maanantai 26. syyskuuta 2011

Syksy



Kahden viikon aikana mökille oli tullut syksy.


 


Syksyisissä puuhissa meni meidänkin viikonloppumme. Jääkaappi sulatettiin ja soutuvene nostettiin talviteloille. Haikeaa.


 


Mutta kuka oli se älypää, joka keksi lähetä sunnuntaina metsään? Kuka oli se älypää, joka vielä lähtiessä haki ämpärien lisäksi vielä muovikassinkin mukaan. Varmuuden vuoksi kun oltiin lähdössä vähän kauemmas…


 


Näitä peratessa meinikin sit melkein puolille öin.


Tassu oli mukana sienimetsässä projektipäällikkönä. Elämänsä pisimmän metsäkeikan jälkeen illalla maistui uni:


 


Aamulla mun oli pakko saada neuloa vähän ennen töihin lähtöä. Kiireeksihän se taas meni. Onneksi vauhtia ei kuitenkaan ollut liikaa ja huomasin ajoissa… Aika suuri otus se on!


 


Muistakaa et noi hirvivaroitusmerkit teiden reunoilla ei ole siellä ihan turhan takia!

lauantai 24. syyskuuta 2011

Hassu hattu, komia nappi, sukista ja viikon frillat



Eilisiltana puodissa oli Salon Seudun kädentaitajien Sukkateemailta. Yllättävän monta osallistujaa oli illassa – varsinkin kun monikin sanoo että tekee ”vain sukkia”. Mun mielestäni jos joku osaa neuloa sukan niin osaa neuloa ihan mitä vaan! Sukassa kun on kaikki perusasiat, joita neulomisessa tarvitaan. Kaikki muu on muunnelmia sukankutomisessa opituista perusteista.


Sukka on hassu asia, joka herättää tunteita. Lähes jokaisella on se ”ainut oikea tapa” neuloa sukkaa. Kevään sukkakurssilla huomasin miten monipuolinen ja jännittävä sukkien neulomisen maailma on… Ei tuollaisia tule ajatelleeksi. Tiedän, että Kädentaitajissa on monta neulojaa, jotka ovat paljon kokeneempia ja parempia neulojia, kuin minä – toivon kuitenkin, että jokaiselle jäi jotain reppuun illasta.


Ja valmistauduinhan minä iltaan:


 


Oli varsia valmiina neljä kappaletta. Jossain kantalappu valmiina kantapohjaa varten ja muutama pelkkä varsi erilaisia kantapäitä varten. Aamulla vielä laitoin alulle kaks sukkaa pyöröllä siltä varalta et jotain kiinnostais. Ei kiinnostanu. Oltiin kaikki samaa mieltä, et sukankutomisen pitää olla kivaa eikä pyöröpuikolla vemputtaminen oo. Jos on pakko neuloa kahta sukkaa samanaikaisesti niin tehtäkööt se edelleen sukkapuikoilla… Eniten kuitenkin kiinnosti aloitus kärjestä! Kamerakin oli mukana, mutta kuka nyt oli muistanut kuvia ottaa?


Kakspuolikkaiden sukkapuikkojen vannoutuneena fanina kidutin itseäni viikolla yhden illan ysin ja 12-numeroisten puikkojen parissa. Seurauksena hauska hattu ja hartiajutska:


 


Hatun neuloin 9 puikoilla. 36 silmukkaa ja suora putki, johon solmittiin nyöri. Tätä voi pukea päähän monell tavalla:


 


Iloisena päivänä nappulat kaakkoon ja tötterö ylös!


Harkitsevammin donitsi pään päällä:


 


Tyylikkäänä hattumaisesti:


 


Hartiajuttu vaati Salon Napin suurimman maissinapin kiinnitykseen.


 


Lanka: Marks&Kattens Tokyo (45% villaa ja 55%akryyliä, 50g=35m), Puikot pipossa nro 9 ja huivissa nro 12 pyöröt (Addi). Menekki koko settiin 7 kerää eli 350g.


