Verdande ja muut heinäkuun jutut

Jo viime vuoden puolella sain kyselyn neuleesta. Eipä kiirettä - joululahjaksi vuoden päähän, joten nou hätä. Vuoden vaihteen jälkeen treffattiin, valittiin malli ja lanka. Ei kiirettä edelleen... Aloitin kyllä jo alkuvuodesta, mutta koska ei hoppua... Viimein tartuin todella nuttuun ja valmista tuli viime viikolla:

Malli Verdande (ilmainen ohje Lankamaailman sivuilla), lankana Lettlopi, puikot 3½ resoreissa ja 4½ Addin unicornit miehustassa ja Crasy Trio Unicornit hihoissa. Langan menekki 690g.

 Puseron saaja on kiinnostunut vikingeistä ja riimut liittyvät siihen.

Lettlopin pöliseväisyyden vuoksi olin tarkoituksella jättänyt neulomisen kesään. Kuitenkin säät ja aikataulut pakottivat neulomaan sisällä. En ole ihan varma johtuuko kuukauden kestänyt räkätauti lopista vai alkukuun ilmastoinneista, mutta heti helpotti, kun sain tämän valmiiksi. Hieno paita (vaikka itte sanonkin), mutta ihan helpolla en Lopilankoihin enää tartu.

Asiakkaan neulomiin sukkiin silmukoita jäljittelemällä suomiliput:

Sukat lähtivät maapallon toiselle puolelle.

Muuten heinäkuu on mennyt kesäkaupapaan pikkusia sukkia tikutellessa. Tässä muutamat:

Olen jo seonnut laskuissa. Nytkin yhdet vaalean siniset alpakkaiset odottavat päättelyä,,, Näitä ja muutakin puodin tuotteita löytyy Matildedalin kesäkaupastamme, joka on avoinna joka päivä 16.8. asti klo 11-18. Puikkoina 2½ Zingit ja lankoina sekalaisia vauvalankoja: Katian Merino Baby, Laines Dolly, teetee Helmi ja teetee Alpakka.

Mökillä kaikki viikonloput on mennyt klapien parissa. Nyt on viimeinenkin pölli tuossa kasassa:

Nyt voi viikonloppuisin keskittyä olennaiseen eli sieniin ja mustikoihin.

Heinäkuuhun on mahtunut töiden lisäksi paljon kivaa:

Isän kanssa vierailtiin Nauvossa ystävän mökillä.

Perinteinen Matildan kesäteatterin Pirturanta (parempi ku viime vuoden esitys) yöpyminen Marinassa (ihan mielettömän hyvä palvelu).

Idan kanssa Eput Tammerfesteillä:

Sieltä pyjamassa (ainoat kuivat vaatteet) aamulla kiireesti aamulla junalla Turkuun ja rippijuhlille. Ja vielä seuraavana päivänä kummitytön kanssa Saapasjalkakissa Vartiovuorella. Oli siinä vanhalla tädillä vauhtia ihan riittämiin alle viikon. Ei ihme, että tiistai-illansuussa Paimion Nesteellä ystävän kanssa kun treffattiin, niin meiltä kyseltiin eläkeläiskortteja!

Tammerfesteillä. "Pieni" sade ei haitannut menoa! Olipa ikimuistoinen festarireissu! Me Anjalinilla ollaan makeita tyyppejä, mutta ei sokerista! Salainen aseemme on VILLASUKAT!

Ei koskaan aikuseksi! Kummitytön kanssa Vartiovuorella .

Ollanko eläkeläisiä? Pienen hämmennyksen jälkeen naurua riitti!

Kalastus on jäänyt vähiin tänä kesänä. Sain kuitenkin kerjättyä salakalastajilta ahvenen Hissulle:

Ja kyllä se maistuikin! Jospa ens viikonloppuna jo pääsis kalaan ihan itse. Ja mustikkaan. Ja mattopyykille...

