Kesäleikki-yhteisneulonta osat 1-4

Taito-Eteläpohjanmaan Kesäleikki-yhteisneulonta alkaa olla viittä vaille pulkassa. Siis kirjaimellisesti, sillä viides ohjepätkä ilmestyy keskiviikkona ja mulla on valmiina jo kaikki tähän mennessä julkaistut vihjeet. Olisikohan syynä tämä kamala helle - muuta ei jaksa tehdä ku istua varjossa neulomassa...

Osa 1:

Kyseessä on mysteerineule, eli etukäteen ei voi tietää mitä on tulossa. Lapsen kaarrokeneule ylhäältä alas. Lankana teetee Helmi ja mulla tässä uusi väri 250. 

Osa 2:

Ohjeessa leikitellään erilaisilla pintaneuleilla. Varsin simppeliä neulottavaa, mutta mukavaa vaihtelua kaikkien kirjoneulejuttujen lomassa. 

Hihan silmukat jätin odottelemaan lepuuttajalle. Tämä on taas uusi "hilavitkutin" ja totesin sen varsin toimivaksi. Langalle pujottaminen on hidasta ja varsinkin silmukoiden takaisin puikolle ottaminen hankalaa. Silmukkaneula taas tahtoo aueta kun työ välillä pyörii jossain kässäpussissa. Täällä saaristossa tosin lepuuttaja tarkoittaa jotain ihan muuta... 

Osa 3:

Ohjeen osat julkaistaan Facebookin ryhmässä sekä Taidon verkkosivuilla. Facessa ohjeet säilyy, mutta ilmeisesti verkkosivuilta häviävät. Tosin tämänpäiväinen ohje ei vieläkään ole verkkosivuille ilmestynyt... Ketuttaa niiden puolesta, jotka haluasivat osallistua, mut eivät ole naamassa. Huomautin asiasta jo kerran aikaisemminkin.

Osa 4:

Nyt alkaa jo näyttää nutulta! Tähän mennessä lankaa on kulunut tasan kaksi kerää. Teen keskimmäistä kokoa eli 3-4 vuotiaalle. Helmi on uskomattoman riittoisaa lankaa! 

Kaksosflikkojen ohje on omasta mielestäni ihan selkeä ja kelvollinen. En ole löytänyt yhtään virhettä! Yhden napinläven tein kyllä omin päin - se mielestäni puuttui ekasta osasta, mut voi olla ettei sitä kuulukaan olla. Kakkososan jälkeen yksi silmukkani oli tehnyt mystisesn katoamistempun. Mitäs pienistä: Tekaisin uuden tilalle johonkin mallineuleiden vaihtumiskohtaan. 

Joskus meillä puodissa kysytään, että onko neulottu koneella kun on niin tasaista... Nyt näkyy, että ei se käsiala kovinkaan siloista ole. Kun valmiin nutun kastelee (tai pesee villaohjelmassa, mitä en tietenkään saa suositella kenellekään vaikka itse niin teenkin) niin johan taas näyttää ammattilaisen työltä! Toivottavasti tälläkin kerralla. Nyt siis odottelemaan viimeistä vihjettä. Sillä aikaa voinkin tikutella jotain ihan muuta!

Saaressa on satanut kesäkuun aikana tasan kolme millimetriä. Maa halkeilee ja jopa lupiinit ovat näännyksissä!

Oli tarkoitus antaa kaikkien sinisten lupiinien kukkia ja käyttää niitä värjäämiseen. Sanotaan niistä tulevan hienoa sinistä väriä. Viime viikolla lueskelin ohjeita ja totesin ettei moinen vaivannäkö sittenkään ole mun juttu! Tuoreista kukinnoista tulee sinistä, mutta väri haalistuu ja muuttuu ajan myötä vihreäksi. Mun tuurilla siitä tulis peessiä. En viitti aiheuttaa itselleni moista pettymystä. 

Näin kuumalla ei edes ruoka maistu. Paitsi jos siitä yrittää tehdä nättiä:

Loppukevennys Osa 1: Mattopyykkäri joutui juuriharjahommiin, koska painepesuri sanoi sopimuksen irti. 

Loppukevennys Osa 2: Tokmannin kärmeskarkotin on pelkkää huijausta!

T-paita kierrätyslangasta, purkkivärjäystä ja kesänviettoa

Puodin uusin DMC Eco Vita -lanka pomppasi puikoille ja pitkään jatkunut neuleplääh hellitti viimein! Tänään sain valmiiksi viimeisimmässä Kotiliesi Käsityö -lehdessä julkaistun T-paidan.

Lanka: DMC Eco Vita, puikot resoreissa 3½ ja muuten 4½ Knit Pro Zingit 60 ja 80 cm kaapeleilla. 

