Lehmuslahtisukat kirjagramista ja kesäsukkia

Kuuntelen aina työmatkoilla äänikirjoja. Vois sanoa, että olen vähän addiktoitunut. Näin matka ei tunnu missään ja monta kertaa kotipihalla jään vielä autoon kuuntelemaan vielä hetken... Ja jos on oikein jännä kohta, niin jatkan vielä kotonakin. Kummityttöni pitää instagramissa @sinin_sivuilla kirjagramia ja usein sieltä löydän seuraavan kirjan. Yksi sarja oli Lehmuslahti ja vaikka en ole kovin insta-aktiivinen, niin huomasin kerran kommentissa "epäsuoran vihjauslauseen" et josko "joku" kutois kummitytölle Lehmuslahti-sukat...

Kummitätihän kutoi sukat, vaikka vaihdevuosioireista kärsivänä tarvitsi Annin Niskasen ensimmäinen Lehmuslahti-osan jälkeen terapiaksi pari raakaa murhakirjaa ja yhden asiapitoisen.... Lankana näissä Lankavan Lysti ja puikoilla 3½ neuloin. Jostain ihme syystä päätin antaa Lehmuslahdelle toisen mahdollisuuhen, koska jopa toinenkin veljentytär (joka ei kulemma ikinä lue mitään ja jota pidän ihan järki-ihmisenä) oli hurahtanut kirjoihin. 

Yks lauantai, ku olin matkalla töistä mökille, olin just päättänyt et lopetan kakkososan kuuntelemisen. Liikaa säätöä tällaiselle vanhapiikatädille. Ja just sillä kohdalla kirjassa majataloon ilmestyi kissa! Hemmetti. Pakko jatkaa. Paraisilla huomasin, etten ehdi seuraavaan lossiin ja päätin mennä Sattmarkin kautta ihan hissukseen... Siinä körötellessäni ja kirjaa kuunnellessa jossain vaiheessa ihemtttelin, et tän tienhän piti olla hiekkatie! Maisemakin oli ihan outo... Yks käännös vasemmalle oli jäänyt väliin. Siispä uukkari ja kauheeta vauhtia takaisin ja oikealle tielle. Jo kolmannelta lossilta myöhästyneenä näpyttelin äkäisiä tekstareita kummitytölle, joka tietenkin välitti ne koko suvulle... Taas sai vanhapiikatäti aihetta nauruun! Pakko myöntää, että kuuntelin jo kolmannenkin osan. Siihen väliin tarvittiin kyllä Rouva Cadellin lankakauppa (ihan riemastuttava opus näin lankakauppiaana). Seuraavaa osaa likeidean kannalta jo odottelen :)

Tokihan välissä on ollut muitakin sukkasia. Kesäsukkanagat on jokavuotinen odotuksenaihe. Lainesin Summer Sock Infinity on raikas raitalanka. Keräkoko on jännä:80 g ja 340 m. Langasta taas kaksi identtistä sukkaa kärjestä alkaen. Minäkin aloitin kärjestä jo keväällä. Jostain syystä homma jäi kesken eikä huvittanut ja sukka lojui kässäpussin pohjalla monta viikkoa. Noi "väärin päin" neulotut ei vaan oo mun juttu. Siispä purin ja tein ensin parin varrettomia tennarisukkia koko 39-40:

Jämistä tein vielä toiset - koko vissiin jotain 35-36:

Puikot Zing 15 cm sukkikset. Isoissa 15 s/puikko ja pienemmissä 14.

Kesäkuu jatkui ja välillä on kuunneltu ainakin Nuori Koskinen ja nyt meneilään Kuppikakkukahvila. Murhia ja hömppää vuorotellen, niin pysyy tasapaino!

Kesään villattomat kesäsukat ja mansikkapipo

 

Kesä on täällä. Tuntuu siltä, että kaikki asiat tapahtuu hurjan nopeasti. Onneksi pari viikkoa sitten ehdin ottaa kuvan luumupuun kukista!

