Syyskuun lopun pienet kässyt

Tuntuu siltä, että ei mitään ole saanut valmiiksi, mut näin jälkikäteen tänne "päiväkirjaan" päätyykin aika paljon kaikkea. Syksyllä tulee kaikkee uutta puotiin ja on ihan kauhea kiire kokeilla itte kaikkea. Joten uimaportaat ylös viimeisen aamu-uinnin jälkeen ja puikot käteen!

Koska Socktober ja uusia lankoja niin... Tuttu yksivärinen Perfeckt Premium sai kaveriksi kirjavia 100 gramman kerän Perfeckt Premiun Colorin. Menekki näihin pikkuisen päälle kerä Addin CraSy Snake -puikoilla 3,0 mm.

Lokakuu on sukkakuu, mutta Year Socista löytyy oma väri jokaiselle kuukaudelle. Ja vuodenajalle. Ja vielä sateenkaarikin! Lanka on kivasti yhden värin liukumaa vaaleasta tummaan ja takaisin. Paitsi se sateenkaari. Vaikka oli syyskuu, niin tikuttelin parin sukkia elokuun väristä:

Oma kirjoneulekiintiöni on totaalisen täysi, joten välillä pitsiä. 2½ mm Ergopuikoilla tiluttelin tämän vanhan mallini. Lanka toimii tosi hienosti myös yksivärisen kontrastivärin kanssa kirjoneuleena.

Jotkut ns. sukkalangat on niin upeita, että jotenkin tekee mieli tehdä huivi tai nuttu. KnitPro Terran käsinvärjatyt vyyhdit suorastaan huutaa päästä huiviksi!

Reunasta reunaan, I-cordia ja palmikkoa. Lisäykset toisessa reunassa ja kun kerästä on vähän yli puolet jäljellä, niin aloitetaan kavennukset. Vyyhdillä 100 g ja 400m. 3½ mm puikoilla tikuttelin.

Nordian Blossom Fade on kiva ja pehmeoinen liukuvärjätty sukkalanka, jossa värejä hempeistä iloisiin ja syksyisiin sävyihin. Isöäidinneliötossut syntyi vajaasta kerästä 3½ mm koukulla. 

Ajattelin säästää itseäni lankojen päättelyltä... Hauska perinnemalli vaan kyllä piti pikkuisen taas hieroa aivonystyröitä kahdeksan palan kokoamisessa tossuksi!

Ken koukkuun tarttuu niin yhtäkkiä se tuntuukin ihan mukavalta! Tämän syksyn The Juttu on paljetit ja kimalteet. Pikkuinen päähuivi, jossa lankana Lana Grossa Glamour -paljettilanka kera Solo Linon koukulla 3½:

Pikkuiset paljetit kimaltaa kauniisti myös Katian Combine&paillettes -langassa. Sen yhdistin Katian 50 Mohairi shadesin kanssa. Kuka vielä muistaa salomonin solmut? Mun piti kaivaa ohje esiin, vaikka niitä parikymmentä vuotta sitten tehtiin ihan urakalla!

Lisää kimalletta seuraavassa postauksessa. Nämä menevät vielä syyskuun "tilastoihin".

Viime aikoina on muisteltu paljon menneitä käsitöitä. Pari kymmentä vuotta sitten oli hurja Hardangerbuumi ja minäkin päädyin verestämään muistia. Ajattelin jotain pientä... Ja pientähän kirjanmerkit olivatkin. Hardangerhan on siitä hauskaa, että se on tosi selkeää ja systemaattista. Kun osaa laskea neljään ja on tarkkana niin kaikki sujuu! 

Ainakin jos on tarkka... Muutama virhe tuli ja muutaman kerran päädyin purkohommiin, mutta sainhan pienet kirjanmerkit valmiiksi pienin "omin sovelluksin". Meille tulee aika paljon viestejä ympäri maata, että kirjontakankaita ei löydy mistään! No Anjalinilta löytyy. Nyt myös jälleenmyyjät, opinahjot ja kässäkurssien opettajat voivat kauttamme tilata tarvitsemiaan kankaita tukkuverkkokaupastamme. 

