lauantai 28. marraskuuta 2020

Primanova villatakki etätyönä

 Alkusyksyllä asiakas poikkesi puodissa kysymässä, josko onnistuis tehdä hänelle villatakki. Rakas lempivillatakki oli moneen kertaan parsittu ja kursittu ja hiutunut. Tismalleen samanlainen piti saada, mutta 100% villaa ja yksivärinen tumman sininen. Tämmöinen tuli:

Lanka: teetee Primanova 100% merinovilla, 50g=115m. Menekki 775 g.
Resoreissa käytin 3½ mm ja muuten 4,0 mm Knit Pro Zing -pyöröpuikkoja.

Jännitti kovasti. Sain käyttöön sen vanhan villiksen, mutta silti mietitytti miten onnistun. Ohjeestahan nutun tekeminen olis ollu ihan helppoa mut kulahtaneesta ja venähtaneesta mallista?

Pahoittelen kuvien omituista väriä. Miten ihmeessä tumman sinisestä tuli harmaita tai vaalean punaisia? Taskut piti olla:

Ja shaalikaulus:
Olen aina tykännyt primanovasta, mut tämän takin myötä suorastaan rakastuin! Jälki on NIIN nättiä. Varsinkin palmikoissa langan kauneus on edukseen. Olen muuten ihastunut myös Zingeihin. Kun olen 2½ mm puisia sukkapuikkoja katkonut ihan solkenaan, niin siirryttyäni Zingeihin moinen harmistus on jäänyt kokonaan väliin. Jotenkin tuntuu, että alumiinipuikoilla tulee tasaisempaakin. Moinen luulo voi kyllä olla ihan vaan korvienvälissä...

Nuttu valmistui viimein koronan ansiosta. Eli kaikissa asioissa on jotain hyvääkin kun oikein etsii. Vallitsevan tilanteen vuoksi mekin ollaan otettu etätyösuositus tosissamme. Mietittiin, että jos jompikumpi altistuu tai saa tartunnan, niin toisenkin pitää jäädä karanteeniin ja sit on pakko laittaa puoti kii. Siispä ollaan töissä vuorotellen. Toinen puodissa ja toinen tekee töitä etänä. Mun syksyiset etäpäiväni ovat meneet paljolti tilausneuleiden merkeissä. Ja lankatilauksiakin on ihan helppoa tehdä sähköpostilla ja puhelimella kotoa käsin. Ida taas hoitelee mahtavasti verkkokauppapäivityksiä ja uutiskirjeitä etänä. Me vitsaillaankin et Ida myy ja mä tuhlaan. Kumpikin tekee sitä, missä on hyvä :)
Vaikka mieluiten olisin tietenkin puodissa, niin onhan etätöissäkin puolensa... Saa joskus nähdä auringon ja assarikin on ihan mahtava. Tosin hiukan laiskanpuoleinen. (kuvassa näkyy myös vähän sitä  mallivillistä).
Mun mielestä nappilistakin onnistui ihan nappiin, joten tässä vielä yks lähikuva. 

Parasta kaikessa on, että asiakas oli tyytyväinen!



sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Lopilapaset ja kipusukat

 Vaikka vannoin, etten puikoilleni enää Lettlopia ottais, niin pukkas ajatus lapasista. Ja kun niitä jämiä oli, niin päätin sittenkin kokeilla. Ajattelin, että huovutettuna vois olla kovinkin kiva. Olen myös joka syksy päättänyt, etten enää ikinä huovuta... Never say never :)

Koska olen nuuka, niin tuntui typerältä pistää pyykkikone jylläämään vain yksien lapasten vuoksi...

