Hittipipo Norosta, palmikkokauluri vol2 ja ystävyysjuhlat

Somessa ja puodissakin vilahdellut Hittipipo on kummitellut mielessäni jo pitkään. Mutta kun se on virkattu... Mietin pitkään mitä Noro Kureyonista tekisin malliksi puotiin ja päätin viimein kokeilla virkkausta:

Jonnan koukkujen sivulta löysin ohjeen. Ekasta versiosta tuli purkale. Liikaa silmukoita. Tässä vain 50 kjs ja koukku 4½. Menekki Noro Kureyonia 2 kerää ja puolipylväillä koukuttelin. Ja mikä olisikaan pipo ilman tupsua?

Olin innoissani Norolangoista viime vuoden toukokuussa, kun kuulin niitä taas olevan saatavilla kotimaasta. Tilasinkin ja tuleehan niitä, mutta yks väri silloin ja toinen tällöin. Hyvää kannatta odottaa vai kui?

Idan palmikkokauluri tyhjensi hetkeksi aikaa puodin PEO30- hyllyn. Nyt on saatu täydennystä. Itsekin ajattelin et näitä pitisi tehdä jokaqisessa värissä. Kiva malli ja ainakin ittelleni teen vielä yhden. Sit äiti pyysi tekemään itselleen... Mustan. Höh. Viikolla Salon Seudun Kädentaitajien Keskeneräisiin kässyihin ajattelin tätä, mutta Mufiinassa valot oli sen verran hämärät, että päädyin aakkostamaan jäsenkortteja. Niitä nyt noudettavissa puodista jos jäsenmaksu on maksettuna.

Siispä palmikkokauluri vol2. Menekki 3 kerää ja puikkoina 4mm Crasy Triot. Ensin kaulus yhdestä kerästä, etukappale toisesta ja alun kolmatta ja sit takakappaleetta niin paljon, ku lankaa riitti.

Alkuvuoden pyhät ja muut häppeningit on ohitettu kivoissa merkeissä. Noropipon koukuttelun lomassa aterioitiin äidin, veljen ja kälyn kanssa näissä maisemissa:

Pari päivää puodissa ja taas elämä oli yhtä juhlaa! Ystävyyttä 51 vuotta:

Naanatalin kylpylässä. Tässä jo matkalla iltasyömingeihin. Tätä ennen kuntosalia, virtuaalivalmentajien Tommi ja Varpu ohjaamaa vesijumppaa ja lillittelyä tähtitaivaan alla ulkoaltaassa ja lämpimissä poreissa. Puhumattakaan skumpasta, punkusta, juustoista, kekseistä ja lapsuusajan karkeista! Tämän ihanuuden saimme lahjaksi vuosi sitten Näissä "bileissä".

Ilta päättyi hotellihuoneessa nauraen niin et varmaan sata vuotta saatiin ikää lisää! Ravintolan henkilökunnan piti saattaa meidät takaisin huoneesemme. Ei siks et oltais juotu liikaa vaan siks ettei juotui tarpeeks nopeasti! Onko kyseessä keski-iän kriisi? Ollanko me tultu vanhoiksi? No ei sentäs!

Eilen ilahduin siitä, että mulla on lihaksia... Nyt iloitsen siitä, että alan toipua. Seuraava kuntosaliharkka pikkkasen  vähemmillä painoilla ja toistoilla.

Vielä aamusella otin viimeiset virtuaalivesijumpat ja pulahduksen räntäsatieseen ulkoaltaaseen. 

Sen jälkeen toinen meistä sai uuden nassun ja minä uudet tassut. Näillä mennään kohti arkea!

Kotimatkalla rokattiin vielä meidän biisin tahdeissa Dynastia

Elämäntilanteet tulee ja menee. Tosi ystävä on ja pysyyy. Kiitos Ellu ystäväni 💖 ja vanhemmat, jotka muutti meidät Uittamon Jalustinkadulle vuonna 1973. Ilman teit ei olis meit!

Kutittamaton palmikkokauluri merinovillasta

Kauluri on kätevä ja kiva asuste. Ida ideoi syksyllä kivan mallin. Ideasta valmiiksi meni tovi ja pientä patisteluakin tarvittiin, mutta hyvää kannatti odotta! Valmista tuli pikkuisen ennen joulua:

Kauluri oli kaunis, toimiva ja herätti puodissa poikenneissa ihastusta. Lankana on Arvier Silke Peo30. Peo on just passeli pipoihin ja kaulureihin, koska se ei yhtään pistele! 50 gramman kerässä on 100 metriä merinoa ja se on tämän sesongin ylivoimaisesti suosituin lankamme!