Koska olen sukkasusu, niin sukkia tippuu kesät-talvet. Nyt on kesäsukkien aika. 

Lankana Regia Cotton Color Summer Breeze, joka on villaton. Kerässä 100g=420m Koostumus: 72% puuvillaa, 18% polyamidia (=vahvike), 10% polyesteriä (=stretch). Kerästä oikeasti tulee kaksi paria noita varrettomia vaikka kuvassa vaan kolme sukkaa. Puikot 2½ mm Zingit. Kuvan ottamishetkellä se ihan eka sukka oli yksin ja onnettomana lankojen kanssa Matildedalissa perinteisessä Popup-kesäkaupassamme. Huomenna se saa kaverin, koska tänä viikonloppuna on mun eka sessio puotipuksuna popupissa! Oma puoti on siirtynyt kesäaikaan, joten taas ollaan avoinna vaan ma-pe elokuun loppuun.

Kesä tuo myös mansikat. Nyt vielä metsämansikat on kukassa, mutta puikoilta putosi jo yksi neulottu:

Lankana Katia Tencel Cotton. 

Puikkoina 3 mm Addin 50 cm pyöröt . Noi 50 cm pitkät on aika kelvolliset pipoon. 40 senttiet on aina liian lyhyet ja hankalat ja 60 senttiset usein liian pitkät. Sukkapuikoilla päälaen "rönsy".

Kuka näkee et tää halko vinkaa silmää? Kertoisko et "Tässä sulle vähän rokkia"? Pikkasen kakspuolmillisiä isommille "puikoille..". Oikeasti tekee ihan hyvää hartioille vähän purkaa paineita kirveellä...

Jos puikoilta ei kauhean paljon ole viime aikoina pudonnut valmiita, niin suunnitelmia on senkin edestä. Aika vaan kuluu muuhun - kuten aina ennenkin kesäaikaan:

Tuossa yhden viikonlopun tuotos. Ilman apua en ikinä selviäisi! Kiitos tiedättekylläkeille <3

Eka kalasaaliskin oli... Kauhea! Verkossa noin 50 roskakalaa, mutta jäihän sentään jotain syötävääkin. Neljä komeaa ahventa ja siika, josta graavileipä-iltapala. Nam!

Kakskertaseuran neulomakerho kokoontuu taas kesän ajan laitureilla. Eka kerta oli tän viikon tiistaina Brittiksen luona. Villa Vapparniin laiturilla oli sattuneista syistä painorajoitus, joten istuimme terassilla. Paikka oli kuin Peppi Pitkätassun talo ja maisema ympärillä kuin satumetsää. Hyttysiäkin riitti... Seuraava emännöinti onkin mun luona juhannusviikolla. Ennen neulomakerhoa sain pulahtaa Kakskerran järvessä Piikun uudelta hienolta laiturilta ja pääsin rapsuttelemaan Bigikissaa juuri sen verran, että mustat housunlahkeet oli kotosasti karvaiset.

Sunnuntaina ilta-uinnilla näin, että joutsenella on neljä vauvaa. Tänään kuulin, että myös Kotona Majakkarannan joutsenperhe on lisääntynyt kahdeksalla! 

Nilkkureita: Pitsiakaatti ja Annansilmät

Pallakselle on neljä uutta kesäsistä sukkaohjetta. Neuloin niistä kahdet.

Pitsiakaatti:

Lankana teetee Pallas, menekki alun toista kerää, puikot KnitPro 15 cm puiset. Malli oli kiva ja pikainen neulottava. Siinä vaihtelee oikeat ja nurjat silmukat, pitsineule ja muutama palmikonkiertokin. Sukka syntyy muutamassa tunnissa!

Tai siis... Kun oikein nopea yrittää olla, niin unohtelee langakiertoja ja huomaa sen vasta kahdeksan kerroksen jälkeen ja sit joutuu neulomaan takaperin... Toistakin sukkaa neuloin takaperin tiistaina laiturineulojaisten jälkeen. Pitsineuletta enemmän keskityin hauskoihin juttuihin, pöydän herkkuihin ja iltauintiin. 