Puikot 4 mm Zingit. Harmaissa 44 s ja raidallisissa 40 s puikolla. Menekki sinivalkoisissa 62 g ja harmaissa 70. Ohjeessa käskettiin kiinnittämään hakaneuloilla jotain muovinkappaleita lapasen sisälle. Koska olen skeptinen koko huovutusjuttujen suhteen ja olin alunperinkin olettanut kokeen epäonniseksi niin en viitsiny nähdä vaivaa. Ja turhaa se olis ollutkin:
Neljäässä kympissä pienen pesuainemäärän ja ison kylpypyyhkeen jälkeen... Kivat, mukavan lämpimät ja pörröiset, mutta en voi sanoa noiden huopuneen!
Pöh. Ku en kerralla uskonut niin tein vielä yhdet. Jotka reteesti huovutin yksinään (pyyhkeen kanssa) kuudessa kympissä! Ihan sama tulos... Kivat ovat mut mahtaakohan tuo lopilanka huopua ollenkaan? Onko joku onnistunut? Näistä ei ole "jälkeen" -kuvaa. Nelosen puikot ja 57 g silmukoita 40. 

Joka tapauksessa... Tämä islantilaisbuumi on melkoinen. Langat on joka paikasta loppu ja pitkään saadaan odotella lisäystä. Mun hurahdus ei päässyt edes alkuun. Tosin lapaset on aika kivoja. 

Toinen ihan omituinen suosio on tämän vuoden aikana ollut Kipuapusilkkivillalla. Sana kiirii puskaradion kautta. Ihmetellään välillä puodissa kun saman päivän aikana moni käy kysymässä ja toisinaan voi mennä monta kuukautta ettei kukaan... Sit kun kysytään, et mistä tieto, niin vaikkapa uimahallin saunassa joku on puhunut. Meilläkin lankaa on melkein aina varastossa, mut päätin yhdet sukat tikutella ihan vaan malliksi.
Puikot 3 mm, menekki n. 120 g kokoon 42-43. Mun oma "myyntipuheeni" menee niin et lanka on kamalan tuntuista ja haisee lampaalle, mut se toimii! Jos mulla on pitkä päivä jaloillani enkä muista juoda tarpeeksi, niin takuuvarmasti herään yöllä suonenvetoon. Siihen ei auta mikään hyppely eikä magneesiumipilleri tai suolakide kielen alla ihan heti, mut kun laitan kipuapusukan jalkaan ni johan helpottaa. Ihmelääke! Ja minähän en ikinä koskaan milloinkaan voi edes ajatella nukkuvani sukat jalassa...

Tämä viikonloppu on ollut haikea. Tampesterin kädentaitomessut peruuntuivat yhden kirotun viiruksen vuoksi. Oli suunnitelmissa olla mukana teeteeSHOPpien yhteisosastolla ja yöpyä ystävän luona Nokialla. Mökkikausikin päättyi jo pari viikkoa sitten. No eipä tarvinnut ottaa magnesiumikuuria tai nukkua kipuapusukat jalassa... Ja onhan virtuaalimessut ja tarjoukset meidänkin kaupassa. Mut ei ihan sama asia ku elää tunnelmassa ja nähdä ihmisiä ihan livenä.

Viimeinen mökkiviikonloppu pari viikkoa sitten oli antoisa:
Suppiksia ihan mukavasti kahtena päivänä ja verkossa 15 ahventa!
Tassun kanssa sienimetsässä. Se on varmasti molempien mielestä yhtä hauskaa!
Vielä viimeinen sielunmaisemakuva ennen lähtöä.
Sinne jäi. Kevättä odotellen...

Noo - oikeasti on ihan kivaa viettää viikonloppu kotonakin. Ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun. Eilen nautittiin ilta-ateria Tassun kanssa:
Ja sen jälkeen köllähdettiin soffalle kattomaan Teemalta Alankoa. Noo - ehkäpä Tassun mielestä kissanpolkka olis ollu parempi ku äiskän kasarinuoruusmuistot... :) Mää löhnin soffalla kutimusteni kanssa glögimukin kanssa kynttilänvalossa.
Talvi sais tulla. Talvirenkaat on vaihdettu!