Ohjeen sain koeneulottavaksi ja joulunpyhinä testineuloin omani:

Lankaa kului tasan 3 kerää, puikoilla 4. Kauluksen tein Crasy Trio -puikoilla ja jatkoin 60 cm KnitPro pyöröillä. Malli on mielestäni nerokas: Olan resori saa kaulurin istumaan kivasti ja lämmittä myös hartiat. Ohjeen saat pyydettäessä lankojen mukana puodistamme tai verkosta kun mainitset sen tilauksen lisätiedoissa.

Ja tässä vielä me molemmat suut messingillä omissa kaulureissamme:

Kaulurin 300 metriä meni vielä viime vuoden puolimaratoniin, kuten myös nämä jämälanka-tillisikivisukat:

Lanka Regian Alpaca Soft, puikot 3,25 mm Zingit. Sukat päätyivät lämmittämään neuleystävän varpaita.

Tämän vuoden lankatilaston avasi uudenvuodenaaton pikkukässyn huikeat 19 grammaa Katian Alpaquinaa ja puikot 2½ 15 cm sukkikset:

Nämäkin jämistelyä pikkupuserosta, jonka tikuttelin viime kuussa.

Uudenvuoden lupauksia en tehnyt. Perinteinen uudenvuoden ensimmäinen aamupunnitus oli sekä huono ett hyvä uutinen: En oo laihtunut yhtään, mut en myöskään lihonnut! Opiskelukin on alkanut sujua. Ekasta tentistä tuli ykkönen (läpi meni siis), toisesta kakkonen ja kolmannesta jo kolmonen! Tarkoittaako tämä sitä, että opin pikkuhiljaa opiskelemaan? Tosin tämän kuukauden kaikki kivat jutut saattaa hiukan häiritä tätä harrastusta...

Tänään on viimeinen pyhäpäivä pitkiin aikoihin. Aamulla siivoilin huushollista kaikki jouluvalot sun muun ryjän pois. Kukkia ihailen vielä auringonpaisteessa:

Ihanaa kun on talvi ja pakkasta!

Vuoden 2023 viimeiset

 Perinteinen lankametrien puolimaratoni tuli täyteen vuonna 2023. Vähän ylittyikin:

Valmiissa kässyissä 22214 metriä, josta neulottuja 21417 ja virkattuja 797. Jos laskisi vielä neulotut ja puretutkin metrit niin mikähän olisikaan saldo? Alla olevassa kuvassa yhdet joulupäivän ja tapaaninpäivän välisenä yönä puretut. Oli joskus jokus visio - pitkä villis. Oli takakappale ja 1,5 etukappaletta valmiina. joku neropatti oli tehnyt kolmen kerroksen raitoja ja alkuperäinen visio on jo aikaa sitten unohtunut, joten purkuun meni...

Joulupaketteihin päätyi aina vaan vähemmän neulomuksia. Jotain kuitenkin:

Suvun pienin oli ihan oikeasti pyytänyt villasukkia! Hurjan hyvä mieli tuli, kun paketin avattua sukat vedettiin heti jalkaan ja kuului hihkaisu et "Ihan oikean kokoiset!" Ilman tontun ohjetta en olis todellakaan osannut ajatella et kahdeksanvuotiaan kengännumero on sama ku mulla ittellä eli 39! Lankana Opalin Regenwald 19.

Tokaks pienin oli toivonut lämpimät pörröiset lapaset, jotka ei kutita. Esiteini tietenkin mustat... 

Lankana Katian Merino Sport. Kämmenosassa kaverina Katian 50 Mohair. Intialaisella peukalokiilalla.

Idalle tikuttelin koronassa ollessani tiiliskivisukat. Vihreä joku käsinvärjätty merinosekoite, jonka ostin yhtenä etäpäivänä visiteeratessani turkulaisia lankakauppoja (lue: kävin siis vieraissa). Ehkä Ilosta? Tiiliskivet Noro Silk garden Sockkia. Jämälänkaa tästä huivista.

Vuoden viimenen kässy oli edelleen sukat. Piti saada joku aivoton tenttiinlukukässy välipäiviksi. Lankana Katian merinosukkalanka Kanerva:

Niin kauhee väri et melkeen hieno!

Ihan vahingossa tuosta varresta poimittujen silmukoiden kohdasta tuli aika kivan näköinen!

Vuosi vaihtui (lähes) perinteiseen tapaan hyvien ystävien seurassa Tottijärvellä. Oli ihanaa tavata taas kaikkia ja myös kesävierastamme Patea:

Mä varmaan saan anteeksi isäntäväeltä liialliset partymixit ja maksamakkaran vai miten? Pitäähän sitä juhlaruokaa saada kissankin - varsinkin kaiken paukkeen ja räjähtelyn korvikkeena!

Pelirinki kokoontui kahtena iltana. Tuloksista ei taida olla pahemmin raportoitavaa...

Vuoden vaihtumista odotellessa:

Hyvästi vuosi 2023. Ei tuu ikävä. Olen onnellinen kaikista ystävistäni.

Iloa ja valoa uuteen vuoteen 2024!