perjantai 31. joulukuuta 2021

Hyvää uutta vuotta 2022!

 Aloitin tämän vuoden joululahjaprojektini hyvissä ajoin eli heti vuoden vaihduttua. Tavoitteena oli olla kerrankin ajoissa ja päätin neuloa kaikille lähisukulaisille sukat ohuista langoista. Tammikuussa syntyi neljä paria:

Päätin käyttää kaikki ohuet jämälangat ja tehdä raitasukkia. Näissä on käytetty Rubinia, ja Regiaa. Kuinkas kävikään? Homma tyrehtyi... Heinäkuussa neuloin vielä parit. Joulukuussa huomasin, et mulla on vaan 6 paria vaikka 12 oli tavoite! 

Karvis ei tarvinnut sukkia. Ei paksuja eikä ohkasia, mutta kirjoitti joulupukille uusista huopatossuista. "Joulupukki" ei luvannut, kun kokemukset huovutuksista on vähän niin ja näin. Päätin kuitenkin yrittää:

Ohjeita katselin sieltä sun täältä, mutta kaikki ohjeet oli paljon paksummalle langalle. Sävelsin, otin mittoja joulutontusta ja pistelin menemään. Ja ihan hyvinhän siinä kävi! Lankana Wash&Filz-It Fine, puikot 5 mm ja menekki pikkasen päälle 3 kerää. Oikean jalan tossun kärki on vihreä. Lankakauppiaalle iski nuukuus, enkä viitsinyt korkata uutta kerää muutaman silmukan tähden. Uskoin Karvisen huumorin riittävän. Näissä koko semmoiset 43.

Äiti puolestaan innostui huopalapasista, jotka tein hänen marttakaverilleen. Sellaiset olisi tosi lämpimät kun joutuu kulkemaan ulkona kyynärsauvojen kanssa. Siispä samaan pesuun vielä lapaset. Ihan hyvin kävi näissäkin!

Sama lanka, menekki 3 kerää, Ergo sukkikset nro 5.. Sen verran innostuin onnistumisista, että riipustin näihin molempiin ohjeetkin!

Vielä yhdet lapaset pikkuneidille. Hapsulankaa ja pallasta:

Joulua vietettiin pitkästä aikaa koko suvun kesken Atussa. Ennen lähtöä tehtiin vielä koronatestit. Yksi viiva vain. Naurettiin, et isoista mahoista huolimatta kumpikaan ei ole raskaana :)

Huopajutuista tykättiin, mutta sukista en kuullut juuta enkä jaata, joten ensi vuoden alussa päätänkin aloittaa uuden sukkaprojektin. Teen sukkia vaan itselleni. Aluksi teritän kaikki omat rikkinäiset villasukkani. Ja niitä riittää...

Tapaninpäivän iltana availin omia pakettejani. Purskahdin ilon kyyneliin kun löysin paketeista kolmet villasukat! Kiitos "pukeille".

Meilläkin oli taas pitkästä aikaa oikea valkoinen joulu! 

Kaikki eivät olleet siitä kovin mielissään...


Eilen sain tosi kivan kuvan! Kissasukkien kokoontumisajot Tottijärvellä:


Samaan suuntaan mekin tästä lähdemme kohtapuolin. Viettämään Tassun 15-vuotissynttäreitä ystävien kanssa:

Hyvää alkavaa vuotta 2022 kaikille blogiystäville!


tiistai 21. joulukuuta 2021

Kissasukkia ja kaulureita

Iloisenharmaa taitaisi olla tämän postauksen oikea otsikko. No onhan sentään piristeenä pikkuisen rohkeaa peessiä!

Pari kuukautta sitten ystäväni soitteli ja halusi tilata omille ystävilleen kissasukkia jouluksi. Hänelle oon tehny kissasukat 50-vee lahjaksi kymmenen vuotta sitten. Ei hirveesti tehnyt mieli suostua, olishan sitä ollut muutakin puuhaa, mut kuis kävikään...

Vaikeeta sanoa ei, jos ne ekat sukat on mieleiset ja meillä yhteistä historiaa jo vuodesta 1988 tai jotain ja meidän ekat kissatkin oli sisaruksia ja nykyiset hyviä kamuja! Siispä... Tavoitteena oli sukka viikossa siinä muiden juttujen sekaan. Ei paha.

