sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Sytomyssyjä Tyksiin ystävänpäiväksi

SE Aika vuodesta! Matleena haastoi taas meidät kaikki käsityötaitoiset tekemään sytomyssyjä ja/tai villasukkia ystävänpäiväksi johonkin sairaalaan, jossa annetaan syöpähoitoja. Eiköhän se ole niin, että me täällä Varsinais-Suomessa vastataan haasteeseen niinkuin tapana on ollut - jo vuodesta 2010!

Mikä on sytomyssy?

Se on lahja syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneelle ihmiselle  (naiset, miehet, lapset).  Myssyjä on lahjoitettu ja lahjoitetaan edelleen hoitoja antaviin sairaaloihin, jotka jakavat myssyt edelleen myssyjä tarvitseville henkilöille.  Itse sairauttahan myssy ei paranna, mutta se voi olla suuri ilo ja helpotus ikävää sairautta ja kovia hoitoja kokevalle ihmiselle.


KAIKKI olennainen sytomyssyilystä löytyy Matleenan Blogista (KLIKS), joten miksipä samoja asioita kirjoittamaan uudelleen. Sopiipa käteesi sitten puikot, koukku tai vaikkapa ompelukone, niin hyviä myssyohjeita löydät samasta osoitteesta (KLIKS).


Tyksin Syöpäpolin osastonhoitaja Pirjo Haavisto kertoi, että ottavat myssyjä mielellään vastaan. Salon sairaalassa on tällä hetkellä riittävästi myssyjä. Siispä tämän keräyksen myssyt ja sukat toimitetan Turkuun.

Myssyjä voi toimittaa Salossa meille Anjalinille (Annankatu 5, 24100 Salo) tai Turussa minulle Majakkarantaan erikseen sovittuna aikana (laita viestiä susu piste hellberg ät gmail piste com). Tällä hetkellä Turussa ei taida olla keräyspistettä, mutta jos joku haluaa sellaisen järjestää niin olis tosi kiva! Myös Salon pääkirjastoon voivat novellikoukkulaiset jättää myssyjä ja sukkia. Ja ainahan myssyt voi viedä tai lähettää suoraan sairaalaan:

Käyntiosoite

Tyks, T-sairaala (rakennus 18)
Pääsisäänkäynti, 1. krs, B-osa
Hämeentie 11, Turku

Liity mukaan myös Facen Sytomyssykampanja Tyksiin -ryhmään ja laita kuvia omista myssyistäsi!

Itse aloittelin jo eilen: Irman Perhoset on ollut "to do" -jonossa jo pitkään.  Malli on nätti ja hauska tehdä. Lankana tässä oli DMC:n Natura Just Cotton Bamboo.
Lanka oli hiukan paksumpaa, kuin ohjeessa, joten vähensin silmukoita ja päälaen kavennukset "vedin hatusta". Ainaoikein reunan tein 3 mm 50 cm bambuilla ja kuvio-osan 60 cm koottavilla KnitPro-puikoilla. Kavennukset tämä välineurheilija viimeisteli 3,5 mm Ergosukkapuikoilla. Menekki oli 60g.

Huomenna Salon pääkirjastossa on kevään ensimmäinen Novellikoukku. Novellikoukussahan tehdään käsitöitä ja kuunnellaan novelleja ja kaikki ovat tervetulleita! Kirjastossa tekeviä käsiä odottaa ainakin kassillinen sytomyssyihin sopivia, lahjoituksena saatuja merino- ja puuvillalankoja. Seuraava Novellikkoukku on 12.2. eli sopivasti juuri ennen ystävänpäivää.

Olethan mukana?

perjantai 11. tammikuuta 2019

Vuosi alkaa alpakkaisilla ja hyvien päätösten "unohtamisella"

Niin se on täytynyt tinkiä siitäkin mielipiteestä, etten tykkää Regian sukkalangoista! Ihan oon rakastunut Regia Premium Alpaca Softiin. Siispä ei ollut mitenkään vaikeaa tikutella siitä toistakin sukkaparia. Varsinkin, kun Ida nähdessään NÄMÄ ensimmäiset hihkui et "Mä haluun tollaset kans!"