Näissä kankaana Zweigart Bellana ja lankoina laakapistoissa Helmilanka 5 ja parsinnoissa Helmilanka 8. (Niitäkään ei muka Suomessa myy kukaan väittää jopa joku ope).

Hissun mielestä tuo sivistävä opus ei ole ihan mennyt perille: Koskaan ei saa trpeeksi herkkuja, koskaan ei saa tuoda päästäisiä sisälle, koskaan ei saa pyydystää lintuja eikä kiitosta tule vaikka vessapaperirullan riipii hienoksi silpuiksi tai puree varpaita...

Eikä koskaan saa tarpeeksi ahvenfielitä!

Koulutus jatkuu - jospa tuo mutsi joskus oppisi olemaan kissoiksi! Nyt se vaan könyää pitkin mettiä joidenkin tyhmien sieninen perässä... Voitatti, kantsu, torvisieni ja suppis. Kuka niistä piittaa tuumii Hissu.

Seuraavaksi jatketaankin juhlatunnelmissa kimalteiden kera. 20.10. on merkittävä päivä: Silloin on kulunut tasan sata vuotta siitä, kun Alli Anjalin avasi käsityöliikkeen Salossa!

Värjäystä luonnonväreillä puodissa

Syksyinen sienimetsä on värjärin aarreaitta. Paitsi minun ku löydän vaan kantsuja. Ida sen sijaan on löytänyt ja kuivannut veriseitikkejä! Siispä tuumasta toimeen!

Parina iltana purettelin alunalla lankoja ihan kotosalla:

Alunaa tarvitaan 10% värjättävän langan painosta. 

Maanantaina laitettiin puodin takapihalla noitaliemi porisemaan.

Jätettiin langat vielä liemeen jäähtymään yön yli. Aamulla huuhdeltiin. Viimeiseen huuhteluun vielä loraus etikkaa ja aurinkoon kuivumaan.

Olen ihan innoissani! Miten upeaa väriä! Aikaisemmat kokemukset kasviväreistä on olleet aina beessiä. On vihertävää beessiä, kellertävää beessiä, ruskehtavaa beessiä, harmahtavaa beessiä... Tää on ihan superhieno!

Käytettiin sama liemi vielä toisena päivänä. vieläkin lanka värjäytyi, mutta aika haalea lopputuos... Onkohan tuo väri aprikoosi? Mun mielestä se on orassihtavaa beessiä 😂

Käytössä oli vaan 5 litran kattila. Isommassa olisi saanut enemmän lankaa värjättyä kerralla. Nyt oli kolme eri sukkalankaa ja laitoin kaikki vyyhdit puoliksi.

Langat: Perfect Hand Dye 4 ja Lankavan Lysti ja Mainio. Näistä saa kivat raitasukat vai mitä?

Sukkalanka on muutenkin ihan hyvä vaihtoehto värjäyskokeiluun. Usein sitä uutena värjäilee vaan pienen määrän ja on hyvä, että se ihan itse värjätty lanka päätyy myös puikoille.

Ystävältä saatiin jo aikoja sitten purkit ja myöhemmin vielä sipulinkuoria ja järviruokoa. Kotoa löytyi vuonna 2017 parasta ennen erkoiskahvi...

Näistä lopputulos selviää vasta parin viikon kuluttua. Vasemmassa purkissa sipulinkuoret, kahvinporot ja Lankava Naturelli Sujuva, oikeassa punasipulinkuoret, järviruoko, kahvinporo ja Perfect Hand Dye 6. Vinkkivinkki: Kahvinporot kun laittaa sukkahousuun, niin pääsee helpommalla lankojen huuhtelussa!

Eilen pyörittelin vyyhtejä käsissäni, ja totesin, et hyllystä löytyy ihan samoja värejä valmiinakin😃 Pikkasen naureskelin, että kannattiko? 

Kyllä kannatti: Oli tosi hauska projekti!

