lauantai 10. helmikuuta 2024

Kaulurille kaveriksi pipo ja lapaset

Peo 30-Palmikkokaulurimme herätti sen verran ihastusta, että päätettiinpä tehdä siitä kokomainen setti: Pipo ja lapaset samaan sarjaan!

Ida tikutteli lapaset ja minä koeneuloin ohjeen:

Puikot 3 ja 3½ ja menekki Arvier Silke Peo30-lankaa 88 grammaa.

Pipon kanssa ei mennyt ihan niin helposti. Purkaleesta purkaleeseen (samalla soi päässä Ismo Alangon Kriisistä kriisiin...). Eka versio yhdellä palmikolla otsikossa oli typerän näköinen. Toka versio viidellä mallikerralla tyrehtyi siihen, etten saanut päälaen kavennuksia menemään kauniisti. Kolmas versio oli täydellinen ja aloin kirjoittamaan ohjetta... 

Purkaleeksi meni vielä kerran! Valmiista myssystä kun en osannutkaan kirjoittaa ohjetta vaan piti kirjoittaa muistiin samaan aikaan kun neuloin.
Tältä "ohje" näytti vielä pari viikkoa sitten. En tosiaan voi kutsua itseäni suunnittelijaksi... Mulla on tapana tehdä joku neule ja jos tulee kiva, niin kirjoitan ohjeen. Ida sen sijaan suunnittelee ensin ja vasta sitten tekee. Onneksi me luetaan ja neulotaan oiko toistemme tuotokset ennekuin julkaistaan mitään. 

Pipon resorin neuloin Addin CraSy trio 4 mm bambuilla ja palmikko-osan 4½ mm 50 cm pyöröillä. Menekki 80 grammaa. Ohjeet siis molempiin saatavissa pyynnöstä lankatilauksen mukana. Koko settiin siis menee 7 kerää ihanaa Peo30 merinoa.

Alkuvuoden huima bloggausvauhti hiipui, koska viime viikkoina on ollut neulomusten ja tavallisten työpäivien  lisäksi kaikkea muuta kivaa. On ollut Neulomakerhoa, kirjapiiriä, novellikoukkua, Kansalaisopiston neuleklubikin alkoi ja vähän opintojakin olen yritellyt. Viikolla tavattiin Matildan kesäkaupan Popup-porukalla Musinessa ja suunniteltiin jo tulevaa kesää. 

Viime viikonloppuna vielä Neulereivit! Kun kerroin osallistuvani reiveihin, niin sain osakseni kulmien kohottelua ja outoja katseita... Tarkistin et mihin olenkaan menossa ja kaikentietävä netti kertoi reivien olevan "konemusiikkipainoitteinen tanssitapahtuma." Uups! 

Tosiasiassa neulereiveissä tuftattiin, joogattiin, neulottiin, virkattiin, juteltiin ja syötiin. Hirmu kivaa oli ja opin paljon uusia asioita!

Tuftausta
Mosaiikkineuletta
Välillä rentouduin virkkaamalla ruutuja Sirdarin Replaystä 

Italialainen aloituskin tuli kokeiltua - sitä tosin pitää vielä vähän treenata... Reiveistä lisää voi lukea Kakskertaseuran sivuilta KLIK!

Pari viikkoa sitten yhtenä sunnuntaiaamuna käväisin ottamassa kuvan sielunmaisemasta:
Olin jo aikaisemmin saanut tiedon, että jää on kolmekymmentäsenttistä ja sain mökkinaapureilta lainaksi liukuesteet ja naskalit. Lisänä oli pelastusliivit, kävelysauvat ja repussa kuumaa kaakaota ja eväsleipää. Heti seuraavana maanataina kävin ostamassa ihan omat turvakkeet. Jos vaikka toisenkin kerran... Moneen vuoteen ei ole ollut asiaa jäälle. 