Jolupakettiin ei ehtinyt, mutta synttärilahjaksi sentään. Lankaahan oli edellisistä sukista jälkellä vaikka kuinka. Ekan sukan jälkeen kuitenkin tuli pieni epävarmuus et riittääkö sittenkaan... Ei huolta - mä tiesin, et Ida tykkää eriparisukista!
Tein tavoistani poiketen 1 o, 1 n joustinta varteen ja muutaman kerroksen ennen kantalappua. Oikeat neuloin kiertäen.
Puikot 3 mm, menekki 80 g. Ja kahdesta lankakerästä on kaksien sukkien jälkeen vieläkin jäljellä yli 40 g! Mä NIIN tykkään tästä. Se soljuu, on riittoisaa ja paijattavan pehmeää ja koneessakin voi pestä. NAM!


Gedifran Soffio on meillä uusi tuttavuus. Langassa on villaa, alpakkaa ja silkkiä. Ja tuo vyötekin on aivan suloinen! 25 g:n kerässä on hulppeat 187 metriä. Pitkään pohdin mitä siitä tekisin. Ei ihan huivituttanut mut vähän kuitenkin... Ikisuosikki Salkkaria meillä ei ole ollut puodissa taas pitkiin aikoihin. Joten puikoille!
Mallina salkkari on aina vaan yhtä käytännöllinen. Lankaa tähän kului 36 g eli vajaat kaksi kerää. Ja tuo väri - siitä en sano mitään... Moni on tästäkin tykännyt, vaikka se ei olekaan oma suosikkini. Kurkkaappa ne muut värit KLIKS!

Karvinen valitteli, ettei omista yksiäkään ehjiä villasukkia! Juttu on nyt vaan niin, että mulla on ihan muut sunnitelmat. Komensin hänet tuomaan kaikki risat sukkansa meille ja päätin tutkia, onko mitään tehtävissä... Yhdeksän paria risoja! Minähän en parsi, koska elämäntehtäväni on myydä uutta lankaa uusiin sukkiin. Tällä kertaa piti kuitenkin venyä...
Saa luvan tulla noiden kanssa toimeen muutaman viikon! Loput oli niin risoja et ne täytyy terittää.

Parsinsieni on äidin tuoma tuliainen joltain työreissulta. En ole aikaisemmin joutunut moista tattia käyttämään. Lasivitriinissä se koristeena on ollut vuosikaudet. Hassu juttu - äidin työkaverin tyttärellä on ihan samanlainen - ja yhtä vähällä käytöllä ollut... Luulen, että me molemmat ollaan nuorina oltu yhtä "ilahtuneita" reissutuliaiseista :)

Jaa et suunnitelmia? Just ku olen päättäny, etten mihinkään kimppaneulontoihin (puhumattakaan virkkamisesta) lähde tänä vuonna niin enkös löytänyt itseni Sukka-Finlandian sivuilta! Usein käy niin et kun nukkuu yön yli niin tulee järkiinsä. Mä nukuin yön yli ja ilmoittauduin mukaan! En kilpaile, mut ainakin lämmittelysukat aion neuloa Alpaca Softista ja ykkösetapin Stepistä... Ainut syy, miksi en ole vielä aloittanu on se etten pysty päättämään värejä! Niitä on niin paljon ja kaikki ihania. Elämä on vaikeita päätöksiä täynnänsä...


keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Vuoden viimeinen, yhteenveto ja Tassu 12 vee

Se olis taas niin sanotun yhteenvedon paikka. Kässävuosi 2018 nippuun. Viime vuonna tuntui siltä, etten oo tehny kässyjä melkeen ollenkaan. Tai ainakin paljon vähemmän ku aikaisemmin. Siitä huolimatta langankulutus oli samaa luokkaa kuin aikaisemminkin: Perinteinen puolimaratoni tuli täyteen! Eli langakulutus yhteesä 21818 metriä!

Selityskin löytyy... Viime vuonna VIRKKASIN  enempi ku koskaan ja virkkuuhan vie paljon enemmän lankaa ku neulominen.Virkattuja metrejä 5374 ja neulottuja vaan 16444 metriä. Siis minä joka EN virkkaa?