Blueface raglan ja kesän loppua

Syksyn langat alkaa pikkuhiljaa tupsahdella puotiin. Tosi pikkuhiljaa ja tipoitellen ja väri kerrallaan. Uusista tekee heti mieli tehdä jotain, vaikka olis tullut vasta mutama väri. Siispä tartuin kerään ja puikkoihin ja heitin kassiin kerän eri värejä, kun oli muutama vapaapäivä viime kuun lopussa:

Blueface Wool oli heti mun lemppari. Soljuu puikoilla kuin unelma ja jälki on nättiä ja ihanata värit! Lainesin sivulla oleva ohje sen sijaan oli ihan karmea. Puhumattakaan suomenkielisesta käännöksestä, joka vilisi virheitä! En laita linkkejä. Lanka voitti kenkutuksen ja vetelin suunnilleen hatusta raglanin ylhäältä alas aina kakskyt kerrosta per väri:

Mallitilkusta huolimatta nutusta tuli pikkasen pienempi, kuin suunnittelin, joten Ida oli sopivan kokoinen malli ja kertoi, ettei lanka kutittanut yhtään (vaikka hän on tosi herkkäihoinen).

Lainesin Blueface on nimensä mukaisesti Blueface Leicester -lampaan villaa. 50g=125 metriä ja menekki tähän S- kokoiseen 9 kerää. Resorit tikuttelin 3½ mm puikoilla ja vartalon 4 mm. Hihat tietenkin 4 mm Crasyillä.

Tykkään loppukesästä. Varsinkin ku viimeisetkin klapit on viimein pinossa (kiitos myös ihmeesti reipastuneen isän) ja voi keskittyä muihin puuhiin.

Sienimetsään ei uskalla mennä joka viikonloppu (ylituotantovaara), siispä ihan pikkuisen puuromarjoja vispipuuroa varten...

Vatkaaminen on niin sottaista puuhaa, että ihan hyvä tehdä se ulkona. Puutarhatonttu seurana eikä tartte siivota jälkiä :) 

Syyskuun alku toi mukanaan lauantaiaukiolot puotiin ja Kansalaisopiston Neuleklubikin alkoi taas. Tänä vuonna ei tarvinnut jännittää tuleeko tarpeeksi osallisutujia. Tosi kiva juttu! Vanhojen tuttujen lisäksi muutama uusikin. Viime lauantain klubin jälkeen tie vei saaristoon, mutta ei suoraan mökille vaan "pienen" mutkan kautta.

Ystävän kuuskymppisiä vietettiin Nauvossa. Mitäs muutakaan olisin vienyt ku Susun palmikkosukat ja luomua. Lanka Alpaca Storm ja menekki pari kerää. Pikkuinen tunnustus on pakko tehdä: Toisessa sukassa on yks palmikko väärin päin. Muistona siitä, että tää oli matkakässynä kesällä kun isän kanssa käytiin Nauvossa. Ja myös siitä, että kaikissa oikeissa käsitöissä pitää olla ainakin yks virhe :) Tässä iässä varsinkin pitää oppia et täydellisyys on tylsää!

Myös me kaikki vieraat saimme lahjan: Jokaiselle annettiin heti tullessa Tassunauha! Tuotto menee elänsuojelutyön hyväksi ja sen voi hankkia ainakin Mustista ja Mirristä. Oli tosi kiva ilta ja viimeisillä losseilla ehdin vielä kotimökille. Hissukin ilmestyi oltuaan koko päivän ties missä seikkailuissa:

Nyt on aika asennoitua kaupunkielämään. Aamuisin alkaa jo olla niin pimeää, että mulla taisi olla viimeinen työpäivän aamu-uinti maanataina. Lossilla oli jo aurinkoista ja upea tyyni syysaamu. 

Alkaa olla aika myöntää, että syksy on tullut ja pitää totutella kotikotiin...

Iltarallin jälkeen pienet levähdykset.

Elokuun viime päivät - T-paita Setasta ja Soffiosta ja lomasia

Elokuun lopun neuleen langat oli valittuna. Etsin vaan ohjetta, joka kolahtaisi. Jotain aika simppeliä, mutta jotain, jossa olisi joku uusi "juju" tai muu kiva juttu. Filcolanan sivulta ilmestyi eteen Isfugl eli eli kunigaskalastaja:

Ohjeessa oli vähän kaikkea, mitä kaipailin: Kivat yksityiskohdat, ilmainen suomenkielinen ohje ja silti aika simppeli lomaneuleeksi. Pitää kai hyväksyä se, että kaikki kivat mallit neulotaan nykyisin pyörönä ylhäältä alas...

