joulua ehtii vielä tehdä monta!

Sidoin palloihin ripustusnauhat, mutta hauskaa olisi myös tehdä monta ja laittaa sisälle ledit ja tehdä palloista valopalloketju!

Hiukan hirvitti pallojen kovettaminen - alpakkalankaa liimaseokseen... Mutta suloisen utuisena langan pehmeä olemys näkyy myös erikeepperikylvyn jälkeen. Siis seokseen puolet Erikeeperiä ja puolet vettä. Lilluttelin virkkut läpikotaisin märäksi liimasotkussa, puristelin ylimääräiset pois ja puhelsin sisään ilmapallon. Sitten vaan yön yli kuivumaan:
Hauskin homma oli tietenkin puhkoa noi ilmapallot. Yksi palloista oli tyhjentynyt itsestään ja lopputulos oli aika mielenkiintoisen muotoinen...

Koska kässäpussissa pyöri vajaa kerä Metalliccia, niin virkkasin siitä pari kimaltavaakin. Kakkosen koukulla. Ihan nättejä näistäkin tuli:
Viime tiistain lumimyräkän jälkeen keskiviikkona oli upea aurinkoinen (vapaa)päivä. Oli pakko ikuistaa upea sininen hetki kotiparvekkeelta, koska eihän sitä tiedä näkyykö lunta näillä leveysasteilla tänä talvena toista kertaa:
Kuka väittää et aina on pimeää ja sataa? Tänä aamunakin paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta!
Vuoden pimein hetki on torstaina 21.12. noin neljältä iltapäivällä ja jouluaattona päivä on jo kokonaisen minuutin pidentynyt. Viikko vielä ja lähdetään kohti valoa!

maanantai 11. joulukuuta 2017

Saunatonttuja kolmannessa luukussa

Teeteen adventtikalenterin kolmas luukku aukeaa tänään!

Minäpä olen jo etuajassa testannut ohjeen. Mun tontuista tuli tällaiset vähän vanhanaikaiset saunatontut.

Vaikka koukkuun tarttuminen tuntuu aina kamalan hankalalta, niin tällä kertaa innostuin niin, et tein toisenkin! Kahdesta teetee Saga -kerästä saa kaksi tonttua ja lankaa jäikin. Juhlan kunniaksi saunatonttujen nuttuun tuli hiukan glitteriäkin.
Mun mielestä tonttu näyttäisi ihan mukavalta ilman pesukonekäsittelyäkin! Myös Tassu oli kiinnostunut - kunkas muuten.
Lanka siis teetee Saga (100% villa, 100g=140m), koukkuna kokeilin ekaa kertaa Prymin Ergonomista nro 6 ja sillä virkkuu sujui sutjakkaasti. Kun ohje oli tullut tutuksi, niin tonttu kakkonen syntyi jo vajaassa parissa tunnissa! Kimalletta herrojen nuttuun tuo Anchor Metallic. Ohje löytyy jo nyt meidän verkkokauppamme sivuilta ja varmasti myöhemmin tänään myös teeteen ilmaisista ohjeista.

Huovutin ensimmäisen version neljässä kympissä pikapesuohjelmalla. Tulos - ei mikään. Äkäisenä laitoin koneen samantien uudelleen pyörimään kuuden kympin hienopesuohjelmalla... Tulos - kylläpä huopui! Jopa niin, että leipäveisellä jouduin vähän availemaan kiinni huopunutta hiippaa... Kakkonen sai huopakäsittelyn just niinkuin ohjeessa sanotaan eli 40 asteessa heinopesuohjelmalla ja hyvä tuli. Miksiköhän mun pitää aina tehdä joku juttu ohjeesta poiketen?
Saunatonttujen mutustelema kaupasta ostettu pipari näyttää tosi hienolta! Ainakin verrattuna niihin, joita me perinteitä noudattaen leivottiin kummitytön kanssa eilen... Hyvissä ajoin tein taikinan, mutta joku mitta oli "vähän" pielessä ja jauhoja oli liian vähän. Kummitytön ilme oli näkemisen arvoinen kun eka pellillinen nostettiin pois uunista. Itku ei varmaan ollut kaukana... Ehdottelin jo et mennään kauppaan (vaikka vastustan kaupassa käyntiä sunnuntaisin) ja ostetaan valmistaikina! Ei sentään.  Hätä keinot keksi ja saatiin loppujen lopuksi ihan kelvollisia ja nättejä pipareita niin paljon, että riittää varmasti koko suvulle! Perinteitä noudattaen myös yksi pellillinen poltettiin hiiliksi... Onneks ne oli niitä rumia. Hyvältähän ne rumatkin maistuvat - varsinkin homispalleroissa:
Näitä maisteltiin glögin kera kun tultiin takaisin Kakskerran kirkosta laualamasta kauneimpia joululauluja. Laittaisin linkin ohjeeseen, mut en löydä sitä. Yhteishyvän sivulla muistaakseni on. Tänään maistuivat vielä paremmilta kun maut olivat vähän tasoittuneet. Nam!