Sukkiahan kutilois ihan miten vaan, mut nassut, tassut, hännät, viikset sun muut... Puhumattakaan silmistä ja peppunapeista... Toivottavasti ovat kelpoja! 

Lankana teetee Salla, puikot  3½ mm Ergot ja menekkiä monta kerää kaikkia värejä. 

Tiedoksi Velsa: Käytä vaan niitä omiakin sukkias! Niit ei kuulu säästellä. Niillä on elinikäinen takuu. Jos kuluu puhki ni tää tekee uudet terät. Mun omissa kissasukissa on jo kolmannet terät meneillään. Sukat on tehty käytettäväks! 

Siispä väliin jotain simppeliä eli tilauksesta perussukat. Edelleen Sallasta 3½ mm Ergoilla. Kaksi kerää ei ihan riitä miesten 43 sukkiin jos tekee kunnolliset varret:

Kaulurit tuntuu olevan nyt tosi suosittuja. Olisko taas koronajuttu tämäkin? Fiinit huivit on kauniita, mutta jos oikein lähdetään ulkoilemaan, niin kauluri pysyy paikoillaan ja lämmittää. Eikä kutita.

Katia Kirei oli just sopivainen kaulurilanka. Itsenäisyyspäivän iltana heitin uuden langan puikoille ja aloin tikuttelee. Illan kuluessa syntyi:

Yhden illan juttu.

Lanka Katia Kirei, puikot 4½ mm Crasyt. Neuloin ekaks kaulusresorin, jaoin sit silmukat kahteen ja tikuttelin menemään etu- ja takalaput. Meni 1 kerä. Ei kutita ja pysyy kivasti takin alla vaikka meno olis vauhdikkaampaakin.


Lopuksi vielä se päivän piristys - rohkean beessi pitsituubi mohairlangasta!

Tähänki liittyy aika hassu juttu. Lanka on SMC Lovely Mohair. Muhkea kerä, jossa iso määrä metrejä. Lankojen mukana tuli pitsihuivin ohje. Huivia tikuttelin silloin tällöin pikkuhiljaa matkakässynä sun muuten. Sit yhtenä päivän puotiin tuli tytteli, jolla oli akuutti tarve kevyelle pitsituubihuiville. Eihän sellaista valmiina ollut. Sit kekkasin et kässäpussin pohjalla matkusti tällainen tekele! Silmukoin päät yhteen ja siinähän se oli! Tällaisia tulisi kerästä kolme.

Puikot 5 mm ja menekkiä 31 grammaa. Koko jotain 25 cm leveyttä ja 80 cm ympärystä. Tämä meni uuden perustettavan yrityksen kuvaussomisteeksi. Kerron lisää, kunhan tiedän. Sillä välin teen vielä mustan ja valkoisen samanlaisen härpäkkeen.

Joulutunnelma on etsinnässä. Koronapassit mukana hiukan pelokkaanakin mentiin äidin kanssa Kakskerran kirkkoon Kauneimpia joululaulua laulamaan. Eipä ollut pelkoa - turvavälit toimi, koska paikalle oli uskaltaunut vain kourallinen. Kuusi oli kaunis ja pianisti ihan mahtava! Pappi tuntui välillä olevan vähän omissa ajatuksissaan :)

Nyt odotellaan joulua. Valmisteluita tehtiin sunnuntain "koko perheen" voimin. Karvinen kuori punaisia juuria, minä pilpuin sipulia ja Tassu..."voiteli" uunivuokaa:

Paketteihinkin jotain pientä on vuoden aikana kertynyt, mutta niistä sitten joulun jälkeen!

maanantai 6. joulukuuta 2021

Valon polku ja pienet jouluiset kässyt

 Kyllä meillä Turussakin - Valon polku!

Hirveän kylmää, Mietittiin eilisiltana et lähdetäänkö vai ei. Odoteltiin pimeän tuloa... Kannatti lähteä. Ja palella... Tuomaanpuistossa Play of lihgt.


Ihan käsittämättömän hienoja valoteideteoksia.

