Palmikkoa, palmikkoa ja puuhaa

Mun alpakkapalmikkosukka on siitä kiva, että se ei vaadi aivoja enää ollenkaan. Kutimuksen voi ottaa käteen ja tehdä pari kerrosta silloin ja toiset tällöin. Vaikka olis miten paljon muuta touhua, niin joka päivä pitää saada muutama silmukkakin tikutella. 

Ja kun viimein on taas löytynyt sopiva lanka, niin mikäsä on tikutellessa! Lanka Siis Viking Garn Alpaca Storm (50g=133m, 40% alpakka, 40% merino, 20% nylon). Nää tikuttelin 3,25 mm KnitPro 15 cm symphony sukkiksilla. 

Mökkiaika onkin sitten vietetty pääasiassa puuhailemalla... Hullareiden jälkeen pääsin mökille suoraan ruokapöytään, jossa istui jo valmiiksi 7 raavasta miestä. Ukot ilmiselvästi säikkyivät ja häipyivät saatuaan massunsa täyteen. Ja mä lähdin katsomaan mitä olivat jättäneet jälkeensä...

Iso kiitos Eräkillan "pojille"! Eipä hetkeen tarvii miettiä puunkaatoa eikä polttopuiden riittämistä... 

Eikä sitä, mihin vapaat sunnuntait käyttäisi. Taitaapi olla syksy ennen kuin kaikki on klapeina!

Väliin sentään mahtuu vähän palmikkoa... Tällä kerralla miniversioita vauvalangasta 2½ puikoilla.

Ja tietenkin Hissua!

Joka sai naapureilta yllättäen hienon kiipeily/piilopaikan!

Yks varma kesän merkki on nurmikolle ilmestyvät bellikset:

Toinen yhtä varma on puotiin ilmestyvät kesäasukkaat! Ihanaa tavata pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Kukkiakin saatiin ja tällä kerralla tulppujen sijaan mulla oli vappuna reissaavat ruusut. Kiitos Erja H. Kokkolasta!

Hienosta vappukelistä huolimatta vappuajelu jäi tekemättä SATTUneista syistä. Siispä tein semisuursiivouksen ja iltapäivällä korkkasin tölkin:

En muista koska olisin heittänyt talviturkin vasta toukokuussa! Merivesi oli jo kahdeksanasteista - joku saattaisi sanoa, että "eihän se edes virkistä" 😂

Ettei nyt ihan mökkihöperyyksiksi jäisi niin väliin vähän palmikkoa:

Hullareista jäi yksinäinen silkkimohairkerä, joka kaipasi puikoille. Se sai kaveriksi vauvalangan ja taas modettiin uusi versio palmikkosukasta. Näitä pikkusukkia ja paljon muuta löytyy ensi Ruukkipäivänä 16.5. Matildan kesäkaupastakin!  

Matildan kesäkaupan muut 2026 aukioloajat:

Kesäkuussa pe-su klo 11-18 (mun päivät 5.-7.)

Heinäkuussa joka päivä 11-18 (mun päivät 9. ja 10.)

Elokuussa 1-15.8. joka päivä 11-18 (mun päivät 8. ja 9.)

Tervetuloa!

Jo toinen kerta teatterissa kuukauden sisään! Keskiviikkona Turun Kaupunginteatterin Sohva oli ihan hulvaton! Vautia riitti niin, että kaksituntinen meni ihan hujauksessa! Ja nauraa kikatella sai vielä seuraavanakin päivänä. Kiitos Pia ja Seppo!

Vähän aikaa mietin, että josko Hissun uuden hienon kiipeilytelineen paikka olisikin mökillä. Sitten tultiin siihen tulokseen, että siellä on puita kiivettäväksi ja raavittavaksi ihan riittämiin ilmankin...

Valinnan vaikeus!

Kaapeleita kieputellen eli palmikkoa paidassa ja sukissa

Kaikkest eniten tykkään neuloa palmikoita. Enkuks kaapaleita. Yksi neulemalli ja lanka on himottanut jo pitkään. Ja ihan ittelle neuloin.

Ohje on ollut jossain kässylehdessä jo viime keväänä tai edellisenä syksynä (päivitän ku tarkistan) ja siitä lähtien kummitellut mielessä. Lanka on ihanaa Briana Alpaca Cottonia ja malli mielestäni supernätti! Briana 50g=165m, 51% alpakkaa ja 49%puuvillaa. Neuloin resorit 3½ mm puikoilla ja muun nutun 4½ mm Uniorneilla. 

