torstai 29. lokakuuta 2009

Loppurutistus


Yritä tässä nyt sit blogata jotain!



Ennenvanhaan kissat nukkui uuninpankolla - nykyään tietokoneenpankolla...


Aamusella koin kivan yllätyksen (jonka kuvat on jossain kännykameran ja tän koneen välisessä bittiavarudessa). Kun tapani mukaan kaahasin Karvislandian pihaan ja hyppäsin autosta toiseen, niin siellä oli uusi hieno karttavalo hankittuna neuloosin kynsissä olevan kyytiläisen riemuksi! Nyt voin siis työmatkalla neuloa vaikka onkin pimeää! Blogikuvaajalla on taipumus ostella mulle kaikenlaisia "lahjoja", joita "tarvitsen", mutta tämä ilahdutti enemmän kuin yksikään ruuvimeisselisarja tai porakone tätä ennen... Ihana Karvis!


Alkuviikolla sain pyynnön tehdä parit vauvansukat. Lupasin heti ajatuksissani kartuttaa niillä sukkasatoa. Vauva oli kuulemma pari kuukautta ja tosi iso ja paksukinttuinen. Sukkien lisäksi myöhemmin tulee lapaset. Sovittiin että toiset on Junasukat ja toiset tavalliset. Loin heti silmukat junasukkiin ja aloin tikutella. Lankana Gjestal Maija. Puikot aluksi (paksukinttuisuuden vuoksi) 3,25 ja ekan haitarin jälkeen 3. Ekan sukan jälkeen iski epävarmuus...


Mullahan ei ole mitään käsitystä vauvoista saati niiden tassunkoosta, Varsinkin kun tämän asiakkaan jälkeen tuli toinen, joka kertoi 2 kk vauvelin olevan alle 3 kg ja tämä sukkatilausvauva oli 2 kk ja 7 kg! Siispä tavanomaiseen tapaani ensin tekemään, sitten ihmettelemään ohjeita ja kysymään muilta kokemeemmilta. Sesile, joka mun mielestä tietää kaiken vauvoista sanoi että pitäisi lukea ohjetta... Marttojen sukkaohjeen mukaan ensimmäiset sukkani menevat vauvelille vielä rippikouluiässäkin! Toiset, valkoiset tein sitten lähes Marttaohjeen mukaan ja asiakkaan pyyntöä noudattaen. Luulen, että tämä sukkarojekti jatkuu vielä ensi viikollakin... Luottavaisena uskon että kaikille sukille löytyy ennenpitkää sopiva tassu!



Ruskeat junasukat: Maija 45g, Puikot 3,25 ja 3


Valkoiset sukat: Maija 30g, Puikot 3. Heinälatoon ovat menossa nää.


Vielä yhdet sukat on tekeillä sukkasatoon. Saapa nähdä saanko valmiiksi.


Nämä jätin puolitiehen vaiks ihan tosi - Mä yritin!



Mukavaa pyhänseutua!

maanantai 26. lokakuuta 2009

Ishbel


Tänään yritän olla ihan lyhytsanainenNolostunut


 


Huivi valmistunut:


 


Malli Ishbel (Ravelry-linkki)


Lanka: Sandnes Mini Palett, 83 g


Puikot: Knit Pro pyöröt 4



 


Kiva pikkuhuivi. Jostain syystä mallikaaviot ei tahtoneet millään jäädä mieleen kun yritin samaan aikaan lueskella blogeja. Viimeinen kaavio syntyi perjantaina ystävän kanssa puhelimessa turisten eikä ollut mitään ongelmaa!



 


Lanka on koostumukseltaan ihan sukkalankaa, mutta mielestäni se on liian löyhäkierteinen siihen tarkoitukseen. Huivilankana mitä mainioin! Väritkin liukuvat tosi kivasti. Rikoin omia ”kaavojani” tekemällä kerrankin jotain muuta kuin Revontulen vaikka mieli tekikin. Onneksi Jossu teki sen omasta langastaan (siitä jossunvärisestä) ja sitä saa nyt kaikki kansa ihailla putiikissani.



Blogikissakin tarkisti työn. kuten tavallista.