Sieniä on niin paljon. että viime viikonloppu menikin niiden parissa. Nyt pitää vaan pitää sienisilmät kiinni ja pitää mustikkasilmät auki... Ja odotella syksyn lankoja ja vielä yhtä omaa kesäkauppavuoroa Matildassa Vanhassa halkokuivaamossa 8.-9.8. Nähdäänkö siellä?

Lehmuslahtisukat kirjagramista ja kesäsukkia

Kuuntelen aina työmatkoilla äänikirjoja. Vois sanoa, että olen vähän addiktoitunut. Näin matka ei tunnu missään ja monta kertaa kotipihalla jään vielä autoon kuuntelemaan vielä hetken... Ja jos on oikein jännä kohta, niin jatkan vielä kotonakin. Kummityttöni pitää instagramissa @sinin_sivuilla kirjagramia ja usein sieltä löydän seuraavan kirjan. Yksi sarja oli Lehmuslahti ja vaikka en ole kovin insta-aktiivinen, niin huomasin kerran kommentissa "epäsuoran vihjauslauseen" et josko "joku" kutois kummitytölle Lehmuslahti-sukat...

Kummitätihän kutoi sukat, vaikka vaihdevuosioireista kärsivänä tarvitsi Annin Niskasen ensimmäinen Lehmuslahti-osan jälkeen terapiaksi pari raakaa murhakirjaa ja yhden asiapitoisen.... Lankana näissä Lankavan Lysti ja puikoilla 3½ neuloin. Jostain ihme syystä päätin antaa Lehmuslahdelle toisen mahdollisuuhen, koska jopa toinenkin veljentytär (joka ei kulemma ikinä lue mitään ja jota pidän ihan järki-ihmisenä) oli hurahtanut kirjoihin. 

Yks lauantai, ku olin matkalla töistä mökille, olin just päättänyt et lopetan kakkososan kuuntelemisen. Liikaa säätöä tällaiselle vanhapiikatädille. Ja just sillä kohdalla kirjassa majataloon ilmestyi kissa! Hemmetti. Pakko jatkaa. Paraisilla huomasin, etten ehdi seuraavaan lossiin ja päätin mennä Sattmarkin kautta ihan hissukseen... Siinä körötellessäni ja kirjaa kuunnellessa jossain vaiheessa ihemtttelin, et tän tienhän piti olla hiekkatie! Maisemakin oli ihan outo... Yks käännös vasemmalle oli jäänyt väliin. Siispä uukkari ja kauheeta vauhtia takaisin ja oikealle tielle. Jo kolmannelta lossilta myöhästyneenä näpyttelin äkäisiä tekstareita kummitytölle, joka tietenkin välitti ne koko suvulle... Taas sai vanhapiikatäti aihetta nauruun! Pakko myöntää, että kuuntelin jo kolmannenkin osan. Siihen väliin tarvittiin kyllä Rouva Cadellin lankakauppa (ihan riemastuttava opus näin lankakauppiaana). Seuraavaa osaa likeidean kannalta jo odottelen :)

Tokihan välissä on ollut muitakin sukkasia. Kesäsukkanagat on jokavuotinen odotuksenaihe. Lainesin Summer Sock Infinity on raikas raitalanka. Keräkoko on jännä:80 g ja 340 m. Langasta taas kaksi identtistä sukkaa kärjestä alkaen. Minäkin aloitin kärjestä jo keväällä. Jostain syystä homma jäi kesken eikä huvittanut ja sukka lojui kässäpussin pohjalla monta viikkoa. Noi "väärin päin" neulotut ei vaan oo mun juttu. Siispä purin ja tein ensin parin varrettomia tennarisukkia koko 39-40:

Jämistä tein vielä toiset - koko vissiin jotain 35-36:

Puikot Zing 15 cm sukkikset. Isoissa 15 s/puikko ja pienemmissä 14.

Kesäkuu jatkui ja välillä on kuunneltu ainakin Nuori Koskinen ja nyt meneilään Kuppikakkukahvila. Murhia ja hömppää vuorotellen, niin pysyy tasapaino!