 


Eikä pidä unohtaa viikon frilloja! Kerros kerrokselta uteliaille neulomista näyttäessä on valmistunut pikkupikkufrilla:


 


Lanka: Butterfly 1 kerä (12 m), puikot: toinen taisi olla 6½ ja toinen 5½… Ku puikon koolla ei oo mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Muovit tai bambut on kevyemmät.


Ja tämän viikon frillatulokaskin on päätynyt puikoille:


 


Papillonissa on hauskoja pikkupikkupampuloita verkkolangan reunassa:


 '


ja monta väriä:



Huomenna unohdetaan frillat ja mökkihöperöiydtään sienimetsään.


Hyvää viikonloppua teillekki!


P.S. Siis onhan tuo hartiajuttu oikeesti huivi? Onhan se kun itse saa määrätä säännöt. Siispä tiimalasin muotoinen hartia"huivi" ja viikon frilla päätyvät Hulluun HuiviVuoteen numeroilla 25 ja 26...

maanantai 19. syyskuuta 2011

Huovutettuja palmikkojalattimia



Ensimmäistä kertaa viiteen kuukauteen ollaan vietetty kaupunkiviikonloppu. Vaikka keväällä mökkikauden alkua ei millään jaksais odottaa niin tahän aikaan vuodesta on ihan mukavaa olla välillä kotonakin. Varsinkin kun kahden kuukauden mökkielämän jälkeen Tassu päätti heittäytyä reissustressaajaksi ja pissiä kuljetuskoppaansa aina matkalla… Jospa muutama päivä paikoillaan tekisi sillekin hyvää. Tänä aamuna tuli vähän sellainen olo, että olikohan sittenkin väärä päätös kun aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja meri oli peilityyni:


 


Ei tässä kotimaisemassakaan mitään vikaa ole mut…


 Kerrankin ei ollut kiire kaahata lauantaina töiden jälkeen Turkuun, joten käytin tilaisuutta hyväkseni ja kävin Lillanissa tutustumassa Ida-Marian luokan ILOMIELI-tekstiilinäyttelyyn. Otin kuvia, mutta en täällä rohkene julkaista ilman lupaa, joten käykää itse katsomassa taidokkaita töitä ja virkistäviä oivalluksia käsityön keinoin toteutettuna.


Viikonloppuun kuului kerrankin jotain muuta kuin klapisulkeisia tai sieniä. Siispä lauantaina tehtiin oikeaa ruokaa, jonka jälkeen otin (vain) tunnin päikkärit. Sitten sohvalle neulomaan! Nyt on valmiina parit huovutetut jalattimet.


 Ensin verestin sukan neulomista pyöröpuikolla. Paksu lanka – pienempi kärsimys. Tämä ei edelleenkään ole mun juttuni, mutta tarvittaessa osaan.


 


Oli kuitenkin hauskaa kun valmiiksi tuli kerralla molemmat sukat, joten jatkoin samalla linjalla:


 


Aamulla päättelin ja kursin saumat kasaan (samalla kun katsoin YLE:n uutisia frillahuivilankojen suosiosta) ja lykkäsin tekeleeni pyykkikoneeseen saamaan viime silauksen.


 


Molemmissa lankana Sandnesin Fritids (100% villa, 100g=140m) ja puikko Addin 120 cm pitsipuikko nro 6.


 Palmikkosukat:


 


Menekki 121 g, koko n. 40.


 Palmikkotossut:


 


Menekki 134 g, koko n 37


Tässä molemmat vielä kuivumassa auringossa olkkarin ikkunan alla:


 


Tassu otti kaupunkiviikonlopun oikealla asenteella eli rennosti:


 


Pari kertaa hän pääsi uusien hienojen valjaiden kanssa pitkälle kävelylle rantaan. Vanhat valjaat piti heittää roskiin kun olivat siellä kuljetuskopan pohjalla pissimielenosoitusten aikana eikä niitä saanut hajuttomaksi mitenkään! Eipä ole helppoa pienen kissan elämä ilkeiden palvelijoiden kanssa. Kun sukat ei kelvanneet kissalle niin kokeiltiin miltä näyttäisi hieno hiusdonitsi häntäkoristeena…


 