 


Kellonsiirtämispäivänä käytiin tihkuisessa säässä mökillä. Männäviikkojen myrskyt eivät olleet tehneet tuhojaan. Nostettiin soutuvene talviteloille, pakattiin pari kassillista tavaraa kotiin vietäväksi ja syötiin evässopat. Metsässäkin piti ihan vähän poiketa. Saalis oli laihanlainen. Ensi viikonloppuna mennään laittamaan mökki talvikuntoon. Lauantain pyhän ansioista saadaan olla perillä kokonaiset kaksi päivää ja Tassukin pääsee taas hiirimetsälle.


lauantai 24. lokakuuta 2009

Tunnustuksia


Tästä on tulossa ihan kaksmielinen postaus näin lauantai-illan ratoksiSilmänisku Yritän pysytellä poissa tieltä, koska Karvinen kokkaa mulle jauhelihasoppaa… huutelen vaan aina välillä, että mistä löytyy lihaliemikuutiot.


 


Muutama kuukausi sitten yhden lankatukun tyyppi mainosti mulle akryylikankaa hyvänä aineena tahranpoistorättiin. Tulkitsin jutun ovelaksi salajuoneksi myydä akryylilankaa tunnetulle akryylinvastustajalle. En mennyt lankaan…Minuahan ei huijata! Sitten törmäsin Lankapirtissä samaan asiaan ja aloin tutkailla lankahyllyjäni ”sillä silmällä”. Siis JOS akryylirätillä saa tahkottua Tassunruokatähmät parketista niin sen on pakko olla hyvää! Mut eihän mulla ole yhtään 100% akryylilankaa koko puodissa! Ja jos tukusta sitä tilaamaan joutuis niin sitä pitää ostaa vähintään kilo. No Way!


 


Mitä tässä tilanteessa tekee Susu? Yön pimeinä hetkinä se luikki salaa Anttilan lankaosastolle uutta Novitalehteä ostamaan. Samalla sivusilmällä zoomalilee akryylilankoja salamitten… Halvin kerä oli 1,20 euroa ja juuri kun siihen tartuin niin huomasin yhden asiakkaani siinä vieressä! Vähänkö oli nolo juttu… Tosin se asiakaskin näytti nololta – Hih Hih!


 


Lanka on pari päivää ollut mulla, mutta vielä se ei ole puikoilla. Pelkkä ajatuskin inhottaa. Eikä se kerä kelpaa edes Tassulle leluks. Ehkä joulusiivoukseen ehtii rätti. Mut JOS se on OIKEESTI hyvä niin kohta Susun lankakauppaan tilataan kilokaupalla akryylilankaa ja liikkeen nimi muutetaan Lanka- käsityö- ja siivoustarvikeliike Anjaliniksi…


 


Toinen tunnustus tuli meidän äidiltä eilen: Oli käynyt turkulaisessa lankaliikkeessä ostamassa yhden tokan DMC:n muliinilankaa isän joulukortteja varten! Meijän äiti!? Isä kyllä oli kauhistellut et ”Et kai sä sitä Susulle menny kertomaan”?


 


Kolmas tunnustus: Mulla on puodin takahuoneessa iso muovikassillinen Virolaista liukuvärjättyä villaa! Sain sen jo kesällä, mut en ole ehtinyt siitä vielä mitään tehdä. Suunnitelmia on vaiks miten paljon mut… Sitä saattais olla vähän myytäväksikin, mutta mä en kerta kaikkiaan vaan pysty siitä luopumaan. Ainakaan ennen kun olen itse siitä tehnyt Revontulen, Fan Shawlin ja Pinaattitunikan…


 


Ja viimein se toinen mieli: Torstai-iltana kotiin tullessani blogissa oli Suden jättämä viesti. Sain häneltä TUNNUSTUKSEN:




 


Kun luin perustelut niin tuli tippa silmään. Sillä hetkellä olin väsynyt ja allapäin ja elämänmyönteisyys oli kovin kaukana. Tästä tunnustuksesta tulin tosi hyvälle mielelle. Kiitos Sude!




Ohjeita


1. Anna tämä tunnustus blogeille jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.


2. Linkitä blogiin, jonka pitäjältä sait tunnustuksen.


3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa), joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.


4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.





Tämän viikon hässäköiden johdosta haluan ojentaa tunnustuksen eteenpäin muutamalle ihanalle ihmiselle, jotka ovat auttaneet jaksamaan monta mustaa päivää. Kaikilla ei ole blogia mut ei kait se haittaa jos mä teen ihan omia sääntöjä?


 


Ojennan tämän Marille, Jossulle, Sille, jolle langat alkavat puhua, kun Mopsi alkaa kakkia ja Sille, joka pitää mut ajan tasalla viimeisimmistä huivimuodeista maailmalla. Mä en kyllä ymmärrä missä välissä te kaikki tomerat naiset ehditte vielä neuloakin!


