tiistai 21. tammikuuta 2020

Merinoa, karvaa ja glitteriä pikkuisessa ponchossa

Vuodenvaihteen jälkeen mulle on iskenyt neuloosi. Vai voisinko sanoa kutoosi? Tämähän on ikuinen väittelyn aihe, että neulotaanko vai kudotaanko. Minä kudon puikoilla vaikka viran puolesta pitäisi tietenkin neuloa. Oikeasti oli jo aikakin! Jonkinlainen neuleplääh on ollu meneillään jo pitkään. Ja nyt kiinnostaa kaikki muu kuin sukat!

Katian Melody Star alkoi jutustelemaan mulle viime viikolla. Se kertoi tahtovansa puikoille ja kaverikseen toivoi vähän muodikasta turkislankaa.
Melody Star on ihanan kuohkea ja pehmeä villasekoite. Siinä on jännä ketjurakenne ja 100 g:n lankakakussa on huikeat 280 metriä. Langassa on ihan hitunen kimalletta ja sen väri liukuu kauniisti vaaleasta tummaan. Yhdestä kakusta koko poncho!
Vaikka viime yönäkin on tehty tammikuun lämpöennätys, niin hartianlämmittimelle on aina käyttöä. Polar-turkislangalla "kehystin" pääntien ja helman. Aika kiva tuli vaikka itse sanonkin. Melodysta olen vastaavia ponchoja tehnyt ennekin. Ilman kimalletta ja karvaa. Ponchon neuoin pääntieltä alaspäin KnitPro 8 mm puikoilla. Alkuun oli 60 cm kaapeli ja silmukoiden sopivasti lisäännyttyä vaihdoin 80 senttisiin.

Silloin sata vuotta sitten, kun olin teini, niin pipojen käyttö oli olevinaan tosi noloa. Kun kodin ikkunasta ei enää näkynyt niin koululaukkuun kätkettiin pipot. Ja siihen aikaan sentään oli oikeita talvia! Onneksi nykymuoti on toinen ja pipot hottia. Ponchon jälkeen mulla oli mielessä pipovisio...
Aina ne mun visiot ei ihan toteudu niinkuin kuvittelen. Karvisen aina niin kannustava kommentti sunnuntaiaamulla oli et "potta turkisreunuksella". Purkuun meni... Karvareunus ja väiski-kavennus ei ihan toimineet yhdessä. Koska lankaa ei voi hukata niin uusi yritys:
Nyt on jo sellainen, kuin ajattelinkin. Vähän enempi hattumainen. Lankana reunuksessa Katian Polaria (Sirdarin Alpine käy kans) ja hattuosassa ihana merino Adriafilin Primula. Puikot reunassa 6 mm ja merinossa 4 mm. Nyt kun tämä "prototyyppi" on valmis, niin päättelyä vaille on myös toinen karvareuhka - reuna Alpinesta ja merino on tällä kerralla teeteen Primanovaa. Yks juttu pitää vielä lisätä - tupsu! Kuvassa reuna on kaksinkertainen, mutta tätähän voi käyttää myös "nuorekkasti" niin että pipon sisällä on tilaa ajatuksille:
Lauantai-iltapäivänä yks asiakas kävi meidän kotipihalla hakemassa pari kerää lankaa, jota ei Turun ja Raision lankakaupoista löytynyt. Harmaan sumeana päivänä hän kauhisteli miten kukaan voi asua Majakkarannan kaltaisessa kivierämaassa! Oli sitten pakko lähettää hänelle kuva sunnuntaisesta maisemasta talon toiselta puolelta:
Auringon paisteessa ei niin hirveästi harmittamut purkaa "pottaa". Tältä näyttää tammikuu varsinaisessa suomessa. Ei lunta...ei jäätä, mutta sentään joskus pilkahtaa aurinko!

