lauantai 9. toukokuuta 2026

Palmikkoa, palmikkoa ja puuhaa

Mun alpakkapalmikkosukka on siitä kiva, että se ei vaadi aivoja enää ollenkaan. Kutimuksen voi ottaa käteen ja tehdä pari kerrosta silloin ja toiset tällöin. Vaikka olis miten paljon muuta touhua, niin joka päivä pitää saada muutama silmukkakin tikutella. 

Ja kun viimein on taas löytynyt sopiva lanka, niin mikäsä on tikutellessa! Lanka Siis Viking Garn Alpaca Storm (50g=133m, 40% alpakka, 40% merino, 20% nylon). Nää tikuttelin 3,25 mm KnitPro 15 cm symphony sukkiksilla. 

Mökkiaika onkin sitten vietetty pääasiassa puuhailemalla... Hullareiden jälkeen pääsin mökille suoraan ruokapöytään, jossa istui jo valmiiksi 7 raavasta miestä. Ukot ilmiselvästi säikkyivät ja häipyivät saatuaan massunsa täyteen. Ja mä lähdin katsomaan mitä olivat jättäneet jälkeensä...

Iso kiitos Eräkillan "pojille"! Eipä hetkeen tarvii miettiä puunkaatoa eikä polttopuiden riittämistä... 

Eikä sitä, mihin vapaat sunnuntait käyttäisi. Taitaapi olla syksy ennen kuin kaikki on klapeina!

Väliin sentään mahtuu vähän palmikkoa... Tällä kerralla miniversioita vauvalangasta 2½ puikoilla.


Ja tietenkin Hissua!


Joka sai naapureilta yllättäen hienon kiipeily/piilopaikan!

Yks varma kesän merkki on nurmikolle ilmestyvät bellikset:

Toinen yhtä varma on puotiin ilmestyvät kesäasukkaat! Ihanaa tavata pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Kukkiakin saatiin ja tällä kerralla tulppujen sijaan mulla oli vappuna reissaavat ruusut. Kiitos Erja H. Kokkolasta!

Hienosta vappukelistä huolimatta vappuajelu jäi tekemättä SATTUneista syistä. Siispä tein semisuursiivouksen ja iltapäivällä korkkasin tölkin:


En muista koska olisin heittänyt talviturkin vasta toukokuussa! Merivesi oli jo kahdeksanasteista - joku saattaisi sanoa, että "eihän se edes virkistä" 😂

Ettei nyt ihan mökkihöperyyksiksi jäisi niin väliin vähän palmikkoa:


Hullareista jäi yksinäinen silkkimohairkerä, joka kaipasi puikoille. Se sai kaveriksi vauvalangan ja taas modettiin uusi versio palmikkosukasta. Näitä pikkusukkia ja paljon muuta löytyy ensi Ruukkipäivänä 16.5. Matildan kesäkaupastakin!  

Matildan kesäkaupan muut 2026 aukioloajat:
Kesäkuussa pe-su klo 11-18 (mun päivät 5.-7.)
Heinäkuussa joka päivä 11-18 (mun päivät 9. ja 10.)
Elokuussa 1-15.8. joka päivä 11-18 (mun päivät 8. ja 9.)

Tervetuloa!

Jo toinen kerta teatterissa kuukauden sisään! Keskiviikkona Turun Kaupunginteatterin Sohva oli ihan hulvaton! Vautia riitti niin, että kaksituntinen meni ihan hujauksessa! Ja nauraa kikatella sai vielä seuraavanakin päivänä. Kiitos Pia ja Seppo!

Vähän aikaa mietin, että josko Hissun uuden hienon kiipeilytelineen paikka olisikin mökillä. Sitten tultiin siihen tulokseen, että siellä on puita kiivettäväksi ja raavittavaksi ihan riittämiin ilmankin...
Valinnan vaikeus!

maanantai 20. huhtikuuta 2026

Keväinen neule Triosta, huhtikuun hulinat ja hullarit tulossa

Vaikka kevät on tapahtumaa täynnä, niin yksi neulekin valmistui... Tosin purkamisiltakaan ei vältytty, mutta lopputulos on aikas mukava!

