Joulurauhaa!

Niin pitkään kuin muistan, olen aina kotikaupungissani jouluna viettäessäni käynyt oikein paikan päällä Vanhalla Suurtorilla kuuntelemassa joulurauhanjulistuksen. Tänä erikoisena vuonna Joulurauha julistetaan kuten aina - tosin ilman yleisöä.

KristiinaS:n blogista voitte lukea jouluevankeiljumin stadiks, joten kuvassa turkulaisen vastaus eli joulurauhanjulistus turuks.

Sen jälkeen tonttujoukko silloin varpasillaan... 

Ihanaa joulunaikaa teille kaikille täällä poikkeaville!

Pari pipoa ja yks pipi

Mihin aika häviää? Kolme päivää sitten blogi täytti vuosia enkä muistanut asiaa ollenkaan! Onko kolmetoistavuotias teini-iässä? Ei huvita eikä kiinnosta? No kun muistelen noita alkuaikoja, niin bloggaaminen oli tosi jännittävää ja hauskaa. Vanhoja posteja lukiessa välillä naurattaa itteänikin. Onko bloggaliu jo "so last season"? No en tiedä, mutta oon niin vanhanaikainen, että jatkan tätä harvakseltaan ja olen iloinen kaikista kommenteista nykyään ja vuosien varrella. Välillä tulee mieleen et vois lopettaa, mutta just silloin kuulen jonkun "lukeneen blogista". Ihanaa että ootte!

Pipot tuntuu nyt olevan suosittuja. Tärkeetä on, ettei lanka kutita tai pistele. Katian Merino Sport on just The Pipolanka.

Ohje alunperin teetee Saralle. Resorissa puikot 4,0 mm Zing sukkikset ja sen jälkeen 5 mm CraSy Triot.  Ovat muuten tosi näppärät pipopuikot! .Menekki pikkasen päälle kaks kerää.

 Tupsu tutuu kans olevan must. Jos ei haluu kieputellä tupsua itse, niin tekoturkistupsu on näpppärä vaihtoehto. Meneekö se niin et "pipo ilman tupsua on niinku hernesoppa ilman sinappia"?

Joka tapauksessa tää oli niin kiva, et päätin ittelleni tehdä just samalla mallilla mun värisen eli punaisen. Langat on jo kotona varattuna! Lenkkipipoa tarvitaan ainakin kaks kertaa, koska perinteinen uudenvuodenlupaus on tulossa. 

Tupsusta tuli mieleen... Oon aika monta kertaa vitsaillut, et koirat (!) on parhaimpia asiakkaitani. Tälläkin viikolla sain tehdä tupsuhärvelillä uuden tupsun hirmu kalliiseen kaupasta ostettuun merkkipipoon, koska perheen koira oli "tykännyt" sen tupsusta. Pikkasen oli säätämista et löydettiin oikea sävy, mut onnistuihan se. Lähetän tässä virtuaaliset jouluherkkutikut kaikille koirille, jotka tärvelevät lankoja ja varsinkin puisia puikkoja!

Mohair yhdistettynä muuhun lankaan on kans tulla tupsahdellu vastaan vähän siellä sun täällä. Niinpä minäkin... Tuloksena myssy nimeltä "Tilaa ajatuksille":

Lankana teetee Helmi ja mohairina Katian Mohair 50 Shades. Molempia meni kerä. 4 mm Zingin pyöröillä tikuttelin. Toi Katian mohair on tosissaan nimensä veroinen... 50 väriä, joista valita!

Tupsu tietenkin...

Oma joulunodotus on mennyt vähän niin ja näin. Lahjattomasti. Huoli on ollut Koronasta ja Blogikissan terveydestä. Sokeriarvot on ollu pilvissä, vaikka miten olen yrittänyt hoitaa ja antaa oikeanlaisia ruokia. Etäpäivinä Tassu on edelleen jaksanut hoitaa hommansa,vaikka varmaan on ollut tosi kipeänä. Puhumattakaan, että kiusasin sitä "joulusukilla". Tassu kesti piinan kuin mies vaikka veettikin ankarasti.