Tassu varmasti kiitti onneaan kun me iltapäivällä lähdettiin kohti Pippurimyllyä. Paikka on kaikin puolin legendaarinen – meille erityisesti siks kun ekat treffit oli siellä… Tällä kertaa treffattiin äiti ja isä ja ruoka oli (kuten aina) herkullista. Kiitos! Ruoka sulateltiin kävelemällä jokirantaan juuri sopivasti Katri Helenan esiintymisen alkuun. Turun päivän ilotulituksista kuulimme vaan paukkeen. Ihana rentouttava viikonloppu takana ja edessä…kukapa tietää millainen viikko!

perjantai 16. syyskuuta 2011

Tunnustuksia ja Tunnustus


Jos joku tän blogin lukija vielä kuvittelee, että blogin pitäjä on joku oikea neuloja ja vakavasti otettava lankakauppias niin viimeistään tämän postauksen jälkeen voi nekin harhaluulot heittää romukoppaan… Tunnustan neuloneeni...


Eilen illalla tuli sieppi, ja päätin kiduttaa itseäni viimeisen kerran frillahuivilangoilla. Ensin valmistui tämä:


 


Lanka: Frilly, puikot 5,5 pitkät muoviset, menekki yks kerä eli 100g. Valitettavasti tästä huippusuositusta langasta on jäljellä vain turkoosia ja sinistä. Iloinen uutinen on, että loka-marraskuun vaihteessa tätä on taas runsaasti saatavilla! Kymmentä väriä, joista 4 uusia. Varauslista on jo olemassa.


Seuraavaksi tikuttelin menemään eilen tulleesta Eline-langasta (150g=105 m, 9,80eur) paketin mukana olevan ohjeen mukaisen huivin:


 


Pakko sanoa, että tämä on tähänastisista frillahuivilangoista mukavin neulottava. Huivissa on 12 silmukkaa. JOS teksin toisen niin laittaisin 10 silmukkaa ja saisin vähän pidemmän.


Värejä on yhteensä 11. Neljä yksiväristä:


 


Ja seitsemän kirjavaa:


 


Mielessäni vilahteli päivän mittaan miten hauska tämä lanka olisi esim. jonkin jakun hihansuissa tai kauluksessa…tai tyynynpäällisessä…tai laukussa…


Ja kun iltaa oli vielä jäljellä niin kympin uutisten aikana ”neuloin” Suuressa Kässylehdessäkin esitellystä Marks&Kattensin 2-fingersistä tuubin. Koko 200g kerä meni (muistaakseni 35 m). Puikkoja ei ollut vaan lanka neuloutui etusormilla. Puodissa on 4 väriä ja langan hinta 36 euroa.


 


Kaks viimeistä sorttia ovat puodissa ”In&Out” eli vain tämä erä on saatavilla, joten jos kiinnostaa niin pitääpi olla nopea. 


Ei näitä tekeleitä nyt varsinaisesti käsitöiksi voi kutsua, mutta Hullun Huivivuoden saldoon ne kuitenkin menee. Siis onhan ne huiveja sentäs! Taitaa olla numerot 22-24.


 Kaikkien näiden eilen valmistuneiden lisäksi ehdin vielä töiden jälkeen käymään Greipissä. Oli seerumia, ultraa, liftiä, aromaa ja vaikka mitä ja noustessani hoitotuolista peilistä katsoi ihan uus tyttö! Ei silmäpusseja, ei mustapäitä, ei kolmoisleukaa (vain kaksois) eikä edes viiksikarvoja puhumattakaan breesnevikulmakarvoista! Kiitti äidille ihanasta nimpparilahjasta!


Viikon aikana olen kyllä yhden illan ihan viettänyt kotosallakin soffalla neulomassa. Ja mielessäni ihmetellyt miks mä en oo mukana Sukkasadossa… Mut siitä myöhemmin.


Näiden epäkäsitöiden jälkeen melkein nolottaa kertoa, että sain Päiviltä Tilkut&Kudelmat – blogista komean pokaalin:



Kiitos Päivi!