Kun ekan kerran laitoin tän päälle, niin mietin, et pitääkö ottaa varapaita mukaan töihin, mutta ei kutita yhtään! Ja menekki vaan 300 g! Uskomattoman kevyttä. 

Kelpasi myös Hissulle. Ehkä vähän liiankin hyvin...

Susumaiseen tapaan modailin: tein hihat viisi senttiä ohjetta lyhyemmiksi, kieputtelin (yllytyksestä) miehustaan vähän ylimääräisiä palmikoita sekä neuloin miehustan kädenteille asti pyörönä.

Palmikoilla jatketaan: Hakusessa on ollut korvikkeita teetee Tundralle ja Regian Alpaca Softille. Testatahan täytyy ennen päätöksentekoa ja mikä olisikaan parempi testineule ku omat palmikkosukat?

Tässä Viking Alpaca Storm. Jää harkintaan... Kahden kerän verran oli testilankaa ja niistä ihan kelpo palmikot. Ensin tuntui ihan tavikselta, mutta suihkupullon ja blokkauksen jälkeen aika kiva.

Toista testilankaa oli vaan kerä. Minivarrella otin tuntumaa ja nyt on kolme päivää kulutusta testattu "työkenkinä" puodissa.

Tässä lankana Snorre Collecitoin Olivia. Varrettomiin riitti just ja just kerä. Pari metriä jäikin.

Perästä kuuluu, mutta ehdotuksia otetaan vastaan. Täydellistä "Susun palmikkosukkalankaa" etsitään edelleen! (70%alpakka, 30% polyamidi, n.22s=10 cm, puikot n. 3,5 mm ja hinta kohtuullinen...)

Puoti täyttää tänä vuonna 100! Paikallinen aviisi Salon Seudun Sanomat teki liikkeestä kivan jutun, joka julkaistiin maanataina. Oikein koko aukeama!

Lehden arkistoista löytyi myös se ihan ensimmäinen avajaisilmoitus:

Selvisi siis se ihan oikea avajaispäiväkin: 20.10.1926! Lokakuussa siis juhlitaan! 

Vähän kyllä jännitti, koska itse näin jutun vasta tiistaina. Punkkirokote vol. 3 oli maanataiaamulla Paraisten terveyskeskuksessa. Sehän oli vallan mainio tekosyy lähteä mökille lauantaina Neuleklubin jälkeen... Pitihän tarkistaa hiiritilanne (ei ollut) ja uskaltautua ajamaan mökkitie talvikelissä. Illat meni neuloen yllä olevia kynttilänvalosta ja takkatulesta nauttien:

Sunnuntaina aamupalaksi tavanomaisen puuron sijaan Salarakas oli kivaa vaihtelua! Ehtii sitä terveellisiä sit myöhemminkin.

Aina sitä suunnittelee kaikkea kivaa, mutta jotenkin se vaan jää... Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista, milloin tuulee liikaa... Koskaan ei tunnu olevan oikea hetki nuotiolle! Paitsi viime sunnuntaina!

Aamupalanuotio!

Vauvaneuleita ja kesää

 Terveiset kesälomalta!

Blogiparka on taas jätetty heitteille melkein kuukaudeksi. Näin kesäaikana on niin paljon muuta, ettei kässyjä oikein kerkii.

Asiakkalle tein vielä yhden pikkuisen hatun jatkoksi näihin sydänneuleisiin. Lankana Katian Baby Merino ja menekki 30 g. Sydän ei ollut ohjeessa, mutta ajattelin, että se kuuluu olla, jotta kokonaisuus on yhtenäinen.

Koska teetee Helmi on nyt viimestäkin kerää myöten lopussa, pitää vähän mutustella tätä meidän uutta vauvalankaamme. Ja koska mielestäni ainakin jokaisesta vakilangastamme pitää olla joku hypisteltävä malli puodissa, niin:

Tykkään langsta. Se on hiutsen paksumpi, ku helmi (50g=165m), mutta toimii hyvin korvikkeena ja hinta on järkevä. Nuttu on neulottu ylhäältä alas ja lankaa 9 kk kokoon kului 113g. Puikot 2½ ja 3.