Lankana Hjertegarnin Organic Trio, puikot resoreissa 3½ KnitProt ja hihoissa taas ihan lempparit eli Addin CraSy Trio Unicornit! Sorry - en mitenkään osaa olla hehkuttamasta niitä...

Alunperin ohje oli Idan tekoälykokeilu: Laines du Nordin Pull Candyn enkunkielinen ohje syötettiin tekoälylle ja pyydettiin käännös suomeksi. Varsin kelvollinen käännös verrattuna vaikka kuukkelin kääntäjään! Olihan siellä kaikkea hassuakin, kuten puikkosuosituksenka "puuvillatikut". No purkaleeksi osittain meni, koska ohjeen kerrosten myötä valmis nuttu oli hmm... Omituisen mallinen. Hihat ei ollu puolipitkät, mutta ei lyhyetkään ja helmakin jotenkin pöljän mittainen. Siispä vielä yksi kerä - hihat puolimittaisiksi ja helmaan loppulanka. Pitääkö mun uskoa, että silmukan tiheyden lisäksi myös kerrosten lukumäärällä on merkitystä jos langan vaihtaa toiseen?

Menekki 5 kerää tätä huikean riittoisaa merinovillan (50%) puuvillan (25%) ja silkin (25%) upeaa yhdistelmää, jossa 50 g:n kerässä huimat 230 metriä!

Huhtikuu on kuukausista julmin, mutta kaikkea kivaa on ollut ja tulossa. Ihan kuin joulu koko kuukausi eli yhtä juhlaa!

Käytiin Idan kanssa syömässä "henkilökunnan virkistyskassa" niin sanotusti pikkujoulujen merkeissä. Odottava tunnelma oli latistua, koska paikassa, johon ei muka tarvittu pöytävarausta kuukausi sitten kysyttäessä, kännytettiin ovelta, koska meillä ei ollut pöytävärausta... Vaihtoehto B palkitsi monin verroin. Palvelu oli erinomaista ja ruoka maittavaa - jopa niin, että dogibäkki piti pyytää mukaan... Ei ihan kuviteltu pinsan olevan sellainen jättimäinen, kun jotkin kaupassa nähdyt pinsapohjat on olleet postimerkin kokoisia lättyjä. Ja me tietenkin tilattiin koko menu... Pelkät alkupalat olis jo riittäneet! 

Seuraava "joulujuhla" olikin kummityttö @sinin_sivuilla kanssa. Turun kauppatorilla istuttiin auringossa jätskitöttöröillä ennen ÅST:n Pikku Prinssiä:

Meidän molempien lempparikija jo lapsuudesta! Yllättäen teatterin suomenkielistä tekstitystä ei kovin montaa kertaa tarvinnut vilkuilla! Iso suositus esitykselle ja varsinkin kirjalle: Se ei ole pelkästään lastenkirja, vaan tarjoaa ajattelemisen aihetta kaiken ikäisille.

Vielä kolmannetkin juhlat: Turun Taitokeskus on muuttanut Kuralan Kylämäkeen jo tammikussa. Viime perjantaina oli virallinen avajaistilaisuus:
Paikka on kaunis, valoisa ja viihtyisä ja julkisilla pääsee helposti paikalle. Ja siellä on kurssien lisäksi myytävänä vaikka vallan mitä ihanuuksia!