Vaikka nyt tekis mieli vaan neuloa ja vaikka Karvis viime viikonloppunakin huolehti ruokapuolesta, niin kotikotona on välillä pakko tehdä muutakin ku tikutella. Kuten pestä pyykkiä ja vaihtaa lakanoita. Onneksi siihenkin löytyy innokas apulainen:
Jos jotain hyvää tästä lumettomasta talvesta yrittää keksiä, niin ainakin Tassun kanssa on mukavampi ulkoilla, kun lenkki ei pysähdy kymmenen metrin välein anturakarvoihin tarttuneiden lumipaakkujen putsaamiseen. Sunnuntaina käytiin rannassa "sorsajahdissa".
 Sen jälkeen taas ruoka maistui koko porukalle ja minä laitoin puikoille seuraavan kässyn...

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Susuhuivi ja Blogikissa Tassun virallinen synttäripotretti

Viime viikonloppua ennen Karvis ehdotti lauantaina kokkaavansa mulle intialaista perunacurryä. Osaa vetää oikeasta narusta - varmasti tietää, että tie Susun sydämeen käy vatsan kautta 😅
No mullehan tietty paniikki. Jos ei tarvii kokkailla niin voi neuloa! Huivitutti. SUSUlanka poltteli päästäkseen puikoille. Selasin tsiloona lehteä ja verkkosivua. Vaikka mulla tunnetusti ei ole pulaa langasta, niin melkein kolmekymppiä vyyhdiltä maksava lanka pisti hakemaan yhden vyyhdin ihmettä. Lopulta keksin, et oon ennekin löytänyt kivat mallit Kristiinalta... Leija-huivin ohje on Pirjo Iivosen Unelmien Huivit -kirjasta. Kirja löytyi ihan omasta hyllystä, mutta kuvan perusteella en ihan heti ollut innostunut.
Viikonlopun aikana sain perunacurryn lisäksi pekoniaamiaisen, puusaunan ja uunilohkikset. Pihvit piti itte paistella. Sunnuntaina pääsin huivin pitsireunaan. Mietin, et tarvittisko ittellekin hankkia se neulekaavion pidike? Kirja tietsikan näppikseen ja ruutuun tuettuna ei ollu ihan paras...
Lanka Malabrigo "nimikkolanka" SUSUrro (silkki, pellava, merino), menekki 93 g, puikot 4,5 mm (olis saanu olla neloset). Ihana lanka. Ihana malli: Ihana kevään ja kesän neulehuivi! Ja niin Susun värinen...

Tiistain neulomakerhossa naiset olisivat halunneet liisata Karvisen saadakseen hekin ihania neulomisviikonloppuja ilman turhia kokkailuja. En ihan lämmennyt asialle... Ida tosin keksi heti ratkaisun: Sinkkuneulojat voivat tilata pizzaa kotiinkuljetuksena ja neuloa koko viikonlopun!

Blogikissa Tassu eli The Lankakaupan Laatupäällikkö täytti 13 vee vuoden ensimmäisenä päivänä. Synttäreitä vietettiin hyvässä seurassa Tottijärvellä. Tässä virallinen synttäripotretti:
Aatto juhlista jaloin, mutta kauhean kivaa ei ole, jos koko maailma juhlii Tassun synttäreitä raketein. Isäntämme (kissakuvien kuvaaja) ja Karvinen raketoivat pellolla naapurin poikien kanssa, mut me kissat ja "äiskät" nautimme rauhasta sisätiloissa - osittain sohvan alla... Siis kissat.

Tassu ja Patehan ovat melkein veljeksiä. Suunnilleen saman ikäisiäkin. Muutaman vuoden uusivuosi-juhannus-tutustumisten jälkeen Patekin on jo hyväksynyt sosiaalisen Tassun kamuksi ja meitäkään se ei enää arastele pahasti. Ja olivathan molempien kissujen edeltäjät - Rontti ja Sissi (joka valitsi aikoinaan Karvisen) oikeastikin sisaruksia. Nii et melkeen sukuu ollaan kaikki ;)

Uudenvuodenpäivänä isillä ja pojilla oli yhteinen harrastus: Kaikki bongasivat lintuja!