Kivat puiset sydännapit löytyi omasta puodista.

Oikeasti tämä on jo toinen kesälomanen! Ensimmäinen oli perinteisesti juhannuksen alusviikolla. Silloin sain vieraaksi Kakskertaseuran neulomakerholaisia!

On sydäntälämmittävää, että vaikka en enää ole oikea kakskertalainen, niin saan olla mukana neulomakerhossa. Ja ihanaa, että niin moni lähti tänne kauas "ulkomaille". Vaikka kesäneulojaiset on tapana hoidella laiturilla, niin tällä kertaa vaan terassilla. Toki laiturillakin käytiin.

Seuraavalla kerralla neulottiinkin viime tiistaina Kakskerran kirkon laiturilla:

Sieltä matkani jatkuikin hyvässä seurassa lomailemaan mökille...

Bigikissa lähti lomakaveriksi. Hoitosessio on sovittu hyvissä ajoin eli jo helmikuussa...

Tottuneena neuleiden laaduntarkkailijana Bigi huolehti myös vihdoin ja viimein valmistuneen vauvan peiton tarkistuksesta. Ilmeisesti laatu kelpasi.

Lankapaketissa on kaksi kerää luomumerinovillaa - yhteensä 250g (1100m). Toinen kakkukerä on raidallinen ja toinen valkoinen. Neuloin 3½ Addin Unicorn puikoilla. Peiton koko n. 60*80 cm. Lankaa jäi vielä sukkiin.

Näitä yksisarvislankapakkausia on myynnissä myös kuuden yrittäjän yhteisessä Kesäkaupassamme Matildedalissa vanhassa halkokuivaamossa. Siellä lankapaketeissa on mukana myös suomenkielinen ohje ja puikot. Kesäkauppa on avoinna joka päivä klo 11-18 koulujen alkuun asti. Oma puotipuksuvuoroni on 15.-16.7 ja seuraava kerta viikonloppuna 19.-20.7. Nähdäänkö siellä? Salosta pääsee paikalle arkisin paikulla ihan ilmaiseksi!

Ei kesää ilman juhlia. Kymmen vuotta sitten juhlat jäi väliin. Koska olin jalka kipsissä "hypättyäni parvekkeelta". Tällä kerralla en missään nimessä halunnut jättää minulle tärkeän ihmisen kasikymppisiin osallistumatta! Lahjoja ei kuulemma pitänyt, mutta koskas tämä "murrosikäinen mukula"  (tämä termi monen kymmenen vuoden takaa) olisi totellut? Siispä alpakkapalmikkosukat...

Näissä lankana Katia Alpacolor ja menekki sukkapariin 2 kerää. Alkuperäinen ohje on teetee Tundralle ja oma mallini, joka on julkaistu ihan oikeassa käsityölehdessä. Nyt pitää taas jälleen kerran löytää hyvä korvike, sillä tämänkin alpakkasukkalangan tie on päätöksessään. Toki muutama paketti ohjeineen löytyy vielä Kesäkaupasta.

Juhannusta juhlittiin hyvässä seurassa perinteisin menoin vaikkakin uudessa paikassa. Mukana hyvät ystävät ja isä, joka paistoi koko porukalle lettuja. Aamupala ihan perinteiseen mallin "terveellinen" hedelmäsalaatti kera muiden herkkujen

Tölkkisauna lämpesi, veitset teroitettiin, lippu nostettiin, skumpat nautittiin, lenkkeiltiin, korttia pelattiin, verkot laskettin (ei puhuta saaliista), grillattiin ja tietenkin syötiin paljon ja hyvin!

Puhumatta nyt viimeöisestä myrskystä, niin tuulet on olleet sen verran kovia, että vasta kerran - juhannuksen jälkeen sunnutai-iltana pääsin testaamaan uusia airojani... Ja venettä, josta piti raapia monen vuoden jäkälät ennen vesillelaskua.

Hyvää kesää!

Nilkkureita: Pitsiakaatti ja Annansilmät

Pallakselle on neljä uutta kesäsistä sukkaohjetta. Neuloin niistä kahdet.

Pitsiakaatti:

Lankana teetee Pallas, menekki alun toista kerää, puikot KnitPro 15 cm puiset. Malli oli kiva ja pikainen neulottava. Siinä vaihtelee oikeat ja nurjat silmukat, pitsineule ja muutama palmikonkiertokin. Sukka syntyy muutamassa tunnissa!

