keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Tuubi kuin koru

Jotkut langat ei kertakaikkiaan kerällä näytä yhtään siltä, et tekis mieli tarttua. SMC Corsica oli just sellainen. Mut koska mulla on ainakin tavoitteena tehdä jotain pikkuista jokaisesta uudesta langasta (ja niitä on nyt vaikka kuinka paljon), niin päätin aloittaa tästä vähiten houkuttelevasta.
Vaan kuinkas kävikään? Kerällä koiran oksennukselta näyttävä lanka muuttuikin puikoilla ihan kauniiksi!
Langan rakenne on ketjumainen ja ilmen hillityn kiiltävä. Pikkuinen tuubihuivi on kuin koru.

Tuubiin kului kaksi kerää. 37 silmukkaa, 4,5 mm puikot. Leveys n 15 cm ja pituus n 120 cm. Olihan mulla siinä pitsiäkin, mutta sipä sitä valmiista tuubista juurikaan erota:
Eilen oli kiire saada kuvattua huivi, vaikka ei ei ihan valmis vielä ollutkaan... Muutama kerros ja sauman ompelu vielä puutui. Idan niskassa kutittelee pyöröpuikot, jotka takertuivat tuubia riisuessa nutturaan :)
Jaa et miks niin kova kiire saada kuvattua? No siks, et tänään mulla on vapaapäivä ja tuubin piti tulla valmiiksi ennen sitä. Nyt ollaan mökillä! Viikonloppuna sain mökin siivottua kesäkuntoon ja tänään jatketaan puuhommia. Työnjohtajamme on jo tarkkana vahtimassa!
Ehkäpä illalla tutustun seuraavaan uuteen lankaan... Maagiseen silkkiin!

perjantai 18. toukokuuta 2018

Adalminan helmi CAL valmis!

Valmis on. Pidemmittä puheitta (onhan tästä Adalminasta tarinaa täällä jo ollutkin). Kuvat puhukoot puolestaan!
Tässä vielä viimeistelyä vaille valmis. "Muutama" langanpää päättelemättä ja reunus höyryttämättä.
Meidän pihapöydällä. Koko 75*150 cm. Teetee Helmi -lankaa kului 641 g. Koukku 2,5mm.
Yks nurkka.
Toinen nurkka.
 Ja keskiosa.
Reunuksen nimi on Adalminan päivänpaiste. Mun päivänpaiste näyttää vähän eriltä, koska en enää viittiny tulostaa ohjetta enkä edes lukea kovin tarkasti. Koska virkkailin katsoessani Salon Vilppaan peliä telkusta (kuten nytkin). Vasta myöhemmin kuvista huomasin, että ainakin kaks viimeistä kerrosta on ihan pepulleen. Ei haittaa. Reunat on.
Tätä viimeistä kuvaa ottaessa yhtenä helleaamuna tällä viikolla meidän kotirannassa yks ohi kulkenu koiranpissittäjä kehaisi oikein kahteen kertaan et "Todella kaunis". Kyl lämmitti mieltä!

Kiva satumatka, mutta saattaa olla, etten ihan hetkeen tartu koukkuun. Ainakaan näin isoon juttuun. Tosin...Olen ittelleni ja muutamalle muullekin uhonnut vielä tänä vuonna virkkaavani Lost in timen...

Inspiraatiota ja sopivaa lankaa odotellessa:

Sen pituinen se!

torstai 17. toukokuuta 2018

Hullun Halpa Lauantai 19.5.

Se tulee taas: Hullun halpa lauantai!

Tämän viikon lauantaina 19.5. Annankadun puodissa vietetään perinteistä Hullun Halpaa Lauantaita. Neule- ja kirjontalankoja, mallineuleita, kankaita, piirrettyjä liinoja, puikkoja, tarvikkeita, käsityölehtiä, tarjouseriä ja valikoimista poistuvia tuotteita hulvattoman hintaan. Hinnat alk. 10 snt.

Tule tekemään löytöjä ja ota ystäväsikin mukaan!

Puoti avoinna poikkeuksellisesti klo 9-14.


 Lankaa...Lankaa...Lankaa


 Neulelehtiä


 Lisää lankaa...

Mallineuleitakin niin Hullun Halpaan hintaan, ettei ees lankoja sais niin halvalla!

Lisäksi tietenkin yllätystarjouksia, jotka voimassa vain puodissa ja vain yhden päivän ajan.