Kaiken päälle vielä Neuleklubin päättäjäisten jälkeen ystävien @velipekkahara kanssa Veturitalliin legendaarisen lintukuvaajan Hannu Hautalan näyttelyyn:
Sieltä jatkettiin porukalla mökille, jossa Hissu sai lällytystä ja herkkuja kummeiltaan:
Siiat hypähtelivät rannalle yllätten ja pyytämättä:

Osa savustettiin ja yksi graavattiin. Pappakin pääsi Hissun kaveriksi:
Kaiken lisäksi mun renkaatkin vaihtui kesäisiin huomaamatta "koska siinä ei mua tarvittu". Kiitos <3

Lintujen lisäksi bongattiin kevään värejä:
Sinivuokot hehkuivat ojan pientareella ja kolme viikkoa vanhat tulput houkutteili siivekkään:

Viime viikonloppu rauhoittumista ihan ittekseen. Tai siis Hissun kanssa kahdestaan. Lauantai-iltana taas rannassa auringonlaskun aikaan. Saippuakuplia pitää puhallella, kun on kevät ja hyvä mieli:
Yksi uusi tirppa-asumuskin on viritelty:

Myös mökillä voi nähdä "taidetta":
Vessapaperipidike rannan peehuussissa ja

"Valoteideteos" mökissä. Pienen aikaa piti ihmetellä mistä tämä teos ilmestyi lämminvesivaraajaan... Ja hävisi yhtä nopeasti kuin ilmestyikin! Valo in ihmeellinen juttu!


Ja vielä: Huhtikuu huipentuu puodissa perinteisiin Hullareihin! Tänä vuonna Hullun Halpa Lauantai on perinteisen toukokuun puolen välin sijaan jo tämän viikon lopulla 23-25.4. eli torstaista eteenpäin. Puodissa taas kaikkia poistuvia lankoja, lankavärejä, mallineuleita, kankaita sun muuta ihan hulluun hintaan! Osa tarjouksista myös verkossa. Pysy kuulolla ja tuu tekemään löytöjä! @lankakauppaanjalin ja face ja tietty puodin uutiskirje.

Ihanaa kevättä kaikille lukijoille! Toivotaan, ettei meistä koskaan tule liian aikuisia lukemaan Pikku Prinssiä, Uppo Nallea tai puhaltelemaan saippuakuplia! Toivoteleepi Susu






lauantai 4. huhtikuuta 2026

Virkatut pääsiäskanat

 Hauskaa pääsiäistä!

Pari viikkoa sitten ajattelin, että Neuleklubiin olis kiva ottaa mukaan jotain pääsiäsideoita. Tuli uus lankakin puotiin ja samoihin aikoihin näïn hulvattoman hauskat lasinaluset (tai jotain) Kashmir Artsin Facesivulla ja Anna oli kirjoittanut ohjeenkin. Siispä koukku käteen... Ja virkkaamaan.

Jos eivät ole ihan esikuviensa näköisiä, niin ainakin hassun. Itse sanoin et mulkosilmäkanat - Idan poika taas sanoi et banaani, jolla on silmät... Olihan tarkoitus toivottaa HAUSKAA pääsiäsitä, joten nauraminen on ihan sallittua ja jopa suotavaa!

Lankana Schoeller&Stahlin Limone. 100% merseroitua puuvillaa. Koukulla 3 virkkasin "banaanit" ja heltan, mulkosilmät ja harjan 2½. Ja arvataapa innostuivatko klubilaiset? No ei tosiaan eikä ihme!

Salon kansalaisopiston kädentaitoryhmien näyttely on avoinna kirjastossa vielä 10.4. asti. Siellä ihan mukavasti myös "mun" klubilaisteni töitä. Go There!

Asiakas tuskaili Kauneimpien Käsitöiden joulunumeron joulutähtipannulapun ohjeen kanssa. Se kun oli sanallinen ja tosi hankala seurata (kuten myös noi kanat). Netistä löytyi kaavio ja virkkasin yhden patalapun malliksi. Koukku DMC:n 3 mm, Lankana edelleen Limone. Pitkästä aikaa oli hauskaa palauttaa mieleen kirjovirkkaus ja kunnollisella kierteellä oleva Limone oli yllättävän helppoa virkattavaa jopa mulle!