Salon Seudun Kädentaitajien pikkujouluihinkin erehdyin perjantaina... En yhtään muistanut, että ruuan jälkeen siellä joutuu aina askartelemaan! Kivaa oli ja sain taas kerran kokea onnistumisen iloa:
Tuolla joukossa on se minunkin korentoni. Kotona vielä modasin omaani ja laitoin pari heijastavaa helmeä kropan jatkoksi.

Koska en sattuneista syistä pitkiin aikoihin ole julkaissut yhtään auringonlaskukuvaa niin... 
Itsenäisyyspäivän auringonlasku Majakkarannassa.

Vielä yksi adventtikalenterin luukku on jäljellä. Se avautuu 18.12.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Palmikkopipa heijastinhelmillä

Joskus on onni päästä koeneulojaksi. Tai onni ja onni - hassunhauska tilanne oli tässä pari kuukautta sitten, kun yhdessä tilaisuudessa vitsailtiin et mulle pitää laittaa koeneulontaan ku oon tällanen pahasuinen ja häijy ohjepoliisi... Hiukan nolotti. Kauniin palmikkomyssyn ohjeen on suunnitellut Heinin Pia Kaukinen.

Ku sillä hetkellä oli kaikkia naismessuja sun muuta tulossa, niin välitin homman teeteen Primanovan kera ystävälleni Piikulle... Vasta nyt olen itte saanut aikaiseksi neuloa oman versioni. Helppoahan mun kun sitä ennen olin saanut ohjeet sekä suunnittelijalta, tarkennukset Piikulta sekä Pitsi&Palmikon Anulta! Voila:
Vimeistelyä valmishan tuo oli jo viikko sitten... Miten voi tupsun tekeminen ja langanpäiden päättely ollakin niin vaikeaa? Vaikka on käytössä tupsuhärvelit ja kaik?
Ohjeen lankana oli kakskinkertainen Lanett, mutta meidän hyllystä ei enää Lanettia löydy, joten toteutin pipon kaksinkertaisella teeteen Helmi -merinolla.  Ohjeen puikkokoko (=4,5 mm) tuntui järjettömän suurelta, joten tikuttelin 4 mm puikoilla. Jälkeenpäin huomaan, että se 4,5 olisikin ollut paljon parempi. Myssy on napakka, mutta aika krouvin tuntuinen. Isommalla puikolla olisin saanut pehmeämmän... Kuten tämä Piikun teeteen Primanovasta tehty (puikkokokoa en tiedä, ehkä 3½ tai 4 mm?) Joka tapauksessa- kumpi tahansa lanka niin kaksi kerää riittää. Mulla meni kaksinkertaista Helmeä 85 g (ilman tupsua).
 Mallineule on klassisen kaunis ja alun jälkeen helppo oppia. 

Alun perin oli tarkoituksenani "peitellä" omat virheeni heijastinhelmillä ompelemalla helmet myssyn ympäri tekeemiini (en lukenu ohjetta, siin oli kaik ookoo) virhekohtiin. Perustelin ittelleni, et näin heijastavat helmet näkyy joka suuntaan... Karvisen ehdotuksesta lisäilin helmiä vielä pikkupalmikoidenkin kohtiin. 
 Ainakin täällä meidän leveys/pituuspiireillä talvi on viime vuodet olleet vaan mustaa, mustaa ja vähän hämärää kahden mustan välissä. Heijastimille on tosissaan tarvetta. Yhtenä päivänä väsyneennä ja kiukkuisena kotiin ajaessani huomasin vahingossa pari nuorta pyöräijää mustissa vaatteissaan ILMAN MITÄÄN VALOJA TAI HEIJASTIMIA! Äkkijarrutuksen jälkeen kiukuspäissäni kiroilin et seuraavalla kerralla ajan kyl ylitte... Se oli vaan uhoa, mutta aika halpa henkivakuutus heijastin todellakin on. Olen myös kuullut monilta asiakkailta, et nuorten mielestä on NOLOA käyttää heijastinta? Onko noloa olla näkyvissä ja pysyä hengissä? Lapseton vanhapikatäti ei ymmärrä.