Viikonloppuna kannattaa suunnata keväinen retki Saloon, sillä paikkakunnalla on lauantaina useampia tapahtumia meidän hulluttelumme lisäksi. Ihan vieressä - Kauppakeskus Linjurissa on Hyvää Salossa -messut. Miehille suunnattu Kohtuuden kolmonen -kuntoilutapahtuma starttaa Maran klubilta, Lapsille ja lapsenmielisille Tivoli Seiterä Halikossa ja Teijolla vietetään Huvilat@Ruukki -tapahtumaa.

Tervetuloa Saloon Anjalinille Hulluttelemaan! 

tiistai 15. toukokuuta 2018

Kesäsukat, sydänjakku ja juhlintaa

Meni torstai, mutta tällä kertaa ei tullutkaan Adalminapäivitystä. Palat on yhdistettynä, mutta reunus tökkii. Ja näillä keleillä ei kovasti haluta istua villapeitto sylissä. Kyllä se vielä valmistuu...

Pikkukässy sen sijaan sopii näin kuumalla. Tikuttelin kesäsukkalanka Palmasta pitsiset kesäsukat:
Asiakas kyseli verkkokauppamme sivuilla kuvassa olevan sukan ohjetta... No eihän sitä ollut, joten loin silmukat ja kuvaa katsoen yritin tehdä samanlaiset. Aika hyvin onnistui ja nyt on se ohjekin! Ei ehkä ihan samanlainen, mutta sinne päin.
Lanka Hot Socks Palma, menekki 68 g, puikot 2,75mm.

Helatorstai vietettiin Atussa. Puuhastelun jälkeen lämmitettiin tynnyri ja testattiin uudet uimaportaat.
Pieniä kässyjä on kiva tikutella. Teeteen verkkolehdessä ollut sydänjakku on ollut tosi suosittu malli. Mullakin tämä on jo kolmas!
Tällä kerralla toteutin mallin Adriafilin Bucanevesta. Lanka on niin suloisen pehmeää, ettei ikinä vois uskoa, että se voi olla villaa! Puikot 3,5 ja 4 mm, menekki 123 g. Ohjeessa on lankana teetee Primanova ja menekki varmaan hihasta vedetty 250g...

Muut kässyt on viime aikoina jääneet vähiin. Viikonloopuna kun juhlittiin viisinkertaisesti! Ensin pidettiin launatai-iltana pienen ja vähän isomman pojan synttärikekkerit muurinpohjalettukestien merkeissä! Muurikkaletuista oli monta ihanaa muistoa koko porukalla. Ja ehkäpä nyt saatiin siirrettyä perintöä myös suvun pienille! On se tarkkaa puuhaa...
Jokainen paistoi oman lettunsa. Pienimpiä vähän autettiin. Tassu ei letuista piitannut, mutta nautti täysillä olostaan ulkona ja ehtymättömistä ahvenherkuista!
Sunnuntaina juhlittiin äitejä. Kolminkertaisesti. Oli suunnitelmissa "äitien vapaapäivä" ja melkein onnistuin saamaan kuvan, jossa äiti ja käly istuivat hetkisen paikoillaan. Kolmas äiti oli leiponut kakun:
Ma sain kasata voileipäkakut. Ne on aina mun juttu. Sopivaa puuhaa, koska ei tarvii pelätä niiden unohtuvan uuniin ja kärventyvän kekäleiksi... Koristeet tietenkin unohdin kaupunkiin, mutta luonnostahan niitä löytyi: orvokkeja ja koivunlehtiä. Ei ne kakut nättejä ollu, mutta varmaan maistuivat, koska murustakaan ei jääny!
Kahvittelun jälkeen vielä vähän leikittiin ja minäkin sain oppia frisbeen heittoa:
Koska meillä Tassun kanssa oli niin mukavat oltavat, niin pyydettiin vielä kortteeria yhdeksi yöksi ja lähdettiin kaupungin helteeseen vasta maanataiaamuna. Sitä ennen taas saunottiin ja uitiin (siis ei Tassu) ja illalla pelattiin ja sauhutettiin ahvenia:
Tassu nautti olostaan villinä ja vapaana:
Arki ei oo kivaa. Kauhea räkätauti on iskenyt ja mun silmät on täynnä rähmää ja punaiset ja turvonneet. Tässä sitä kirjoitellaan ajan kuluksi kun odottelen aikaa terveyskeskuksessa. Toivottavasti tulee hyvät tropit, jotta launataina olen ihmismäisen näköinen enkä tämmöinen punasilmäinen särkikala! Ja et miksi? No tietenkin siks et meillä puodissa on taas perinteinen Hullun Halpa Lauantai!