Ensin kiipustimme Vartiovuorenmäelle pupuja katsomaan. Intrude:

Posket jäätyi viimasta... Nämä teokset ovat nähtävillä vain itsenäisyyspäivään asti. Päätettiin palata kotiin glögille ja Karvisen koko päivän kokkaamalle lapskoussille  (linkissä vaan yks ohje) ja jatkaa kierrosta lämpimämmällä säällä muiden kohteiden parissa. On se kummaa - olen vuosikausia valittanut, ettei meillä Turussa oli oikeaa talvea. Sit ku se tulee ni mikään villa ei riittänyt!

Viikko sitten viriteltiin mulle vähän kausivaloja. Ajateltiin, et blogikissa ei varmaan enää jaksa kiipustaa puuhunsa ja laitettiin siihenkin yks vanha valoketju. Vaan mitä näinkään öisellä pisureissulla yhtenä yönä viime viikolla?

Eikä haittaa lonkkavaivat! Valokeilaan piti päästä ja sieltä tutkailla yön pimeydessä kulkevia citykettuja, -pupuja ja varsinkin tonttuja!

Tontuista puheen ollen... Vielä yksi yritys ja onnistuihan se!

Uskoni huovuttamiseen palautui. Lankana Wash&Filz-it Fine. Menekki 102 g yhteensä. Harmaata ja punaista 1 kerä, valkoista ja Brazilia-hapsulankaa kerät. Valkoiset riittää kolmeen tonttuun. Puikot 6 mm CraSy Triot.

Tonttuilua lisää. Asiakkaamme teki kivan pikkuruisen tonttumaskotin. Otettiin luvalla koppi ja tehtiin oma muunnos... Puuhelmet korvattiin heijastavilla helmillä!


Lankana teetee Pallas. Heijastavat helmet eivät korvaa virallista CE-merkittyä heijastinta, mutta kun valo osuu niin loistaahan tuo!

Joskus tekee jotain myös langoista, joka ei oo ihan se oma ykkössuosikki. Mutta kun moni on viime aikoina käynyt kysymässä SUPERPAKSUA lankaa niin... Tässäpä pipo Alpaca Big:

Pipon neuloin 12 mm puikoilla. Kymppikin olisi riittänyt. Aikaa kului peräti tunti. Ja siitäkin ajasta suunnilleen vartti siihen, että jouduin luomaan 40 silmukkaa moneen kertaan, koska aina "häntä" loppui kesken... Tein yhtenä aamuna viime viikolla. Koska en itse tykkää paksuista langoista niin tikuttelin ensin pipon ja sit heräsin. Normisti ennen heräämistä tehtävä ikävä juttu on esim, imuroiminen. Nouset, laitat kahvinkeittimen päälle, imuroit ja SIT heräät. No kerä Aplaca Biggiä riittää pipoon ja nää tuntuu olevan nyt muotia. Kuus väriä ja jos viime hetken itte tehtyä joululahjaa on suunnitteilla niin tässäpä vaihtoehto! Tupsu tämmöiseen myssyyn on ihan must eiks nii?

Tänään oli vuoden tauon jälkeen perinteiset itsenäisyyspäivän piparitalkoot kummityttöni kanssa. Tuntui tosi kivalta. Vaikka tytteli on jo yli kolmekymppinen niin tämä yhteinen perinne on tärkeä. Toivottavasti meille molemmille. Ja erityisen siitä tekee se, että kummityttöni on yksi niitä korona-ajan arjen sankareita. Meillä taviksilla ei ole yhtään syytä marista muutaman minuutin maskipakosta kaupassa käynnin yhteydessä, kun arjen sankarit käyttävät maskeja ja ties mitä suojavarustuksia ja "avaruuspukuja" koko päivän ja ylityöt päälle huolehtiessaan meidän muiden turvallisuudesta! Kuvia ei oo, mut perinteisesti ei poltettu viimeistä pellillistä vaan ensimmäinen ja leipomusten päätteeksi lapsi kokkasi maistuvaa  kotkottia. Tähän ruokajuttun liittyy "totuus lapsen suusta" vuosikymmeniä sitten. Silloin kun pentu oli vielä pentu 💓

Viimeksi vielä pienet tuikkutähdet. Ledituikkujen kanssa paloturvalliset. Lankana Hilo Metalico:

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa ja joulun odotusta!