 


Mari vietti torstaina pitkän päivän nälkäpalkalla auttaen näyteikkunan somistuksessa (joka on mulle kamalan vaikea ponnistus). Varmaan olisi ollut tärkeämpää ja mukavampaakin tekemistä. Suurkiitos avusta, ilman sinua olisi näyteikkunassa vieläkin pari kuukautta vanhat tarjouslangat! Terveiset myös blogikuvaajallesi, jota mä pidän kaverina kans! Jossu tuntee mut niin hyvin, että tietää uusien lankojen hehkutuksesta kuluvan monta viikkoa ennen kuin niistä oikeasti syntyy jotain. Siksi hän tarjosikin uusinta revontultaan näyteikkunaan malliksi. Ja miten monet kässyongelmani oletkaan ratkaissut? Kiitos! Mossulaan tunnustus monista päivän piristyksistä ja lukuisista puotiin kannetuista lounaista. Tämä jätemylly kiittää ja kumartaa ja lupaa yrittää muistaa palvella ja rahastaa vaan ne ostetut langat. Uusimman (valmis jo!) huivini mallista menee tunnustus kennelin pitäjälle, jolta sain mallin vaihturina valtionsalaisuuttakin salaisempaan reseptiin…


 


Kävin tässä välissä syömässä. Herkullista oli! Koska ensi yönä muutetaan kellot normaaliaikaan muistutan kaikille, että tänään alkaa Glögikausi!




Tunnelmallisia syysiltoja toivotteleepi



Susu

tiistai 20. lokakuuta 2009

Filttiköyttä


Kesällä ja alkusyksystä alkoi kuulua uutisia, jotta huovuttaminen on Euroopassa ny in. Kerrankin me täällä kylmässä pohjolassa ollaan oltu aikaamme edellä. Täällähän on filtattu iät ja ajat. Milloin vahingossa ja milloin tarjoituksella...Tään uuden kummallisen muoti-ilmiön vuoksi sit jokaisella lankavalmistajalla on tietenkin omat uudenuutukaiset huovutuslankansa. Näihin aikoihin niitä kesällä tilattuja filttilankoja sit alkaa tulla putkaldella puotiin ja joku lankakaupan täti on huuli pyöreänä että olenko mä tuollaistakin muka tilannut?



Schachenmayr nomotta - Wash+Filz-it! 200g kerä, 200m, 100% villaa, puikot 8-9. Vyötteen sisällä on huopatossuohje neljällä kielellä - saksa, englanti, ranska ja joku muu jota en tunnista. Onneksi jokaisen kerän mukana saa suomenkielisen käännöksen:-) ja koko hoito kympillä (norm. 12,20). Värit ovat tosi kauniita.


Piti tuota sit kokeilla. Ennen pesukonettä näytti tältä. Menekki 34-35 kokoon oli 133 g.



Kerät on mukana mittatikkuna. Huovutuksen (40 astetta) jälkeen tossukka oli tämän kokoinen:



Kasin puikoilla tossut valmisuivat huippunopeasti...niin nopsaan, etten tiedä kehtaisko näitä edes Heinälatoon lähettää. Lopputulos oli tosi jämäkkää huopikasta.


Kunnon villaa tuntuu olevan. Kissatesti on suoritettu yön pimeinä hetkinä ja lanka hyväksi havaittu:



Kokonaiset kerät oli tuttuun tapaan hattuhyllyllä kissaturvallisessa miljöössä yön yli, mutta tuo vajaa kerä oli unohtunut mun kassiin. Tassulla on ollut viime yönä bileet! Ja vaikka bileet pidettiin makkarissa sängyn alla niin äiskä se vaan veti sikeitä eikä tiennyt asiasta mitään!

maanantai 19. lokakuuta 2009

Pikkukässyjä ja kirjoja


Oli tarkoitus lähteä mökkiä talviteloille laittelemaan, mutta tulikin yllätyskutsu velipojan viiskymppiskaffelle lauantaina. Onnistui sitten yllättämään meidät eikä päinvastoin… Lauantaina töitten jälkeen siis suunnattiin samoihin maisemiin kuin viikko sitten. Sää oli syksyinen. Tässä lossilta otettu kuva:


 


Muistan kun veljeni pääsi ripiltä ja tuli täysi-ikäiseksi. Puhumattakaan siitä, että hänellä oli tyttöystävä (nykyinen kälyni) jo viisitoistavuotiaana! Pikkusiskon mielestä hän oli niin aikuinen… Onneks ei enää. Me ei taideta koskaan kasvaa aikuisiksi – isoiksi kylläkinNauru


 


Istuttuani autokyydissä melkkest sata kilometriä niin sukkaahan siinä matkalla tuli tikuteltua…


 


Kuvassa kaksi pikkujuttua, molemmat tilattuja.