P.S. Näin mä kärmeksenkin. Rannassa uimasta tullessa. En kerkiny katsomaan minkä merkkinen oli ku juoksin karkuun. En kiljunu. Ja kävin uimassa myöhemminkin! 

torstai 3. toukokuuta 2018

Adalminan peitto CALin viime vinkit ja vappu mökillä

Adalminan Helmi CAL alkaa olla lopuillaan. Tänään olemme saaneet viimeiset vinkit, satu alkaa olla päätöksessään. Jäljellä on enää pienet palat 9 ja 10 sekä yhdistämisohje. Varsinkin yhdistämisohjeesta tykkäsin. Mulle kolahtaa tuollaiset lauseet ku "ompele niin kuin omasta mielestäsi hyvä tulee".
Oikealla Kruunun sovitus (Pala 9):
"Kuningas kuulutti kirkoissa kaikkia 18 vuoden ikäisiä tyttöjä kruunua koettamaan. Oli kaunis kesäpäivä ja vähintäänkin tuhannen tyttöä seisoi pitkissä jonoissa, mutta kruunu ei sopinut kenellekään heistä. Illan päätteeksi nähtiin pieni tomupilvi kaukana metsän rannalla. Köyhä paimentyttö ajoi vuohia maantiellä: ”Koettakaamme kruunua paimentytön päähän”, sanoi prinssi." 

Vasemmalla Anteeksipyyntö (pala 10).
"Saadessaan helmen takaisin, Adalmina sai takaisin myös kaikki punaisen haltiattaren lahjat. Hän myös muisti, kuinka ilkeä hänen sisunsa oli ennen. Sen vuoksi hän lankesi isänsä ja äitinsä eteen ja pyysi heitä antamaan anteeksi entistä ylpeyttään. Hän talutti esille köyhän metsätorpan eukon, syleili häntä ja sanoi: ”Armelias on rikkaana köyhyydessänsä, vaan rikkaalla, jonka sydän on kova, on tarvetta ja puutetta kaikkien aarteittensa keskellä”.

 Virkkailin vappuna pieniä paloja. Muutaman kerroksen siinä välissä ja muutaman kerroksen tässä välissä. Yhdellä ja neljällä värillä.
Nyt on aika alkaa miettiä palojen yhdistämistä ja järjestystä. Tänään töistä tullessa levitin kaikki tähän mennessä virkatut palat ja yritin suunnitella järjestystä... No eihän siitä mitään tullut!
Yhdellä laatupäälliköllä on vankka mieleipide asiasta... Eikä se ainakaan yhtään auta tätä pohdintaa! Ainakin yksi pala pitää vielä virkata. Tai sitten neljä pientä. Teenkö yksivärisiä vai nelivärisiä? Mulle on tulossa vaan puolikas peitto ja sekin omasta mielestäni melkoinen saavutus. Ainakin jos se joskus tulee valmiiksi ;) Epävirkkaaja kun olen... Mut kivaa on ollut ja paljon olen oppinut sadun maailmassa.

Lankatarjous on voimassa vielä tämän päivän eli 3.5. mutta ohjeet ovat teeteen sivuilla ja linkkinä meidän verkkokaupassamme jatkossakin. Jos et vielä ole lähtenyt sadun maailmaan, niin ehtiihän sitä. Kesä on parasta virkkuuaikaa!

Mun viikonlopun virkkuut jäi tietenkin vähiin vaikka vappuaattona olikin vapaapäivä. Sunnuntaina satoi ja yks meistä oli tosi kiukkuinen ja kökötti terassilla - ulkoillen kissamaiseen tapaan:
Meikäläinen iloitsi oikeasta lorvipäivästä. Pesi saunan ja kuurasi saunakamarin. Kaiken sateen jälkeen iltarusko kruunasi maiseman ja lupaili parempaa keliä:
Sinitiaiset rakentaa pesää mökin edessä olevaan pönttöön. Ja kerran laskin yhdellä silmäyksellä 27 joutsenta! Yksi yksinäinen meidän rannassa aatonaattona:
 Aamulla herätessä sää oli kirkas, mutta vastaranta oli kadonnut.
Verkko nostettiin ja siellä olikin komea saalis: Kuus kuhaa ja kuus ahventa! Tassu sai heti aamupalaksi yhden affenan fileet. Loput laitettiin sumppuun.
Ja koska vappu on työn juhlaa ja mulla vapaapäivä niin puuta nurin:
Tämä rumakuusi oli kallellaan sähköjohtoihin ja varjosti takaterassin mahdollisia pekoniaamiaisia.
Koivu oli kans vaarallisesti kallelaan sekä kaivoon, sähköjohtoihin ja ehkä myös naapurien mökkelöihin... Mut se tais olla suurin ja siitä tulee ens vuodelle puuta vaikka kuinka!