Lanka on kivaa neulottavaa (ja varmaan virkattavaakin) ketjumaisen rakenteensa vuoksi. 100 gramman kerässä on hulppeat 250 metriä. Eco Vita on kokonaan kierrätysmateriaaleista valmistettu lanka, jossa on 80% puuvillaa ja 20% muita materiaaleja. Värikartassa on kolmekymmentä toinen toistaan kauniimpaa väriä (miks mä valitsin tän harmaanvihreän? Väri on tosin hiukan nätimpi oikeasti). Tähän M-kokoiseen paitaan kului 2,5 kerää. 

Lanka oli niin kivaa neulottavaa, etten paiskannut puikkoja mereen, vaikka lehden ohje olikin taas pikkuisen outo. Siinä ei suoranaisesti virhettä ole, mutta tulkinnanvaraa kyllä. Taka- ja etukappaleiden raglanin alku oli tosi kummallisesti selitetty ja vaati pikkuisen pohdintaa, laskinta ja purkua. 

Edeltävä viikko meni ihan kesämeiningillä eli olen taas heittäytynyt asunnonsäästäjäksi. Maanataina töiden jälkeen palasin mökille, tiistaina etäilin paperihommissa, koska illalla oli kesän ekat Kakskertaseuran laiturineulojaiset vastarannlla. Keskivikkona töiden jälkeen hurautin Attun äidin ja isän mökille. Sieltä sitten perjantaina illanistujaisiin Turkuun.

Tiistai-iltana keräilin ennen nukkumaanmenoa lupiininlehtiä. Puodin kassakoneen viereen rakennettiin taas purkkivärjäyskokeilu. Tällä kertaa mukana oli myös aluna ja väriä yritetään Lankavan Sujuva-sukkalankaan. Heinäkuun alussa taas jännitetään tuliko väriä ja minkälaista!

Torstaina meillä oli äidin kanssa "tyttöjen ilta". Iltapalaa nautittiin ulkona koska kesä. Äidillä oli tosin mun kahdeksankytluvulla tekemä Purjeveneet-villapaita lämmikkeenä. Toi vois muuten olla aika makee tehdä Lettlopista! Siinä olis varmaan tarpeeksi ja oikeanlaisia värejäkin. Ohje on jossain tallessa vieläkin.

Puutarhatonttu piti meille seuraa:

Perjantain illanistujaisissa oli muutama laivainsinööri ja puheet tietenkin liittyivät paljolti mereen, laivoihin ja veneilyyn. Kalajuttujakin kerrottiin ja olin aistivinani vähän kilpailua siitä, kuka on suurinta laivaa päässyt ohjaamaan. Siksipä lauantaina mökiltä piti lähettää kuva meidän "pursistamme". Mun on 3,75 metrinen ja Karvisen peräti yli neljä metriä!😂

Eläimellinen meno saaressa jatkuu. Täplää ei olla tänä viikonloppuna nähty kuin vilaukselta. Sorsapoikueessa oli kahdeksan vauvaa.

Tässä vaiheessa ne on vielä ihan söpöjä, mutta annas olla kun mustikat kypsyy! Ja meiltä puuttuu mustikkavahti. Tassu aikoinaan piti tehokkaasti sorsat poissa tontilta. 

Aamun "herättäjistä" en ehtinyt saamaan kuvaa. Kurkipariskunnalla on kaksi poikasta. Tepastelivat tuossa pihalla kun heräsin. Komeita lintuja ovat, mutta niillä on kamala ääni!

Huomenna alkaa Taito Etelä-Pohjanmaan mysteeri-yhteisneulonta Kesäleikki ja siihen aion osallistua. Lanka on teetee helmi ja siinä on tarkoitus neuloa lapsen neuletakki ylhäältä alas erilaisilla pintaneuleilla leikitellen. Ohjeen osat julkaistaan Facebookissa ja myös verkkosivuilla. Suositusvärit on niin plääsyjä, että oman nuttuni aion tehdä uudesta purppuraväristä (250).

Kesähuivi bambusta ja uusi ystävä

 Saaressa värjotellään mökkivillapaita päällä ja nenä huurussa. Silti olen ihan varma, että kesähelteistä saadaan vielä kärsiä riesaksi asti. Siispä puikoille piti ottaa mustikankukkien väriin sopiva kässy:

Lanka Shoeller&Stahl Bamboo Cotton (100g=400 m, 40% bambuviskoosia, 30% puuvillaa, 30% akryyliä). Vyötteessä olevan ohjeen mukaan menekki 1 kerä:

Kolmosen Zing-pyöröpuikoilla tikuttelin menemään. Itse tykkään käyttää huiveja näin. Mut käyhän se hartoillekin aurinkosuojaksi:

Viime viikonlopun utelias kurre on heittäytynyt varsin tuttavalliseksi. Se on aika peloton kaveri ja hyppelee terassilla ihankuin sillä olisi jotain asiaa!

Se on vielä osittain talviasussa eli muodikkaasti "iloisenharmaassa" puvussa. Keskellä selkää on pyöreä läiskä uutta nätinruskeaa kesäkarvaa. Siispä sen nimeksi tuli Täplä.

Eipä ollut viikonlopun tiskeistäkään yhtään harmillista selviytyä kylmässä luoteistuulessa, kun seurana oli koko ajan kaveri!