Muodikasta karvaa - Basta

Pari pakkasviikonloppua kotosalla ja monta uutta kässyä aloitettu. Kaksi tilausta, joihin odottelen lisää lankaa ja yksi mallineule, johon odottelen puikkoja. Eli kaikki seisoo. Kaikki kovin erilaisia töitä: Kaarrokeneule alhaalta ylös Lettlopista, villatakki ylhäältä alas Merino Babysta ja toinen kaarroke ylhäältä alas Step kuutosesta.

Välikäsityönä tikuttelin pikaisesti lapsen puseron uudesta Basta Mista -langasta:

Olettekos kuulleet, että karvat on muotia? Mä olen. Ida on sitä hokemut jo pitkään, joten...

Lanka on oikeasti aika hauska tapaus. Siinä on puolet villaa ja puolet polyamidia, 50g=100metriä. Ohje 27 Suuri Käsityölehti 1/2026 (oli jollekin muulle langalle, mutta tiheys ja puikot oli sopivat). Menekki alun viidettä kerää kokoon 120 cm. Puikot 5 mm resorissa ja 6 mm sileässä. Ohjeesta poiketen hihat neuloin eestaas, koska 6 mm sukkapuikkoja ei ollut ja luuppaaminen ei oo mun juttu.

Hissukin tykkäsi. Pitäisiköhän lainata mainoslausetta "Sitä kissa ostaisi". Ohjeekin se "luki" yhtenä yönä, joten se siitä lehdestä sitten... 

Puuttuvia lankoja odotellessa sukkien uudistaminen jatkuu. Tein kokonaan uudet terät mökkisukkiin, jotka neuloin pitäessäni itseni kanssa yyteeneuvotteluja keväällä vuonna 2011. Blogin ensimmäinenkin yyteejuttu on vielä luettavissa, vaikka Vuodatus hävittikin kuvat.

Kantapäät teetee Sallanjämiä ja muuten teeteen Pallasjämiä ja Lankavan Mainojämiä. Taas vois sanoa et niin kamalat et melkeen hianot! Eiks nii? Näin pöljät sukat kintuissa oli kiva kuunnella Muumimaratonia ja neuloa koko päivä.

Jostain syystä mulla on ollu tapana sulattaa pakastin heinäkuussa kolmenkymmenen asteen helteellä. Nyt olin kerrankin järkevä, koska pakkanen. Sienet riittää vuosiksi, mutta marjavarasto alkaa huveta. Toissajoulun juustoherasta leipasin sämpylät. Ja kerrankin onnistui!

Hissu on kovin tykästynyt altaisiin. Ainakin jos pitäisi iltapesulle päästä tai tiskata... 

Tällä viikolla olen kahdesta suunnasta saanut kuulla, että joku vielä lukee tätä blogia. Tulin siitä hurjan iloiseksi! Vilkutus Espooseen ja Tarvasjoelle: Ehkäpä vilkutellaan saaristotiellä tai lossilla :)

Iloiseksi tekee myös pakkanen ja lisääntyvä valo ja kookaupan "ilmaisen ämpärin" värit:

Iloa ja väriä sinne ruudun toiseenkin päähän!

Mosaiikkineuletta ja hassujutustelua

Neulereiveissä Neulefriikki Piiku opasti mua mosaiikkineuleeseen. Miten ihmeessä se tuntuikin alkuun hankalalta? Kivaa kuin mikä! Kolahtaa mulle, koska näyttää kirjoneuleelta, mutta ei oikeasti ole sitä.

Hitaataaltahan tuntuu ohuella langalla, mutta kun tehdään ensin kaksi kerrosta yhdellä värillä ja sit toiset kaksi toisella niin kyllähän se sujui. Loppujen lopuksi jopa koukutti!

Ihan kivan kokoinen huivi tuli, vaikka vaihdoin langan puolta ohuempaan.