Eilen Tassu oli Kaarinassa hammaslääkärillä. Pikkasen pöllyissään ja monta hammasta köyhenpänä tämä blogimme ja pienen perheemme tärkein tyyppi palasi kotiin.

Illallla jo pappan ahvenet murskana menivät ja pehmeä pussiruokakin. Kipulääkettä ja antibioottikuuria pukkaa. Tänään jo paljon reippaampana! 

Ehkäpä se joulu tulee sittenkin.

Step Merino -huivi

Steppi nyt on ollu kautta aikain yks mun suosikkisukkalangoista. Mut Step Merino? Ilman vahviketta ja muodikkaasti kaakkuna. Vähästäkin tämä kaavoihin kangistunut oli pikkasen skeptinen. Kerjäsin sit näytekerän... Ja rakastuin! Kuten myös laatupäällikkö blogikissa Tassu:

Puikoille 4 huitasin 7 silmukkaa ja pistelin menemään fiiliksellä. Oikeaa ja ainaoikeaa ja sippeliä pitsiä vähän niin ja näin. Oikeesti pitkästä aikaa HUVITTELIN neulomalla!

Pitsikaavion otin teetee Asustelehden kansikuvahuivista. Lisäsin silmukoita oikealla puolella reunoissa ja keskellä ja nurjalla pelkästään reunoissa. Mukavan kokoinen tuli: Leveys yläreunasta 150 cm ja korkeus keskeltä 50 cm. Eikä kutita!

Valmiin huivin kastelin kädenlämpöisessä etikkalla maustetussa vedessä läpikpotaisin, ennekun otin pingotusraudat esille... Joku muukin tykkää ku mä!

Speksit: Lanka Step Merino (100 g, 400 m) ja Puikot 4,0 mm 80 cm Zing pyöröt. Menekki 1 kerä.

Joulu on tulossa, mutta mulla ei oo yhtään semmoinen fiilis. Tassulle ostettiin sentään joulukalenteri. Hepulissa avasi ekan luukun. Pyöritteli sitä kummallista vihreää kimpaletta vähän aikaa pitkin lattioita, mut ei syönyt. Ei se silti hukkaostos ollut. Kalenteri toimii ihan kelvollisena makuualustana:

Koska korona ja kaikilla kaikki kurjaa, niin pitipä siitäkin keksiä joku posi: Visiirin kans kandee käyttää huulipunaa ihan vaan siks ku se näkyy (ihanku se ei normiolois näkyis, mut ei vaan koskaan muista läästia sitä naamalle).

Saniaismetsät

 Meidän puodissa on kyltti, jossa kerrotaan valmistettavan neuleita myös tilauksesta. Taitaapi maininta olla verkkokaupankin sivulla... Nyt tekstiin lisätään pienellä (vai isolla?) präntillä: Ei kirjoneuleita!

Saniaismetsäsukkien ohje teeteen sukkalehdestä. Kolme kokonaista etätyöpäivää meni. Takamus puutui ja niskat meni juntturaan. Kirjoneule ei oo koskaan ollu mun juttu. Eikä ole tämänkään jälkeen.

Lankana teetee pallas. Puikot resorissa ja kantapäässä 3 mm, varressa ja terässä 3½. Menekki 2 kerää valkoista ja 2 kirjavaa.

Jos jotain hyvää pitää keksiä, niin ensimmäistä kertaa onnistuin tekemään kelvollisen tiimalasikantapään ja tuo pohjan neulominen oli milteipä nautinto!

Kyllä oli hauskaa tämän jälkeen huvitella pikkuruisilla perussukilla! Näissäkin lankana pallas, vajaa kerä:

Puikot 15 senttiset 3,25 mm (koska kolmosen lyhyet ovat mystisesti kadoksissa).