 


Baskeri on tehty jostain tuntemattomasta mohairlangasta kaksinkertaisena. Ohje on malli 69 jonkun vuoden jostain Novitalehdestä. Lanka on asiakkaan, ja repaleisen etiketin perusteella ei ihan tältä vuosikymmeneltä…tuskin edelliseltäkään. menekki 45 g. Malli tuntui ihan kivalta.


 


Myös sukat on jo perinteiseksi tullut joululahjatilaus asiakkaalta. Jouluksi oli sovittu, mutta viime perjantaina näille tulikin yllättäen kiire, joten loin silmukat saman tien. Lanka on Gjestalin Jannea. Langan vyötteessä on puikkosuositus 4-4½. Loin silmukat neloselle ja tikuttelin ensimmäiset kymmenisen senttiä. Sitten oli pakko lähettää tekstaria sukka-ammattilaiselle, että minkä kokoisella puikolla tämmöistä kuuluu neuloa. Tuntui nimittäin löysältä elefanttisukalta! Purkuun meni ja puikot vaihtui kolmepuolikkaisiin. Ehkä puseron voisi neuloa Jannesta nelosella mut 4½ puikko tuntuu aika isolta… Ja kuten monta kertaa ennenkin olen sanonut niin sukan pitää olla napakka! Suit sait sukkelaan tulivat valmiiksi. Paksua lankaa ja paksut puikot. Perussukka on paras! Menekki näihin 42 kokisiin oli 134 g. Heinälatoon kippasin nämä jo päivällä – kolmastoista heinäpaalini.  Olen ylittänyt oman tavoitteeni sukkasadossa määrällisesti, mutta listalla on edelleen tekemättömiä suunnitelmia. Ja kun katselen muiden tuotoksia niin koko ajan tulee lisää ”to do” –listalle. Taitaa aika loppua…


Tunnustaudun kirjafriikiksi. Yhteen aikaan haaveenani oli iso huone, jonka kaikki seinät olisivat täynnä kirjoja. Siellä upottava lepotuoli ja hyvä valo ja musiikkia… Lankakaupan alkuaikoina huomasin, ettei mun ole pakko omistaa maailman kaikkia kirjoja vaan on olemassa myös kirjastoja. Salon kirjasto on varmaan yksi maan parhaita ja sain lirkuteltua sinne kortin, vaikka olenkin turkulainen… Viime viikkoina on kyllä käsityökirjoja tullut osteltua, mutta perustelen sitä itselleni ”ammatillisella tarpeella”. Alkuvuodesta sain hepulikohtauksen Salon toisen kirjakaupan loppuunmyynnissä (= 1,5 m pino kirjoja) ja sen perustelin itselleni, että kummityttö saa kaikki kirjat ennakkoperintönä kunhan olen ensin itse ne lukenut. Hän on vähintään yhtä kirjahullu kuin minä…


Kuvassa pieni otos siitä 1,5 m:stä...


Heivatuissa Kudelmissa törmäsin hauskaan meemiin, jonka ideana on vastata kysymyksiin käyttämällä kirjahyllyssäni olevien kirjojen nimiä. Olen hauskuuttanut itseäni tällä jutulla jo pari päivää…tuli hyllystä pyyhittyä pölytkin ihan vaan huvikseen!


1. Oletko mies vai nainen?
Uninainen

2. Kuvaile itseäsi.
Hirviö sängyn alla

3. Kuinka voit?
Mitä Missä Milloin???

4. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.
Ihanat naiset rannalla

5. Mihin haluaisit matkustaa?
Tuhat juttua Kakskerrasta

6. Kuvaile parasta ystävääsi.
Kissa - pomosi

7. Mikä on lempivärisi?
Punainen atsalea

8. Millainen sää on nyt?
Ennen routaa


9. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Aamiainen Cocon kanssa

10. Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Kissanomistajan salainen elämä

11. Mitä elämä sinulle merkitsee?
Toteuta sydämesi toiveet

12. Millainen parisuhteesi on?
Ei itseään voi selittää

13. Mitä pelkäät?
Häpeähäkki

14. Päivän mietelause?
Sinä osaat! Anna aivojesi toimia

15. Minkä neuvon haluaisit antaa?
Tro på dina inre krafter

16. Miten haluaisit kuolla?
Hiljaiset sillat


17. Mottosi?
Tänään on huomenna eilen



Mukavaa alkavaa viikkoa! Muistakaa, että neulomisen lisäksi "Lukeminen kannattaa aina!"

perjantai 16. lokakuuta 2009

Huopasukkia ja aisteja


Mä kun olen tunnetusti kamalan positiivinen ihminen niin yritän kaikista töppäilyistäni keksiä jotain positiivista… ainakin parin päivän kuluttuaNolostunut Yhdestä loppukesän töpeksimisestä syntyi ajatus hyödyntää Sandnesin Duett-langan mainiota huopumisominaisuutta…


 


Suunnitteluasteella tämäkin homma on ollut kaksi kuukautta (kuka sitä nyt ennen sukkasatoa?) ja nyt on ensimmäiset tulokset valmiina. Ihan kivasti onnistui!