Annansilmät kokoa 38-40 sain testineulottavaksi jo keväällä. Tein ensimmäiset ohjeen mukaisilla kolmosen puikoilla ja niistä tuli aivan liian isot. Sukat jäi malliksi omaan puotiin ja ovat ihan sopivat Idalle.

Toisen parin neuloin 2,75 mm puikoilla ja tuli oikean kokoiset. Niistä ei kuvaa, koska projekti oli "erittäin salainen" näihin päiviin asti ja ne sukat lähetin teeteelle ohjekommenttien kera.

Vink vink: Pallas on heinäkuun tarjouslanka -20%!

Mulla on kumma taipumus tehdä kirjoneuleesta liian löysää. Ilmeisesti varon kiristämästä lankoja ettei vaan tulisi liian tiukkaa. Dominanssista en piittaa vaan kieputtelen lankoja sormissani ees taas miten sattuu.

Kesäkuussa oli puodissa taas inventaarin aika. Löysin vielä parit sukat, joita en ole muistanut blokata. Näitä on vuosien varrella nähty niin paljon, ettei niistä ole paljon kerrottavaa:

Perinteiset Susun palmikkosukat. Tällä kertaa Noro Silkkisukkalangasta. Puikot 3,25 mm Zingin 15 cm.

Ja aina vaan vauvan palmikkosukkia jämänöttösistä. Vihreät teetee helmeä ja vaalean vihreät Katian Alpaquinaa. 

Viikko sitten Turussa oli Keskiaikamarkkinat. Olin siellä nyt ensimmäistä kertaa ja ilahduin: Ei ainuttakaan metrilakukauppiasta tai kiinalaista krääsää, vaain ihan oikeaa suomalaista käsityötä niin keskiaikamarkkinoilla kuin joen toisella rannalla käsityömarkkinoillakin! Kummitytön kanssa höntsittiin ympäriinsä ja molemmat löysi itseään kiinnostavia juttuja. Minä hihkuin aina kun näin lankaa ja Sini aina kun näki kirjoja tai jotain niihin liittyvää! Tuo tiskiharja oli ainut etukäteen suunnitelmissa oluut hankinta. Mehän ei todellakaan tarvita yhtään uutta piparimuottia, mut ku ne oli niin söpöjä... Puhumattakaan kissakammasta :) Kirkkopuiston viinibaarissa leputeltiin välillä jalkoja.

Ei me muuten, mut kun äiti käski ja mehän ollaan tottelevaisia tyttöjä :)

Perinteinen Pop Up -kesäkauppamme avautuu taas maanataina 15.7. Matildedalissa. Mukana vanhat tutut: Salo Design, Bizarre, Atelier Tanja Lahti, Modaliisa, Taapero&Teini, Elisabeth, Vetinet ja tietty Anjalin. Puoti on avoinna joka päivä 11-18 29.7. asti. Oma puotipuksupäiväni on 16.7. tiistaina. Tulkaahan moikkaamaan!

Pikkusukkia ja kesäsukat

Jopas on taas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta! Vaan eipähän valmiita kässyjäkään ole syntynyt. Jokunen aloitus ja sitäkin enemmän purkaleita!

Pikkusukkia tikuttelen aina välikässynä, kun muu ei nappaa.

Lanka: teetee Helmi, kerästä saa kaksi paria ja vielä jääkin. Puikot 2½ mm sekalaiset 15-senttiset. Niitä on kadonnut ja mennyt poikki, mutta sunnuntaina löysin yhden viime kesänä hävinneen Zingin lehtien seasta mökin kellarista! Nyt niitä on taas neljä. Viidennenkin olinpaikan tiedän, mutta sitä en varmaan tule saamaan takaisin koskaan.

Varrettomat kesäsukat ovat jokakesäinen hittijuttu. Kivat lenkkareissa tai muovitöppösissä paljaan jalan sijaan. Joka vuosi tulee aina uusia kesäsukkalankoja ja nyt Fortissima Cotton Miamista tikuttelin tämän vuoden versiot:

Kerästä saa vielä toisenkin parin. Puikot 2½ mm Ergonomicsit. Lanka on kokonaan villaton, joten sopii myös vegaaneille. Näissä 14 s/puikko ja koko n. 39.