Pate omassa ulkopesässään... ja Tassu ikkunan takana aamupäivän iloisen vapauden jälkeen kotimatkaa odotellessa.
Komeita poikia! Ja hienoja kuvia ;)

keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Ystävänpäivän Tyks sytomyssykeräys - jo kymmenennen kerran!

Kymmenen vuotta sitten Lankapirtin Matleena ja Seijasisko haastoivat kaikki käsityötaitoiset sytomyssytakoisiin. Turku vastasi haasteeseen Piikun ja mun toimesta. Järjestettiin ensimmäinen Tyks Sytomyssykampanja. Tämä ilahduttamiskampanja on saanut jatkoa ja siitä on tullut jokavuotinen. Niin tänäkin vuonna. Eilen Matleena heitti vuoden 2020 haasteen blogissaan ja eiköhän me muut taas seurata perässä!

Mikä on sytomyssy? Kopsaan tähän Matleenan blogista:

 Sytomyssy on lahja syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneelle ihmiselle.  Itse sairauttahan myssy ei paranna, mutta se voi olla suuri ilo ja helpotus ikävää sairautta ja kovia hoitoja kokevalle ihmiselle. Myssyjä saaneet ovat kertoneet, kuinka helpottavalta on tuntunut saada myssy peittämään kaljua päätä, peruukit kun tahtovat olla hiostavia ja hankalia käyttää, kuulemma.  Myssyjä on lahjoitettu vuodesta 2010 alkaen ja lahjoitetaan edelleen syöpähoitoja antaviin sairaaloihin, jotka jakavat myssyt edelleen niitä tarvitseville henkilöille. 

Itse vähän ennakoin ja aloitin tämän käsityövuoden Matleenan haastetta odotellen:


Siis mitä? Myssyjen lisäksi myös sukkia ja huiveja tarvitaan. Lokakuussa Facebookin Sytomyssykampanja Tyksiin -ryhmässä hoitaja kertoi, että vuodeosastolla TA4 on pulaa myös villasukista, varsinkin isommista ja löysistä varsista. Koko voisi olla jopa 40-47. Monille varsinkin vuodepotilaille sukat ovat ollet kovin mieluisia. Ennen joulua vein muutan parin sukkia osastolle ja kuulin, että myös pienet huivit olisivat tarpeen.

Myssyyn testasin uuden Bamboo Soft -langan. Lanka on puoliksi pehmeää bambua ja puoliksi puuvillaa. Kierre oli kivan napakka ja se on varmasti mukava virkattavakin. Kolmosen 50 cm bambupyöröllä tikuttelin.
Sytomyssy voi olla neulottu, virkattu tai ommeltu. Malli on vapaa - jos jokainen tekee myssyn, jollaista haluaisi itse käyttää, niin varmasti se löytää käyttäjänsä. TÄRKEÄÄ on MATERIAALI. Se ei saa pistellä tai kutittaa arkaa hiuksetonta päänahkaa. Puuvillaa, bambua merinovillaa...

Sukat "jämistelin" käyttämällä Opalin Regenwaldin ja teeteen Pallaksen loppuja. Tavoistani poiketen tein lyhyet varret, joten sukat on helppo sujauttaa jalkaan. Koko näissä sukissa on jotain 44-45. Kolmosen puikoilla tikuttelin vuorotellen molempia sukkia, jotta sain edes vähän samanlaiset. Lankaa kului vajaat 100g.
Oma lempihuivini on jo lopetettua kaunista ja pehmeää Katian Darling -lankaa. Koska tätä lempparia oli monta pientä jämänyssäkkää jäljellä, pistelin ne kaikki tähän pikkuhuiviin aina oikein kahden kerroksen raidoin. Aika kivasti erilaiset liukuvärjätyt toimivat keskenään.

Lisää sytomyssyilystä voit lukea klikkaamalla tästä. Sieltä löytyy myös tietoa muista keräyksistä ympäri maata. Hyviä myssyohjeita löydät klikkaamalla tästä.