Onni on kunnon pakkaset!

sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Hittipipo Norosta, palmikkokauluri vol2 ja ystävyysjuhlat

Somessa ja puodissakin vilahdellut Hittipipo on kummitellut mielessäni jo pitkään. Mutta kun se on virkattu... Mietin pitkään mitä Noro Kureyonista tekisin malliksi puotiin ja päätin viimein kokeilla virkkausta:

Jonnan koukkujen sivulta löysin ohjeen. Ekasta versiosta tuli purkale. Liikaa silmukoita. Tässä vain 50 kjs ja koukku 4½. Menekki Noro Kureyonia 2 kerää ja puolipylväillä koukuttelin. Ja mikä olisikaan pipo ilman tupsua?

Olin innoissani Norolangoista viime vuoden toukokuussa, kun kuulin niitä taas olevan saatavilla kotimaasta. Tilasinkin ja tuleehan niitä, mutta yks väri silloin ja toinen tällöin. Hyvää kannatta odottaa vai kui?

Idan palmikkokauluri tyhjensi hetkeksi aikaa puodin PEO30- hyllyn. Nyt on saatu täydennystä. Itsekin ajattelin et näitä pitisi tehdä jokaqisessa värissä. Kiva malli ja ainakin ittelleni teen vielä yhden. Sit äiti pyysi tekemään itselleen... Mustan. Höh. Viikolla Salon Seudun Kädentaitajien Keskeneräisiin kässyihin ajattelin tätä, mutta Mufiinassa valot oli sen verran hämärät, että päädyin aakkostamaan jäsenkortteja. Niitä nyt noudettavissa puodista jos jäsenmaksu on maksettuna.
Siispä palmikkokauluri vol2. Menekki 3 kerää ja puikkoina 4mm Crasy Triot. Ensin kaulus yhdestä kerästä, etukappale toisesta ja alun kolmatta ja sit takakappaleetta niin paljon, ku lankaa riitti.

Alkuvuoden pyhät ja muut häppeningit on ohitettu kivoissa merkeissä. Noropipon koukuttelun lomassa aterioitiin äidin, veljen ja kälyn kanssa näissä maisemissa:

Pari päivää puodissa ja taas elämä oli yhtä juhlaa! Ystävyyttä 51 vuotta:

Naanatalin kylpylässä. Tässä jo matkalla iltasyömingeihin. Tätä ennen kuntosalia, virtuaalivalmentajien Tommi ja Varpu ohjaamaa vesijumppaa ja lillittelyä tähtitaivaan alla ulkoaltaassa ja lämpimissä poreissa. Puhumattakaan skumpasta, punkusta, juustoista, kekseistä ja lapsuusajan karkeista! Tämän ihanuuden saimme lahjaksi vuosi sitten Näissä "bileissä".


Ilta päättyi hotellihuoneessa nauraen niin et varmaan sata vuotta saatiin ikää lisää! Ravintolan henkilökunnan piti saattaa meidät takaisin huoneesemme. Ei siks et oltais juotu liikaa vaan siks ettei juotui tarpeeks nopeasti! Onko kyseessä keski-iän kriisi? Ollanko me tultu vanhoiksi? No ei sentäs!

Eilen ilahduin siitä, että mulla on lihaksia... Nyt iloitsen siitä, että alan toipua. Seuraava kuntosaliharkka pikkkasen  vähemmillä painoilla ja toistoilla.

Vielä aamusella otin viimeiset virtuaalivesijumpat ja pulahduksen räntäsatieseen ulkoaltaaseen. 

Sen jälkeen toinen meistä sai uuden nassun ja minä uudet tassut. Näillä mennään kohti arkea!

Kotimatkalla rokattiin vielä meidän biisin tahdeissa Dynastia

Elämäntilanteet tulee ja menee. Tosi ystävä on ja pysyyy. Kiitos Ellu ystäväni 💖 ja vanhemmat, jotka muutti meidät Uittamon Jalustinkadulle vuonna 1973. Ilman teit ei olis meit!


lauantai 6. tammikuuta 2024

Kutittamaton palmikkokauluri merinovillasta

Kauluri on kätevä ja kiva asuste. Ida ideoi syksyllä kivan mallin. Ideasta valmiiksi meni tovi ja pientä patisteluakin tarvittiin, mutta hyvää kannatti odotta! Valmista tuli pikkuisen ennen joulua:

Kauluri oli kaunis, toimiva ja herätti puodissa poikenneissa ihastusta. Lankana on Arvier Silke Peo30. Peo on just passeli pipoihin ja kaulureihin, koska se ei yhtään pistele! 50 gramman kerässä on 100 metriä merinoa ja se on tämän sesongin ylivoimaisesti suosituin lankamme!

