Harry Potter -huivi ja kissasukat

Sain joskus syksyllä vinkin, että suvussamme on pikkuneiti, joka varmaan tykkäisi Harry Potter -huivista. Jouluksi oli tähtäsin, sitten tammikuun alussa olevaan synttäriin... No hiihtolomaksi sentään valmistui!

Tällainen vanha täti kun olen, niin oli pakko etukäteen tiedustella tytön äidiltä, että kumpikohan on tärkeämpi asia: tismalleen oikea väri vai se, ettei lanka kutita. Oikea väri oli tärkeämpi.

Lankana tässä oli teetee Salla, menekki punaista (väri 22) 4 kerää ja keltaista (väri 17) kolme. Pyörönä Addin mainiolla CraSy Trio bambuilla tikuttelin 25 kerrosta kumpaakin väriä vuorotellen. Oli muuten puuduttavan tylsää tikuteltavaa. Varsinkin kun koko ajan mietin et kelpaakohan se sittenkään. Kun tämmöinen vanha täti ei noista esiteineistä oikein tiedä... 

Muhkeilla hapsuilla vielä lisämittaa. Ja olipa iloinen ylläri, kun hiihtoloman alussa sain kuvaviestin ja kiitokset! Kuulemma huivia käytettiin sisälläkin!

Taas on tovi vierähtänyt edellisestä postauksesta. Edelleen kiukuttelen uuden tietsikkani kanssa. Monta kivaa juttua on elämässä ollut, vaikka ilkeä viirus koko ajan väijyy kaikkea tekemistä ja olemista. Tassun kanssa vietettiin muutama kiva "hiihtolomapäivä" äidin ja isän luona mökillä. Ulkoiltiin, pelattiin korttia ja poltettiin risuja.

Toinenkin kiva reissu suuntautui saaristoon. Juhlistettiin 48 vuotta kestänyttä ystävyyttä (vaiks me ei olla ees niin vanhoja). Ulkoiltiin, herkuteltiin, naurettiin, laulettiin ja valvottiin aamukolmeen! 

Tuliaisia ei ollut lupa viedä, koska muutenkin kaikkea kamaa on liikaa. Mut pitihän sitä mökkiläiselle jotain keksiä. Koska mökit on oikeasti pakkotyöleirejä ja varsinkin kesällä tarvitaan virkistävää työjuomaa, niin ötökkäsuojat juomatölkeille Campanasta:

Tilauksesta tikuttelin vaaleanpunaiset kissasukat. Kissan piti ehdottomasti olla valkoinen. Nämä ovat menossa 50-vee lahjaksi asiakkaan tyttärelle. Koska tytär on pienijalkainen, niin tein lasten sukkien mukaan teetee Pallaksesta. valkoista ja harmaata riitti kerät, vaalean punaista meni 2 kerää.

Puikot 3 mm Addin Bambut.

Kuvassa katit näyttävät vähän länkisäärisiltä. Asia korjaantui, kun kostutin tassut ja ojentelin suoriksi. 

Hännän alla tietenkin pyllyreikä :)

Kivoja "merkkipäiviäkin" on vietetty. Helmikuussa tuli kuluneeksi 19 vuotta siitä, kun minusta tuli lankakauppias ja viikko sitten verkkokauppa täytti seitsemän vuotta! Eipä tässä tilanteessa pahemmin voitu juhlia ja synttärilankatarjouskin meni mönkään kun jonkun typerän verkkokauppapäivityksen vuoks meidän alekoodi ei viime sunnuntaina toiminutkaan! Otetaan nyt vahinkoa takaisin ja tänään verkkopuodista saa sukkalangoista miinus 20 pinnaa alekoodilla SYNTTÄRIT2021. Testasin sitä aamulla ja varmistin et nyt toimii. Mun mielestäni kaikkein rumin kirosana on PÄIVITYS! 

Viime yönä kellot käännettiin taas kesäaikaan ja tietenkin mökkihöperöllä alkaa tulla mökkikuumetta. Varsinkin kun puhutaan liikkumisen rajoituksista Turussa, mutta omalle mökille saa mennä... Pitää vielä odotella jäiden sulamista:

Blogikissa Tassu ottaa kaikki uutiset ihan rennosti... Ja kiittää mukavista terveisistä, joita on saanut muutamastakin suunnasta!