Tyksin keräykseen myssyjä, sukkia ja huiveja voi toimittaa meille Anjalinille Saloon (Annankatu 5) ja tietenkin suoraan Tyksin syöpähoitoja antaville osastoille. Olisi mukavaa, jos joku Turussa haluaisi toimia "keräyspisteenä". Halukkaita?

Vuodeosastolla kaivataan erityisesti niitä sukkia ja huiveja. Osoite Hämeentie 11, pääsisäänkäynti 18A, 4 krs. Syöpäpolille toimitetaan myssyjä. Pääsisäänkäynnistä kerros alemmas.

Salon sairaalasta sain just toiveen: "Kaulahuivia voisi tehdä joitakin kappaleita. Sekä hihoja.
Nyt toivottiin tummempia myssyjä. Isommassa koossa, ettei purista. Näistä ollut suurin menekki."

Aloitetaan käsityövuosi perinteisesti - Sytomyssyillen kohti Ystävänpäivää!

tiistai 31. joulukuuta 2019

Vuoden viimeiset: Pipoja!

Jos mulla on muutama päivä vapaata, niin on kauhea paniikki, et mitä kässyjä. Ei sillä, että jotain tekisin, mutta pitää olla suunnitelma kaiken varalta. Joulun alla panikoin tapani mukaan... Heittelin kässäpussiin pipolankoja - sellaisia, joista ei ole mallitöitä puodissa. Tavoitteena oli pipo per päivä:

Siinähän ne!

Aaton aloitus oli Cousteau. Joulupäivän aamuna valmistui. Lankana Katian Merino Sport. Menekki hiukan toista kerää. Merino Sport on ollut heti puotiin tultuaan tosi suosittu! Yleensä uusi lanka ottaa pari vuotta, ennenkuin se "lyö läpi". Koska lanka on hiukan paksumpaa, kuin Cousteaun ohjeessa, vähensin silmukkamäärän sataan. Aika pinkeää tuli, koska mun oli pakko huvitella teestaamalla uudet bambuiset 4 mm Addin CraSy Trio puikot!
Mainio puikko pipoon! Suosittelen!
Joulupäivän pipo Katian Maxi Merinosta. Myös Maxi Merino on uusi lanka. Katian Perun tilalle tulossa. Tässäkin käytin CraSy Trioja 5 mm tällä kertaa. Neulominen oli mukavaa ja tykästyin lankaan, vaikka siinä on puolet akryyliä eikä sitä Perussa olevaa alpakkaa ollenkaan. Mukava ja kutittamaton myssy tuli. Tosin tässäkin olisi ollut parempi valita ainakin kuutosen puikko. Tupsun tein tietenkin näppärällä Prymin "tupsuhärvelillä". Menekki 1 kerä melkein kokonaan.

Ja vielä viimeeksi tapaninpäivän myssy. Ihan itselleni tein, kun huomasin, että mulla ei ole kelvollista pipoa ollenkaan. Jos vaikka tulis talvi...
Lankana Austermann Raindrops Degrade. Ohje oli langan vyötteessä. Ohjeesta poiketen tikuttelin kuutosen pyöröllä (ojeessa 7 mm). Koska tupsut on nyt "must" niin ruskea tekoturkistupsu oli piste pään päälle! Menekki 1 kerä eli alle 50 g. Kevyt, pehmeä eikä kutita. Kiva o.

Tänä vuonna en kutonut/virkannut ihan sitä tavanomaista puolimaratonia. Paitsi jos keskeneräiset ja puretut laskettais mukaan....

Neulottuja metrejä: 20159
Virkattuja metrejä: 751
Yhteensä: 20910 metriä

Nyt käännetään päät kohti ensi vuotta!

Käsityöntäyteistä vuotta 2020 kaikille lukijoilleni!

t. Susu

lauantai 28. joulukuuta 2019

Jos ei jouluna ole lunta...

Voiko Joulupukki tullakkaan?