Itsellä on kymmeniä vuosia sitten lahjaksi saadut samanlaiset ja ne on mun parhaat pannulaput!

Pääsiäiskokko syttyi jo ihan helposti ja kummitytön ja isän kanssa poltettiin risuja ja samalla taas muutama mapillinen puodin yli kymmenen vuotta vanhoja papereita.

Illan suussa lähdin rantaan ajatuksena "hakea lapselle ruokaa". No eihän se ahven halunnut mun pilkkiä, joten kuinkas kävikään? Katti saa tyytyä pakasteseihin, sillä pyromaanin pilkkireissu päätyi kaislojen polttamiseen:

Ainakin savua tuli niin paljon, ettei noidista ole pelkoa (jos ei itseäni lasketa). 
Illalla vielä punkkisyyni aiheutti ankaraa kehruuta. Punkkeja ei ole löytynyt vielä ollenkaan! 

Lankalauantain työpäivän jälkeen vielä pari päivää mökkielämää. Kuulostaa ihan lomalta: Luvataan räntää ja kylmää. Mikä onkaan parasta lomasäätä: Ei puu- tai pihahommia vaan sisällä neuloen ja kirjaa lukien! 

sunnuntai 29. maaliskuuta 2026

Aurinkotakki ja palmikkosukat

Asiakkaan kanssa oli puhuttu jo pitkään villatakista. Kunhan vuosi on vaihtunut ja oikea malli löytynyt. Pari kuukautta meni, mutta viimein valmistui Aurinkotakki:

Ohjeessa oli paksumpi lanka, asiakas valitsi kevyemmän Katian Merino Babyn. Ohjeessa oli kokoja ihan reilusti, joten mallitilkun jälkeen oli helppo valita passeli silmukkaluku. Karrokkeen korkeutta piti vähän säätää ripottelmalla sinne tänne muutama ylimääräinen kerros.

Nuttu neulottiin ylhäältä alas edestakaisin. Niskaan tehtiin korotus lyhennetyillä kerroksilla.

Onhan malli kaunis, mutta jos olisin AJATELLUT ja lukenut ohjeen etukäteen, niin luultavasti nuttu olis jäänyt tikuttelematta. Mutta luvattu mikä luvattu... Onneksi oli sovittu dead line - ennen Pääsiäistä.

Ja taas pitää heittää omat kiukkuiset kommenttini ohjeesta... Edestakaisin neulottuna nurjan puolen kirjoneule yli neljällä sadalla silmukalla oli yhtä tuskaa. Kaarrokeen viimeiset 14 kerrosta vei yhtenä viikonloppuna seitsemän tuntia! Sen jälkeen miehustan ja hihojen neulominen olikin yhtä juhlaa. Nuttu olisi kannattanut neuloa pyörönä ja steekata. Varsinkin, kun toisinaan kuviokerroksen jälkeen tuli kerros päävärillä, jolloin kuvioväri jäi "väärään" päähän ja piti katkaista. Päättelykeijulle puuhaa. Ihan vaan joskus ja silloin tällöin tulee mieleen, että neulooko noi kuuluisat suunnittelijat itse ollenkaan?

Ohjeessa oli kaikkea ylimääräistäkin. Kuten ohjeet silmukointiin ja patenttineuleeseen. Häh? Etsimällä etsin, mutta en löytänyt kumpaakaan nutusta. Hihassa piti olla "pienet muotoilut". Missä? 

No se siitä. Tulipa tehtyä. Kuvissa núttu on vielä ilman nappeja. Asiakas valitsi puiset napit. Lopullisesta ei ole kuvaa. Uusi luuri kun ei suostu siirtämään kuvia Driveen... Muuten olen tosi ylpeä siitä, että kolmen päivän ponnistelujen ja ankaran kiroilun jälkeen onnistuin siirtämään vanhan luurin tiedot uuteen ihan itte!