Tunnustuksen myötä pitäisi kertoa 10 uutta asiaa itsestäni. Kovin on vaikeaa keksiä uusia asioita kun olen jo tainnut lörpötellä kaikki juttuni täällä blogissa… Mökkihöperyyden lisäksi mulla ja Päivillä on muitakin yhteisiä saioita. Käykää lukemassa kohdat 2-5 Päiviltä ne on aika yks yhteen omieni kanssa… Viitosen kohdalla vaan se poikkeus, että kun aloitan lauseen ”Mä sain kuningasajatuksen!” niin Karvisparka saa sydämentykytyksiä ja alkaa etsiä pakoreittiä…


No yks hauska ”paljastus” tuli mieleen… Kun tuo Tassu on meidän yhteinen, mut asuu mun luona niin Karvisen pitää maksaa mulle elatusapua kissanruoka ja –hiekkakuluihin. Elatusapu maksetaan tyhjien karhutölkkien muodossa, joita meikä kerää takaluukkuunsa ja unohtaa sinne. Sit jossain vaiheessa takaluukus on kolme muovikassillista… Eihän sitä voi niin suurta määrää kerralla palauttaa. Jos vaikka joku tuttu näkis! Joten ripottelen yhden muovikassillisen lähikauppaan, josta ostan porsaansuikaleita tai sydäntä, toisen Salon kookauppaan, josta ostan purkkiruokaa ja kolmannen Lidliin, josta ostan kissanhiekkaa....


Toinenkin kiva blogitunnustus tuli viikolla puhelimitse. Iloitsen siitä, että nämä höpöhöpöjutut tuovat hymyä jonkun ihan tuntemattoman huulille! Jätän tällä kertaa pokaalin jakamatta edelleen, koska on niin vaikeaa valita kymmenen kaikkien niiden kivojen blogien joukosta, joita lukiessa itse tulen hyvälle mielelle.


P.S. Arvatkaas mitä kysyi päivän ensimmäinen asiakas puodissa? ”Miten tätä lankaa kudotaan”? Arvatkaas onko puodin pöydällä taas yks keskeneräinen frillahuivi

tiistai 13. syyskuuta 2011

Lussukka myssykkä



Alan pikkuhiljaa oppia, ettei vuorokauden mökkireissulle kannata raahata mukana viittä eri kässyä ja kiloa lankaa. Ainakaan tähän aikaan vuodesta, kun aika kuluu ihan johonkin muuhun, kuin neulomiseen. Jotain pientä kuitenkin valmistui Tassun rymistettyä mut hereille sunnuntaiaamuna ennen kukonlaulua:


 


Myssykkä. Malli 38 uusimmasta Modasta. En nyt ihan tarkkaan sitä ohjetta lukenut, mutta on tämä jotain sinne päin.



Tavoistani poiketen neuloin vielä koristeruusunkin odotellessani auringonnousua ja kun lankaa oli sopivasti jäljellä.


 


Lanka: Sublimé Lustrous extrafine merinowool DK. Menekki vain 48g! Puikot: Knit Pro pyöröt 3½ ja 4 ja tavalliset metalliset sukkapuikot nro 4 (jotka luiskahteli koko ajan lattialle, kun olivat liian painavat tähän lankaan).


 


Lanka on uskomattoman kevyt ja rakenteeltaan mielenkiintoinen. Merinovillasydämen (67%) ympärillä on lankaan kaunista kiiltoa tuova polyamidiverkko (33%). 25g:n kerässä on lankaa 95 metriä! Tykkäsin neuloa. Tää lanka on muuten uusimman Modalehden lukijatarjouslanka. Puodissa on mallilehti, josta löytyy Modassa julkaistujen mallien lisäksi muitakin ohjeita tälle langalle ja valikoimassa 6 väriä.


En muista koskaan kokeneeni pettymystä Sublimén lankojen kanssa, mut miks ihmeessä niille täytyy keksiä noita hirviömäisiä nimiä? Meneppä lankakauppaan kysymään että onko teillä myynnissä sitä sublimelustrousextrafinemerinowoolDK:ta? Nimihirviön vuoksi saattaa joltain tämän langan ihana keveys jäädä kokonaan kokematta! Anjalinilla tämän langan nimi on yksinkertaisesti Lussukka.


