maanantai 26. joulukuuta 2016

Joulusukkaraportti

Joulu on ohi ja nyt voi julkaista tämän tonttutytön salaisuudet. Toisaalta - mikä salaisuus se nyt on, et sukkiahan sinne pukinkonttiin päätyy.
Siinä ne nyt ovat. Paketoimisvalmiina.

Vaikka aloitin jo aikaisin syksyllä, niin kiirehän siinä silti meinas tulla. Aloitin suurimmista "Isojalalle". Ajattelin et ku nämä on tehty niin loput onkin pala kakkua vaan:
Lanka Opal 20 jahre, koko 46-47, puikot Knit Pro Zing 15 cm 2,5 mm. Lankaa jäikin muutama metri.

Reumapuikkoinankin tunnetut Cubicsit on ollu tosi suosittuja tänä syksynä. Pitihän minunkin testata.
Veljen pojalle. Lankana bambusukkalanka Hot Socks Rubin, puikot 3 mm 15 cm Cubicsit. Vaikka kuutiopuikoilla tulee vähän tiukempaa jälkeä kuin pyöreillä, niin ihan puolta numeroa vaikutus ei kuitenkaan ole. Omaan käteen kuutiot ei tuntuneet mukavalta, mut tää puikkojuttu on NIIN makuuasia!
Veljeni on jo vuosia sitten tykästynyt bambusukkiin ja on tosi kiva tehdä niitä kun tietää, että niitä käytetään ahkerasti. Olen siis ohjeistanut, että kun sukat menee pohjasta rikki, niin palautus tänne ja mä teen varsiin uudet terät. Nämä oli jo niin vanhat, ettei samaa lankaa enää löytynyt kuin pieni nyssäkkä. Nyssäkästä tuli juuri ja juuri kantapäät ja "räsymattotekniikalla" terät. 2 krs Bamboo Strömpegarnia ja 3 krs edellisistä sukista jäänyttä Hot Sock Rubinia. Puikot 2½ Knit Picksin 15 cm koivupuikot. Tonttutytön oli pakko laittaa korttiin viesti, että näitä varsia ei sitten enää kolmatta kertaa tartte kierrättää. Sen verran atomeiksi oli kuluneet... Yritin niitä parhaani mukaan paikkailla.
Aloe Veraa ja jojobaöljyä sisältävissä sukissa kulkee onnelliset varpaat. Veljen vanhemmalle tytölle siis Steppisukat. Zingin 2,5 mm puikoilla tikuttelin.

Kummitytön lempiväri on lapsesta asti ollut keltainen. Ja toivomuksena ohuet sukat, joissa sai olla vähän muutakin väriä. Siispä Steppiä hänellekin. Puikot 2,5 mm Zingit:
Jännää muuten huomata, että saman kokoisilla alumiinipuikoilla teen paljon napakampaa kuin puisilla! Oliskohan niin, että alitajunta käskee varomaan puupuikkoja?
Kälyn pakettiin teetee Pallasta. Tykkään tästä väristä itte ja toivon saajakin tykkäävän. Jotenkin tuntuu siltä, että raitalankojen kuviot menee ihan hukkaan resoreissa ja siks olenkin alkanut tekemään varteenkin sileää. Puikot Picks 15 cm 3 mm Caspian Wood.

Kun puotiin tuli kimallesukkalanka Opal Funny, niin tiesin heti, että suvun pikku prinsessalle sukat siitä! Kellekään muulle ei varmaan olis glitteri kelvannutkaan... Paitsi kummitytölle olis kelvannu 25 vuotta sitten. Värivalinta osui tähän - perinteistä pikkutytön pinkkiä ja höysteenä frozenturkoosia. Puikot 2,5 Picksit, menekki kokoon 32 hitusen vajaat puoli kerää.
Suvun pikkuherralle tarvittiin sekä ohuet, että paksummat sukat. Mummi on tikutellut ne ohuemmat junasukkamalliset ja minä tikuttelin nämä paksummat:
Koko 24. Pallaksen uusi poikamainen raitaväri.

Laatupäällikkö teki lopputarkastuksen ennen paketointia. Hyväksyntä tuli.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!

Blogissa on vietetty hiljaiseloa joulukuussa. Tokihan täällä on kaikenlaista puuhasteltu ja jouluvalmisteluja tehty, mutta puuhat on tonttujen salaisuuksia.