 


Tein ensin lasten sukat ja niiden perusteella laskin silmukat ja suhdeluvut oman kokoisiin (n.40) huopasukkiin.


 


Lasten sukat ennen.


 


Naisten sukat ennen.


 


Mittasuhdetta kuvaa tuo oman normaalinkokoinen sukkani ja tietysti blogikissa, joka ei ole mikään ihan pieni otus… Tuo tahran näköinen on vaan vettä. Innoissani unohdin kuvata sukat ennen pesukoneeseen heittämistä.


 


Puikot: sukkapuikot nro 4.


Lanka: Duett, 55% puuvillaa, 45% villaa (suositellaan hellävaraista konepesua 40 asteessa)


Menekki kokoon 30 81g ja kokoon 39-40 126g


Huovutus: 60°C, linkous 800 kierrosta.


 


Tykkään tuosta sukanmallisesta huopatossusta ja Duetti huopuu kauniiksi. Se ei ole liian tönkköä ja paksua. Kotitossuina tosi kivat! Olisihan näihin voinut tehdä jotain koristuksia, mutta nää nyt oli prototyyppejä, jotka menevät kuitenkin Heinälatoon.



 Piti sitten ”sarjoittaa” kaikki muutkin koot, mut insinööismäinen matikkani ei pelannutkaan kun muistiinpanot olivat "vähän" putteellisia joten pitää varmaan tehdä vielä parit tossut lisää. Tällä kertaa vois jo tehdä vaikka raitoja (=Susun suurin luovuussaavutus).



Viikko sitten sain Marjutilta tunnustuksen:



Säännöt


1. Laita tunnustus blogiisi.
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti

Minun aistini:

1.Kuulo – Ihan ensimmäinen asia, joka tulee mieleen on HILJAISUUS. Olen aika sosiaalinen ja kova itse puhumaan, mutta työviikon jälkeen vaikka mökillä on ihanaa kuunnella hiljaisuutta. Meren ääniä ja tuulen huminaa puissa tai suhinaa kaislikossa. On eri asia kuulla tai kuunnella… Musiikkia kuuntelen välillä ahkerasti ja välilllä en ollenkaan. Moni biisi tuo mieleen menneitä elämäntilanteita ja muistoja. Välillä ihania ja toisinaan kipeitäkin.


2.Näkö – Värit, valot varjot. Tällä hetkellä ikänäkö on kenkuttava juttu. Kakkulat olen omistanut jo vuoden, mutta en vaan muista niitä käyttää. Töissä iltapäivisin tekee tiukkaa leikata kangasta lankasuoraan ja olen huomannut, että luen vähemmän kuin ennen. Kissanruokapurkin hehkutusjäännös saa olla nykyisin tarkistamatta…


3. Tunto – parhaalta tuntuu Tassun turkki ulkoilupäivän jälkeen. Niin pehmeä ja sileä. Ja tietenkin kaikki ihanat langat. Ihmiskosketus. Olen kova halailemaan – joskus sanat ei vaan riitä.

4.Haju – kesäsateen kastama kuuma asfaltti (tää on varmaan jotain kieroa), nurmikonleikkuun tuoksu, puilla lämpenevä sauna… Joistain tuoksuista tulee muistoja mieleen.

5. Maku – Tykkään enemmän suolaisesta kuin makeasta. Suklaa ja jäätelö on ookoo, mutta parhaat värinät tulee vaikkapa juustoista, yrteistä ja pippureista. Ja toisten laittama ruoka maistuu poikkeuksetta taivaalliseltaJ


Olen aika surkea näiden haasteiden kanssa. Aina menee pitkä aika, ennen kuin vastaan kun tuntuu siltä, että niitä pitäisi pohtia niin tarkkaan, pitkään ja syvästi. Tämäkin on kiertänyt jo varmaan kaikki tutut blogit, joten jätän tällä kertaa haastamatta. Mut silt varalt, ettei sulla vielä tätä ole niin nappaa mukaan!