Lankana tässä teetee Helmi ja puikot 4,0 mm Addin 80 cm Unicorni-pyöröt. Menekki 3 kerää mustaa pääväriä ja 2 kerää peessiä. Mullahan ei tosiaan puikoista ole pulaa, mutta sain kuitenkin perusteltua uusien yksisarvisten puikkojen testaamisen antamalla itselleni luvan ostaa vielä nämäkin.

Ja olihan kiva taas oppia uusi tekniikka!

Verkkovastaava Ida suostui mallinukeksi.

Reunojen I-cord -päättely ja viimeistely oli työläs mutta kaiken vaivan arvoinen:

Lankahan on maaliskuun tarjouslankana teeteeSHOPeissa. Vink vink... Myös Turun kässämessuilla ensi viikonloppunakin  helmeä mukana. Jos haluat varata omasi, niin voit tilata etukäteen verkosta ja noutaa messuilta, niin saat omat värit ja ilman toimituskuluja. Meidät löydät osastolta 74. Vanhassa tutussa nurkassa ollaan!

Ohje julkaistu Taitolehdessä 1/2024. Lankana ohjeessa paksumpi DK-vahvuinen.

Sit ne hassustelut... 

Maanantaina Reppuli sytytti mittaristoonsa jonkun mystisen häiriövalon. Tuli paniikki. Tiistaina kotimatkalla poikkesin Paimion jäteasemalla. Reppuliparka varmaan pelästyi tulleensa tiensä päähän. Kun käynnistin sen uudelleen niin valo oli sammunut! Palkitsin hänet Turkuun päästyäni hellästi harjattomalla pesulla. Kuka väittää ettei autoilla mukamas ole tunteita?

Vasta keskiviikkona kotimatkalla jälleen Paimion jäteaseman kohdalla kekkasin mistä Reppulin varoitusvalo kertoi: Se muistutti, että olen viikon verran kuskannut takaluukussa eestaas vaarallista ongelmajätettä. Kun jäte oli poissa niin varoitusvalokin sammui. Reppuli on oikea älyauto

On kulunut 2 vuotta blogikissa Tassun lähdöstä kissojen taivaaseen. Ikävä on edelleen, ja alan inhimillistää autoa. Pitääkö olla huolissaan?

Ens viikko on täynnä kaikkea tapahtumaa. Tenttikin olis ja messut tulossa ja pari juttua, johon olen kai vahingossa vastannut et joo... Mut messuilla nähdään ens viikonloppna!

Neljä kirjainta

 Heitin Faceen kuva-arvoituksen. Mikähän on se nelikirjaiminen juttu, joka alkoi tänään? Aika moni arvas oikein...

LOMA!

Jotenkin juttu lähti lapasesta. Iltasaunassa Karvisen kanssa heiteltiin toinen toisillemme nelikirjaimisia lomaan liittyviä. En vielä ole keksinyt synonyymejä klapikoneelle, ruohotrimmerille ja pakkotyöleirille... Mutta:

ILTA-auringon laskiessa vietiin KALA-anomus mereen. Ajateltiin et KISU sais ruokaa ja vaikka ittellekki. Onhan meille KANA ja LIHA grilliTULIlle ja varmaan jonaina aamuna syödään perinteinen pekoniaamiainen eli MUNA ja SIKA. 

Ammusella AIROt paikoilleen ja verkkoa nostamaan. Saaliina ällö MADE, jota tarjottiin molempiin suuntiin naapureille, mutta kelleen ei kelvannut, joten pääsetettiin kasvamaan. Oli kuulemma ekoteko, koska matikka on näillä vesillä uhanalainen. Onneks verkossa oli myös yks KUHA, jonka FILEet sai KISU. Tassun MASU kiitti.

MERI on ihanan uitavan lämmintä. VESI on jo 18,6 asteista. 