Ensimmäinen jouluvalmistelu oli luonnollisesti korttisulkeiset, joita vietettiin perinteisesti koko "perheen" voimin:
Kuten huomaatte - olen ollut urhea ja virkkaillut! Alkuun oli tarkoitus virkata yksitellen kaikki mallit kirjasta 100 virkattua lumihiutaletta... Eihän siitä mitään tullut - loppujen lopuksi opin yhden mallin ja tein sit niitä kunnes langat loppui. Järjettömän pienellä koukulla (muistaakseni 1,75 mm Soft Grip). Valkoisten hiutaleiden lankana on Alminaa ja sinisten uusi Hilo Nylon Metallico Omega 3. Lanka on siis nailonia ja siinä on ohut hopeasäie mukana.

Ja taas kun olin alkuun päässyt, niin kivaltahan se virkkuu tuntui! Vai joutuisikohan langasta? Eikös tuon omega kolmosen pitäis olla hirmuisen terveellistä?
Joulusiivouskin tehtiin. Koska emme vietä joulua kaapissa, niin niitä ei siivottu. Ehtii sitä ens vuonnakin. Tai seuraavana. Tassun lelukorit inventoitiin ja voi että meillä oli hauskaa! Löytyi monta unohduksissa ollutta kivaa juttua ja pari päivää Tassu leikki ku pikkukissa "uusien" lelujensa kanssa! Hiirtä ja palloa löytyi yhteensä 62 kappaletta (+ Karvislandiassa ja sohvan alla ja parvekkeella piilossa olevat). Minä olen sitä mieltä, että leluja on ihan tarpeeksi...

Nyt on aika hiljentyä joulun viettoon. Enkelin myötä toivotan teille kaikille:

Hyvää joulua!


tiistai 13. joulukuuta 2016

Ombre-huivi ja joulutouhuja



Puotiin tuli pari viikkoa sitten herkullisen värisiä huivilankapaketteja. Oli vaan valinnan vaikeus – minkä sortimentin seitsemästä valitsen… Katian Ombre –lankapaketissa on kuusi pikkuista kerää suloista merinovillalankaa, joiden sävy liukuu tummasta vaaleaan tai päinvastoin.  Koska kyseessä oli Itsenäisyyspäivän linnanjuhlaneulomus, niin valitsin tietenkin sinisen.
Sunnuntaina oli mahtava kuvausilma. Meri oli yön aikana mennyt jäähän ja aurinko paistoi. 
Lanka on niin pehmoista, ettei varmasti kutittele. Paketista riittäisi johonkin vauvaneuleeseenkin. Tosin tämä lanka ei ole superwash-käsitelty, joten käsinpesua suositellaan. 
5 mm Knit Picksin pyöröillä tikuttelin menemään. Pari kertaa huomasin silmukan menneen sääpuoleen, mutta siihen auttoi uusi ”korjaussarjani”(kliks).
Huivi on kuvissa viimeistelemättä. Puodin pingotusvaijerit on lainassa (palautuivat muuten juuri äsken. kiva.). Noo – tämä huivi kyllä toimii ilman pingotustakin.

Perjantai-iltana oli Salon Seudun Kädentaitajien joulujuhlat. Joululauluja laulettiin ja Rosmariinin herkullisista antimista nautittiin. Pienet paketitkin saatiin, ku ollaan oltu niin kilttejä. Mutta sitten… Jouduin askartelemaan! Kaikkihan tietää mun askartelufobian ja minäkin tiedän että kädentaitajien joulujuhlissa joutuu AINA askartelemaan… Hyvät ohjeet ja neuvot sekä kaverien kannustus: Siinä salaisuus, jolla minäkin onnistuin lumiukossani:
Onhan se aika ”käsintehdyn” näköinen… t. Susu viis vee. Olipa taas mukavaa tuntea onnistumisen iloa!