Monta syytä on viime aikojen kässättömyydelle. Opintojen viimeinen rutistus oli pari viikkoa sitten. Hurja kahden vuorokauden tentti sujui mukavasti Bigi-kissan avustuksella:

Jotkut ottaa opinnot rennosti...

Kun viimeinenkin vastaus oli lähetetty, niin ajattelin palkita apurin katkiksilla. Tarjoilu oli ilmeisen hidasta, koska kisun oli ihan pakko olla omatoiminen ja käydä tassuiksi vielä sulamassa oleviin...

Me muuten saatiin siitä tentistä nelonen! Jos en muuta oppinut, niin sen, ettei yliopistoetäopinnot oo mua varten. Seuraavaksi jotain käytännönläheisempää kiitos.

Kymmenen päivän kisuseura loppui aikanaan. Vielä viimeiset kehruut ennen paluuta kotimaisemiin omien ihmisten seuraan ja hiirestämään.

Ankara kisukuumehan jäi, mutta luvassa on uusia hoitosessioita tulevaisuudessa.

Nyt kohti kesää perinteisen puodin keätsiivoilun merkeissä ja aika näyttää mitä muuta! Ainakin kesäkauppa Matildedalissa avautuu pariksi viikoksi taas 15.7.

Loppuun vielä se pakollinen sielunmaisemakuva... Äitienpäivän aamutyyni saaressa:

Jännittävää kuunnella uutisia, joissa varoitetaan tulvista siellä sun täällä. Merivesi sen sijaan on ollut koko kevään tosi alhaalla!

Purkaleesta kaulattimeksi ja puikkopohdinnan jatkoa (sukkapuikot)

 Purkaleesta tuli viimeinkin kaulatin:

Neulottu 4 mm Chiagoo-puikoilla, jotka ostin testaukseenTampereen messuilta. Arvierin Peo30-lankaa kului lopulta 5 kerää. 

Kun viimein kahden purkaleen jälkeen tein päättelyn tuolla palmikkoreunuksella, niin sain sen istumaan kaulalle kauniisti niinkuin oli alunperin ajatus. Lankaa päättelyyn tärvääntyi toki kaksi ylimääräistä kerää eli taas varsinainen "jämälankaprojekti". Yhdestä jämkerästä viisi uutta kerää...

Tykkään langasta ihan kybällä. Ei kutita, ei pistele ja nättiä jälkeä tulee - jopa kahteen kertaan puretusta ja kastellusta langasta! Ongelmana on etten oikeasti tykkää kaulattimesta enää ollenkaan. Onkohan korvienvälissä joku esto päällä? Myydään eniten tarjoavalle...

Helena  edellisen postaukseni kommentissaan pyysi puikkovertailua. Minähän olen ihan jäävi, koska kokemuksia on vaan omassa puodissa olevista ja tietenkin jostain kasaripuikoista ennen välineurheiluajan ja lankakauppaurani alkua. Siispä omat ennakkoluulotkin muistaen ajattelin kirjoitella omia kokemuksiani julki. Kuvia en laita, mutta linkit puikkoihin puodin verkkokauppaan. Ja näähän on aina vaan pelkkiä omia mielipiteitä. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja eri langoille sopii eri puikot.

Tai no - yks kuva sentään:  Kuvassa on mun kässäpussissani asustavat sukkapuikot.