Puodissa yks pikkulikka tomerasti mulle kertoi et Joulupukki tulee lentskaril! No eipä tullu lentskaril meille. Tosin aattoaamuna näin kun pukki tonttuineen meloi kanootilla Majakkarannan ohi kohti satamaa... Mut vaikka Tassu oli saanut Joulupukilta kiltteystodistuksen postissa, niin ohi meloi.
Joulupukki oli menossa katsomaan joulurauhanjulistusta Suomen Turkuun niinkuin mekin äidin ja Karvisen kanssa.
Muisteltiin, että monena vuotena on ollut hirvittävän kylmää odotella suurtorilla tilaisuuden alkua ja tuomiokirkon 12 lyöntiä. Montaa kertaa elämässäni ei joulurauhanjulistuksen seuraaminen paikan päällä ei ole jäänyt väliin. Tänä vuonna ei tarvinnu palella. Positiivista oli ettei satanu yhtään vettä ees. Pukki ei tosin päässyt perille. Merivartiosto pysäytti Joulupukin matkan jo ennen teatterisiltaa...
Oliskohan Joulupukilla menny siinä kohtaa vähän pasmat ja lahjatkin sekaisin, kun meidän suvun pikkuihmisten lahjat päätyi mummin ja pappan kotiin Förinrantaan ja he saivat pakettinsa vasta tapaninpäivänä! Onneksi muutama paketti oli mennyt ajoissa ja ihan oikeaan paikkaan...

Aattoiltaa vietimme veljeni luona. Kaikkien herkkujen jälkeen odotetuin oli veljen vaimon perunalaatikko ja mummin jälkiruoka:
Jätän julkaisematta jokavuotiset lautasennuolemiskuvat...

Joulupäivänä äiti ja isä tulivat meille ja kiltti Tassu huomioitiin herkkutikuilla. Niillä ihan oikeilla sokerittomilla ja viljattomilla. Mummin kädestä. Me saatiin siianmätiä, jonka pappa oli ihan itse lypsänyt ja mummin perunalaatikkoa!
Kyllä meilläkin ennen joulua kokkailtiin ja Tassu sai laatupäällikkönä maistella jauhetut maksat, jauhelihat ja paistit. Mut sehän oli työtä...  Kuten myös lahjasukkien tarkistus.
Ihan uuvukskissa Tassu oli kaiken raadannan jälkeen ja ihmetteli, et miks ruokakupit on ihan täpösen tyhjiä!
No nyt niihin laatuhommiin. Jotka hajamielinen pukki oli sentään suunnilleen oikeaan osoitteeseen toimittanut:
Oon ymmärtäny, et nelivuotialle Ryhmä Hau on kova juttu. Ittellä ei ole mitään käsitystä...nehän taitaa olla koiria. Langanluomaa-blogissa kuitenkin törmäsin mainioihin ruutumalleihin ja päätin yrittää silmukointia - ku mul on ne uudet näkimetkin. Yhtenä sunnuntaiaamuna sit Tassun kanssa katottiin telkusta kakkoselta piirretty Ryhmä Hau vaiks yleensä katotaan luonto-ohjelman uusintaa... Mun mielestä näytti ihan oikeilta tyypeiltä!
Parasta oli, et myös nelivuotias tunnisti kaverit ja tais tykätä vaikka paketissa oliki vaan villasukat...

Kasivuotias tyttö sai liilat palmikkosukat:
Molemmissa sukissa lankana "Numerolanka" Markus 6-ply ja puikkoina 3 mm Zingit. Hautyyppien kirjonnassa myös Pallasta.

Itsenäisyyspäivän perinteisissä piparitalkoissa kummityttö kertoi toivovansa ohuita sukkia. Paksummat olis ollu puikoilla melkein valmiina mut ku toive oli ja pukilla 2,5 mm zingit vapaina niin:
Hot Socks Rubin -bambusukkalanka taitaa olla koko suvun suosikkilanka. Tämä väri taitaa olla ainut, jota en aikaisemmin ole neulonut! Veljen poika sai nää Gedifran Lana Miasta tehdyt.

