sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Blokatakko vaiko eikö blokata?


Siinäpä kysymys!

 

Mikä on sellainen käsityöblogi, jossa ei oo yhtään kuvaa kässyistä? Mikä se sellainen kisublogi on, jossa ei ole yhtään kuvaa blogikissasta? Mikä on sellainen mökkihöperöblogi, jossa ei oo yhtään kuvaa yhtikäs mistään?

 

Otin Vuodatuksen huoltokatkon kesälomana ja ajattelin palata linjoille kun asiat on kunnossa… Vaan kun asiat ei oo kunnossa enkä vieläkään saa siirrettyä kuvia kirjoitukseen. Tällä hetkellä en tiedä saanko julkaistua edes kirjoitusta mut vuodatan tähän nyt kuitenkin…

 

Yhtenä yönä heräsin valvomaan ja miettimään tätä blogittelua ja sit alkoi tosi harmistus! Kaikki kässykuvat, kaikki Tassukuvat, kaikki Karvisen hienot luontokuvat kolmen vuoden ajalta hävinnet taivaan tuuliin! Onhan niistä varmaan suuri osa jossain tiedostoissa tallella mut kuka niitä löytää ja kenellä on aikaa ja hermoja laittaa kuvat takaisin paikoilleen (jos se nyt ylipäänsä on joskus mahdollista)?

 

Mulla on yleens joku jutun juuri mielessä. Sit tyhjennän kamerasta (tai Karvisen kamerasta) kuvat ja höpöttelen tarinat kuvien ympärille. Nyt ku kuvia ei enää ol niin jutuissa ei oo päätä eikä häntää! Monet kuvat olen poistanut koneeltani vaan siks ku olen ajatellu et ne on tallessa blogissa… Eipä sit ollu. Vuodatus tais ottaa varmuuskopioita vielä harvemmin ku meikäläinen…

 

No joka tapauksessa – äiti sanoi et mun pitää jatkaa. Ja muutama muukin. Ja oikeesti mulla on ittellänikin ollu vähän ikävä blogimaailmaa. Kässyjen tekeminenkään ei oo oikeen maistunu ku tuloksia ei voi rapotoida mihinkään… Eikä edes muiden blogien lukeminen! Olen liian laiska opettelemaan uusia juttuja eikä yhtään huvita muuttaa muualle mut siihen tulokseen oon tullu et täällä tai jossain muualla tavataan vielä!

 

Mut sitä ennen me vietetään viikko lomaa mökillä. Tassua ahdistelee ilkeät pääskyset ja se vanha tuttu ilkeä tyttökissa saaren toiselta puolen. Minä teen ryijyn valmiiksi ja klapeja ja järkytän Karvista olemalla puoliksi ”mustasukkainen”. Karvis yrittää pärjätä meidän kanssa ja passata parhaansa mukaan. Äsken saatiin mato ja onki, jolla minä ongin Tassulle 7 särkeä. Kalasaaliilla ei voida elvistellä eikä pahemmin kässyilläkään mut täällä ollaan!



JOS voisin niin laittaisin tähän kuvan kohta laskevasta auringosta...

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kesäduuni



Parin vuoden tauon jälkeen mulla on taas kiva kesäduuni:



 

Saan ommella pienehkön ryijyn asiakkaalle. Värit ovat tällä kertaa luonnonläheiset ja ryijyn koko vain 30*120 cm. Päivätavoite on suunniteltu ja langat keritty (tunnustan – oikeasti meidän isä keri niistä suurimman osan). Tällä hetkellä valmiina on 14 riviä.



 

Viime torstaina äiti ja isä olivat Salossa. Osan päivää puodissa ja osan päivää tietenkin kuuluisalla torilla ja Veturitallin näyttelyssä. Sinne pitää itsekin mennä ennen kuin näyttely loppuu. Samalla sain nappastua kuvan siitä äidin Trio-jakun paremmin istuvasta hihasta. Joskus purkaminen on ihan paikallaan vai mitä? Voitte verrata hihaa tämän kirjoituksen kuviin kunhan tämä Vuodatus joskus saa myös vanhat kuvat näkyviin… (mä oikeesti uskon et ne tulee takaisin ennenpitkää).





 

Blogi on tuottanut harmaita hiuksia viime päivinä ilman Vuodatuksen omiakin ongelmia – oli pakko ottaa kommentteihin sanavahvistus käyttöön kun roskapostia alkoi tulla kymmenittäin joka yö. Yhtään en tykkää siitä enkä usko et muutkaan, mut hermot meni, joten tää on nyt tilanne ainakin toistaiseksi.

 

Viikonloppuna oltiin taas möksällä kuten tavallista. Itse istuin lähes koko sateisen lauantaipäivän konella naputtamassa kirjanpitäjälle/verottajalle tilinpäätöstietoja. Välillä käytiin metsässä tarkistamassa kanttarellitilanne (niit on tulos) ja etsimässä Mörköä. Tassu oli koko ajan lähimaissa ja katseli pelokkaasti metsään päin. Illalla metsän ”mörkö” osoittautui tutuksi ilkeäksi tyttökissaksi, joka murisi meidän mökin alla. Saatiin sit ”hiukan” polemiikkia aikaiseksi siitä, kun Karvis haluisi puolustaa pientä poikaansa ja minä olen sitä mieltä et jos poitsu kiusaa pienempiään (=lintuja) niin saa kyllä itse hoidella suhteensa ilkeisiin naikkosiin. Ei siinä meitä tarvita. Nih!

 

Sunnuntaiaamulla heräsin siihen, että JOKU KÄVELEE MUN IHOLLA! Murkkuja! Murkkuja pilvin pimein! Pieniä, mustia murkkuja. Yöks. Äkkiä ylös, uimaan, talo tyhjäksi ja myrkyttämään. Parin tunnin päästä imuroin raadot ja siitä parin tunnin päästä niitä oli taas. Luovutettiin ja lähdettiin illalla kaupunkiin… Saas nähdä mikä on tilanne kun seuraavan kerran mökkihöperöidytään… Lentomurkut on yleensä vallanneet mökin (yhdeksi päiväksi) 16.7. TAI samana päivänä kuin ystäväni Aino tulee. Aino on tulossa viikonloppuna… Tervetuloa ystäväni JA murkut! Jos me kerran vuodessa nähdään niin kyllä siinä muutama murkku sivussa meneewink Täst asiast kun on vuosikymmenien kokemus...

 

Koska tähän asti olen pelkästään murissut, niin taitaa olla parasta vähän keventää lopuks:

 

Kaikki varmaan muistaa, etten mä ole mikään kierrättäjätyyppi. Mut ku… Yks aamu viime viikolla meidän talon roskiksessa oli nätti kori.. Sellainen, jossa sais kivasti langat esille näyteikkunaan. Kello oli vähän vaille seitsemän, joten ei ollu kauheesti pelkoa törmätä naapureihin… Mukaanhan se lähti. Illalla kotiin tullessa kori päätynyt parempaan käyttöön:





 

Siinä Tassu nytkin nukkuu pois viikonlopun seikkailujen uupumustaan. Välillä vaan kääntää kylkeä ja urisee tyytyväisenä. Hauskinta on, että Tassu on myös sisustanut uuden ”kotinsa”. Ekan päivän aikana koriin oli kannettu Mammutin joululahjakala, Kristiinan tuliaishiiri, Mariannen huovutettu lelu ja yks Ikeasta ostettu leluhiiri… Ei siitä lankakoria taida tulla. Parempaa käyttöä löytyiyes