Joskus kasarina ostin ekat bambupuikkoni. Ne oli karheet eikä lanka luistanut. Siispä pitkään vuosituhannen alussa jo lankakauppiaaksi päätyneeneäkin suhtauduin bambuihin skeptisesti. Nykypuikot on sileät ja luistaa sutjakkaasti. Bambu on kuitenkin hygroskooppinen ja jos kädet hikoo tai on kostea ilma, niin ne on vähän vimpulat. Ei toki haittaa neulomista. Ja hauska juttu - kun edesmennyt blogikissa ja puotimme laatupäällikkö Tassu oli pikkukissa, niin se haistoi bambupuikot kässäpussissa ja jopa (vaikkei ollutkaan mikään ruudinkeksijä) osasi avata kässäpussin vetoketjunkin bambut huomatessaan. Siispä en suosittele kissatalouksiin enkä koira-. Joskus tosin ajattelen tyytyväisenä, että koirat on mun parhaita asiakkaita - ilmeisesti bambupuikko tuntuu kivalta hampaissa... 

KnitPron Symfonie Wood on kuten bambutkin - puuta. Vahattua koivumelamiinia. Kovempaa, joten ei oo vimpulaa. Itse olen katkonut näitä varsinkin 2-2,5 mm puikkoja ihan solkenaan, joten pienissä puikoissa olen suosiolla siirtynyt KnitPro Zingeihin. Joskus (harvoin) puunsyyt aiheuttaa ongelmia ja lanka saattaa takertua puunsyihin. Silloin kyseessä on viallinen puikko ja tietenkin se vaihdetaan kelpoon. Näin verkkopuikkokauppiaana kuitenkin välillä hiukan ketuttaa, että meille tulee reklamaatioita niistäkin puikoista, joita ei edes ole ostettu meiltä. Verkkokaupan tilaushistoriasta näkyy kyllä, että onko ko hlö meiltä ostanut ko puikot... Nii et tiedoksi vaan. t. Mielensäpahoittaja. Onneks näitä huijauksia tulee aika harvoin. Usein itse katkon näitä vaan siks, et oon unohtanu kutimuksen soffalle tai lattialle ja istun tai astun päälle (ei nyt enää muistella sitä kertaa kun Karvis ajoi koko kässäpussin yli autolla)... Mutta tiedoksi vaan, että jos puikko heti ensikosketuksella takertuu lankaan niin viallinen on ja takuuvaihturi ilman muuta. Kuittia vastaan. Mut tykkään kovasti. Luistaa sopivasti, kevyet ja kauniit.

KnitPron Cubics -puikkoja sanotaan myös reumapuikoiksi. Cubicsit ovat siis nimensä mukaan neliskanttisia ja niistä kiinni pitäminen on helpompaa varsinkin nivelrikon tai reuman vaivaamille. Cubicseilla neulomisjälki on tiiviimäpää kuin tavallisilla esim. 4 mm puikoilla. Omille käsilleni nää ei passaa (tulee kamalan tiukkaa), mutta näilläkin on omat vannoutuneet faninsa. Cubisien tiheydestä on monenlaista (ristiriitaistakin) selitystä verkossa. Siispä tässä selitys, miksi kuutiolla tulee siistimpää ja tiheämpää kuin pyöreällä puikolla:

Joten jos teet kahta sukkaa yhtä aikaa, niin kannattaa ottaa molemmat sukkapuikot samaa sorttia. Toinen normipuikolla ja toinen Cubicsilla niin taatusti tulee eri kokoiset. Ittellä kyllä ainakin raitalangalla näkyy myös mieliala - vaikka on samat puikot, niin kiukkuisena neuloessa raidoista tulee jostain syystä paljon tiheämpiä. Ja lauantai-iltaisin parin punkkulasin jälkeen rentona taas paljon väljempiä ;)

KnitPro Karbonzeista itsellä ei ole kovin hyvää sanottavaa. Vaikka hiilikuitu on vahvaa (formula-autoissakin kuulemma käytetään) niin oma eka kokemukseni oli, et lanka tökkasi siihen puikon ja kärjen liitoskohtaan. Ei kiva. Tosin vaan näistä löytyy ne nukkisharrastajien 1 mm puikot (jotka on kokonaan päästä päähän hiilaria). Taas palaan Zingeihin, koska niissä kärki on vaan eri värinen eikä mitään pykälää oo.  

