Sytomyssyilyä kotiseuturetkellä

Juteltiin tos äsken Karvisen kaa puhelimes ja hän ihmetteli et blogis ei oo mitään uutta. Melkein suutuin et mis välis olisin päivittäny ja ku ei oo mitään asiaakaan... Tuskin ketään kiinnostaa et perjantaina oli räkätauti ja lauantaina se oli ohi. Mut ku miettii ni onhan niitä tarinoita taas vaikka kässyt on kesken tai salaisia tai muuten vaan vähemmän julkaisukelpoisia...

Meillä on usein juttua, et olis kiva joskus käydä... Usein paikat on sellaisia, joissa olis kiva käydä kesällä, mut kesällä on aina kamala kiire mökille. Aurinkoinen talvipäiväkin olis kiva reissupäiväksi, mutta sitäkään ei voi tilata. Pitää tyytyä siihen keliin, joka on tarjolla.

Ruukin kehräämö ja puoti on ollut niitä paikkoja, jossa "olis kiva käydä". Se oli sunnuntain retken eka etappi. Minä sain tehdä alkumatkan reittivalinnan. Salon kautta olis ollut paljon nopeampi ja lyhyempi tie, mutta kun siellä ollaan joka arki! Siispä Kemiön kautta. Kokkilan lossia odotellessa katseltiin jäällä liikkuvia ja kalastavia. Lossirannan toisessa päässä ihmeteltiin miten meri on jäätynyt... vesi on tällä hetkellä tosi alhaalla.

Mutkainen ja kuoppainen matka kesti yllättävän pitkään, mutta viimein päästiin puotiin. Siellä oli tietenkin ihania alpakkatuotteita, lankaa, ystävälliset omistajat ja neljä ystävällistä koiraa! Pientä ostostakin tehtiin...

Pääasia oli kuitenkin nähdä ne persoonalliset elukat, jotka sitä mielettömän ihanaa karvaa kasvattaa:

Enkä taaskaan päässyt silittämään. Onkohan mussa joku vika?

Loppumatkan olinkin ihan ihan turistina ja Karvis sain määrätä suunnan. Minä se vaan istuskelin kyydissä ja tikuttelin. Tyksin Ystävänpäivän sytomyssykeräykseen "viikon myssy" valmistui matkamme aikana:

Lankana Katian Bombay ja Sirdarin Cotton Dk. Menekki 60 g. Jo ennen matkaa olin katkaissut Knit Pron kolmepuolikkaan pään (ei mee takuuseen ku se oli oma vika) ja tämä syntyi pääosin addin 40 cm 3,5 mm pyöröllä. En muuten tästedes enää ikinä tule kiduttamaan itteäni nelkytsenttisellä pyöröpuikolla. Sukkapuikot on pal paremmat ku moinen nysäpyörö.

Lövön silta piti käydä katsomassa kun Karvis ei ollu sitä ennen nähny. En kyl minäkään. Sit ku oltiin siellä suunnalla ni kävästiin kaffella Kasnäsissä. Rosalaan menevä yhteysalus oli rannassa, mutta siellä on niin hyytävän kylmää, ettei tullut mieleenkään ottaa kuvia! Rantaravintolan sämpyläkahvit lämmitti ja oltiin valmiina lähetmään kohti manteretta...

Pientä jännitystä reissuun tuli, kun matka jatkui mukavasti hyppien ja pomppien... En ihan uskaltanut vitsailla asiasta, mut Karvisen Hyeenasta olikin tullut Kenguru! Jossain vaiheesa auton mittaristoon syttyi iloisenkeltainen merkkivalo, jonka alla luki et "Check engine..."

Iloisesti pomppien (aina risteysten jälkeen, ei muuten) kurvailimme kotiinpäin ja poikettiin vielä Taalintehtaalla:

Vaikka jätskikiskan jääkarhun ilme oli iloinen niin yhtään ei jätskiä tehny mieli... Meri-ilma oli HYYTÄVÄÄ.

Kommelluksitta päästiin takaisin Karvislandiaan, jossa Tassu jo odotteli kotiintulonapujaan:

Viikonloppu Karvislandiassa oli niin mukava, että me Tassun kanssa päätettiin jäädä vielä maanantaiksikin. Siellä on vähän niinku mökillä olis - saunakin lämpeää puilla. Eikä Karvis tietenkään uskaltanu sanoa et me voitais vaikka jo lähteä omaan kotiin...

Nyt ollaan taas kotosalla. Tassu se ottaa rennosti... Tänä aamuna se käänsi kylkeä ja urahti hiukan:

Lähde sä äiskä vaan töihin...