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Sukkasatoa yksijalkaiselle


Maanantaina tartuin viimein revontulitossuun. Ajattelin fiksuna likkana, että jos niitä on seitkytluvulla ollut joka huushollissa pilvin pimein, niin sen on pakko olla helppo vaikka onkin virkattu. Sisäinen kauppiaani ajatteli, että kun toi retro on nyt in niin siitä voisi vaikkapa tulla tämän joulun hittijuttu... Ja samalla ajattelin niistä saavani mukavan valovirkkuukuoukkutyön automatkoille.


Värit valitsin tietenkin rimmaamaan yhteen pinkin valoneloseni kanssa... Sininen ja roosa oli Jannejämäpussissa. Alku aina hankalaa - kiinteillä ketjusilmukoilla tehdyn reunan jälkeen alkoi varsinainen kuvio. Edelleen kiinteitä ketjusilmukoita - tällä kertaa vaan edellisen kerroksen silmukan etureunaan. Tottumattomana virkkaajana tein tietenkin liian tiukkaa ja lanka ja koukku vaan nitisivät ja narisivat, kun yritin tunkea koukkua silmukkaan ja repiä taas ulos...


Pääsin kuitenkin jyvälle revontuliviraakuksesta ja jossain vaiheessa tuntui ihan siltä, että tää alkaa sujua kun muistaa koko ajan hokea itselleen et "löysin rantein...löysin rantein..."


Eilen kotimatkalla ja tossun loppusuoralla pähkäilin onnettomana et "Onks mun pakko tehdä tälle vielä parikin"? Karvis, joka harvoin onnistuu näissä neuleasioissa sanomaan sitä "oikeaa" kommenttia osui kerrankin naulan kantaan tuumaillessaan että onhan niitäkin ihmisiä, joilla on vaan yksi jalka... Siinä vaiheessa oli kuitenkin ihan positiivinen fiilis toisen tossun suhteen.


Tänään töissä oli hiljainen hetki kolmen ja neljän välillä ja päätin koukutella tossun valmiiksi. Jostain syystä koko ajan päässä soi Kolmannen Naisen Biisi, joka alkaa "Jos se olis helppoo oisin tehnyt sen jo, vaan se on vaikeaa...." Ja juuri kun olin kaventamassa kolme yhteen pohjan viimeisellä kerroksella valovirkkuukoukun kärki katksei ja koukun pää singahti tois puol puotii. Melkkest tuli itku! Jälkeenpäin ajattelin et siit koukunlopusta tulee hyvä varataskulamppu auton hanskalokeroon...



Päätin, että tää on ny tossu yksijalkaiselle ja toista ei tule. Mä osaan nyt kertoa, miten revontulivirkkausta tehdään ja mallikin on... Harvoin näin luovutan mut virkkaaminen nyt on vaan niin kamalaa ja koukkukin entinen!


Koko illan olen suorittanut ankarasti katumusharjoituksia. Pesin kissanhiekka-astian, vaihdoin hiekat, vein roskat, imuroin, pesin lattian, parsin yhden sukan ja kastelin kukat. Lupasin itselleni heti huomenna aloittaa tilauksessa olevan baskerin ja sukat (joiden vuoksi alunperin Sukkasatoon liityin, kun ei yhtään huvita perussukat harmaasta Jannesta).



Kuvausassistentti on kyllä sitä mieltä, että tässä on oivallinen jalatin nelijalkaiselle...


Ny mää pohdin, että menisköhän nää selitykset läpi Sukkasadossa? Kehtaiskohan raportoida puoli paria tossuja Heinälatoon?


Mut ei täst masennuta vaan jatketaan eteenpäin lauleskellen:









Jos se ois helppoo







[säv. Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov.  Pesola-Hanhiniemi-Löyvä-Valkama & Kallioniemi]

Jos se ois helppoo
oisin tehnyt sen jo
vaan se on vaikeeta
jos se ois helppoo
oisin tehnyt sen jo
ajat sitten uskotko

Se ei ois mahdotonta
ei vaikka tiedän monta
joilt on kaikki mennyt poskelleen
silti uskon ihmeeseen

Kauniimmalta kaikki vaikuttaa
kun katsoo kauempaa
kaikki ilman muuta silloin innostaa
kun uutta aloittaa

Meistä väri lähtee
kuluu kultaus pois
alkaa rintaa puristaa
vaikka kaikki hyvin ois

Se ei ois mahdotonta
ei vaikka tiedän monta
joilt on kaikki mennyt poskelleen
silti uskon ihmeeseen