Eka työ oli Felted Tweed, toka Adalmina (josta sain niskat niin juntturaan, että pyörrötys  helpotti heinäkuussa vasta) ja viimeeks Lost In Time (josta kuvittelin selviäväni tuosta vaan - kokemuksella mukamas ja purkuahan tulo opeteltua). Ens vuonna haluan neuloa enemmän ja pyörryttää vähemmän. Ihan sama mitä metrejä kertyy. NIH. Oliks tää joku lupaus? Oikeasti - se pyörrytys oli tosi pelottavaa.

Vuoden viimeiseksi kässyksi tein lapaset kummitytölle, joka oli lähdössä Rukalle joulunviettoon. Joulupukille kerrottiin toive, ettei kamalan paksuja. siispä lankana teetee Salla.
Ja tuota intialaista peukalokiilaa taas harkkasin. Ja aika kivat tuli. Istuvat. Heijastavilla helmillä koristelin. Ihan vaan varmuudeks. Jos tytteli vaikka lenkkeilee. Ja onhan ne nättejäki.
Ohjeenkin riipustin. Intialainen peukkukiila istui hyvin käteen ja toi palmikko on vaan niin kiva, nätti ja helppo (enkä vaikeempaa osais ees). Menekki vähän yli kerällinen Sallaa.

Niin se sit vuosi vaihtui. Uutta neuletta puikoille. Sitä ennen juhlittiin Tassun 12-vee synttärietä Tottijärvellä. Pate-kissalta tuli kutsu ennen joulua. Myös meille purkinavaajille. Oli mukavaa pitkästä aikaa nähdä ystäviä.
Ihan mainiot syndet oli, vaikka koko maailmahan paukuttelee raketteja Tassun synttärien johdosta. Siellä keskellä mettää ei pahemmin paukkunut ja meillä vuosi vaihtui ihan rauhallisesti. Vaikka tämä ilkeä äiti lällytti kattia väkisin ja Pate syöksyi salamana paikalle heti, kun ruokakuppiin ilmestyi herkkuja... Ja Tassu hölmönä vieressä ihmetteli et kui täs ny näi kävi?
Kotona sentään odotteli se ihana rakas paffiloora. Siinä meni seniorin synttäreiden kotiinpaluuilta reissusta toipuessa ja myrskytuulta kuunnellessa.

Uuteen vuoteen ja uusiin seikkailuihin!

P.S. Jutusteltiin tuos joku tunti sitte Tassun iskän kanssa tuosta virkaamattomuuslupauksestani. Sieltä tuli vilpitöntä kannustusta..

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Kohti valoa mennään!

Tänä vuonna meillä oli ihan erilainen joulu. Sukulaiset kävivät meillä joulukahvilla viikkoa ennen. Mukavaa, että kaikki ehtivät poikkeamaan. Muilla pöytä katetaan, meillä pöytä katitetaan...
Kahvittelujen jälkeen osa porukasta lähti Kakskerran kirkkoon laulamaan Kauneimpia joululauluja.
Joulua ennen vähän kutkutteli, et jospa lähdettäis saareen jouluksi. Muisteltiin kymmenen vuoden takaista joulua. Järki kuitenkin voitti. Säätietoja tutkaillessa huomattiin, et veneellä varmaan pääsisi sinne, mutta päästäiskö pois? Sitäpaitsi ollaan kymmenen vuotta vanhempia ja mukavuudenhaluisiakin. Kosteaa, kylmää, pimeää ja ulkohuussi... Siispä aattona mentiin perinteiseen tapaan Vanhalle Suurtorille kuuntelemaan joulurauhan julistusta:
Kotiin tullessa nautittin lounaaksi alkupalat:
Herkkuja kyllä, mutta kaipasin äidin piimäjuustoa ja isän graavilohta...

Olihan tuo auringonlasku ihan mukava täällä kotirannassakin. Päivä oli ainakin kaksi minuutia jo pidentynyt!