Tokmannin mainoksessa oli kärmeskarkoitin. Karviksen mielestä höpöhöpö, mutta ostin, koska mulla on MATOkammo. Ei täällä niitä ole kauheasti näkynyt, mutta varmuuden vuoksi. Samalla reissulla mukaan tarttui myös uus kesäHAME tai oikeastaan mekko, 12 eur.

Iltapäivällä kuurasin soutuVENEen. Vaikka päivä oli USVAinen niin silti HIKI ja JANO yllätti. Onneksi oli Susun MUKI, josta virvistävä JANOjuoma helpotti oloa. Karviselle taas maistuu OLUT eikä hän kaipaa ollenkaan LASIa. 

Varmaan joku päivä viritetään AKKUmoottori ja lähdetään ILTA KALAan.

SADE olis tarpeen. Vaikka muualla on satanut viime päivinä rankasti niin täällä vaan 13 milliä.

Täällä puuhamaassa on tulossa RISUsavottaa ja OKSAsaksillekin olis köyttöä. KÄPYjäkin keräillään.

Nyt menen tästä vielä puskaPISUlle, jotta herään AAMUaikaisella antamaan KISUlle INSUt.

Hassua kun on yölläkin ihan VALOisaa.

Ihana KESÄ!

Neljäs luukku ja synttärit

Muistaakseni olen tehnyt uudenvuodenlupauksen etten tänä vuonna virkkaa... Eiks ne uudenvuodenlupaukset oo tehty rikottaviks? Teetee adventtilalenterin neljännestä luukusta aukeni ohjeet pannunaluseen ja pesimeen. Lankana teetee hampus ja koukkuna viitosen soft grip.

Reliefipylväät tuo kivaa kolmiulotteisuutta. Tätä vois käyttää kuorivana pesimeneä joulusaunassa tai vaikka keittiössä pohjaanpalaneiden pannujen putsaamiseen (niitähän meil ei ol...)

Pannunalusen pompulat oli kivoja. Tää mun versio on sellanen lasagnevuoan alle passaava. Ohjeen mukaan varmaan olis tullu nelskanttinen. Js vaiks olisin lukenu ohjetta enkä vaan suin päin kirmannu virkkaamaan yhtenä sunnutaiaamuna äänikirjan ja luonto-ohjelman uusinnan parissa. Eli pompuloiden väliin pylväskerros eikä kiinteitä silmukoita... Ohjeet molempiin löytyy meitin verkkokaupan sivuilta. Ja nopeita olivat. Vielä kerkii ennen hoohetkeä pukkia auttamaan!

Tän viikon töihinlähdöt on meneet mutkien kautta. Kuvia ei oo, koska on ollu niin pimiää. Tiistaina vein puotiin tuodut 49 paria vauvansukkia Tyksin synnärille ja keskiviikkona kymmenisen paria kovasti toivottuja isoja sukkia Tyksin syöpähoitojen vuodeosastolle. Syöpäpolille vielä kymmenkunta myssyä ja ranteenlämmittimiä. Kovasti iloisen vastaanoton sain ja vähän tunsin huonoa omaatuntoa siitä, että minä sain kiitokset vaikka toimin vain välittäjänä! Toivottavasti tätä kautta kiitokset kulkevat perille myös teille, jotka näitä sukkia ja myssyjä olette tehneet.

Täs viikko sitten havahduin yhteen hassuun muisteloon. Tää blogi koki päivänvalon just ennen joulua jonain vuonna. Just tänään on vuosipäivä! Ihan hirveästi jännitti blogin aloittaminen vaikka siihen aikaan blogeja kirjoittivat kaikki. Nykyään moni blogi on hiipunut (kuten tämäkin), mutta alkuaikojen kanssabloggaajista on monista tullut melkein ystäviä vaikka ei olla ees koskaan nähty. Ja edelleen huomaan jonkun täällä käyvän lukemassa ja välillä kommentoimassakin. Kiitos näistä vuosista. Joskus on tuntunut hassulta revitellä tänne kaikkea muutakin kuin kässyjä, mut tää nyt on mun blogi ja mun näkönen. Ku en ny vuosienkaan jälkeen osaa pysyä vaan asiassa vaan olen aika puhelias höpöhöpöjuttuineni...