Ja kun perussukilla lähdin huvittelemaan niin vielä yhdet isohkot miesten sukat teetee Sallasta:

Lankaa kului 127 g. Vihreät raidat jämälankapussista. Puikot 3½ Ergot. 

Olen aina harmitellut raitasukkien kerroksenvaihtokohdan "pykälää".  Olen neuvoa Matleenalta kysynyt jo niin monta kertaa, etten enää kehdannut. Muutama viikko sitten Neulomakerhossa Piiku näytti oikein kädestä pitäen, miten sen saa siistiksi. Voi että pienestä asiasta voikin olla iloinen: Aina voi oppia uutta!

Ja kun nyt tässä on tullut valivalia oikein urakalla niin muutama kevennys vielä loppuun. Yle kertoi, että VTT:n tutkimuksen mukaan kertakäyttömaskitkin voi muutaman kerran keittää:

Kokkailu ei oo mun ykkösharrastus, mutta viime sunnuntaina keittelin maskisoppaa. Ittekseni mietin et taitaa olla nuukuuden huippu, kun keittää Tassun sokerimittaliuskatilauksen kylkiäisenä saatuja ilmaisia kertakäyttömaskeja :)

Valoa tähän ankeaan harmauteen viriteltiin myös:

Mukavalta tuntui, kun eräs talomme asuakas kehui meidän "nurkkaa" kauniiksi. Harmi vaan, ettei tuosta itselle ole paljon iloa kun täällä maan tasalla on pimeään aikaan pakko pitää kaihtimet kiinni ellei halua olla kuin näyteikkunassa.

Iloa, valoa ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Primanova villatakki etätyönä

 Alkusyksyllä asiakas poikkesi puodissa kysymässä, josko onnistuis tehdä hänelle villatakki. Rakas lempivillatakki oli moneen kertaan parsittu ja kursittu ja hiutunut. Tismalleen samanlainen piti saada, mutta 100% villaa ja yksivärinen tumman sininen. Tämmöinen tuli:

Lanka: teetee Primanova 100% merinovilla, 50g=115m. Menekki 775 g.

Resoreissa käytin 3½ mm ja muuten 4,0 mm Knit Pro Zing -pyöröpuikkoja.

Jännitti kovasti. Sain käyttöön sen vanhan villiksen, mutta silti mietitytti miten onnistun. Ohjeestahan nutun tekeminen olis ollu ihan helppoa mut kulahtaneesta ja venähtaneesta mallista?

Pahoittelen kuvien omituista väriä. Miten ihmeessä tumman sinisestä tuli harmaita tai vaalean punaisia? Taskut piti olla:

Ja shaalikaulus:

Olen aina tykännyt primanovasta, mut tämän takin myötä suorastaan rakastuin! Jälki on NIIN nättiä. Varsinkin palmikoissa langan kauneus on edukseen. Olen muuten ihastunut myös Zingeihin. Kun olen 2½ mm puisia sukkapuikkoja katkonut ihan solkenaan, niin siirryttyäni Zingeihin moinen harmistus on jäänyt kokonaan väliin. Jotenkin tuntuu, että alumiinipuikoilla tulee tasaisempaakin. Moinen luulo voi kyllä olla ihan vaan korvienvälissä...

Nuttu valmistui viimein koronan ansiosta. Eli kaikissa asioissa on jotain hyvääkin kun oikein etsii. Vallitsevan tilanteen vuoksi mekin ollaan otettu etätyösuositus tosissamme. Mietittiin, että jos jompikumpi altistuu tai saa tartunnan, niin toisenkin pitää jäädä karanteeniin ja sit on pakko laittaa puoti kii. Siispä ollaan töissä vuorotellen. Toinen puodissa ja toinen tekee töitä etänä. Mun syksyiset etäpäiväni ovat meneet paljolti tilausneuleiden merkeissä. Ja lankatilauksiakin on ihan helppoa tehdä sähköpostilla ja puhelimella kotoa käsin. Ida taas hoitelee mahtavasti verkkokauppapäivityksiä ja uutiskirjeitä etänä. Me vitsaillaankin et Ida myy ja mä tuhlaan. Kumpikin tekee sitä, missä on hyvä :)