Oltiin päätetty, et tehdään vaan niitä jouluruokia, joista tykätään ja vaan sen verran, ettei niitä tarvii heittää pois loppiaisena. Kinkun sijaan ostettiin pieni kalkkunarulla, joka päätettiin syödä lämpimänä. Hiukan myöhäiseksi meni jouluateria - kalkkuna meni kyllä uuniin, mutta unohdin laittaa uunin lämpeämään! Ruokaa odotellessa avattiin paketteja. En kyllä oikeasti ole ollut näin kiltti... Mut Tassuhan on. Ainakin omasta mielestään kaikki paketit on sille!
Tassu sai paljon herkkutikkuja ja näitä "perjantaipulloja" se on saanut joka päivä. Aina kerrotaan, et tämä perjantaipullo on mummilta ja pappalta, tämä perjantaipullo Caralta ja Bigiltä... Muuten katti on ollut kaikki pyhät ihan minttupöllyissään - Karvis oli löytänyt mahtavan minttukilpikonnan Tassulle:
Tassun paras lahja oli - kuinkas muuten: Paffilaatikko!
Joulupäivää vietettiin leppoisasti. Vähemmän leppoisa alku päivälle tosin oli - kippasin edellisen aamun riisipuurot lattialle. Ja seinille. Ja kissasukille. Ja matolle. Ja pyjamapaidan taskuun... Tilanteessa oli joulurauha kaukana. Karvinen kiitti onneaan, et se olin minä, joka sotkun sai aikaan eikä hän.
Vähän lohdutti, kun tiesin ystäväni Tampereella harrastaneen samanlaista riisipuuronheittoa edellisenä päivänä. Ollaan siis tässäkin asiassa samiksia.

Muuten Joulupäivänä:

Nautin vapaasta, kotoilin, kudoin, luin lahjakirjaa lahjavillasukat jalassa, tein pienen lenkin ja syötiin Karvisen pyttipannua!
Olen viime aikoina ollut lopen kyllästynyt kaikkiin älyttömiin älyluureihin, tietokoneisiin, istagrameihin, naamakirjoihin, whatsuppeihin ja verkkokauppoihin. Tuntuu, että kaikki aika menee näiden laitteiden ja ohjelmien kanssa tajuilemisiin. Mikään ei toimi niinku pitäis. En osaa enkä ymmärrä. Turhaudun ja kiukuttelen. Siksi tämä blogikin on jäänyt ihan hunningolle. Olen tuskissani monta kertaa kiroillut, et mä haluun vaan puhelimen, joka on pieni ja punainen ja jolla voi soittaa ja lähettää tekstarin! Joulupukki toi! Tuo on oikeasti pieni ja sillä voi oikeasti soittaa! Hassu ja hauska. Luulen, että tuosta tulee meidän firmaluuri :)
Joulupäivän iltana taas oli yksi minuutti päivässä lisää valoa. Ja meri jäätynyt. Oltiin iloisia, ettei olla saaressa.

Tapaninpäivänä tein hyvän lenkin. Kävelin tervehtimään reissulta tulleita äitiä ja isää ja takaisin. Liukasta oli, ja nastakengät oli tarpeen. 6000 askelta tuli... Hiukan harmitti, että vasta lenkin jälkeen käytiin ostamassa kummallekin aktiivisuusrannekkeet. Niinpä niin - lisää laitteita tälle laitekiukuttelijalle. Oliskohan jotain uudenvuodenlupauksia taas mielessä? Laite ei ollenkaan kerro, miten paljon energiaa kuluu kun neuloo kolmepuolikkailla puikoilla 100 mertiä villatakin takakappaletta! Ihme turhake.

Tänä vuonna olin tosi saamaton lahjojen suhteen. Suvun pienimmille vaan pienet pehmeät paketit.
Pojalle lapaset. Äitinsä pyysi "junasukkaranneketta". Opettelin samalla tuon intialaisen peukalokiilan. Hauska ja hyvin istuva peukku. Lankana teetee Pallaksen uusi sateenkaariväri, menekki 56g ja puikot 3 mm.
Tytölle syksyn hittilangasta Polarista tuubi. Menekki 1 kerä, 10 silmukkaa, puikot 7 mm, ainaoikeaa kunnes lanka loppui ja päät yhteen. Oli kuulemma mieleinen. Elsa on kuulemma jo ihan out, mut tuo väri on silti kiva.

Nämä taitavatkin olla vuoden viimeiset valmistuneet. Kesken on salkkari Soffiosta, pipo Spiritistä, sukat Alpaca Softista ja ittelle villatakki puretusta vanhasta Primaverasta. On jotain jolla aloitella uutta vuotta ja lopetella vanhaa :)

P.S. Kaikki tän postauksen kuvat lukuunottamatta kahta viimeistä on otettu puhelimella. Eli jotain hyvääkin uusissa laitteissa!

maanantai 24. joulukuuta 2018

Ihanaa Joulua!