Ohjeen sain koeneulottavaksi ja joulunpyhinä testineuloin omani:

Lankaa kului tasan 3 kerää, puikoilla 4. Kauluksen tein Crasy Trio -puikoilla ja jatkoin 60 cm KnitPro pyöröillä. Malli on mielestäni nerokas: Olan resori saa kaulurin istumaan kivasti ja lämmittä myös hartiat. Ohjeen saat pyydettäessä lankojen mukana puodistamme tai verkosta kun mainitset sen tilauksen lisätiedoissa.


Ja tässä vielä me molemmat suut messingillä omissa kaulureissamme:

Kaulurin 300 metriä meni vielä viime vuoden puolimaratoniin, kuten myös nämä jämälanka-tillisikivisukat:
Lanka Regian Alpaca Soft, puikot 3,25 mm Zingit. Sukat päätyivät lämmittämään neuleystävän varpaita.

Tämän vuoden lankatilaston avasi uudenvuodenaaton pikkukässyn huikeat 19 grammaa Katian Alpaquinaa ja puikot 2½ 15 cm sukkikset:
Nämäkin jämistelyä pikkupuserosta, jonka tikuttelin viime kuussa.

Uudenvuoden lupauksia en tehnyt. Perinteinen uudenvuoden ensimmäinen aamupunnitus oli sekä huono ett hyvä uutinen: En oo laihtunut yhtään, mut en myöskään lihonnut! Opiskelukin on alkanut sujua. Ekasta tentistä tuli ykkönen (läpi meni siis), toisesta kakkonen ja kolmannesta jo kolmonen! Tarkoittaako tämä sitä, että opin pikkuhiljaa opiskelemaan? Tosin tämän kuukauden kaikki kivat jutut saattaa hiukan häiritä tätä harrastusta...

Tänään on viimeinen pyhäpäivä pitkiin aikoihin. Aamulla siivoilin huushollista kaikki jouluvalot sun muun ryjän pois. Kukkia ihailen vielä auringonpaisteessa:

Ihanaa kun on talvi ja pakkasta!

maanantai 1. tammikuuta 2024

Vuoden 2023 viimeiset

 Perinteinen lankametrien puolimaratoni tuli täyteen vuonna 2023. Vähän ylittyikin:

Valmiissa kässyissä 22214 metriä, josta neulottuja 21417 ja virkattuja 797. Jos laskisi vielä neulotut ja puretutkin metrit niin mikähän olisikaan saldo? Alla olevassa kuvassa yhdet joulupäivän ja tapaaninpäivän välisenä yönä puretut. Oli joskus jokus visio - pitkä villis. Oli takakappale ja 1,5 etukappaletta valmiina. joku neropatti oli tehnyt kolmen kerroksen raitoja ja alkuperäinen visio on jo aikaa sitten unohtunut, joten purkuun meni...

Joulupaketteihin päätyi aina vaan vähemmän neulomuksia. Jotain kuitenkin:

Suvun pienin oli ihan oikeasti pyytänyt villasukkia! Hurjan hyvä mieli tuli, kun paketin avattua sukat vedettiin heti jalkaan ja kuului hihkaisu et "Ihan oikean kokoiset!" Ilman tontun ohjetta en olis todellakaan osannut ajatella et kahdeksanvuotiaan kengännumero on sama ku mulla ittellä eli 39! Lankana Opalin Regenwald 19.

Tokaks pienin oli toivonut lämpimät pörröiset lapaset, jotka ei kutita. Esiteini tietenkin mustat... 

Lankana Katian Merino Sport. Kämmenosassa kaverina Katian 50 Mohair. Intialaisella peukalokiilalla.

Idalle tikuttelin koronassa ollessani tiiliskivisukat. Vihreä joku käsinvärjätty merinosekoite, jonka ostin yhtenä etäpäivänä visiteeratessani turkulaisia lankakauppoja (lue: kävin siis vieraissa). Ehkä Ilosta? Tiiliskivet Noro Silk garden Sockkia. Jämälänkaa tästä huivista.