Tai siis... Kun oikein nopea yrittää olla, niin unohtelee langakiertoja ja huomaa sen vasta kahdeksan kerroksen jälkeen ja sit joutuu neulomaan takaperin... Toistakin sukkaa neuloin takaperin tiistaina laiturineulojaisten jälkeen. Pitsineuletta enemmän keskityin hauskoihin juttuihin, pöydän herkkuihin ja iltauintiin. 

Annansilmät kokoa 38-40 sain testineulottavaksi jo keväällä. Tein ensimmäiset ohjeen mukaisilla kolmosen puikoilla ja niistä tuli aivan liian isot. Sukat jäi malliksi omaan puotiin ja ovat ihan sopivat Idalle.

Toisen parin neuloin 2,75 mm puikoilla ja tuli oikean kokoiset. Niistä ei kuvaa, koska projekti oli "erittäin salainen" näihin päiviin asti ja ne sukat lähetin teeteelle ohjekommenttien kera.

Vink vink: Pallas on heinäkuun tarjouslanka -20%!

Mulla on kumma taipumus tehdä kirjoneuleesta liian löysää. Ilmeisesti varon kiristämästä lankoja ettei vaan tulisi liian tiukkaa. Dominanssista en piittaa vaan kieputtelen lankoja sormissani ees taas miten sattuu.

Kesäkuussa oli puodissa taas inventaarin aika. Löysin vielä parit sukat, joita en ole muistanut blokata. Näitä on vuosien varrella nähty niin paljon, ettei niistä ole paljon kerrottavaa:

Perinteiset Susun palmikkosukat. Tällä kertaa Noro Silkkisukkalangasta. Puikot 3,25 mm Zingin 15 cm.

Ja aina vaan vauvan palmikkosukkia jämänöttösistä. Vihreät teetee helmeä ja vaalean vihreät Katian Alpaquinaa. 

Viikko sitten Turussa oli Keskiaikamarkkinat. Olin siellä nyt ensimmäistä kertaa ja ilahduin: Ei ainuttakaan metrilakukauppiasta tai kiinalaista krääsää, vaain ihan oikeaa suomalaista käsityötä niin keskiaikamarkkinoilla kuin joen toisella rannalla käsityömarkkinoillakin! Kummitytön kanssa höntsittiin ympäriinsä ja molemmat löysi itseään kiinnostavia juttuja. Minä hihkuin aina kun näin lankaa ja Sini aina kun näki kirjoja tai jotain niihin liittyvää! Tuo tiskiharja oli ainut etukäteen suunnitelmissa oluut hankinta. Mehän ei todellakaan tarvita yhtään uutta piparimuottia, mut ku ne oli niin söpöjä... Puhumattakaan kissakammasta :) Kirkkopuiston viinibaarissa leputeltiin välillä jalkoja.

Ei me muuten, mut kun äiti käski ja mehän ollaan tottelevaisia tyttöjä :)

Perinteinen Pop Up -kesäkauppamme avautuu taas maanataina 15.7. Matildedalissa. Mukana vanhat tutut: Salo Design, Bizarre, Atelier Tanja Lahti, Modaliisa, Taapero&Teini, Elisabeth, Vetinet ja tietty Anjalin. Puoti on avoinna joka päivä 11-18 29.7. asti. Oma puotipuksupäiväni on 16.7. tiistaina. Tulkaahan moikkaamaan!

Alkukesän värejä

 Karvis taas muistutteli, että koskas oot viimeeks blogannu... Mulla riittää seliseliä ainakin siks ettei kässyjä oo pahemmin syntynyt eikä enää ole edes The Blogikissa Tassua, joka voisi kertoa omia juttujaan. Joten nyt vaan pienet kevään värikuvat:

Tän kuvan nimi on Kuunnellaan vaan taivasta. Eikös oo upeat värit?

No yks Tassutarina tähänkin liittyy. Aikas tuulista on ollut koko kevään ajan, mutta yleensä illaksi tyyntyy. Suunnilleen kuukaus sitten olin aika väsy siivottuani mökkiä koko päivän. Nälkäkin oli. Sauna lämpes ja Karvis päätti soittaa mulle vähän "kevyttä" siivousmusaa... Valitsi sitten Murusen. Siitähän tulikin oikea parkukohtaus ja Niagaran putous: Eipä herrahenkilö tiennyt, että olen ajatuksissani sanoittanut biisin uudelleen... "Missä muruseni on - leiki hetki hänen turkillaan... Tutun Tassun tunsin ihollain..." BYÄÄ! Seuraava korvamato olikin Yhdessä itkien...