Kasarinvihreäää

Tämä postaushan on suorastaan ajan hermolla. Ainakin, jos uskomme yhtä asiakasta, joka sanoi ”kasarivihreän” tulevan taas muotiin kun näki vihreäsävyisen lumi color-kerän puodin tiskillä…

Minäkin olin ihan innoissani lumicolorista jo viime keväänä kun näin lankakartan ekan kerran. Lankahan on ihanaa silkin ja kidmohairin sekoitetta…mutta ne värit! Tähän saakka langassa on ollut vain ankean-hempeän-”iloisen”harmaan-utuis-lumisia sävyjä. Uusisa coloreissa oli sentäs potkua – jopa siinä harmaassa!

Joulun alla asiakkaalle tehty Salkkari oli sen verran kiva tehdä ja vissiin monen muunkin mielestä mukavan näköinen, jotta päätin tehdä yhden malliksi puotiinkin.  Ajan hermolla ollaan värien suhteen, mutta ei postauksien – tämä valmistui jo viime vuoden puolella:

Lanka siis teetee lumi colour, menekki 50 g (eli tasan kaksi kerää ja 250m). Puikkoina Knit Pro Pyöröt 4,5 mm ja 6. Aloitin heti Joulun jälkeen ja uudenvuoden mökkikeikalla valmistui hän. Vaan vasta pari päivää sitten muistin kuvata.

Tyks Ystävänpäivän Sytomyssykeräys on hyvässä vauhdissa. Puotiin on tuotu jo monta myssyä ja Facebookissa ollaan aktiivisia. Oma tavoitteeni on aika vaatimaton – jos yhden myssyn viikossa saisin tehtyä niin en vaadi itseltäni enempää. Käytän keräystä häikäilemättömästi hyödykseni – yritän opetella jotain uutta ja makustella uusia lankoja samalla.

Viikonlopun ”Midsomerin Murhat” –myssyyn kokeilin Sirdar Cotton DK –lankaa. Lanka on 100% puuvillaa, 100g:n kerässä on 212m. Puikkosuositus on 4 mm, mutta mitä tikuttelin resorin 3 millisellä Addin 50 cm bambupyöröllä ja sen jälkeen 60 cm knit pro kolmepuolikkailla. Silmukoita oli 110.

Tykkäsin neuloa. Jälki oli aika tasaista. Yleensä pelkään kunnolla kierrettyä merseroitua puuvillalankaa kun siinä näkyy kaikki! Tätä voisi vaikka virkatakin. Näytteeksi saamani kerä oli ”muodikasta” kasarivihreää tämäkin… 

Ja se ”uusi” juttu, minkä opettelin oli tuo poikittainen virkatun näköinen raita, joka tehtiin neuloen.

Ohje raitaan oli jossain tyynymallissa alkuvuoden Modassa tai Suuressa Kässälehdessä. Pikkuisen harjoittelua vaati – ekan raitakerroksen jälkeen huomasin et siitä tuli aika löysä seuraava kerros…

Myssyn kavennukset tein aina kuvioraidan kohdalla:

Lankaa kului 70g.

Tässä pieni iloinen ja aurinkoinen lumikukkanen teille kaikille, jotka olette mukana Ystävänpäivän myssytakoissa ympäri maan!

 P.S. Tämän kukkasen voisin ojentaa myös aamun katsastusmiehelle. Pikkuinen Rypäleeni meni katsastuksesta läpi "Ilman mitään huomautettavaa!" Auto on aika vanha ja mittarissa on kilometrejä melkein 300000. Olen tosi iloinen! Ja postauksen otisikkoon palaten: Rypälekin on vihreä!

Sytomyssyjä Tyksin Ystävänpäivänkeräykseen

Tyks Ystävänpäivän Sytomyssykeräys on jo mukavassa vauhdissa. Ensimmäisiä valmiita myssyjä on jo tuotu puotiin!

Tekstiiliteollisuus Oy tuki kampanjaamme mukavalla ja monipuolisella lankapussilla. Siellä oli merinoista puuvillaan ja bambuun ja muutama kerä sukkalangaksikin sopivaa. Melkein kaikki kerät ovat jo päätyneet tekevien käsien puikoille. Kiitos!

Tyksiinhän saa tehdä myssyjä ympäri vuoden – tarve on jatkuva ja viimeksi siellä käydessäni (kohjuvaahdotuksessa naapuriosastolla) myssyhylly oli surkean tyhjänä… Kiitos Matleenalle kun taas heitit haasteen Ystävänpäiväksi  - siihen oli pakko tarttua! Vähän jo odoteltiinkin ;-)

Pari myssyä on omiltakin puikoilta syntynyt. Ensimmäisenä päätin selättää Neulefriikki Piikun Poimun. Ensimmäinen poimuni oli työtä ja tuskaa, mutta silmukoiden poimiminen napakkakierteisestä ja raidallisesta langasta ei ollutkaan yhtä hankalaa kuin löyhäkierteisestä alpakasta!