Vuoden viimenen kässy oli edelleen sukat. Piti saada joku aivoton tenttiinlukukässy välipäiviksi. Lankana Katian merinosukkalanka Kanerva:

Niin kauhee väri et melkeen hieno!

Ihan vahingossa tuosta varresta poimittujen silmukoiden kohdasta tuli aika kivan näköinen!

Vuosi vaihtui (lähes) perinteiseen tapaan hyvien ystävien seurassa Tottijärvellä. Oli ihanaa tavata taas kaikkia ja myös kesävierastamme Patea:

Mä varmaan saan anteeksi isäntäväeltä liialliset partymixit ja maksamakkaran vai miten? Pitäähän sitä juhlaruokaa saada kissankin - varsinkin kaiken paukkeen ja räjähtelyn korvikkeena!

Pelirinki kokoontui kahtena iltana. Tuloksista ei taida olla pahemmin raportoitavaa...

Vuoden vaihtumista odotellessa:

Hyvästi vuosi 2023. Ei tuu ikävä. Olen onnellinen kaikista ystävistäni.


Iloa ja valoa uuteen vuoteen 2024!





sunnuntai 17. joulukuuta 2023

Viikko ennen joulua...

 ... on ollut aikamoinen. Mutta joulu tulee ja meneekin. Viikon kuluttua ollaan ohitettu vuoden pimein päivä ja toivottavasti kuljetaan kohti valoa. 

Edelliseen postauksen jälkeen oli toisetkin pikkujoulut. Kaikkea sitä pitää tehdä saadakseen lautasellisen ihanaa riisipuuroa väskynäsopan kera... Salon seudun kädentaitajien pikkujouluissa piti vääntää rautalankaa...

Terveisin Susu - viis vee... Liina on vanhaa perua ja sekin äidin pistelemä. Ei mun.

Joulukuun tarjouslangasta Filzistä tikuttelin muhkean ja lämpimän pipon:

Joskus on vaan pakko tarkistaa omia ennakkoluulojaan. Pipo on kiva, lämmin ja sen tikutteleminen CraSy-puikoilla oli ihan mukiinmenevä kokemus. Minähän en näistä paksulangoista normisti kauheasti tykkää... Menekki kolme keräää eli 150 metriä.

Vielä yksi tilausjuttu ehti asiakkaalle. Siilisukat:

Näihin asiakas sai inspiraation mun "työkengistä". Lapsenlapselle menivät. Tällä kertaa ihan kiva oli tilaajalta kuulla et muksu on 2-vee ja jalan pituus 14 cm. Eri ikäisten pentujen tassut on eri kokoisia ja joskus ihan epätoivosena mietin et minkä kokoinen voi olla vaikka seittemänvuotiaan tassu! Se voi olla 35 tai vaikka 39. Mainiota et tuli tietoon noi sentit!

Pohjalankana yksivärinen Steppi ja siilin piikit hapsulanka Braziliaa (joka taas kerran on lopetettu vaan saas nähdä kui käy). Puikot 2½.

Happy Chenille on pikkuruisisssa kerissä ja ajateltu virkattuihin amigurumeihin. Koska en vapaaehtoisesti edelleenkään virkkaa, niin tikuttelin "apupupun". Söpöjä pikkukeriä kului jämptisti kolme kerää ja kaulaliinan neuloin siilisukkalangan jämistä.

Tänään oli halpasähköpäivä. Ja koska jotkut asiat vaan täytyy tehdä alusta alkaen niin joulutortut. Ja maksalaatikko. Maksis on varmaan joku lounaissuomalainen ihme joulupöydässä. Tai ainakin luulen niin. Opiskeluaikana maksista syötiin kun ei ollut rahaa ostaa mitään muuta...


Kaikesta jouluangstistani huolimatta se luikertelee vähin äänin myös kotiini. Eteiseen se hiipi jo eilen!



keskiviikko 6. joulukuuta 2023

Nuttuja ja "Lampun henki" -tossuja

 Sainpas sittenkin kuvan TÄSSÄ postauksessa mainitsemastani nutusta!