Näissä kuvassa ne "kivuudet" yhdessä: Satulaolkapää ja puffihiha.

Ohjeesta poiketen lankana oli Lana Grossan Meilenweit Seta ja Soffio kaksinkertaisena. Puikot 4½ mm Addin Unicornit ja hihoissa Addin CraSy Trio unicornit. Olen ihan pähkinöinä Unicorneista. Varsinkin hihoissa noi CrasyTriot on ihan huiput!

Lankaa meni yhteensä 259 grammaa. Hämmästyksen sormi kummastuksen suussa aina ihmettelen, miksi lankoja kuluu aina epätasaisesti kun laskee metrit! Osaakohan joku selittää?

Setaa (100g=400m) kului 207g eli 828 metriä

Soffiota kului (25g=215m) kului 88 g eli 756,8 metriä

Erohan on yli 70 metriä! Kui voi?

Kaksinkertaisena olisi luultavaa, että molempia lankoja kuluisi yhtä monta metriä... Ihme ja kumma. Olen kyllä törmännyt tähän monta kertaa ennenkin, mutta aina tämä juttu vaan ihmetyttää.

Viikko sitten muistelin vuoden takaista muuttohässäkkää. Ihan näillä näppäimillä oltiin jo avattu uudessa osoitteessa Asemakati 12. 

Kesäkaupan jälkeen ja Idan palattua lomilta oli mun vuoro lomapäiviin. Pari päivää ystävän kanssa mökillä tyttöjen kesken. Tuliaisiksi saatiin onkimatoja...

Niin kiva tuliainen, että Hissukin uskaltautui rantaan! Tähän mennessä olen ihan yksin saanut käydä uimassa ja rannassa. Mietittiin, et oliko ystävä Hissun "turvanais" vai toisinpäin.

Hyvää kannattaa odottaa...

Nautittiin perinteiseen tapaan skumppa-aamiainen, pinottiin vähän puita ja lämmitettiin tölkki. Ihana irtiotto arjesta!

Ja viikonloppuna madotkin kelpasi kaloille! Piti suurin punnita, koska mun mielestä yli puolikiloinen ahven ON iso...

Toinenkin lomanen viime viikolla. Elokuinen keskiviikkoilta oli taianomainen, vaikka täysikuun aikana kala ei tarttunutkaan.

Illan piemetessä kuuntelin outoa linnun ääntä. Tämä itsekseen rentouttavaan retriittiin vetäytynyt keskusteli keskiyöllä tekoälyn kanssa ja tulkitsi ääneen Lehtopöllöksi!

Elokuun viimeinen viikonloppu veikin nostalgiareissulle rakkaisiin maisemiin Latosaareen. Veneitä näin enemmän, kuin koko kesänä ja pääsin uimaan aaltoihin. Tuli niin lapsuus mieleen! 

Sain tavata naapurit molemmin puolin ja oman sielunmaiseman uudet omistajat. Oli niin nostalginen ja tervetullut olo ja hurjan hyvä mieli. Kaikkea aikaansa. Ihania muistoja ja hyviä ystäviä. Vaikka tilanteet muuttu, niin muistot jää.

Vaikka tuuli oli kova, niin elotulille rakennettiin tuulisuojia:

Makkarajuhlissa oli mukana myös yksi makkara:

Illan piemetessä ilutulet:

Sunnuntaina takaisin kotimökille. Tasan vuosi sitten meille muuttanut Hissu oli tullut hyvin toimeen hoitajiensa kanssa mökillä. Reissutuliaisiksi komeat ahvenfileet:

Ja vielä yksi vapaapäivä. Piti vaan kipaista mettään keräämään puuromarjat....

Tulihan ne marjatkin! 

Nyt on akut ladattuina ja mieli kohti syksyä!