   

tiistai 13. lokakuuta 2009

Satoa


Tällä kertaa onkin kyse jostain ihan muusta kuin sukkasadostaSilmänisku


 


Lauantaina töiden jälkeen pakattiin auto ja hurautettiin äidin ja isän mökille. Oli ihana aurinkoinen syyspäivä! Perille päästyämme saimme heti eteemme höyryävät lautaselliset ranskalaista sipulikeittoa. Tassua mummi ja pappa hemmottelivat kalaherkuillaKieli ulkona


 


Syömisen jälkeen ”pojat” lähtivät rantaan uutta tynnyrisaunaa lämmittämään ja me ”tytöt” seurattiin vähän ajan kuluttua perässä. Muistelin rannassa aikaisemmin kasvaneen kosteikkovahveroita ja nappasin mukaani pienen ämpärin. Tassu totta kai oli porukoissa mukana!


 


Ja niitä sieniä oli! Hihkuin innoissani kauhean hepulikohtauksen kourissa kun sieniä riitti ja riitti ja ämpäri tuli täyteen ja niitä oli vaan ja isoja! Onneksi saunalta löytyi kunnollinen iso ämpäri. Vartissa oli poimittu 15 litraa kosteikkoja ja oli aika hakea ylhäältä pyyhkeet ja palata saunomaan.


 


Ja koska saunavieraiksi oltiin menty niin pitihän tuliaisetkin olla sauna-aiheisia:


 


Kylykaverit Ullasta. Lankana Vuorelman Rohdin 4 kaksinkertaisena, sukkapuikot 3. Langan menekki pesukintaaseen ja saippuapussiin 76g. Puikkojen kanssa olin alkuun pulassa. Metalliset kolmoset luistelivat jäykästä pellavalangasta jatkuvasti, Knit Prot oli liian lyhyet. Siispä näistä selvittiin neljän bambun ja yhden metallipuikon systeemillä (Tassu on popsinut sen viidennen bambukolmosen). Inkiväärikarkit (inkivääri kait auttaa nivelkipuihin tai jotain) on tuliaisia Helsingin kässämessuilta ja meriaiheisen kynttilän ulkokuoren voi myöhemmin käyttää tuikkualustana, kun laittaa hiekkaa pohjalle.


 


Tynnyrisaunassa oli ihanat löylyt! Välillä pulahdettiin 9 asteiseen mereen jäähylle ja taas jatkettiin saunomista. Ilta-aurinko paistoi kivasti eikä saunomista ja uimista olisi malttanut lopettaa ollenkaan!


 


Illalla pelattiin uutta korttipeliä, joka oli mun mielestäni tosi kiva ja Karvisen mielestä vähemmän…miksiköhän? Välillä grillailtiin ja veljentyttökin poikaystävänsä poikkesi alamökiltä seuraamme.



Tassu oli aamukahdeksalta jo sitä mieltä, että johan tässä on nukuttu riittävästi. Ulos piti päästä ja moukuna oli sitä luokkaa, ettei talossa varmaan nukkunut ketään. Kiire oli tutkia paikkoja!



 Aamutoimien jälkeen ajettiin vähän matkaa autolla suppilovahverometsään. Tällä kertaa Tassu jätettiin talonvahdiksi. Oletteko koskaan huomanneet miten sienet on tyhmiä? Ne pysyttelee piilossa niin kauan, että aletaan ääneen puhua kotiinlähdöstä. Saman tien ne nostavat lakkinsa sammaleista esiin ja joutuvat sieniämpäriin saaliiksi! Onnellisina ja ämpärit täynnänsä lähdettiin kotiin!


 


Metsässä kävely on kyllä hauskaa, mutta arvatkaapa mikä homma oli perata noi kaikki! Porukalla niistäkin selvittiin ja saunan jälkeen lähdettiin kaupunkiin. Nyt on kotisaunassa kolmessa kerroksessa sieniä kuivumassa. Tassua nyppii kun se ei pääse lauteille makoilemaan. Sunnuntai-iltana taas näkyi, että sillä oli ollut kiva, mutta rankka viikonloppu:


 


Kivaa oli meillä kaikilla. Kiitokset äidille ja isälle mukavasta viikonlopusta!


 


P.S. Silmukoita ei viikonlopun aikana syntynyt, mutta äiti onneksi parsi mun kitiinisukat! Nyt mulla on jo 4,5 paria käyttökelpoisia villasukkia…


 

lauantai 10. lokakuuta 2009

Vihdoinkin!




Saan julkaista nää pari viikkoa sitten otetut kuvat. Minäkin olen liittynyt Baktus-jengiin…ku se kert on nyt in.


