Värjäystä luonnonväreillä puodissa

Syksyinen sienimetsä on värjärin aarreaitta. Paitsi minun ku löydän vaan kantsuja. Ida sen sijaan on löytänyt ja kuivannut veriseitikkejä! Siispä tuumasta toimeen!

Parina iltana purettelin alunalla lankoja ihan kotosalla:

Alunaa tarvitaan 10% värjättävän langan painosta. 

Maanantaina laitettiin puodin takapihalla noitaliemi porisemaan.

Jätettiin langat vielä liemeen jäähtymään yön yli. Aamulla huuhdeltiin. Viimeiseen huuhteluun vielä loraus etikkaa ja aurinkoon kuivumaan.

Olen ihan innoissani! Miten upeaa väriä! Aikaisemmat kokemukset kasviväreistä on olleet aina beessiä. On vihertävää beessiä, kellertävää beessiä, ruskehtavaa beessiä, harmahtavaa beessiä... Tää on ihan superhieno!

Käytettiin sama liemi vielä toisena päivänä. vieläkin lanka värjäytyi, mutta aika haalea lopputuos... Onkohan tuo väri aprikoosi? Mun mielestä se on orassihtavaa beessiä 😂

Käytössä oli vaan 5 litran kattila. Isommassa olisi saanut enemmän lankaa värjättyä kerralla. Nyt oli kolme eri sukkalankaa ja laitoin kaikki vyyhdit puoliksi.

Langat: Perfect Hand Dye 4 ja Lankavan Lysti ja Mainio. Näistä saa kivat raitasukat vai mitä?

Sukkalanka on muutenkin ihan hyvä vaihtoehto värjäyskokeiluun. Usein sitä uutena värjäilee vaan pienen määrän ja on hyvä, että se ihan itse värjätty lanka päätyy myös puikoille.

Ystävältä saatiin jo aikoja sitten purkit ja myöhemmin vielä sipulinkuoria ja järviruokoa. Kotoa löytyi vuonna 2017 parasta ennen erkoiskahvi...

Näistä lopputulos selviää vasta parin viikon kuluttua. Vasemmassa purkissa sipulinkuoret, kahvinporot ja Lankava Naturelli Sujuva, oikeassa punasipulinkuoret, järviruoko, kahvinporo ja Perfect Hand Dye 6. Vinkkivinkki: Kahvinporot kun laittaa sukkahousuun, niin pääsee helpommalla lankojen huuhtelussa!

Eilen pyörittelin vyyhtejä käsissäni, ja totesin, et hyllystä löytyy ihan samoja värejä valmiinakin😃 Pikkasen naureskelin, että kannattiko? 

Kyllä kannatti: Oli tosi hauska projekti!

Blueface raglan ja kesän loppua

Syksyn langat alkaa pikkuhiljaa tupsahdella puotiin. Tosi pikkuhiljaa ja tipoitellen ja väri kerrallaan. Uusista tekee heti mieli tehdä jotain, vaikka olis tullut vasta mutama väri. Siispä tartuin kerään ja puikkoihin ja heitin kassiin kerän eri värejä, kun oli muutama vapaapäivä viime kuun lopussa:

Blueface Wool oli heti mun lemppari. Soljuu puikoilla kuin unelma ja jälki on nättiä ja ihanata värit! Lainesin sivulla oleva ohje sen sijaan oli ihan karmea. Puhumattakaan suomenkielisesta käännöksestä, joka vilisi virheitä! En laita linkkejä. Lanka voitti kenkutuksen ja vetelin suunnilleen hatusta raglanin ylhäältä alas aina kakskyt kerrosta per väri:

Mallitilkusta huolimatta nutusta tuli pikkasen pienempi, kuin suunnittelin, joten Ida oli sopivan kokoinen malli ja kertoi, ettei lanka kutittanut yhtään (vaikka hän on tosi herkkäihoinen).