 Lussukkamyssykän lisäksi viikonloppu sujui tutuissa merkeissä. Sienisaalista ei enää viitsi edes kuvata. Kymmenen litraa niitä taas tuli metsästä kotiin. Ja ensi kesän puut on pinottuna puuvajassa. Ruokapuoleen tuli vaihtelua uuden hankinnan myötä:


 


TL-tukun loppuunmyynnistä löytyi savustuspönttö halvalla ja sitähän kokeiltiin pakastimesta löytyneillä kevään saaliskaloilla. Homma vaatii vielä vähän harjoittelua, mutta nälkä oli hyvä mauste ja kyllä nuokin kalat syödyksi tuli vaikkei suolaus ollutkaan ihan onnistunut…


 Tapansa mukaan projektipäällikkö valvoi kaikkia mökkitoimiamme tarkalla silmällä. Välillä se osallistui itsekin hommiin ja välillä se zoomaili meitä yläilmoista:


 


Alkavan syysmyrskyn keskeltä toivottelemme mukavaa alkanutta viikkoa!

perjantai 9. syyskuuta 2011

Tunnustus ja muuta hyvää mieltä



Tämä blogi on saanut ruusuja kahdeltakin suunnalta. Kättentöitä-blogin Jaanalta ja Pamin Puminoista Pamilta. Kiitämme ja kumarramme ylpeinä ja tyytyväisenä kehräten.



Tähän kuuluu viisi kysymystä ja me Tassun kanssa ajateltiin vastata näihin yhdessä, koska Tassuhan se nykyään on blogin päätähti kun Susulta ei noit silmukoit oikein synny. Ja Tassu on ihan varma, että Ansa ja Oiva ovat tämän tunnustuksen oikeat lähettäjät.


1. Lempiruoka


Tassu: Ahvenfileet, Susu: Pippuripihvi mediumina, Karvisen itämaiseen tapaan maustetut ”mättöruuat” on kans herkkuja.


2. Lempimakeinen


Tassu: Ahvenfileet ja itse pyydystetty myyrä, Susu Salmiakki


3. Lempiluettava


Tassu: Sanomalehdet klo 4.18 yöllä jos on tylsää ja ruokakuppi tyhjänä. Susu: dekkarien ahmijaksi tunnunstaudun. Yritän välillä sivistää itseäni ”oikealla” kirjallisuudella kuten nyt meneillään olevalla Sofi Oksasen kirjalla, mutta mun mielestäni lukemisen pitäisi olla mukavaa ja viihdyttävää…


4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä:


Tassu: Äiskän täysvillaisien lankojen riepottaminen pitkin kämppää kuten tänään sängylle unohtunut Fritidskerä. Ja tietenkin kehrääminen. Susu: aina ja kaikkialla.


5. Lempielokuva:


Tassu: Luonto-ohjelmat, Susu: Kaikki Meryl Streepin leffat.


Nämä ruusut pitäisi myös lähetää eteenpäin viidelle. Tällä kertaa jaan ruusuja kaikille teille, jotka jaksatte täällä käydä lukemassa ja kommentoimassa. Kommentit lämmittävät aina. Kiitos teille.


Tällä viikolla on sattunut monta muutakin hyvän mielen asiaa. Sain alkuviikolla Imatralta kortin, jossa kiitettiin hyvästä palvelusta:



Melkein itku tuli kun luin tekstin. Sitä vartenhan mä puodissani olen!


Piiku poikkesi Haminasta tullessaan hakemaan vähän lankaa ja toi tuliaisiksi korvikset jotka on niin mua:



Meinasi tästäkin tulla itku kun jo vuorokauden sisään olin toisen hävittänyt! Mä olen onneton korujen suhteen… Onneksi tänään isä löysi kadonneen puodin takapihalta!  