Kässyjä on puikoilla, mutta valmiita ei löydy julkaisuun. Välikässyina teen aina näitä pikkupikkuvauvansukkia; 

Teetee Helmestä 2½ mm puikoilla. Kolme paria yht 51 g. 

Oon päättänyt, et mökille otan vaan ihan pienen kässäpussin enkä koko satsia. Tuota yläkuvan taivasta kuunnellessa yhtenä iltana puikko putos terassilautojen väliin. Siis se mun lemppari 2½ Zingin 15 senttinen. Kuulin miten se iloisesti kilahteli kalliota pitkin alustaan. Eikä löytyny! Vaikka haravoin käsin koko lattian! Neulominen loppui siltä illalta ja kiukuspäissäni vedin peiton korviini. Seuraavana päivänä kuitenkin piti päästä ihan vähän neulomaan... Palmikkopuikko päätyi sukkaan ja korvike löytyi työkalupakista:

Langan sävy on just eikä melkein tämän ajakohdan kukkiviin eli mustikkaan:

Kuusikin kukkii:

Viime viikonloppuna oli taas eläimellinen meno: Lauantaiaamuna kaks piisamia loikki pitkin rantaa, sunnuntaiaamuna tuijoteltiin toisiamme ikkunan läpi uteliaan kurren kanssa ja maanataina ihmeteltiin kummallista siritystä aurinkopaneelin suunnalta - lepakkopariskuntahan se siellä päivälevolla!

Vesiväripolvarit ja korvike Tundralle

 Moni kysyy että riittääkö yksi 100 gramman kerä ohutta sukkalankaa nyt ihan varmasti! Päätin testata miten pitkään se riittää. Ja riittihän se: Polvareihin!

Laines du Nordin Watercolor Sock -lanka on hauskasti kartoilla. Langan väri liukuu vesivärimäisesti sävystä toiseen ja keskellä lankaa on merkkilanka, joka kertoo mistä kohtaa väriraportti alkaa uudelleen. Eli tuloksena kaksi tismalleen samanlaista sukkaa.

Tavoistani poiketen neuloin varpaista varteen. Ohjeen kasialoituksen sijaan virkkasin neulomakerhoystäväni neuvosta 6 ketjusilmukkaa. Silmukoiden reunoista poimin molemmista sivuista neljälle sukkapuikoille 3 silmukkaa. PALJON helpompaa kuin kasialoitus, jossa silmukat tippuu ja puikot lurvahtelee sinne sun tänne! Enkä loopannut vaan neuloin sukkiksilla, Kivaa oli todeta, että lanka tosiaan riittää ja riitttä. Kivaa ei ollu kantapään neulominen ja se et lanka ei tuntunut loppuvan ikinä. Joka tapauksessa: Nyt se on todistettu: 100 g:n kerästä, jossa on 400-420 m lankaa riittää polvareihin!

Palmikkosukkalanka Tundralle ollaan etsitty kelvollista korviketta kissojen ja koirien kanssa jo vuosia. Olisikohan viimeinkin tärpännyt?

Katian Alpacolor on 70% alpakkaa ja 30% polyamidia. Koostumus siis sama, kuin aikoihaan teetee Tundrassa. Metrejä pikkuisen enemmän eli 125 m/50g. Pakko oli heti heittää puikoille palmikkosukka. 3½ puikoilla kuten ennenkin. Ihana neuloa ja uskon, että kestää käyttöä... Muutkin on tykänneet, koska lisätilaus piti tehdä melkein samantien. Menekki siis kerä/sukka. Vähän jäikin.

Lisää tassuttimia: Schoellerin Filzistä huopatossut. Ohjeessa on kokoja pikkuisesta tassusta isokenkäiseen ja valitsin tosi ison (jotain 42-43). Menekki 4 kerää, puikot 6 mm CraSyt ja huovutuskin onnistui ilman kommelluksia. Filzi olis siitäkin mainio lanka, että sitä voi käyttää myös Alafosslopin pehmeänä korvikkeena. Itse neuloin siitä keväällä Jääkukan. 