Lauantai-iltana pidettiin Karvisen ja Tassun kanssa korttisulkeiset (siis lisää askartelua) ja sunnuntaiaamuna pidin itseni kanssa joulutorttusulkeiset. Illan hämärtyessä oli aika lähteä Kakskerran kirkkoon laulamaan kauneimpia joululauluja.
Melkein täysi kuu valaisi polkua kun me kolmen sukupolven voimin kävelimme kirkkoon. Äidin ja isän lisäksi mukana oli tänä vuonna myös veljen molemmat tytöt. Mukavaa, että tämä joulunalusperinne jatkuu sukupolvesta toiseen. Laulujen jälkeen Kakskertaseura tarjosi glögit ja poikettiin vielä meillä toisella kupillisella ja maistettiin aamulla leivottuja torttuja ja pipareita. 
Tassu ei tortuista välitä. Se oli ihan samaa mieltä kuin kummityttöni – on eläinrääkkäystä pitää ahvenfileitä tiskikaapissa sulamassa!
Niitä piti odottaa niin pitkään, että välillä piti ottaa torkut tiskialtaassa…
Eilisiltana oli aika aloittaa joulusiivous. Tassun lelulaatikosta. Siivous muka tylsää puuhaa?

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Ensimmäinen luukku

Teetee julkaisee Facebook-sivuillaan adventtikalenteria. Jokaisena sunnuntaina uusi ohje putkahtaa esille. Viime sunnuntain ohje oli vauvan tonttulakki. Aloitin ajoissa, oli ohjeet ja langat, mutta väärät puikot. Kun hattu viimein tuli valmiiksi niin kamera oli kadoksissa. Lakin valmistuttua ja kameran löydyttyä ei ollut oikeaa vauvaa, joten...
Lanka teetee Sara, 100 % merinovillaa. Puikot Knit Picksin 5 mm pyöröt ja kavennuskerroksilla sukkapuikot. Kerä molempia värejä riitti ja hopealankana käytin Anchor Artiste Metallicia.
Sara on taas niitä lankoja, jotka on pakko neuloa ennekuin siihen tykästyy. Kerällä se ei ole mitenkään houkuttelevan oloinen. Viitosen puikko tuntui aluksi tosi isolta, mutta kun nelosella aloitin, niin peltiähän langasta syntyi. Tupsun kieputtelin Prymmin tupsuhärvelillä. Tosi kätevä laite!
Vauvan tonttulakin ohje löytyy tästä linkistä (kliks). Tänään aukeaa adventtikalenterin toinen luukku. Mitähän sieltä löytyy?

Tälle tonttulakille kävi näin:
Nöyryytetty kuvausassistentti Tassu on palkittu runsain kananamein, eikä se ole pitkävihainen. Älkää soittako Tassunsuojeluyhdistykseen!

tiistai 29. marraskuuta 2016

Messutossut ja –lapaset



Otsikko on kertakaikkisen harhaanjohtava. Meikäläinen ei sit ikinä ollut siellä Tampesterin kässämessuilla, missä KAIKKI muut oli. Sitä maattiin kotisoffalla kuumeessa kärvistellen…

Omia viiskymppisjuhliahan ollaan juhlittu jo puoli vuotta. Juhlavuosi huipentui messuja edeltävänä perjantaina Hectorin konserttiin Turun Logomossa. Suunnitelmissa oli, että vanhat menisivät konsertin jälkeen jatkoille.  Lauantaiksi oli vapaapäiväkin sovittuna… Konsertti oli mahtava (kiitokset Idalle), mutta sen jälkeen oli ääni poissa, kurkku kipeänä ja pää täynnä räkää. Voi miten onnellista oli päästä ”isätaksilla” kotiin, pukeutua kissapyjamaan ja kissasukkiin ja laittaa mehuglögi kuumenemaan ja pakastepizza uuniin… Ei skumppaa. Huoh.

Vielä lauantaiaamuna olin sillä mielellä, et kyllä tää tästä – tarpeeksi mömmöjä naamaan ja messuilemaan, mutta illalla nousi kuume. Messut (ja kevään uutuuslangat) jäi väliin ja päätin kiduttaa itseäni huovutusjutuilla.Joka vuonna päätän, etten ikinä enää huovuta mitään. Joka syksy päätän et jos kuitenkin yrittäisin.

Lauantaina neuloin Pirtin hahtuvasta sukkaset:
Sukkapuikot 6 mm, menekki n. 100 g. Hassua, miten onnistuin liukuvärjätystä tekemään melkein samikset, vaikka en ottanut välistä pois yhtään hahtuvaa!

Sunnuntaina neuloin teetee Sagasta vanhan palmikkotossun ohjeella. Puikot edelleen 6 mm, mutta tällä kertaa tossu tehtiin tasona ja päällä oleva sauma ommeltiin. Menekki  suunnilleen kerä/töppönen.
Jämälangoista tein prototyypin Idan ideoimalle patakintaalle.