Lainesin Blueface on nimensä mukaisesti Blueface Leicester -lampaan villaa. 50g=125 metriä ja menekki tähän S- kokoiseen 9 kerää. Resorit tikuttelin 3½ mm puikoilla ja vartalon 4 mm. Hihat tietenkin 4 mm Crasyillä.

Tykkään loppukesästä. Varsinkin ku viimeisetkin klapit on viimein pinossa (kiitos myös ihmeesti reipastuneen isän) ja voi keskittyä muihin puuhiin.

Sienimetsään ei uskalla mennä joka viikonloppu (ylituotantovaara), siispä ihan pikkuisen puuromarjoja vispipuuroa varten...

Vatkaaminen on niin sottaista puuhaa, että ihan hyvä tehdä se ulkona. Puutarhatonttu seurana eikä tartte siivota jälkiä :) 

Syyskuun alku toi mukanaan lauantaiaukiolot puotiin ja Kansalaisopiston Neuleklubikin alkoi taas. Tänä vuonna ei tarvinnut jännittää tuleeko tarpeeksi osallisutujia. Tosi kiva juttu! Vanhojen tuttujen lisäksi muutama uusikin. Viime lauantain klubin jälkeen tie vei saaristoon, mutta ei suoraan mökille vaan "pienen" mutkan kautta.

Ystävän kuuskymppisiä vietettiin Nauvossa. Mitäs muutakaan olisin vienyt ku Susun palmikkosukat ja luomua. Lanka Alpaca Storm ja menekki pari kerää. Pikkuinen tunnustus on pakko tehdä: Toisessa sukassa on yks palmikko väärin päin. Muistona siitä, että tää oli matkakässynä kesällä kun isän kanssa käytiin Nauvossa. Ja myös siitä, että kaikissa oikeissa käsitöissä pitää olla ainakin yks virhe :) Tässä iässä varsinkin pitää oppia et täydellisyys on tylsää!

Myös me kaikki vieraat saimme lahjan: Jokaiselle annettiin heti tullessa Tassunauha! Tuotto menee elänsuojelutyön hyväksi ja sen voi hankkia ainakin Mustista ja Mirristä. Oli tosi kiva ilta ja viimeisillä losseilla ehdin vielä kotimökille. Hissukin ilmestyi oltuaan koko päivän ties missä seikkailuissa:

Nyt on aika asennoitua kaupunkielämään. Aamuisin alkaa jo olla niin pimeää, että mulla taisi olla viimeinen työpäivän aamu-uinti maanataina. Lossilla oli jo aurinkoista ja upea tyyni syysaamu. 

Alkaa olla aika myöntää, että syksy on tullut ja pitää totutella kotikotiin...

Iltarallin jälkeen pienet levähdykset.

Elokuun viime päivät - T-paita Setasta ja Soffiosta ja lomasia

Elokuun lopun neuleen langat oli valittuna. Etsin vaan ohjetta, joka kolahtaisi. Jotain aika simppeliä, mutta jotain, jossa olisi joku uusi "juju" tai muu kiva juttu. Filcolanan sivulta ilmestyi eteen Isfugl eli eli kunigaskalastaja:

Ohjeessa oli vähän kaikkea, mitä kaipailin: Kivat yksityiskohdat, ilmainen suomenkielinen ohje ja silti aika simppeli lomaneuleeksi. Pitää kai hyväksyä se, että kaikki kivat mallit neulotaan nykyisin pyörönä ylhäältä alas...

Näissä kuvassa ne "kivuudet" yhdessä: Satulaolkapää ja puffihiha.

Ohjeesta poiketen lankana oli Lana Grossan Meilenweit Seta ja Soffio kaksinkertaisena. Puikot 4½ mm Addin Unicornit ja hihoissa Addin CraSy Trio unicornit. Olen ihan pähkinöinä Unicorneista. Varsinkin hihoissa noi CrasyTriot on ihan huiput!