Langan menekki: Pääväriä vähän yhdeksättä kerää, vaalean vihreää kerä ja tummempaa kaks. Resorit 2½ puikoilla ja muuten 3 mm KnitPro vaihtopäisillä. Hihat neuloin (tietenkin) Addin Unicorn CraSy Trioilla.

Välikässynä rentouduin neulomalla palmikkosukat:

Lanka Viking Alpaca Storm. Puikoilla 3½. Menekki vajaat kaksi kerää. Kiva välillä tehdä jotain helppoa ja nopeaa ja tykkään langasta. Vieläkään ei korvaa teeteen Tundraa, mutta ihan kelpo korvike.

Viikonloppuisin neulomisaika on jäänyt viime aikoina vähiin. Koska mun nuotio ei syttynyt, niin piti sitten kaadella sytykkeeksi lisää kuusia. Ei syttynyt oksakasa vieläkään. Kahden kaasupullollisen, kymmenen sanomalehden ja kynttilänpätkien jälkeen luovuin yrityksestä ja lähdin vesakontorjuntaan. Ja kas kummaa: Notski oli syttynyt kun jätin sen rauhaan! Tähän aikaan vuodesta ei vielä tarvii huolestua metsäpalosta.

Mökillä tein suursiivouksen. En suinkaan mökkiin vaan siivosin 15 vuokra-asuntoa kesäasukkaita varten:

Tervetuloa Tirpat!

Grillikaudenkin avasin, vaikka viikonlopun mettäriehumisen jälkeen oli takki niin tyhjänä, että melkein luovuin suunnitelmasta. Tästä se ulkoruoka-aika taas lähtee! 

Hissu on pysytellyt mökin lähellä. Sain sen viimeinkin houkuteltua kaveriksi rantaan. Jännää oli. Niin jännää, että lopulta piti kantaa se takaisin ylös kun alkoi tulla pimeää. Onneksi se ei (vielä) ole keksinyt lähteä itsekseen pidemmälle. Puuvajan alla on paras paikka lymyillä.

Nyt parin isomman neuleprojektin jälkeen on olo jotenkin tyhjä. Onko olemassa sellainen olotila ku neulekankkunen? On monta uutta lankaa, joihin voisi tarttua. Monta aloitusta eikä mikään tunnu puhuttelevan. Jospa jo ens viikolla?


torstai 12. maaliskuuta 2026

Herbstlauf -kirjoneulepusero ja puuhaloma

Kaakkurivaaran Niina suunnitteli Schoellerille Kirjoneuleen (ja muitakin). Lankana Step 6 yksivärisenä ja kirjavana. Pakkohan mun oli tarttua! Niina on teeteeSHOPpien tiimoilta hyvä yhteistyökumppani ja muutenkin hyvä tyyppi. Ja arvostan hänen viimeisen päälle ajateltuja ohjeitaan.

Lankana siis Austermann Step 6. Pohjaväri Classiccia ja kuvioväri kirjavaa. Menekki tähän nuttuun 495 g. Eli harmaata vähän päälle kolme kerää ja kirjavaa ihan vähän. Lopusta voiskin tehdä sukat samaan kuosiin!

Nuttu neulottiin ylhäältä alas. Resorit neuloin KnitPro 3½ vaihtopäillä ja miehustan tietenkin 4 millisillä. Ja hihat omilla lemppareillani eli Addin CrasyTrio Unicorneilla. Tykkäsin siitä, että langanjuoksut kirjossa oli kohtuullisen lyhyet.


Tosi kiva malli ja lankakin just sopiva: Ei liian paksu arkikäyttöönkään eikä liian ohut ettei nutun neulominen kestä ikuisuuksia (kuten tulevan seuraavan postaukseni nuttu jos se valmistuu ennen pääsiäistä, kuten olen luvannut).  Hissukin tykkäs...