Sit vaan kaikki koneeseen. Neljä kymppiä, kera ison,  ikivanhan ja hiutuneen kylpypyyhkeen ja ripauksen pesujauhetta. Pyykkikoneen jylläessä nautin buranat, kuumemittarin ja päikkärit ja totesin harrastavani kurjuuden maksimointia – mun (epäonniset) huovutukset kun yleensä kiikutetaan kaikessa hiljaisuudessa yön pimeinä hetkinä roskikseen…

Mut aika kivasti onnistui:
Huopasukat kokoa m (naisten jotain 38).
Huopatossut:
Naisten koko 38. Olis voinut huopua vähän vähemmänkin. Palmikko ei kauheesti näy.
Patakinnas. Tai kuuman kannen nostin. Proto onnistui yli odotusten. Tuotekehitys jatkaa tästä ja perästä kuuluu.
No sit ne lapaset. Teeteen Neulelehdessä 4/2016 oli kivat kirjoneulelapaset teetee Pallaksesta. Olin jo kerran aloitellut, mutta purin koko systeemin. Mun mielestä koko juttu näytti pelkältä sotkulta. Purkulangoista on sittemmin syntynyt toinenkin purkuun päätynyt aloitus (briossia).
Kunnes sit messujen jälkeen kuulin, että Tekstiiliteollisuuden osastolla messuhittinä oli ollu just nää sydänlapaset, niin päätin et kyl määki. Pakko yrittää. Edelleen näytti sotkulta. Tai koiran oksennukselta (ei mulla kyl oo ihan tarkkaa tietoa miltä koiran oksu näyttää mut voin kuvitella). Sinnikkäästi kuitenkin pistelin loppuun. Ilman sormeen asetttavia langanohjaimia tai perehtymistä ”lankadominanssiin”). Täs ne ny ovat:
kaukaa kattoen näyttää ihan kivalta...
Puodin laatupäällikkö on ne tarkastanut ja hyväksi havainnut. Ja pienen vesisuihkekäsittelyn jälkeen omastakin mielestä ihan kelpolapaset:
Puikkoina Knit Picksin 2,75 mm lyhyet sukkapuikot, langan menekki 74 g eli kerä kumpaakin väriä.
Siis jos joku ihmettelee, miks tässä ns. neuleblogissa ei enemmän oo neulejuttuja niin tässäpä selitys:
Laatupäällikkö on neulomissoffanvaltaaja. Ei sinne onneton neuloja mahdu!

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Ysikymppinen kiittää

Eilisiltana kotiintulon jälkeen oli aika istua alas ja rauhoittua. Päälimmäisenä mielessä kiitollisuus.

Yksikään yritys ei olisi olemassa ilman asiakkaita. Oli sitten vanha tai uusi, olipa tuotteet ja palvelu miten hyvää tahansa, olipa henkilökunta kuinka osaavaa, asiantuntevaa ja mukavaa. Nämä ruusut saimme ystävältä ja asiakkaalta, mutta haluan jakaa ne kiitokseksi teille.t. Susu - sydän täynnä

P.S. Synttäriarvonta-aika on päättynyt. Arvonta suoritetaan kuun viimeisenä päivänä ja tuloksista ilmoitetaan voittajille henkilökohtaisesti.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Ysikymppinen

Lokakuussa 1926 neiti Alli Anjalin perusti käsityöliikkeen Salon Horninkadulle. Mielestäni 90 vuotta on sen verran kunnioitettava ikä, että sitä kannattaa juhlia! Vaikka näin pikkuisen jälkijunassa. 
Kuvassa on menneisyys ja nykypäivä sulassa sovussa...

Perinteitä kunnioittaen ja ajassa eläen pirteän ysikymppisen lankakaupan synttäreitä sekä joulukauden avajaisia vietetään torstaista lauantaihin 24.11.-27.11.

Luvassa hyviä tarjouksia, arvontoja, puikkotestejä ja hyväntekeväisyysneulontaa porukalla. Pannu on kuumana ja tarjolla pieniä suupalojakin (jotka näyttävät varsin käsintehdyiltä). Jos et pääse paikan päälle, niin synttäritarjouksia voit bongata myös verkko-Anjalinilla.