Lankaa meni yhteensä 259 grammaa. Hämmästyksen sormi kummastuksen suussa aina ihmettelen, miksi lankoja kuluu aina epätasaisesti kun laskee metrit! Osaakohan joku selittää?

Setaa (100g=400m) kului 207g eli 828 metriä

Soffiota kului (25g=215m) kului 88 g eli 756,8 metriä

Erohan on yli 70 metriä! Kui voi?

Kaksinkertaisena olisi luultavaa, että molempia lankoja kuluisi yhtä monta metriä... Ihme ja kumma. Olen kyllä törmännyt tähän monta kertaa ennenkin, mutta aina tämä juttu vaan ihmetyttää.

Viikko sitten muistelin vuoden takaista muuttohässäkkää. Ihan näillä näppäimillä oltiin jo avattu uudessa osoitteessa Asemakati 12. 

Kesäkaupan jälkeen ja Idan palattua lomilta oli mun vuoro lomapäiviin. Pari päivää ystävän kanssa mökillä tyttöjen kesken. Tuliaisiksi saatiin onkimatoja...

Niin kiva tuliainen, että Hissukin uskaltautui rantaan! Tähän mennessä olen ihan yksin saanut käydä uimassa ja rannassa. Mietittiin, et oliko ystävä Hissun "turvanais" vai toisinpäin.

Hyvää kannattaa odottaa...

Nautittiin perinteiseen tapaan skumppa-aamiainen, pinottiin vähän puita ja lämmitettiin tölkki. Ihana irtiotto arjesta!

Ja viikonloppuna madotkin kelpasi kaloille! Piti suurin punnita, koska mun mielestä yli puolikiloinen ahven ON iso...

Toinenkin lomanen viime viikolla. Elokuinen keskiviikkoilta oli taianomainen, vaikka täysikuun aikana kala ei tarttunutkaan.

Illan piemetessä kuuntelin outoa linnun ääntä. Tämä itsekseen rentouttavaan retriittiin vetäytynyt keskusteli keskiyöllä tekoälyn kanssa ja tulkitsi ääneen Lehtopöllöksi!

Elokuun viimeinen viikonloppu veikin nostalgiareissulle rakkaisiin maisemiin Latosaareen. Veneitä näin enemmän, kuin koko kesänä ja pääsin uimaan aaltoihin. Tuli niin lapsuus mieleen! 

Sain tavata naapurit molemmin puolin ja oman sielunmaiseman uudet omistajat. Oli niin nostalginen ja tervetullut olo ja hurjan hyvä mieli. Kaikkea aikaansa. Ihania muistoja ja hyviä ystäviä. Vaikka tilanteet muuttu, niin muistot jää.

Vaikka tuuli oli kova, niin elotulille rakennettiin tuulisuojia:

Makkarajuhlissa oli mukana myös yksi makkara:

Illan piemetessä ilutulet:

Sunnuntaina takaisin kotimökille. Tasan vuosi sitten meille muuttanut Hissu oli tullut hyvin toimeen hoitajiensa kanssa mökillä. Reissutuliaisiksi komeat ahvenfileet:

Ja vielä yksi vapaapäivä. Piti vaan kipaista mettään keräämään puuromarjat....

Tulihan ne marjatkin! 

Nyt on akut ladattuina ja mieli kohti syksyä!

Virkattu bandana * 5

Tänä kesänä virkatut pikkuiset bandanat tai hilkat on olleet hittijuttu. Mullakin on ollut parikin ohjetta odottamassa toteutusta. Vaan koukkuun tarttuminen on aina vaan työn ja tuskan takana... Kun kummityttö pyysi valkoisen, niin pakkohan se oli!

Ja kuten monta kertaa ennenkin - kun koukkuun tarttuu, niin se onkin yllättävän kivaa! Tässä lankana Schoellerin Limone (100% merseroitu puuvilla, 50g=125m) ja menekki hiukan toista kerää. Koukku DMC silikonivartinen 3,5. 