Tarina jatkuu. Laatupäällikkö Tassu vanhenee mut edelleen hoitaa tehtäviään yhtä tomerasti ku ennenkin!

Kiitos näistä 12 vuodesta! t. Susu

Helppo tuubi. kiva pipo, onneton värjäys ja uus luuri

Sain keväällä Marja-Leenalta vinkkiä ja kuvan tuubista, joka oli hänen kursseillaan ollut hittijuttu. No hommahan unohtui. Kesällä ei kauheesti kaulureita tarvittu... Kuukausi sitten tuli tarve helpolle seurusteluneuleelle ja soitin muistinvirkistys/kuulumistenvaihtopuhelun Euran suuntaan.

Kylläpä tulikin kiva! Lanka on superpehmeää merinoa, ja tuubi asettuu tosi nätisti kaulalle.

Pelkästään oikeita silmukoita, muttei ihan perinteiseen tapaan.

Sain luvan riipustaa tähän ohjeenkin ja se on nyt valmiina. Jos kaipaat tosi helppoa telkkarinkattomisneuleohjetta niin sellainen julkaistaan lokakuun ekassa Anjalinin verkkopuodin uutiskirjeessä. Kirjeen voi tilata klikkaamalla tätä linkkiä (ja sen voi perua heti ku tuntuu siltä). Malli on siksikin kiva, et se sopii sekä miehille että naisille, isoille ja pienille. Näitä varmaan tikuttelen lisää - aina kun en viitsi kiusata itseään hirveän monimutkaisilla aivojumppaneuleilla... Jos koskaan.

Toinenkin ohje on kirjotteilla. Tämäkin viime syksyllä johonkin uhnolaan jäänyt malli. Tänä aamuna oli jo sen verran vilakkaa, että pipokin alkaa olla ajankohtainen:

Viime syksyn prototyyppi pikkasen kiristi, mutta ohje oli tarkoitus kirjoittaa ja tehdä uus. No vuosihan ei ole toimitusaika eikä mikään! Onneksi on tää blogi muistilistana, sillä proto löysi kesällä sopivan pään ja lähti maailmalle ennenkuin ohje oli otettu talteen. Nyt vaan mietin, miten kirjoittaa tuon silmukkarivin tekeminen selkokielellä. Kyllä annan arvoa niille, jotka ohjeita osaa kirjoitella! Me tehtiin vaiheesta video. Se julkaistaan joskus jossain. Ehkä.

Reunuksen ekan silmukan nostin aina nurin neulomatta. Reunasta tulee nätti ja toisesta reunasta oli helppo poimia silmukat pipon lakiosaa varten. Lankana kutittamaton Katian Peru (40% villa, 20% akryyli, 20% alpakka, 100 g = 106m), puikot 6 mm pyöröt. Kerä riitti mainiosti!

Niin kiva tuli, et taidan pitää tämän ihan itse! Punaisia talvitakkejakin on ainakin kaks. Tekisinkö tähän sopivan tuubin vielä kaveriks?

Tänä kesänä mun värjäyskeittolevyni on jäänyt kokonaan ilman noitaliemiä. Ei sitä sentään ole kokonaan hylätty - on sen avulla muutamat pyttipannut valmistettu ja lettujakin paistettu. Ihan pieni värjäyskoe piti kuitenkin tehdä ihan kotihellalla, kun Regialta löytyi viimeinkin monta vuotta metsästetty vyyhdillä oleva, järkevän hintainen 4-säikeinen sukkalanka for Hand-Dye! Ja äiti oli kerännyt mulle avocadonsiemeniä... Leena oli värjännyt avocadonsiemenillä ja väitti sen olevan helppoa ja värin kaunista... Jokin mulla tais mennä pieleen:

Onko tämän värin nimi "hento persikka" vai "vanhan mamman punttikalsari"? Teen vielä joskus toisen kokeen - siemenet on ollu likoomassa kuukauden ajan lasipurkissa, jossa vettä ja kodin putkimiestä. Jostain värjäysryhmästä lueskelin putkimiehen vaikutuksesta peehooarvoon. Kun seuraava noitaliemipata on porisemassa, niin varmasti lauleskelen Suloista myrkynkeittäjää. (Kiukuspäissäni hyräilen sitä joskus muutenkin).