Helmethän eivät ole CE-merkittyjä oikeita heijastimia, mutta toimivat - niitähän voi salaa ujuttaa teinienkin neuleisiin tai ulkovaatteisiin...
Ohjeen Palmikkopipaan voi saada meiltä Anjalinilta ja Pitsi&Palmikosta lankojen ja helmien kera. Ja heijastavaa Reflective-lankaakin on taas tulossa huomenna.
Pysytään hengissä!

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Cleany-tiskiliinoja tarpeeseen ja Tassu pöllyissä

Niin mun tuuria. Tiskikone hajos. Onhan se oireillut jo pitkään, mutta perjantaina se jäi lopullisesti eläkkeelle. Siksi viikko sitten meille tullut SMC:n Cleany-lanka tuli juuri sopivaan aikaan!
Nappasin perjantaina töistä lähtiessä mukaani kolme kerää ja Kauneimpien käsitöiden virkkuulehden, josta afrikankukan mallia tavailin. Afrikankukkia olen joskus aikaisemminkin virkannut. Yläkuvan kukat vietiin äidille tänään "nimpparilahjaksi". Koukulla 4½ virkkailin.
Ekan kukan virkattuani kuvittelin jo osaavani. Jotenkin vaan ohje ei oikein stemmannut... Mitenkään kukasta ei tullut nelikulmaista. Purkasin ja virkkasin ja purkasin, kunnes huomasin et kukassa oli vaan seitsemän terälehteä! Kukka siitäkin tuli - hiukan vajaa ja omaan käyttöön. Lopuista langoista tikuttelin vielä 3½ puikoilla ainaoikein kluutun, joka pääsi tositoimiin tänään kylppärin kaakeleiden kimppuun. Toimi!

Kuvissa oleva puinen kuvausalusta on uusvanha "tiskikoneeni". Koska en mitenkään voi sietää likaisia astioita tiskipöydällä (enkä varsinaisesti nauti käsin tiskaamisesta), niin kätken ne tiskialtaaseen tuon (aikoinaan samaan tarkoitukseen hankitun) juuri oikean kokoisen leikkulaudan alle. Kun allas on niin täynnä likaisia astioita, että lauta alkaa keikkua tiskivuoren päällä, on aika tarttua Cleany-kluutuun ja hoidella homma! Kätevää eikös?

Pikkuisen ordineerausta tämä uusi systeemi tosin vaati. Koska tiskikaappi on tähän asti ollut tupperikeppujen ja muun roinan säilytystilana niin sinnehän ei mahtunut edes tavallinen ruokalautanen...

Perjantaina Tassu pääsi tassuiksi kissujoulukalenterin ekaan luukkuun. Itse asiassa koko kalenteri sai katin ihan sekaisin. Kalenterin luukusta (äiskän veitsellä kaivama) makupala ei oikeastaan houkutellut makuhermoja, mutta muuten se sai otuksen sekopäiseksi. Kakkosluukun kanssa oli pikkuisen rauhallisempi meno, mutta eilisen illan aikana tuntui siltä, että Tassulla silmät seisoo päässä ja se oli ihan pöllyissään. Miten mahtaa käydä, jos kalenteria avataan 24 päivää peräkkäin? Tulleeko katista ihan pöljä (mitä se on ennestäänkin) vai tuleeko joulun jälkeen ankara kankkunen ja vieroitusoireita? Tänään ainakin pidetään välipäivä. Kuvassa Tassu kakkosluukun jälkeen.
Kyllähän se sentään hoitelee laatupäällikön hommat kuten tavallisesti. Vaikka lanka onkin ällöä täysmuovia:
Eilen oli niin kummallinen tilanne, että kotiin tullessani ehdin nähdä pilkahduksen aurinkoa, ennenkuin se painui vastarannan puiden taa. Ilo oli lyhytaikainen, kun näin myös miten likaiset ikkunat mulla on. Ajattelin ettei mitään kaamosvaloja voi viritellä enneku ikkunat on pesty. Järkikultani (=Karvinen) kuitenkin muistutti, etten tod. näk. näe kotona päivänvaloa ennen ensi vuotta joten ihan sama onko ikkunat puhtaat vai ei. Siispä parvekkeelle valoa tuomaan kaunis vuosia sitten asiakkaalta saatu pajupallo:
Sekään ei ensin toiminut, mutta Karvinen teki muutaman taikatempun ja johan syttyi. Tänään viriteltiin lisää valoja. Oikeastaan ne on ihan kivoja. Ja kukaa kattoo ikkunoita? Näillä mennään loppuvuosi!