Vaikka mieluiten olisin tietenkin puodissa, niin onhan etätöissäkin puolensa... Saa joskus nähdä auringon ja assarikin on ihan mahtava. Tosin hiukan laiskanpuoleinen. (kuvassa näkyy myös vähän sitä  mallivillistä).

Mun mielestä nappilistakin onnistui ihan nappiin, joten tässä vielä yks lähikuva. 

Parasta kaikessa on, että asiakas oli tyytyväinen!

Lopilapaset ja kipusukat

 Vaikka vannoin, etten puikoilleni enää Lettlopia ottais, niin pukkas ajatus lapasista. Ja kun niitä jämiä oli, niin päätin sittenkin kokeilla. Ajattelin, että huovutettuna vois olla kovinkin kiva. Olen myös joka syksy päättänyt, etten enää ikinä huovuta... Never say never :)

Koska olen nuuka, niin tuntui typerältä pistää pyykkikone jylläämään vain yksien lapasten vuoksi...

Puikot 4 mm Zingit. Harmaissa 44 s ja raidallisissa 40 s puikolla. Menekki sinivalkoisissa 62 g ja harmaissa 70. Ohjeessa käskettiin kiinnittämään hakaneuloilla jotain muovinkappaleita lapasen sisälle. Koska olen skeptinen koko huovutusjuttujen suhteen ja olin alunperinkin olettanut kokeen epäonniseksi niin en viitsiny nähdä vaivaa. Ja turhaa se olis ollutkin:

Neljäässä kympissä pienen pesuainemäärän ja ison kylpypyyhkeen jälkeen... Kivat, mukavan lämpimät ja pörröiset, mutta en voi sanoa noiden huopuneen!

Pöh. Ku en kerralla uskonut niin tein vielä yhdet. Jotka reteesti huovutin yksinään (pyyhkeen kanssa) kuudessa kympissä! Ihan sama tulos... Kivat ovat mut mahtaakohan tuo lopilanka huopua ollenkaan? Onko joku onnistunut? Näistä ei ole "jälkeen" -kuvaa. Nelosen puikot ja 57 g silmukoita 40. 

Joka tapauksessa... Tämä islantilaisbuumi on melkoinen. Langat on joka paikasta loppu ja pitkään saadaan odotella lisäystä. Mun hurahdus ei päässyt edes alkuun. Tosin lapaset on aika kivoja. 

Toinen ihan omituinen suosio on tämän vuoden aikana ollut Kipuapusilkkivillalla. Sana kiirii puskaradion kautta. Ihmetellään välillä puodissa kun saman päivän aikana moni käy kysymässä ja toisinaan voi mennä monta kuukautta ettei kukaan... Sit kun kysytään, et mistä tieto, niin vaikkapa uimahallin saunassa joku on puhunut. Meilläkin lankaa on melkein aina varastossa, mut päätin yhdet sukat tikutella ihan vaan malliksi.

Puikot 3 mm, menekki n. 120 g kokoon 42-43. Mun oma "myyntipuheeni" menee niin et lanka on kamalan tuntuista ja haisee lampaalle, mut se toimii! Jos mulla on pitkä päivä jaloillani enkä muista juoda tarpeeksi, niin takuuvarmasti herään yöllä suonenvetoon. Siihen ei auta mikään hyppely eikä magneesiumipilleri tai suolakide kielen alla ihan heti, mut kun laitan kipuapusukan jalkaan ni johan helpottaa. Ihmelääke! Ja minähän en ikinä koskaan milloinkaan voi edes ajatella nukkuvani sukat jalassa...