Lankana oli Katian Bombay (100 % puuvillaa, 100g=230m). Puikkoina resorissa 3 mm 50 cm bambupyöröt ja muuten 3,5 mm 60 cm Knit Pron pyöröt. Lankaa kului 70 g.

Kukaan ei varmaan ole pahoillaan siitä, ettei tämä myssy päätynyt koskaan Tyksiin, sillä annoin sen ystävälle saman tien. Voihan Ystävänpäivä olla joka päivä – varsinkin kun ystävä on juuri aloittanut syöpähoidot Tyksissä. 

Neulefriikki Piikun ohje on julkaistu Kotiliedessä, joka ilmestyi 29.10.2013. Pikkuisen vähemmillä silmukoilla (110 s ja poimussa 40) tein ja kuten huomaatte – vieläkään en saanut kaikista poimuista saman kokoisia. Mutta kuka välittää? Käsityössä pitää näkyä et se on käsin tehty! Toivon, että tämä lämmittää saajansa mieltä (ja päätäkin jos ne hiukset lähtee).

Viime vuoden keräyksessä toivottiin kovasti mustia myssyjä. Harmi vaan, että myssytarkoituksiin sopivaisissa bambuissa tai puuvilloissa on usein vaan heleitä ja iloisia kesäisiä värejä. Olen lankatoimittajille itkenyt sitä, että me (varsinais)suomalaiset vaan tykätään mustasta – kesälläkin! Ollaankohan me jotenkin synkkää kansaa?

Talvipimeässä mustan langan neulominen ei kuitenkaan ole kovin mukavaa. Ainakaan tällaiselle ikänäköiselle. Joka tapauksessa päätin tehdä edes yhden mustan. Lauantai-iltana loin silmukat. Tarkoituksena oli tehdä pientä kahden silmukan palmikkoa, mutta kun edes 2 o, 2 n ei onnistunut (ekat kaks kerrosta oli aikamoista helmineuleresori-"muunnelmaa”) niin päätin mennä yli siitä missä aita on matalin ja tehdä ihan vaan sileää… Matleenalta sentään kekkasin tehdä joka seitsemäs kerros yhden nurjan raidan.

Puikkoina oli 3 mm Addin 50 cm pyöröt alusta loppuun, silmukoita 128 ja langan menekki tasan kerä eli 50 g Blend Bamboota. Noi viiskytsenttiset on muuten ihan parhaat koot juuri pipo/myssypuikoiksi. Harmi vaan ettei niitä ole kovin helppo saada. Addin bambupuikoissa on sellainenkin vaihtoehto.

Omasta mielestäni hatusta heitetyt kavennukset näyttää aika kivalta:

Seuraavaa myssyä vasta suunnittelen, mutta on mukavaa huomata miten monta käsityön tekijää on jo mukana! Varsinkin facebookryhmässä tuntuu olevan kivan vilkasta! Jos olet facebookissa niin käy ihmeessä liittymässä!

Keräysaikaa on siis 12.2. asti ja Tyks kampanjan myssyjä voi tuoda Salossa meille Anjalinllle ja Turussa myssyjä vastaanottaa Käsityö-Elisa Brahenkadulla. Toki niitä voi viedä myös suoraan Tyksiin.

Helinän kans kaffel

Sainpa Helinältä haasteen. Pitkiin aikoihin en oo haasteisiin vastannu mut nyt oli jotenkin ihan sopiva päivä kahvitteluun...

  

        “Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidän bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön,

                      luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai 

             lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissä! 

                       Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit 

            mukanasi (Copy/Paste). (Ei ole aivan pakko jakaa :) Esitän kysymyksiä, 

                       mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen ääressä

             ystävän kanssa keskustellessa. Mitä sinä 

                      vastaat seuraaviin kysymyksiini? Voit myös vastata kysymyksiin pelkästään alokuvin.“

Pullakahvia ei saanut, ellei vastaisi kysymyksiin.

1. Mikä on sisustustyylisi?

Olen ihan tyylitön. Tärkeintä on et on mukavaa ja suht koht siistiä ja viihtyisää. Mööpelit on osin perittyjä ja osin itte hankittuja (siihen aikaan ku vielä tein oikeitä töitä ja sain oikeaa palkkaa). Sohvat ja sänky porukoilta, teeveetaso ex-naapureilta, keittiön pöytä ja kirjahylly itse hankittuja jne. Tärkeintä on et kämpäs voi olla, elää ja viihtyä. Omat sisutuselementtinsä tietty tuo blogikissa Tassu. Voi olla, et panostaisin sisustukseen enemmän jos en olis talvisaikaan kuus päivää viikos töissä ja kesällä koko ajan mökillä. Mä kuitenkin tykkään kamalasti olla kotona. Täs huushollis ei missään näy et tääl asuis joku käsityöihminen.