Nii et tiedoksi: Saaressa on edelleen sähköt! Kuvassa näkyvat jatkettavat tikkaat on lainattu naapurista. Lupakin kysytty. Joku vuosi siten, mut on kuulemma edelleen voimassa. Palautusreissulla Tassukin tuli mukaan:
Jos vaikka kummeilta sais kans pienet siikamaistiaiset... Aina ei niin hyvät maisemat ole kissallakaan. Mut onneksi sitä voi sateellakin olla ulkona ja mököttää terassilla ja katsoa meikäläistä sillä mielellä et "viitteisiks tuon suihkun sammuttaa"?
Vappu siis meni kivasti ja asianmukaisesti "työn merkeissä", mutta paljon mukavaakin ehti mukaan - kun saaressa saatiin olla kolme kokonaista päivää! On grillattu, saunottu, pulahdettu mereen, joka on jo yli 7-asteista ja nukuttu pitkät yöunet ja vähän touhuttukin ja herkuteltu. Romantiikkaakaan ei puuttunut...
"Kukkakimppu" Karviselta :)

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Estelle vol 2, risa tietsikka ja komia halo

Viikko sitten perjantaina mulle tapahtui pieni kämmi. Kässäpussi unohtui kotiin! Siis eihän siinä ollut mitään katastrofaalista tällä kertaa, koska olin menossä töihin ja siellähän on lankaa riittämiin. Tosin huivin valmistuminen siirtyi viikonloppuun.

Edellinen Estellen nuttu on päätynyt jollekin pienelle prinsessalle. Koska malli on helppo, nopea ja nätti puhumattakaan langan ihanuudesta, päätin tikutella uuden.
Puikot 3½ ja 4 mm. Lanka (sanahirviö) Sublime Baby Cashmere Merino Silk DK, menekki 107g. Ohjeen kaksi kerää ei taaskaan riittänyt. Mopsineulojalle tiedoksi - kyllä mä joskus käytän omia jämälankojani. Tämänkin aloitin edellisen nutun jämillä. Ei niitä turhaan marinoida! Söpöt napit taas naapuripuodista.
Eilen töiden jälkeen kaahasin taas mökille. Tällä kertaa kässäpussi on mukana. Tosin tähän aikaan vuodesta ei juuri kässyjä kerkii tekemään kun muutenkin on riittävästi puuhaa. Joka tapauksessa JOS se unohtuis kuten muutama vuosi sitten, niin ei olis hätäpäivää koska piironkin päällä paraatipaikalla odottelee hätävara eli Neulojan Ensiapupakkaus!
Kuulin eilen, että punkit kuolee jos kulottaa. Siispä heti saareen päästyäni yritin päästää sisäisen pikku pyromaanini valloilleen ja ryhtyä punkinkarkoituspuuhiin:
Eihän siitä mitään tullut. Märkä heinä ei pala... Yritin kohennella pahimpia heinätukkoja vähän kuivumaan ja jatkaa myöhemmin yritystä, mutta nyt sataa. Pöh.

Läppärini on viime viikkoina kuulostanut siltä, ettei sillä ole enää paljon elinaikaa jäljellä. Kantta avatessa kuului kauhea rutina ja runksutus ja virtajohdon paikan kulma irvisteli pahasti. Jotain siellä sisällä on rikki ja irti. Jokaisen tytön paras kaveri, eli ilmastointiteippikään ei pitänyt konetta kasassa, joten otettiinpa varmuuskopiot ja annoin Karviselle vapaat kädet purkaa koko laitteen ja tehdä mitä tehtävissä on...
Luottamukseni oli kovilla, vaikka ajattelin et jos tyyppi osaa purkaa ja rakentaa puhelimen, niin eiköhän tuo yhdestä tietsikastakin selviä...
Ihan pikkuisen kyllä hirvitti katsella, kun työkaluna käytettiin rautasahaa...
Näyttää tämä kuitenkin toimivan. On se vaan taitava tuo Karvis! Viime vuosina laiskahkosti blogikuvaajan hommiaan hoidellut innostui kuvaamaan eilisiltana kesken saunomisen:

Hieno halo! Eikös?

Hauskaa vappua kaikille lukijoillemme!