Tapahtui jonkinasteinen hurahdus... Oli hauskaa ison villapaidan jälkeen tehdä jotain pientä ja nopeaa ja kassillinen Sirdarin Replayn jämiä alkoi muuttua hilkoiksi!

Koukku oli perinteinen 4½ ja näiden jälkeen oikea jännetuppi alkoi huutaa hoosiannaa ja vasemman käden peukunjuuri kans... Alla vielä yhteiskuvassa:

Tuo vihreä on Idan junakässy Tammerfest-reissulta Mä tietenkin tein junassa vauvan palmikkosukkia...

Alkuvuodesta aloitettu mansikkamyssy ei koskaan tullut valmiiksi, joten omalla kesäkauppavuorollani viikko sitten muunsin senkin langan hilkaksi:

Tällä kertaa lankana Katian Tencel Cotton ja silikonivartisella koukulla käsikään ei tullut kipeäksi!

Jos et vielä tänä kesänä ole käynyt Matildan Kesäkaupassamme, niin nyt alkaa olla jo kiire! Puoti on avoinna vielä sunnuntaihin 16.8. klo 11-18. 

Kivijalkapuoti viettää kesäaikaa vielä elokuun ajan ja minäkin saan nauttia "pitkistä" viikonlopuista. Matot on pesty, metsästä haettu mustikoita ja kantsuja. Ja viimen yhtenä perjantai-iltana päätin lähteä "hakemaan lapselle ruokaa" merestä! Heittopilkillä sainkin söpön ahvenen... Seuraavaksi koukkuun tarttuikin joku hirviö!

En mä tuollaista tilannut! Paniikki! Mitä mä nyt teeen? Eihän tuohon uskalla ees koskea! Soitto isälle, joka tokas et "Tuo se tänne ylös..." Siinä sitten Hissun Pappa joutui yötöihin perkaamaan haukea... Uhkaroheasti vielä seuraavanakin iltana lähdin heittelemään... Joku iso ruskea (hylje?) vei mun Nautilukseni. Löysin verkkovajasta Suomipilkin... Ei ollut ahven syönnillään, mutta pilkki pyydysti silti ihan hyvin:

Neulalla tehtävät käsityöt on toinen juttu, joka ei ihan puhuttele. Joskus on siihenkin pakko venyä. Tänä vuonna olen nimikoinut parikin kastemekkoa ja niistä saan kehiteltyä ittelleni aina mahahaavaa... Tämä viime viikkoinen kasteliina oli kuitenkin ihan kiva pikku käsityö. Samalla kun kuuntelin ysiviisseiskalta Eppujen 100 parasta biisiä nonstoppina. 

Eppujen tahdeissa menikin koko viikonloppu: mustikassa ja puita pinoten. Autokin tuli siinä imuroitua ja pestyä apulaisen kanssa:

Välillä ihmeteltiin öttiäistä (joka sai yllättäen pitää henkensä). Kukahan tuo on?

Kesän alussa kuvittelin laiturineulontojen jäävän kokonaan väliin, mutta pääsinhän sittenkin kahteen viimeiseen! Pari viikkoa sitten Kulhoon:

Josta kotiin tuomisina oli ihania suuria vadelmia ja punkki tississä... Tällä viikolla oli tarkoitus neuloa Brinkhallin merenpuoleisella laiturilla... Luoteistuuli olis vienyt langat mukanaan, joten päädyimme Kartanon terassille.

Sain vapaapäivän Idan palattua lomilta. Päivän käytin perinteiseen tapaan riehumalla kodin asumiskuntoon (minähän en koskaan kesällä siivoa). Imuri oli vähän pelottava, mutta lattiarättileikki ihan mahtavaa! Kesken kaiken apulaiselle iski uupumus...

Joka meni ohi iltaan mennessä kun saatiin puhtaat matot laittalle ja kylppärin lattiakin oli kuurattu Saarentaika-saippualla...

Ihan hetken aikaa mietin tekeväni Hissusta rukkaset!