maanantai 27. marraskuuta 2017

Kalenterin eka luukku - joulunalusaikaa aurinkoisesti

Jo ensi sunnuntaina sytytetään ensimmäinen kynttilä. Adventtiaika on käsillä. Joulun lähestyessä saamme joka maanatai avata teeteen adventtikalenterin luukun, josta löytyy kiva jouluinen ohje. Eka luukku avataan tänään. Ohje löytyy täältä,  teeteen verkosta ja facesta. Minäpä otin varaslähdön:
Koska marraskuu on ankean harmaa niin päädyin aurinkoiseen keltaiseen! Lankana teetee Saga, puikot 6 mm ja menekki 138 g. Ohjeessa kokoja on vauvasta vaariin. Näitä tikuttelee nopeasti vaikka useammankin parin.
Ennen huovutusta...
Pyöräytin pari kertaa pesukoneessa neljässä kympissä. Mukana oli vanha froteepyyhe. Kokemus on opettanut, että näissä huovutusjutuissa kannattaa aloittaa varovaisesti. Aina voi laittaa koneen uudelleen pyörimään, mutta liikaa huopunutta on vaikea perua...
Seuraava lukku avautuu viikon kuluttua. Mitähän jännää sieltä löytyykään?

Vaikka Martat sanois mitä kaappien siivoamisesta tähän aikaan vuodesta niin joulusiivous on varmaan monen mielessä. Jopa mun. Siihenkin tarjoutuu apu The Lankakaupasta!

SMC Cleany on keittiöapulainen, joka tekee siivouksestakin hauskaa. Pirteän hauskat tiskirätit virkkaa nopeasti. Jopa minä sain aikaiseksi tuon lankojen mukana tulleen ohjeen mukaisen sydämen.

Keltaisen - kuinkas muuten. D-vitamiinia pimeyteen!

Jämälangasta oli tarkoitus virkata vielä japanilainen Tawashi-pesin. Hiukan vajaaksihan tuo jäi, mutta riittävän hyvä koekäyttöön. Karvislandia on mainio paikka kaikkien siivousjuttujen kokeiluun... Hyvin tuntui toimivan. Tiskipöydän ökkömököt irtosivat noin vain. Teen varmaan näitä lisää myös itselleni. Tassukin testasi pesimen ja oli vähän loukkaantunut, kun hyvä lelu otettiin pois...
Cleany soveltuu myös astioiden ja kattiloiden pesuun. Se ei ime tuoksuja, sen voi pestä koneessa 60 asteessa. Materiaali kestävää polyesteriä. Kerässä on 50 g ja 43m, hinta 3,30 €. Siivoilukin VOI olla hauskaa jos on kunnon välineet! Aion kokeilla oman kylppärin kaakeleihin seuraavaksi. Enkä ollenkaan muista niitä aikoja mun meikäläinen nosti nokkaansa ja sanoi et "Meillä ei muoviä myydä!" Tätäkin tavaraa on vaan pieni erä.

En nyt oikein tiedä oliko meillä viime viikonloppuna viime vuoden joulukauden päättäjäiset vai tämän vuoden kauden avajaiset. Vietettiin myöhästynyttä isänpäivää Atussa. Mun mielestä joulukinkku on aina ollut joulun sapuskoista turhin. Mut nyt saatiinkin syödä kinkkua lämpimänä suoraan uunista! Veljeni on oikea kinkkumestari - siinä perheessä on tänäkin vuonna paistettu ainakin pääsiäis- vappu- ja juhannuskinkut ja nyt siis isänpäiväkinkku! Koko suku oli koolla ja kahdeksan kilon kinkku katosi tunnissa (väittää kummityttöni - oikeasti siitä jäi ainakin hernesoppa-ainekset). Seuraavana päivänä ei tarvittukaan "oikeaa" ruokaa. Risunuotiossa paistetut makkarat riittivät ihan mainiosti!
Tassulla oli vauhti päällä, eikä se suostunut kuvattavaksi koko viikonloppuna. Onneksi nuori neiti kävi Mummin kanssa leikkimässä ja piirustussession päätteeksi minäkin sain hienon teoksen:

Eikös olekin näköinen?

Tätä viikonloppua ollaan vietetty Karvislandiassa. Minä olen tikutellut pipoa, haravoinut ja kuurannut Reppulin ulkoa ja vähän sisältäkin. Sillä välin "meidän pojat" ovat huolehtineet ruokahuollosta. Tassu miettii et "Missä hauki viipyy"?
 Myös kiuaskivet vaihdettiin. Ilman apulaista ei siitäkään hommasta olis tullut valmista...
Hyvät löylyt oli!