Viime päivinä on tosiaan ollut tarvetta helpoille ja aivottomille rentoutumisneuleille! Vanha nokialaiseni alkoi pyörtyillä ja piti hankkia uusi luuri ennenkuin vanha heittää veivinsä kokonaan. Karvinen neuvoi hankkimaan Samsungin, joten ostin Huawein. Osamaksulla. Nyt ollaan toista viikkoa opeteltu sietämään toisiamme. Tarvitsin luurin, jolla voi soittaa ja  tekstata... Ensimmäinen ongelma oli puheluun vastaaminen! Vaikka miten hakkasin sitä luurin kuvaa ruudulla niin puhelin vaan soi ja soi. Viimen hiffasin,et luuria pitää lääppästä! Luurilla on ihan oma elämä, johon mulla ei tunnu olevan mitään sanomista. Yhtenä iltana se lähetteli varmaan sadalle tutulle ja tuntemattomalle viestejä, joissa se pyyteli ihmisiä vilkuttelemaan mulle! Olin ihan kauhuissani, kun yhtäkkiä luuri vislaili solkenaan ja sain vilkutuksia sieltä sun täältä! Itse en ollut tehnyt mitään (tietääkseni). Laite viheltelee myös öisin. Nousen ylös ihmettelemään, et mitä asiaa sillä tällä kertaa on. Ei mitään. Hermot menee. Nyt laitan aparaatin yöksi äänettömälle... Ehkäpä tämä tästä. Toivotaan kuitenkin, ettei musta tule sitä tyhmää, joka lääppii laitetta silloinkin, kun olis mahdollisuus tarinoida ihan oikean ihmisen kanssa nokitusten!

Ja toivotaan sitäkin, että panssarilasi ja suojakuori tekee laitteesta "susunkestävän" 😁

Tuolla on räiskäle, naked breakfast ja pikkuruinen kässy

Kuumaa on. Liian kuumaa. Istun mökin terassilla varjossa ja ihan pikkusen käy tuuli. Mietin huomista ja sitä, et on se vaan hienoa, että puodissa on ilmanviilennin... Yks niistä turhakkeista, joita Karvisen "romanttisiksi" lahjoiksikin olen kutsunut <3.

Koska kuumaa niin ei jaksa edes kirjoittaa. Siispä kuvaa pukkaa. Mopsineuloja odotteli laituriprojektin etenemistä. Mä en. Siitä huolimatta eilisaamuna istuin rannassa työkamppeet päällä passissa siltä varalta et mua tarvittais...

Ihan tositoimiinkin pääsin uimalla jotain kettinkiä merestä ja istumalla laiturilla painona. Olin siis tavattoman hyödyllinen! Melkein valmista on. Kuulemma ponttoonin kiinnityksistä tehtiin jäykän sijaan joustava. Asiasta en mitään ymmärrä - varsinkin, kun mun mielestäni laituri keikkuu nyt vähemmän kuin aikaisemmin eli on tukevampi. Voisin ottaa siellä päikkärit, jos ei paistais.