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustaessasi?

No en mihinkään. Makkari/työhuone on ”varjon” puolella ja siellä vaan nukutaan ja tehdään tietsikalla työjuttuja. Olkkarissa ei tarvii sisustaa ku tärkeintä on näköala, joka on alituisessa muutoksessa sään ja vuodenaikojen mukaan:

Tosin sitä ei oo viime aikoina pal tarvinnu katella ku aina ku on kotona ni on pimeää… Kuvassa tän iltapäivän maisema juuri auringonlaskubn aikaan.

3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa?

En mihinkään. Mulla on tuhlailusta aina huono omatunto. Mut kirja-alessa tuhlaan aina. Visa vinkuu ja sit selittelen ittelleni miten halvaks ne alekirjat tulee ku annan niitä kummitytölle perinnöks tai äidille luettavaks tai kässäkirjoja puotiin kaiken kansan selailtavaks.

4. Mihin käytät paljon rahaa?

No mulla ei koskaan oo paljon rahaa käytössäni, mut jos joskus on vähän enemmän tilillä ni ostan puotiin lisää lankaa. Ne hankinnat ei aina oo kovin järkeviä mut yleensä ihania…

5. Mistä onnesta unelmoit?

Ihan tavallinen arki on mun juttu. Tällainen kotona vietetty vapaapäivä ilman mitään suunniteltuja menoja ja velvollisuuksia on parasta. Suuri unelmani on jo täyttynyt oman pienen lankakauppani myötä. Ehkä se, että puoti pysyy pystyssä edelleen ja menestyy ja kehittyykin. Että läheisillä ihmisillä olis kaikki hyvin. Aika vaatimattomia on mun unelmat… Tavisarjen lisäksi hyvät yöunet, mökillä olo, sauna, ilta-aurinko sielunmaisemassa…

 6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?

En haluu ajatella. Jos alkaa miettiä kaikkea kamalaa ni siinä menee yöunet ja todennäköisesti ne myös toteutuu. Uskon nimittäin ”itseään toteuttaviin ennusteisiin” (en muista mistä toi termi on tullu) et jos ajattelee positiivisia niin asioiden on taipumus toteutua ja samaa pätee myös toisinpäin. Jos me koko ajan mietitään et mitä kamalaa voi tapahtua niin alitajuntamme ohjaa tekemään valintoja, jotka johtaa just siihen suuntaan. Siispä parempi vaan haaveilla ja unelmoida hyvistä asioista – niillä on taipumus toteutua! Olen itte elävä esimerkki:

 

Lapsesta asti haaveilin ja nyt jo melkein 13 vuotta takana omaa pikkuista lankakauppaa…

Moniin asioihin ei voi vaikuttaa, mut siihen, miten itse niihin suhtautuu voi ainakin yrittää. Ja jos huono onni kohtaa ni se on sit sen ajan murhe.

 7. Missä asiassa olet tunnollisin?

Verot pitää maksaa. Ehkäpä toisille annetut lupaukset. En koe olevani kovin tunnollinen. Esim. uudenvuodenlupauksia en enää tee ku en niitä kuitenkaan pidä. Asiakkaillekin sanon aina et pitää sopia päivämäärä – muuten en saa aikaseks mitään. Mulle ei sovi sellainen et sanotaan et ”ei mikään kiire”.

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?

Ihminen on ihminen ja tekee virheitä. Anteeksiantamatonta on se, jos joku on tahallaan ilkeä tai loukkaa toisia.  Tosin sekin on usein niin et ihmisellä on itsellään paha olla ja se näkyy toiminnassa muiden kanssa… Vaikee kysymys. Tärkeille ihmisille antaa anteeksi melkein mitä vaan. Aikaa myöten ainaski.

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?

Me ollaan niin erilaisia! En osaa sanoa et mikä on naisen ja mikä miehen. Me ollaan ihmisiä kaikki. Munst joskus tuntuu et mulla toimii joku ns. miehinen ominaisuus paremmin ku Karvisella ja joskus päinvastoin. Esim mulla toi logistiikka arjen asioissa pelaa vaikka sitä pidetään yleens miesten juttuna .

10. Mikä on miehen paras ominaisuus?

Järkiperäinen suhtautuminen asioihin silloin ku on oikeasti katastrofitilanne. Syli ja kainalo ku tuntuu silt et maailma murjoo.

Ja tämä haaste lähtee eteenpäin

Suden silmukoille

Intsulle

Jossulle

Mammutille

Piikulle

Tämmössi täl kertaa. 

Muistakaa Ystävänpäivän Sytomyssykeräykset ympärs maata!