Sukkapäivien hittijuttu on ollut edellisen postauksen balleriinatossut. Itse kuitenkin tykkään eniten näistä kääntövarsisukista, joita on nyt kaksi:



Puikot: 3½ pitkät ja sukkapuikot. Menekki 103 g, teeteen Pallasta. !00g olisi pitänyt tähän kokoon riittää, mutta kun vauhtiin pääsin, niin vartta pistelin menemään ohjetta pidempään ja lanka loppui sit kärkikavennuksissa kesken.


Tänään äiti ja isä olivat puodissa tekemässä kaikki työt ja minä vaan huvittelin ”mukamas töissä” . Kiitos avusta ja ruusut myös teille!



Eilen illalla luulin seonneeni. Puistelin pahaa arvaamatta mattoja tuossa parvekkeen ulkopuolella kun näin KERROSTALON uivan satamassa! Piti oikein ottaa kakstehot pois, hieroa silmiä ja katsoa uudelleen. Kerrostalo oli ja pysyi siellä… Uutisista se sitten selvis etten nähnyt höpöjä vaan kyllä siellä kerrostalo oli. Tänään se on siirretty paikoilleen:



Kaikkea jännää tapahtuu ja huomenna viimeisen sukkateemapäivän jälkeen taas saareen. Mitähän siellä odottaa? Sienia? Aurinkoa? Meri? Sauna? Myrskylyhdyn valo pimenevässä syyskuun illassa? Tassu ainakin kerää punkkeja ja hiiriä, minä EN värjää. Hiukan tyhjä olo kun on vaan kaksi kässyä kesken. Nyt voisi aloittaa jotain uutta, mutta runsaudenpula vaivaa.


Hyvää viikonloppua teillekin!

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

2,5 paria jalattimia



Viime päivät olen yrittänyt ankarasti tikutella jalattimia. Syynä on ympäri maata teeteemyymälöissä  tällä viikolla järjestettävät Sukkien neulomisen teemapäivät. Anjalinilla niitä vietetään huomisesta torstaista lauantaihin.


 


Jossain vaiheessa päätin neuloa vaan yhden mallisukan ja niille kaverit sitten myöhemmin…


 Mallisukkiahan puodissa tietenkin on ennestään, mutta pitäähän teemapäivillä olla jotain uuttakin.


 


Austermanin Aloe Veralla ja Jojobaöljyllä terästetty Step yksivärisenä. Pitsiraitasukka:


 


Puikoilla nro 2, menekki 71 g.


 


Yksinkertaisen kaunis malli, joka pikkupikkupuikoilla vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.


 Stepin syksyn uudet retrovärit rantautuivat puotiin eilen:


 


Mainoksen ballerina piti tietenkin olla myös livenä näytillä. Ajattelin sen tikuttelevani tuosta vain, mutta ohjetta tavatessani totesin, että siihen on samaan syssyyn ympätty kaikki mulle "hankalat" jutut. Eli kärjestä aloittaminen, kiilakantapää ja virkkaus!


 


Lanka: teetee Pallas, menekki 67 g, puikot 3½ ja virkkuukoukku 3½. Napit tietenkin naapurista eli Salon Napista.


 



Pakko myöntää, että Outi Markkasen ohje oli niin selkeä, että jopa minä selviydyin ihan kohtuullisesti. Pakko laittaa myös tämä surkea kuva todisteeksi siitä että niitä todellakin on kaksi ballerinaa. Kuvassa ne on aika pöllön näköiset, mutta jalassa kivat (katsokaa vaikka mainoksen kuvaa jos ette usko).


 


Tää on mielestäni kaikkein hauskin töppönen:


 


Lanka: teetee Pallas, Puikot 3½ pitkät ja 3½ sukkapuikot. Menekistä ei varmaa tietoa (ohjeen mukaan 100g), koska tälle ei vielä ole paria… Napit tässäkin naapurin Vuokolta.


 Teemapäivien aikana lankojen ostajalle kyytipojaksi ohjeet näihin (sekä Ida-Marian kissasukkiin) ja jokaisena päivänä myös vaihtuva yllärisukkalankatarjous.


 Poistun paikalta tikuttelemaan paria tuolle viimeiselle ja pohdin olisiko sittenkin pitänyt osallistua Sukkasatoon