Eilen päivä oli jo minuutin pidempi. Yön aikana meri on jäätytnyt.
Joulupuuron kypsymistä odotellessa neuloin vähän. Seurassani äänikirja, neulova pupu ja  adventtikalenterin neljännestä luukusta löytynyt hassu pieni tonttu. Lankana Baby bamboo ja Brazilia. "Pojat" nukkuivat vielä. Ihan kohta lähdetään katsomaan joulurauhanjulistusta.

Ihanaa ja rauhallista joulua!

torstai 13. joulukuuta 2018

Lapasia, sukkia ja kässäkassin joulusiivous

Adventtikalenterin toisestakin luukusta löytyi lapasohje. Tällä kerralla perinteinen tähtikuvio.
Lankana teetee Saga, puikot 5,5 mm sukkapuikot. Tonttusukissa onnistuin kiristämään lankajuoksuja, mutta tällä kertaa kävi päinvastoin. Valmiit tumput olivat surkean näköiset ja muhkuraiset ja löysät. Pyöräytys villaohjelmassa teki taas tehtävänsä ja lapasista tuli sittenkin ihan kelvolliset!
Ja kun olin jo yhdet sydänlapaset tehnyt, niin toiset tulivat ihan tuosta noin vaan! Heijastavat helmet ja kas kas - sydänlapasista tuli taas pöllölapaset. Linkki molempien lapasten ohjeisiin TÄLLÄ sivulla (klikkaa).

Pinkki Reflective on niin hurjan väristä, että se suorastaan huusi päästä pipoksi.
Tuossa takana on vähän hillitymmän värisiä heijastuslankoja. Näillä keleillä kaikki heijastavat ovat tarpeen. Pimeää on koko ajan. Sunnuntainakin satoi vettä koko päivän välillä vähemmän ja välillä rankasti. Mut kiva päivä oli - kummitytön kanssa taas leivottiin pipareita!
Kyllä näkyy!

Itsenäisyyspäivänä heitin koko kässäkassini ympäri ja tein sille joulusiivouksen. Kaikki puikot ja muut hilavitkuttimet järjestykseen ja viikkoja pussissa lojuneet keskeneräiset valmiiksi!

Regia Premium Alpaca Soft on suloisen pehmeää ja ihanan riittoisaa. Ensimmäinen Regia-lanka, josta tykkään! Langassa on villaa, polyamidia ja baby suri alpakkaa. Sukat tein kokeeksi ja rakastuin. Kahdesta kerästä saan vielä toisetkin sukat ja ehkäpä kolmannetkin! Puikoilla 3 mm.
Linnanjuhlia katsellessa tein valmiiksi monta kuukautta sitten aloitetun tiskirätin:
Lanka teetee Bamboo&co (eli bambu ja kumppani), menekki 36 g. Puikot 3mm. Oma ohje, joka on vuodesta toiseen kiva.

Ja vielä yhdet sukat:
Nämä aloitin syksyllä heti, kun Pallaksen uusi sateenkaariväri tuli puotiin ja teetee Asustelehti ilmestyi. Tässä "kirjoneule" ei ole kirjoneuletta vaan kaksi kerrosta tehtiin kirjavalla ja yksi valkoisella. Tykkäsin, silti sukat hautautuivat keskeneräisinä kässäpussin pohjalle viikoiksi. Koska piti purkaa molempia sukkia... Ekan sukan kärkikvaennus oli päin takapuolta, mutta kahden purkukierroksen jälkeen sain siitä ihan nätin.
Toinen pientä ajattelua vaativa kohta oli kuvion jatkuminen kantapään jälkeen. Sekin onnistui:
Piparien lisäks olen tehnyt vähän tähtitorttuja ja Tassun kanssa pidettiin korttisulkeiset:
Eilen ei satanut yhtään! Ja huomenna saadaan avata kalenterin kolmas luukku... Mitähän sieltä löytyy? Ida on tehny yhden aika kivan jutun ja ohjeen siihen... Ootko utelias? Tilaa uutiskirje TÄSTÄ. Salaisuus paljastuu perjantaiaamuna!