Koko syksyn on kässäkassin pohjalla pyöriny keskeneräinen kutimus Regian Alpaca Softin jämistä. Ku se ny vaan on niin kiva lanka, et jämätkin pitää käyttää. Puikkoina 3,25 mm symphonie woodit. Olen viime aikoina tykästynyt ohkasissa langoissa Zingeihin ja Ergoihin. Ihan vaan siks, et alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään alituiseen katkomani puiset kakspuolikkaat. Olisko nää sukat ihan mulle ittelle?
Mut mikä mahtoikaan olla mun ja Karvisen paras joululahja?

perjantai 20. joulukuuta 2019

Neljäs luukku ja synttärit

Muistaakseni olen tehnyt uudenvuodenlupauksen etten tänä vuonna virkkaa... Eiks ne uudenvuodenlupaukset oo tehty rikottaviks? Teetee adventtilalenterin neljännestä luukusta aukeni ohjeet pannunaluseen ja pesimeen. Lankana teetee hampus ja koukkuna viitosen soft grip.
Reliefipylväät tuo kivaa kolmiulotteisuutta. Tätä vois käyttää kuorivana pesimeneä joulusaunassa tai vaikka keittiössä pohjaanpalaneiden pannujen putsaamiseen (niitähän meil ei ol...)
Pannunalusen pompulat oli kivoja. Tää mun versio on sellanen lasagnevuoan alle passaava. Ohjeen mukaan varmaan olis tullu nelskanttinen. Js vaiks olisin lukenu ohjetta enkä vaan suin päin kirmannu virkkaamaan yhtenä sunnutaiaamuna äänikirjan ja luonto-ohjelman uusinnan parissa. Eli pompuloiden väliin pylväskerros eikä kiinteitä silmukoita... Ohjeet molempiin löytyy meitin verkkokaupan sivuilta. Ja nopeita olivat. Vielä kerkii ennen hoohetkeä pukkia auttamaan!

Tän viikon töihinlähdöt on meneet mutkien kautta. Kuvia ei oo, koska on ollu niin pimiää. Tiistaina vein puotiin tuodut 49 paria vauvansukkia Tyksin synnärille ja keskiviikkona kymmenisen paria kovasti toivottuja isoja sukkia Tyksin syöpähoitojen vuodeosastolle. Syöpäpolille vielä kymmenkunta myssyä ja ranteenlämmittimiä. Kovasti iloisen vastaanoton sain ja vähän tunsin huonoa omaatuntoa siitä, että minä sain kiitokset vaikka toimin vain välittäjänä! Toivottavasti tätä kautta kiitokset kulkevat perille myös teille, jotka näitä sukkia ja myssyjä olette tehneet.

Täs viikko sitten havahduin yhteen hassuun muisteloon. Tää blogi koki päivänvalon just ennen joulua jonain vuonna. Just tänään on vuosipäivä! Ihan hirveästi jännitti blogin aloittaminen vaikka siihen aikaan blogeja kirjoittivat kaikki. Nykyään moni blogi on hiipunut (kuten tämäkin), mutta alkuaikojen kanssabloggaajista on monista tullut melkein ystäviä vaikka ei olla ees koskaan nähty. Ja edelleen huomaan jonkun täällä käyvän lukemassa ja välillä kommentoimassakin. Kiitos näistä vuosista. Joskus on tuntunut hassulta revitellä tänne kaikkea muutakin kuin kässyjä, mut tää nyt on mun blogi ja mun näkönen. Ku en ny vuosienkaan jälkeen osaa pysyä vaan asiassa vaan olen aika puhelias höpöhöpöjuttuineni...
Tarina jatkuu. Laatupäällikkö Tassu vanhenee mut edelleen hoitaa tehtäviään yhtä tomerasti ku ennenkin!

Kiitos näistä 12 vuodesta! t. Susu