Tämä viikonloppu on ollut haikea. Tampesterin kädentaitomessut peruuntuivat yhden kirotun viiruksen vuoksi. Oli suunnitelmissa olla mukana teeteeSHOPpien yhteisosastolla ja yöpyä ystävän luona Nokialla. Mökkikausikin päättyi jo pari viikkoa sitten. No eipä tarvinnut ottaa magnesiumikuuria tai nukkua kipuapusukat jalassa... Ja onhan virtuaalimessut ja tarjoukset meidänkin kaupassa. Mut ei ihan sama asia ku elää tunnelmassa ja nähdä ihmisiä ihan livenä.

Viimeinen mökkiviikonloppu pari viikkoa sitten oli antoisa:

Suppiksia ihan mukavasti kahtena päivänä ja verkossa 15 ahventa!

Tassun kanssa sienimetsässä. Se on varmasti molempien mielestä yhtä hauskaa!

Vielä viimeinen sielunmaisemakuva ennen lähtöä.

Sinne jäi. Kevättä odotellen...

Noo - oikeasti on ihan kivaa viettää viikonloppu kotonakin. Ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun. Eilen nautittiin ilta-ateria Tassun kanssa:

Ja sen jälkeen köllähdettiin soffalle kattomaan Teemalta Alankoa. Noo - ehkäpä Tassun mielestä kissanpolkka olis ollu parempi ku äiskän kasarinuoruusmuistot... :) Mää löhnin soffalla kutimusteni kanssa glögimukin kanssa kynttilänvalossa.

Talvi sais tulla. Talvirenkaat on vaihdettu!

Syksyn pieniä askareita

 Yhtäkkiä onkin aika siirtyä kesäajasta normaaliaikaan. Mihin syksy on kadonnut? Eilisaamun maisema:

Ja kun kelloja siirrettiin niin tänä aamuna samaan aikaan näytti tältä:

Harmaa on hyvä väri?

Syksy on tosiaan hävinnyt enkä ole saanut juuri mitään "oikeita" kässyjä valmiiksi. Olen tikutellut vähän sitä ja vähän tätä.

Keltainen on sentään aurinkoista eikös?

Lanka: Perfect Basic Color, puikot 3½ Prym Ergonomicsit. Menossa nimpparilahjaksi eräälle, jonka tiedän tykkäävän keltaisesta ja jonka nimppari oli jotain kaks kuukautta sitten... Kun yleensä teen sukkia ohkasista langoista, niin näillä sain huvitella! Varresta tuli kunnon mittainen ihan vahingossa, kun yhtenä aamuna istuin soffalla ja katsoin ensin ykkösen uutiset ja puolen tunnin kuluttua kolmosen! 150 g:n kerästä jäi pikku nöttönen.

Ohkasista toinen nimpparilahja. Kun niistä ohuista keristä aina jää... Ja kun Karvisella ei taaskaan ollut yksiäkään ehjiä ohuita... Niinpä vanhoihin varsiin kolme Stepinjämää Zingin 15 senttisillä 2½ puikoilla. 

Syksyllä on yleensä mukavaa kun kaikki normaalielämä alkaa. Tää syksy on vähän erilainen. Ei oikein tiedä mitä tapahtuu, mika alkaa, mikä peruuntuu ja mihin voi mennä. Maskilla vai ilman... Neulomakerhon ensimmäinen kokoontuminen oli syyskuussa Kakskerran kirkossa! Ja koska neulomakerho niin neulottiin. Samalla kuultiin mielenkiintoisia asioita kirkon tekstiileistä. Mulla oli puikoilla Cacao-poncho, koska lapinmatkalla neulottu lähti melkein samantien takaisin pohjoiseen.

Seuraavalla kerralla opeteltiin pleissaamaan köysiä. Mä olin ihan innoissani ja nyt meidän pikkuveneessä on tosi hienot uudet peräköydet, joissa ei ole yhtään solmua tai hapsottavaa köydenpäätä!