Suunnitelmissa oli paistaa pihagrillissä muurinpohjalettuja. Taikinan tein jo aamusta. Liian kuumaa... Polttavaa. Metsäpalovaarakin. Tilanteen pelasti jälleen kerran se maailman paras mökkihankinta - lankojen värjäykseen (sekin Karvisen romanttinen lahja) tuplakeittolevy:

Koska letut oli taviksia niin pitihän niistä jotain iloa repiä... Vanha partiolainen veresteli muistojaan:

Eka lettu meni vähän ruttuun, mut muut lensikin jo ihan mallikkaasti! Hauskaa oli ja hyvältä maistuivat. Pääruokana jauhelihasoosin kera ja jälkkäriksi jätskin. Pahanlaatuinen korvamato kuitenkin jäi. Tuolla on räiskäle ain yhä tuolla...

Taikinakulhon laitoin likoomaan, ja sieltä Tassukin kävi maistamassa. On viime päivinä ollut pojasta pikkuisen huolta kun se ei juo vaikka on näin kuumaa... Katti muuten osaa hakea ne viileimmät paikat ja ottaa rennosti. Tänä aamuna se löytyi kaivon kannelta.

Perjantaina mökille tullessa ei väsymyksestä eikä lonkkaviasta ollut kuulemma tietoakaan, kun kärmestä jahtasi! Karvis pelasti kissan (ja mitä ilmeisimmin myös sen kärmeksen). Minä olen könynyt mustikkapuskissa bikinit päällä ja kumisaappaat jalassa. Tosin sen verran olen tömistellyt, että luikero on varmasti paennut jo Paraisille!

Ihan liian kuumaa... Ei niitä mustikoitakaan jaksais, mut kun ne huutaa tuolla pihalla kovaan ääneen. Sitäpaitsi siellä on varjopaikkojakin. Kupillinen silloin ja toinen tällöin ja yhtäkkiä niitä onkin litra!

Eilen odottelin auringon laskua ja huokaisin joskus kymmenen jälkeen et "Nyt se perkele viimein meni nukkumaan!"

Edes saunaa ei lämmitetty vaan käytiin iltauinnilla ja huuhdeltiin mökkisuihkulla ja makealla vedellä sinilevät kropasta ennen nukkumaanmenoa. Istuin ulkona niin pitkään ku hiukankin näin neuloa. Prymin Ergo-puikot on pimeessä ihan parhaat!

Aamulla herättiin aikaisin ja kun Tassu tuli aamukierrokseltaan, niin lähdettiin toteuttamaan perinteitä.
Jokavuotinen aamupala Airistolla.

Kahvit olin juonu jo kotirannassa. Tässä mun aamupala - veneen "puikkoteline" on ihan paras!

Aamupalan jälkeen oli aamu-uinnin vuoro. Vähän arastelin. Keskellä ei mitään ja yli neljäkymmentä metriä vettä alla. Annoin Karvisen mennä edeltä:

Ja kun näytti siltä, että kyllä sieltä takaisin veneeseen pääsee, niin hyppäsin itsekin:

Yllättävän vähän oli levää. Kotirannassa oli enemmän. Onnistuneiden aamu-uintien jälkeen annettiin auringon kuivattaa ja skoolattiin nakuna perinteiseen tapaan:

Meillä oli myös salamatkustaja. Hieman juopahtava kukkakärpänen:

Ja tilanteeseen sopiva korkki:

Kotiin tullessa äiti soitti ja käski "pitää vapaapäivän". Mitähän se tarkoitti? Ainakin Tassulle se oli juhlapäivä, kun Karvis fileroi sille hauen:

Aina pitää olla joku kässy. Näin kuumalla ei isompaan veny:

Lanka:teetee Helmi, puikot 2,5 mm Knit Pics 15 cm sukkikset, ohje mun Tundra-sukista niin et 10 silmukkaa puikolla, palmikon vierestä toinen nurja pois. Kantapää junasukan ohjeesta. Menekkiä en tiedä, koska mökin digivaakakin on saanu hellehalvauksen. Mut kerästä varmaan tulis kaks paria.

Ens viikkoa odotellen. Kuumaa on edelleen, mut mun Kesäkauppavuoro Matildassa on torstaina ja sitä ennen Reinikainen keskivikkona äidin ja isän kanssa. Kivaa tedossa. Perästä kuuluu.