 


Lanka: teetee Aurea, 2 vyyhtiä eli 100 g


Puikot: 4½


 


Kuvan huivikoru on Tuomen käsialaa. Tuomen muitakin huivineuloja on saatavilla puodissani ja hän tekee koruja myös tilauksesta ottaen toiveet huomioon. Tämä kuvassa oleva on MUN IKIOMA.


Varoituksen sana heti alkuunsa. Tästä tulee varmaan piiiiitkä ja tyyylsä lankapostaus…


 


Monen viikon odottelun jälkeen tänään sain loput kahdeksan väriä tätä ihanuuslankaa.


 


50% babyalpakkaa ja 50% silkkiä. 50g vyyhdissä 125 metriä. Puikkosuositus 4 mm, 22s/10 cm. Vyötteessä kerrotaan, että lanka on taiteilijoiden käsin maalaamaa ja että mallikerta voi vaihdella vyyhdeittäin. Olen unohtanut kysyä mitä tämä käytännössä tarkoittaa…näen vaan silmissäni kuvan kahdeksasta perulaisesta taiteilijasta vierekkäin tärkeän näköisenä mustat baskerit päässään ja jokaisella pensseli ja väripaletti käsissään…maalaamassa lankaa!


 


Lanka on juuri oikea kaikkeen herkkää ihoa vasten tulevaa kuten Baktus on. Niin kauniin kiiltävää ja pehmeää… Kaikki väritikin niiin herkullisen syötävän kauniita ja tuntuu melkein yhtä ihanalta kuin Tassun turkki!



 


Vaikka lanka on ihanaa, niin baktuksen neulomisessa oli tulla uskonpuute. Onhan se aika tylsää. Ilman ihanaa lankaa tästä huivista ei olisi koskaan tullut valmista. Kun samaan aikaan tikuttelin


edellisen postauksen liivireunusta niin tuli mieleen et blogin nimeksikin pitää varmaan vaihtaa ”Susun ainaoikeat Silmukat”. Onneksi tästä langasta on ainakin pari mallia julkaistu Suuressa Käsityölehdessä ja ainakin yksi huivi Kotiliedessä. Blogin nimeä en ny kuitenkaan vaihda kun Susun silmukoita joutuu silloin tällöin purkamaan eikä ne siis ole aina oikein…


 


Tänään töissä oli tavallisuudesta poikkeavan massiivinen perjantaihässäkkä kun näiden lisäksi laatikoista löytyi myös Sandnesin noroplagioinneista ensimmäinen eli minipalett superwash.


 


Neljä upeaa sävyä, 75% villaa, 20% nylonia, 100g=420m, puikkosuositus 2½-3. Vyötteissä on sukankuvia, mutta mun mielestäni tää lanka huutaa huiviksi! Tässä mulle mainio tekosyy aloittaa seuraava revontuli. Väri on tuo vihreä-turkoosi. Ihan vaan siks, että Mari valitsi harmaan ja Jossu taas tuon jossunvärisen alhaalla. Minä sen sijaan aion rikkoa rajojani ja jättää tuon lila-pinkkisävyisen kerrankin rauhaan. Jotain vaihtelua pitää munkin lepakoissa olla!


 


Tähän sarjaan on myöhemmin tulossa jatkoa eli Palett Superwash, joka on paksumpaa ja 50 g:n kerällä ja 100% villaa. Mielenkiinnolla jään odottelemaan.


 


Kun viiden jälkeen tyhjensin vielä viimeisen postipojan tuoman pikkulaatikon niin siellä oli täydennystä myös ihan aitoihin Noroihin! Aito on aina aito…


 


Ja sit ettei kukaan luule et sukkasato on täysin unohdettu…


 


Oikeanpuoleiset on tämän viikon saldo. Blogikuvaajan nimpparilahja on vaan vähän yli viikon myöhässä. Lanka jälleen Bamboo Strompegarn, puikot 2½ (Knit Pro) ja menekki 76g. Yritin tehdä vähän leveämmät Karvisen kummallisille räpylöille. Viime viikon sukat on kuvassa vaan siks, että Sukkakin uskoo, että niitä on oikeasti kahdetSilmänisku ja voin hyvällä omatunnolla kiikuttaa nää Heinälatoon.


 


Niille, jotka jaksoivat lukea loppuun asti niin palkinnoksi tulee Kympin uutisten tapaan Tassukevennys! Käytiin muutama viikko sitten Raision Ikeassa. Pitihän Tassulle tuoda tuliaisia:


 


Hiiri oli kiva hetken mutta tuo paperipussi oli paras!


 


Viikonloppua!