Innostus tarttui Idaankin ja yhtenä perjantaiaamuna opeteltiin yhdessä... Eihä tuo nyt lankakaupan juttu ihan suoraan ole, mut lankaa se narukin on. Vähän paksumpaa vaan ja ihan hyödyllinen taito.

Tän viikon neulomakerhoon en ehtinyt, mutta pidin yksityiset varjoneulojaiset omalla kotisohvallani myöhemmin samana iltana. Vihdoinkin neuloosi iski päälle enkä olis millään malttanut mennä nukkumaan! Viimein oli pakko, koska alkoi tuntua siltä kuin näkisi kaiken kahtena....

Nyt kun alkaa ihan tosissaa olla pimeää, niin hejastavat tuotteet on todella tarpeen. Meidän kaikki heijastavat pipot on kelvanneet kesäkaupassa ja tein taas yhden kierrepipon Perfect reflectistä. Lankaa kului koko kerä ja puikoilla 6 tikuttelin menemään.

Virallista CE-merkittyä heijastinta nämä heijastavat tuotteet ei korvaa, mutta kuten kuvasta näkyy - mainiota lisänäkyvyyttä tulee. Uutena kivana juttuna on söpöt vaaleanpunaiset heijastavat helmet.

Syksyn hittijuttu on ollut kutittamaton ja superhelppo panta. Asiakas oli tehnyt sellaisen ja sain luvan plagioida mallin. Lankana oli Katian Merino Sport.

Eiks ookki kiva?

Simppeli ku mikä: 26 silmukkaa, ainaoikeeta suunnilleen 42 cm, päät yhteen ja kuudella silmukalla "tamppi" 20 krs. Ommellaan päät yhteen ja asetellaan pitkän kappaleen saumaa peittämään. 1 kerä riittää.

Mökkikausi alkaa olla lopuillaan. Mitenkään ei malttais ja toisaalta tuntuu jo mukavalta ajatella viikonloppua joskus ihan kotosallakin. Kuitenkin sitä mökille päästyä ei millään malttais lähteä pois. Siksipä monena sunnuntaina ollaan päätetty "venyttää viikonloppua" maanataiaamuun... Vaikka välillä on täytynyt lähteä töihin ennen auringonnousua ja viikko sitten jopa räntäsateessa!

Makramé on kans omanlaisensa hittijuttu. Ittelle ei oo kolahtanut, mutta viime viikonloppuna kuitenkin päätin kokeilla. DMC:n Nova Vita -langalla päällystin purkkia. Sisälle ajattelin tuikkukynttilää, mutta kuvassa muurikelloja. Tää oli oikeasti kivaa, vaikka ihnoan kaikkea askartelua ja liima on ollut ihan kaukea peikko! Karvisella oli kuumaliimapistooli, ja se osoittautui ihan kelpo laitteksi. Langan päät liimailtiin yhteistuumin piiloon purkin pohjaan. 

Ja kun vanha partiolainen pääsi merimiessolmujen makuun, niin kokeilin vielä koristella vanhan viinipullon Hilo Metalicolla. Ajattelin, et tuuppaan tuonne pulloon pikkuisen pattereilla toimivan lediketjun. Ajatus oli kiva, mutta lanka ei tähän tarkoitukseen ole ehkä paras mahdollinen - liukkaassa langassa solmut ei pysy. Koeilu mikä kokeilu... Eipä siinä montaa metriä lankaa hukkaan mennyt. Pullo vaan, koska sitä ei voi enää palauttaa ku viivakoodi piti liotella pois :)

Viikko vielä ja sitten taitaa olla aika lopettaa mökkikausi. Eilen kuskattiin klapikone mantereen puolelle ja nostettiin soutuvene talviteloille. Sen jälkeen oli pakko päästä vähän mettään ihan ittekseni. Mukava saalis kuivattavaksi. Suppisten lisäksi ranskanrakuunaa ja timjamia!