Ohut Step 4 on jo vuosikausia ollut yksi myydyimmistä langoistamme. Aina silloin tällöin kysytään myös tätä paksumpaa. Jossain ajatushäiriössä olen pitänyt tätä kamalan kalliina ja siks sopimattomana meidän puotiin. Mut kun vertaan 150 gramman kerähinta verrattuna 50 grammaseen ei ole ollenkaan paha!

Pitihän mun tapani mukaan tästäkin ohjeesta pikkaisen palautetta laittaa...

Mun kommentit koskee yleisestikin kaikkien neuleiden (ja valmisvaatteiden) sarjomista! On hienoa, että joku ohjelma tai taulukko laskee suoraan miten monta silmukkaa tarvitaan tähän XL-kokoiseen neuleeseen. Tosin kun ohjelma kertoo kaikki silmukat samalla kaavalla, niin väistämättä joku silmukkaluku menee liian isoksi. Tällä kertaa pääntie. Vielä Idan harteilla nuttu oli suht ookoo, mutta meikäläisen kaljapullo-olkien koko XL valuikin tosi "antavaksi" vaikka muuten neule oli oikean kokoinen. Siispä irrotin pääntien resorin ja vähensin siitä parikymmentä silmukkaa ja nyt nuttu on oikein oiva! Tosin ei niin seksikäs, kuin ensimmäinen versio, jossa olkapäät jäi paljaaks :)
Hihoistakin lyhensin viis senttiä. Se oli paljon helpompaa kuin ylhäältä aloitetun kauluksen uusiminen. "Takaperin neulominen" on kenkkua ja hidasta, mutta kyllä kannatti. Pusero tuntuu nyt tosi kivalta!

Mökiltä on lumet hävinneet lähes kokonaan. Siispä oli juuri oikea aika pitää pieni PUUHAlomanen. Viikonloppuna aurinko sulatti lumia entisestään ja isän kanssa tehtiin "pohjatöitä" ja testattiin samalla uutta sahaa:

Kuusista tehtiin tellinki tuleville pölleille. Karsimisen jälkeen tuikkasin oksat saman tien palamaan:

Illalla vielä kävin unelmoimassa kesäilloista, uimisesta ja ahvenista. Vielä pitää odotella...

Maanataina päästiin tositoimiin. Kakskerrasta saapui tehokaksikko talkoisiin. Sateen toivat mukanaan, mutta sehän ei meitä haitannut. Piti kaataa "vähän pienempi" puu, mutta vahinko tai ei - puu oli valtava ja kaatui juuri oikeaan paikkaan. Niin se käy kun osaa homman! Alakerran poppookin tuli auttamaan ja isä toimi työnjohdollisissa tehtävissä ja traktorikuskina. Ilman konevoimaa niitä metrisiä pöllejä ei olisi metsästä pois saatukaan. Sen verran vauhdikas päivä oli, etten muistanut ottaa yhtään kuvaa! Alla olevassa kuvassa ne viimeiset, kaikkein pienimmät pöllit... Kakskertaan lastatiin vielä viemisiksi pari kohtuullisemman kokoista koivua. Onni on ystävät ja läheiset 💖 Kiitos! Ilman teitä olisin pulassa!

Hissu tietenkin ilmestyi tarkistamaan työn laadun vasta, kun hommat jo tehty!


Hissulla on ollut omat tärkeät puuhansa. Lahjoja on tuotu autokatokseen jo useita. Tässä kuvassa tosin näyttää pussailulta...

Maineeni pyromaanina sai eilen kovan kolauksen: Oli tarkoitus tuikata tuleen maanataiset oksat. Ei syttynyt, Ei sitten millään! Pölynimuri sen sijaan kärähti... Nyt taas pari päivää töissä lepäämässä :)

P.S. Pitkin kevättä vihoitellut olkapää ei ole viikonlopun puuhailun jälkeen yhtään kipeä! Taitaa olla vinha totuus se, että liike on lääke (Kaikki muut paikat kyl sattuu).