Nykytrendi on et kaikki neulotaan "väärin päin" eli sukat varpaista varteen ja nutut pääntieltä helmaan. Kumpikaan tapa ei minulta saa hurraahuutoja. Eikä kaikilta asiakkailtakaan... Mut pikkukauppiaan on vaan pakko ottaa kaikki työt vastaan... Asiakkaan neuleeseen tein "aloituksen" eli pääntieltä kaarrokkeen loppuun ja vielä takappaleen korotuksen. Lankana Borgo di Pazzi Cedro, Puikot 3½ ja 4½ Zingit. Asiakas saa itse tikutella alaosan. Hihojen neulomisesta vielä neuvotellaan kunhan se on ajankohtaista:) Ohje on Novitalehden ja siitä pitää tämän ohjekiukuttelijan antaa positiivista palautetta: Ohje oli selkeä enkä ainakaan tähän mennessä ole löytänyt virheitä! 

Merinolanka Peo 30 on ollut marraskuun tarjouslankana. Suosio on yllättänyt meidät suoraan sanoen housut kintuissa ja parhaat värit on koko ajan lopussa. Piti testata myös miltä näyttää kirjava: Tästä paidasta jääneestä jämästä resori ja kerä kirjavaa lakkiosaan. Puikoilla 3½ pistelin menemään. Paidan tein aikoinaan 4½ puikoilla ja ainakin omalle käsialalle 4 mm olis paitapuikkona parempi. Merinolla kun on taipumus käytössä vähän venahtaa.

Suoraan sanoen itte en noista suhjukoista kauheesti tykkää, mutta voisi olla kiva kirjoneuleena yksivärisen langan kaverina. Mietintämyssyyn...

Kässämessuillakin tuli vierailtua. Neulefiikki Piikun kanssa oltiin perjantaina turistimatkalla. Pikkuisen mietittiin, että päästäänkö Tampesteriin ikinä, kun puolentoista tunnin matkustamisen jälkeen nähtiin kyltti, jossa luki: Turku 43 km... Päästiinhän perille ja jo vartin kuluttua saapumisesta molemmat oli tehneet tärkeimmät messuhankintansa! Loppupäivä saatiinkin sitten höntsiä ihan rauhassa. Piiku osti pöytäpuihinsa kaiteen ja minä...

Se oli heti ihan MUN! Ei haittaa yhtään, että tavoitteen oli ostaa PIENI laukku, johon mahtuu lompsa, kännykkä ja huulipuna... Tuon muoto on just oikea. Siis leveä ja matala ja mitä parhainta: vuorikangas EI oo musta! Ja sinne mahtuu myös sukankudin, joten pikkureissulle ei tarvita kässäpussia erikseen. Eikä mua yhtään haittaa se, että Karvinen sanoo mun näyttävän käsveskani kanssa ihan Mummo Ankalta! Odottakoon vaan ku mä suutun ja isken sitä käsveskalla päähän. Siinäpähän näkee mitä on mummoankkaenergia!

Messuilla oli tarkoitus lounastaa jossain vaiheessa. Kun nähtiin joulumaassa tarjolla riisipuuroa ja väskynäsoppaa, niin ei tarvinnut edes keskustella! Se oli molempien herkkuvalinta. Vielä ennen kotiinlähtöä leputeltiin tärviöllä olevia tassuja skumppabaarissa - punaisen juoman voimalla ja ilman kuplia.

Kiva reissu oli vaikka mitään uutta ja mullistavaa ei löytynytkään ja kotiin päästiin ihan hyvissä ajoin. Kiitos Piikun ja "poikaystävän". 

Viikkoa ennen messuja vietettiin isänpäivää Atussa. Aattona Tassu pääsi viimeinkin viimeiselle sijalleen, joka oli sovittu Mummin ja Pappan kanssa jo maaliskuussa Tassun lähdettyä sateenkaarisillalle. Tuolla katajien alla sillä oli tapana bongailla tirppoja ja välillä poiketa sisälle komentamaan Mummia syöttämään kädestä (salaa mukamas) Pappan ruodottomaksi perkaamia ahvenfielitä. "Muistotilaisuudessa" syötiin ahvenkeittoa. Olisikohan tässä viimeinen postaus tunnisteella Blogikissan seikkailut?