Ensimmäiset omat muistoni Anjalinin käsityöliikkeestä ovat vuodelta 1985. Sinä syksynä aloitin Salon Kotiteollisuuskoulussa ompelupuolen artesaanilinjan. Aina opintotukipäivänä marssittiin muutaman korttelin matka koululta (joka siihen aikaan oli Sinisessä talossa), torin varrelle Anjalinille hypistelemään ja ostamaan Mirjalta ja Anjalta niitä vähän fiinimpiä lankoja... Jos olet Facebookissa, niin synttäritapahtuman facebook-sivuilta voit lukea muiden muistoja Anjalinista tai ensimmäisistä käsitöistään sekä jättää oman kommenttisi keskusteluun ja samalla osallistua 50 €:n lahjakortin arvontaan. Tokihan voit jättää kommenttisi myös tänne blogiin! Arvonta-aikaa on yhteen lauantai-iltapäivänä.

Nykyään Anjalin on myös teeteeSHOP. Tekstiiliteollisuus Oy onnitteli ysikymppistä jälleenmyyjäänsä hulppealla arpajaispalkinnolla. Tämän (ja muiden käsityöaiheisten palkintojen) arvontaan voi osallistua vain poikkeamalla puotiin ja täyttämällä arvontalipun.

Tervetuloa mukaan!

torstai 17. marraskuuta 2016

Hulppeat huivit



Mä sit niin tykkään neuloa huiveja. Sukkiakin tietty. Tässä viime päivinä oon kaiholla muistellut Mammutin ”Hullua huivivuotta”, johon minäkin aikoinaan osallistuin. Vuosi tais olla sama hullu vuosi, jolloin röyhelöt oli pop. Niitä lankoja en pahemmin kaipaa, vaikkakin tänä päivänä harvakseltaan vastaan tulevat röyhelöt näyttää ihan kivoiltakin. Aika kultaa…

Parikin huivia on viime päivinä ollut puikoilla. Ei nyt niin hulppeita, mutta langat ja mallit on kivoja ja koukuttavia.
Nais-Messuilla yksi sunnuntai-iltapäivän asiakas näytti kauniita kuvia Eyeblink-huivistaan. Sormet alkoi syhyymään oitis ja lankakin oli puodissa vaan odottamassa ”The mallia”. 

Lankana Austermann Merino Lace. Merinovillaa, 50 G:n kerällä hulppeat 400 metriä. Puikkoina 3½mm Knit Picsin pyörökärjet ja 60 cm kaapeli. Silmukoiden päättelyn jälkeen huivi näytti epämääräiseltä ja surkealta mytyltä. Melkeen itku pääsi. Ja yksi asiakas sai hersyvät naurut, et sattuu sitä ”ammattilaisellekin”. Neuloessani olin ollut niin innoissani et kerrankin jotain kunnollista ja nättiä…
Vaan kun yön yli aikaa kuluu niin… Lämminevesi-etikkakylvyn, pingotusrautojen ja meidän talon kuivaushuoneessa sturox-levyn päällä vietetyn yön jälkeen oikea kaunotar oli syntynyt.
Lankaa kului hiukan toista kerää eli 55 g. 
Toinenkin huivi valmistui tänään. Lankana SMC:n Ombre Lace. langassa on kuusi "iloisenharmaan" sävyistä väriä, joista valitsin sen kaikkein ankeimman…
Malli on tosi helppo ja kiva matka-telkkuneule. Miehusta ainaoikeaa, jonka jälkeen silmukat triplaksi ja frillareunaa 3.5 cm.
Yksinkertainen, mutta tosi kiva malli. Vaan tänä aamuna meinas usko loppua kun piti pätellä reunan miltei 900 silmukkaa… Töistä meinasin myöhästyä ja lopulta päättelin viimeiset 400 silmukkaa päivän aikana. 
Tykkään. Puikot 4 mm Knit Picksin päät, alkuun 80 cm kaapelilla ja reunan alkaessa 120 kääpelilla. Menekki yksi 600m/100 g kerä.
 Lähipäivinä tulee varmaan aika vähän silmukoita. Huomisiltana jatkan viiskymmppisjuhlintaa Hectorin kera  Logomossa (<3 Ida-maria) ja sunnuntaina lähdetään äidin kanssa turisteina tampesterin kässymessulle ja ihan ensin aamusella kuulemaan ensi kevään langoista.

Tulis nyt talvikin ensin takas…