Strömsö-villapaita

 Missä on missä on mun Strömsö? Viime päivien korvamatona Annika Eklund. Siis tässä on tässä on mun Strömsö-villapaitani:

Lankana teetee Salla, menekki yht 495 g, puikot 3½ ja 4½. Sukkapuikkoja, koottavia pyöröpuikkoja ja hihoissa CraSyt. Pohjaväriä meni 8 kerää ja kuvioväriä 2. Strömsö-villapaidan ohje löytyy Ylen sivuilta.

Onko joku joskus kuullut mun sanovan, etten enää ikinä enää tee kirjoneuletta? Joo - niin minäkin. Ja taas sorruin. Karrokeneuleetkaan ei oo mun juttu - painava ja kuuma systeemi sylissä pyöriteltäväksi ei oo kiva. Ja tunnetusti mun mielestä saumatkin on kivoja, joten miks ihmeessä? No ku kaikki muutkin! Olenko siis laumasielu?

Ohje oli selkeä! Kerrankin mulla on monta positiivista asiaa kerrottavana. Tykkäsin siitä, että siinä oli monta lankavaihtoehtoa ja siinä neuvotaan tekemään MALLITILKKU! Ja siinäkin, että tilkkuun luodaan 30 silmukkaa eikä 18. Tätä asiaa paasaan aina töissäkin. Yleensä ihan turhaan. Ihmetyttää tosi paljon kun noissa islantilaisten neuleiden ohjeissa neuvotaan ostamaan sitä ja tätä puikkoa ja kaikki tekee just niin eikä ollenkaan huomioi omaa käsialaa! Toki lankakaupan tätinä pitäis olla ylen iloinen kun saa kaupaksi 3,5 sukkapuikot sekä 40 ja 80 cm 3,5 ja 4,5 pyöröt... Halvimmillaankin ne maksaa monta kymppiä ja voi olla ihan väärän kokoiset... Olipas taas susumainen myyntipuhe :) Mut tässä ohjeessa sanotaan suoraan et puikot voi olla myös jotain muuta kokoa. Siitä 👍vaikka en siitä ohjelmasta muuten kauheesti tykkää. Ovat liian pirteitä tyyppejä mun makuun. Jos ohjeessa jotain moitittavaa, niin "kaula-aukko" oli mainittu 5 kertaa! Pitääkö katsoa läpi sormien ku ne on ruåtsinkielisiä? Se on pääntie! Sorry - ma nyt vaan saan näppylöitä kaula-aukosta kun kyseessä on ammattilainen. Se ei oo virhe vaan ihan vaan mun ikioma korvienväliskitsoilu.

  Valmiin neuleen pyöräytin 30 villaohjelmassa sunnuntai-iltana. Kuivasin tasona ja kas: Taas saa todeta, että vesi vanhin voitehista! Käsialan epätasaisuudet silisivät kummasti!

Miehustan alaosa ja hihat neuloituivat ihan ittestään. Kaarroke sen sijaan vei koko viikonlopun. Koska halusin vaan päästä kirjoneuleesta eroon ja tehdä viikolla jotain hauskempaa kässyä. Nykyään mulla on aika usein tapana siivota sunnuntaisin. Koska imurointi on kamalaa, niin imuroinnin jälkeen palkitsen itseni neulomalla muutaman kerroksen. Tällä kerralla homma meni päinvastoin: 4 kerrosta kirjoneuletta ja palkinnoksi SAIN imuroida! Päivä jatkui: 4 kerrosta kirjoa, palkinnoksi lenkille, 4 kerrosta kirjoa, palkinnoksi lattian moppaus, 4 kerrosta kirjoa jne... Viimein lankojen päättely ja p-pöntön kuuraus iltakymmeneltä! Oli pakkokin pitää taukoa aina neljän kerroksen välein - nutun pyörittäminen aiheutti sen, että jännetupit alkoi huutamaan hoosiannaa jo aamupäivällä! Minä en todellakaan tykkää tehdä kirjoneuletta, mutta valmista tuli eikä ollenkaan hullumpi lopputulos! Kotikin on ihan asuttavassa kunnossa:)

Olihan siinä sunnuntaissa jotain ihan mukavaakin. Helmikuun lämpöennätyspäivänä köllötin parvekkeen soffalla neulomassa musaa kuunnellen. Normisti partsi on ihan turha (paitsi Tassun mielestä). Talvella liian kylmä ja kesällä siellä paistuu. Olihan yks päivä vuodessa, kun siellä oli just sopivaa!