sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Islantilaisneule alpakkalangalla

Islantilaisneuleet ovat nyt päivän hitti, joten minunkin piti tarttua puikkoihin "ku KAIKKI muutkin". 
Lainasin kirjastosta Islantilaisia neuleita -kirjan. Pyörittelin lankavaihtoehtoja mielessäni. Lopia meillä ei ole ja meitin mitä omista langoista olisi hauskaa kokeilla ja mikä malli. Ensin ajattelin Riddaria, mutta pelkäsin, ettei se tulis ikinä valmiiksi. Kirjoneuleet ei varsinaisesti ole mun juttu. Siksi valitsin Puun Vuoden, vaikka en kauheasti fanita paksuja puikkoja.
Lankavalintani on varmaan kauhea etikettivirhe: Islantilaiseen neuleeseen perulaista alpakkaa... Helman kirjoneuleen jälkeen nuttu edistyi pikavauhtia! En yhtään enää ihmettele, miks näitä tehdään niin paljon. Tässä yksi kesäinen sunnuntaiaamu mökillä. Hihansuut tein uusilla Addin CraSy Trio -puikoilla.
Viittä vaille valmiina. Alla valmiina ja viimeisteltynä:
Lankana harjattu alpakkalanka Michell Laja. Uskomattoman kevyt ja pehmeä. Kerässä on 50 g ja 150 metriä. Koostumus 43% baby alpakkaa, 43% merinovillaa ja 14 % polyamidia. Resorit tikuttelin 4 mm puikoilla ja muun nutun 5,5 millisillä. Puikkoja joka lähtöön: Koottavat pyöröt 4 ja 5,5 mm, Hihoissa CraSy Triot ja 5,5 mm bambusukkapuikot. Puikon vaihtumiskohtaan hihassa tuli ikävä raita, joten siirsin kohtaa aina neulomalla ekan silmukan seuraavalta puikoilta. Viimeistelin vielä kastelemalla koko nutun ja kuivattamalla tasona.
Lanka ei tosiaan kutita eikä pistele. Jos kerran Ida niin sanoo, koska häntä pistelee yleensä kaikki!

Ihan mielettömän kevyt: Pusero painaa vain 287 grammaa! Valkoista meni alle 4 kerää, peessiä jotain 1,5 kerää ja ruskeaa vajaat 1 kerä. 

Kivaa kun on taas normaali arki alkanut. Tällä viikolla oli syksyn eka neulomakerho ja kirjaston novellikoukku ja eilen olin jo toista lauantaita töissä kesän jälkeen. Hassua on olla pitkästä aikaa kotikotona viikonloppu. Sade ja tuulinen keli ei minua pahemmin haittais, mut ne hirvikärpäset!
Mukavaa oli eilisiltana ruuan jälkeen ottaa päikkärit ja sen jälkeen köllähtää kissasukat jalassa soffalle kattomaan telkkua neulomuksen kanssa.
Ja Tassun. Jonka "perjantaipullo" on unohtunut kesällä monta kertaa, mut eilen se sentään sai lauantaipullonsa:
Tänään on Turun päivä. Turku täyttää 790 vuotta. Kaupunki on täynnä tapahtumia
Tässä näkymä Föriltä viime viikon perjantailta. Onnee Turku!

11 kommenttia:

  1. neuloo mopsien kanssa15. syyskuuta 2019 klo 11.57

    Jumantsuide! Upea ja takuulla ihana pitää juurikin siksi, ettei paina eikä kutita. Tee vielä pipo ja lapaset ja jalattimet tai mitkä lämppärit ne on samaa, olisi koko setti talven tuiskihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lanka on niin ihanaa ja sitä jäi niin paljon, et varmaan pipo olis kiva tehdä.

      Poista
  2. Jep, mäkin oon katsellut tuollaisten puseroiden ohjeita just siks 'ku kaikki muutkin' mutta vielä en oo toteutukseen asti päässyt. Ehkä en koskaan pääsekään. Toi sun pusero on kyll huippukevyt, ja ilmeisen pehmeä.
    Usko on ny pari kertaa oksentanut ku on saanu herkkuja, ehkä oon taas jotain väärän merkkistä ostanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa mullakin jäädä tähän yhteen. Sukat ja huivit on kuitenkin kivempia. Mut se loppulanka pitää johonkin hukata ja ehkä pipo olis kiva tuota samaa kirjoa modaten.
      Jos herkut oli vaan liian hyviä... Tassu joskus pentuna ahmi niin et oksenteli. Uskolle terveiset!

      Poista
  3. Upea pusero, vanhat kauniit mallit ilmestyvät uudestaan. Pienenä meillä oli ns revontulipuserot ja sitten niitä neulottiin tyttärillekin. Irmeli

    VastaaPoista
  4. Onpa se kauns! Harjattu alpakka on mielestäni näissä islantilaisissa aivan
    "must". Pörröinen lanka tekee kuviosta jotenkin ihanan "utuisen". Itse olen neulonut kolme Riddaria eri väreillä. Harjatusta alpakasta kaikki. Olen etsinyt neuvoa, kuinka ruutumallia pitää lukea. Tiedän, että alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle. Mutta: joissakin ruutumallikuvioissa merkataan aaltoviivalla tietty malliruutumäärä kommentilla "mallikuvio". Oikealla, rivin=kerroksen alussa saattaa olla lisäksi muutamia ruutuja kuviota. Mistä siis aloitan neulomisen? Rivin alusta mekaanisesti, vai keskeltä, josta alkaa merkitty "mallikuvio"? Tää on nyt tosi vaikea selittää. Toivottavasti ymmärsit, mikä ongelma täällä on.:) Terveiset Turusta ja mukavaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä aloittaisin varmaan siitä alusta ja sit toistaisin sitä mallineuletta kunnes päästään loppuun. Mut toi on vasta mun toka islantilaisenule ni en oo ihan varma miten se menis. Jossain ohjeessa olen nähnyt sellaisenkin, et tietyissä koissa malli ei mene tasan. Turusta??? Terveset tällä kertaa Salosta. Nyt on pari päivää mökkeilty, akut ladattu ja takasin töissä :)

      Poista
  5. Kiitos paljon vastauksestasi! Alusta olen minäkin aloittanut, ja toistaiseksi olen pärjännyt, vaikka mallikuviot eivät meinaa ihan jetsulleen mennäkään. Siksi pitää välillä "säätää". Tämä taitaa olla minulla sellainen "ikuisuusongelma"; aina vähän "varpaillaan", miten kuviot pyöröneulonnassa "kohtaavat". Terveiset Saloon! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!