Asiakas poikkesi näyttämään nuttuun ostamiaan nappeja. Lankana siis teetee helmi.

Nutun saajan perhe harrastaa mehiläisiä... 

Toinen nuttu on ollut osina valmiina jo ennen kuin sain koronan. Piti sääsätää "täydellisten" saumojen ompelu esimerkiksi kansalaisopiston Neuleklubiin. Mutta tuli se tartunta, ja kappaleet jäivät lojumaan kässäpussiin. Löysin ne muutamaa viikkoa myöhemmin... kylki kyljessä unohtuneen parhaat päivänsä nähneen eväsbanaanin kanssa!

Ou nou! Takakappaleessa oli "kiva" pikku tahra. Ei lähtenyt sappisaippualla, ei pyykinpesuaineella eikä edes tiskiaineella! Hetken jo suunnittelin kiikuttavani nutun kappaleet salaa yön pimeinä hetkinä roskikseen... Viimeinen epätoioinen yritys oli liotus lavuaarissa lämpimässä vedessä, jossa mukana muutama tippa Soakia. Ja kappas vaan - tahda hävisi! Pääsin ompelemaan saumoja.

Lanka on ihana Katian alpakkasukkalanka Alpaquina, puikot 3½ ja menekki jotain 60 grammaa. Alpaquina on niin suloisen pehmeää, että sitä vyyhtiä vois vaan silitellä ja halailla. Ihan mahtava vauvaneuleisiin, mutta 25% polyamidia tekee siitä ihan kestävän myös sukissa. 

Täs nyt sitä saumaa...

Törmäsin vanhoja joululehtiä selatessa kivaan perinnetossumalliin. Näitä tein joskus vuosia sitten ja nyt taas.

Lankana teetee Salla. Menekki pohjaväriä 2 kerää ja kuvioväriä vajaa kerä. Aloitin sinisistä ja innostuin niin, että aloitin muutamasta jämäkeristä noita retrovärisiä. Kun toinenkin pari oli valmiina niin...

Olipa sitten kaksi erilaista töppöstä. Koska en pura, niin piti tehdä molemmille kaveri. Nyt on sit kaks paria rumanvärisiä vierastossuja.

Ilman jalkaa tossut on aika hassun näköiset. Mulle tuli mieleen Lenigrad Cowboysin kengät, Neuleklubilaiset nimittivät näitä "Lampun henki" -tossuksi.

Ohje on helppo ja tossujen kokoa on näppärää säädellä eri kokoisiin tassuihin sopivaksi.

Itsenäisyyspäivän monivuotinen perinne on ollut leipoa kummitytön kanssa piparit koko suvulle. Otettiin varaslähtö jo sunnuntaina:

Hienosti sujui vuosien harjoituksella ja uudella lahjaksi saadulla reseptillä! Perinteistä poiketen ei poltettu sitä viimeistä(kään) pellillistä, koska äiti oli mukana ja vahti uunia kuin haukka ja antoi komennuksia poistaa piparit uunista juuri oikeaan aikaan! 

Pikkujoulujakin on nyt harva se päivä. Maanataina oli Salon kansalaisopiston kässäopejen pikkujoulut. Nautittiin nyyttäreistä ja opittiin tekemään makrametähti!

Meitä oli paikalla peräti neljä. Ja hassua oli huomata että meillä oli myös neljä erilaista tapaa tehdä nurja silmukka!

Seuraavat pikkujoulut on huomenna. Saas nähdä mitä siellä. Ainakin riisipuuroon osallistun. Ohjeistuksena on et pitää ottaa mukaan jotain pihtejä. Kuulostaa pahasti askartelulta... Jos ei sanoja "päivitys" ja "äppi" lasketa, niin "askartelu" on mun seuraavaks pahin kirosana!

Tänään on ollut ihana vapaapäivä pyjamassa. Joulukortit punaisessa kuoressa lähtövalmiina, oppikirjoja luettu, eka sinappikattilallinen keitelty, itsenäisyyspäivän kynttilät palaa makkarissa ja parvekkeella. Nyt soffalle  odottelemaan linnanjuhlia glögimukin ja kutimuksen kera. 

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!