Ja sitten Prym Ergonomicsit: Pallokärki, joka ei halkaise lankaa, vaikka lanka olisi löyhäkierteinen. neulomisosa se, mitä sanotaankin ja keskiosa pienempi ja kolmion mallinen. Hyvä pitää kiinni. Kevyet, joten jos käsiala on löysä, niin puikot ei putoo työstä. Jos tekee tiukkaa, niin silmukat liukuu puikon päästä toiseen sujuvasti. Nää puikot jakaa mielipiteitä. Koska materiaali on synteettinen (=jotain muovia) niin varsinkin ohuet puikot on hassun fletkut ja tottumatta tuntuu kummalliselta. Näitä on sekä 15- ja 20-senttisinä. Ittellä on käytössä vaan kakskytsenttiset 2,5 mm ja 3,5 mm puikot ja 15 cm 4 milliset. Ikänäköiselle siitä kivat. et jos on huonot valot, tumma ja kirjava lanka, niin silmukat erottaa silti hyvin. Ja varsinkin isoissa puikoissa (4,5-8 mm) keveys on iso plussa! Näitä on saatavilla myös hiilikuituvahvisteisina. Carbonit on mustia, mutta aika paljon tukevampia kuin valkoiset. En oo kokeillut ja meillä on 2,0-3,5 millisiä.

Taisi olla edellä (ja monessa aikaisemmassa postauksessa) jo maininta KnitPro Zingeistä. Ne on tällä hetkellä omat suosikkini. Niitä on sekä 15- että 20-senttisiä ja myös välikokoja ja koot on värikoodattuja. Hassu juttu tuolla puodissa tulee usein vastaan: Joku ostaa puikot värin perusteella. Kun on niin kivan värinen eikä sellaista ennestään oo. (ookoo - ittekki ostin just 3,75-milliset ku ne on liilat). Puikoissa on laserpainettuna kokomerkintä, joka ei kulu pois. Sekin on plussaa. Mun 15 senttiset kakspuolikkaat olen istunut vimpulaksi, mutta eipähän menny poikki!

Eikä tassä vieläkään kaikki. Addin normipuikot on hyvät ja edulliset. Ja vielä Lykket! Lykke on kuulemma norjaa ja takoittaa onnellista. Puikot on harmaat - ajopuun väriseksi värjättyä koivua. Sukkapuikot on 15-senttisiä. Pienimmät puikot (2,5 mm asti) on kokonaan koivua, mutta siitä ylöspäin keskellä on metalliholkki, jonka kumpaankin päähän on asetettu puupuikko. Pikkuisen skeptisesti suhtaudun näihinkin, sillä ihan ekoista meille tulleista puikko irtosi siitä holkista... Siks näitä ei ole kovin paljon hyllyssä vaikka tuntu onkin ihana!

Ja loppuun vielä Addin CraSy Trio -puikot. Systeemissä on kolme ihan lyhyttä "pyöröpuikkoa". Ideana on, että puolet sukan silmukoista on yhdellä ja puolet toisella puikolla. Saatavana sekä metallipuikkoina että bambuja. Erityisesti silloin, kun meneillään on tosi monimutkainen kirjoneulesukka, niin CraSyillä on helpompi seurata mallineuletta. Moni työmatkoillaan bussissa tai junassa neulova on tykästynyt CraSyihin. Jos puikko putoo kesken kaiken, niin kuraisella lattialla ei tarvii konttaailla pitkään löytääkseen karkulaisen. Kalliithan nää on - kun pyöröpuikoissa se keskellä oleva piuha ei maksa mitään oli sitten mittaa 1,5 cm tai 130 cm. Pyöröpuikko on pyöröpuikko ja paketissa näitä on siis kolme. Kun ekoja kokeiltiin, niin ajateltiin, et näistä ei oo mihinkään! Kunnes todettiin, että kun alkaa neulomaan, niin kaikki puikolla olevat silmukat pitää tuupata valmiiksi sinne vasemman puikon kaapelille. Muuten jumittaa. 

Ja vielä yhdet: Addin Sockenwunderit. 25 cm pikkuiset pyöröpuikot sukkien ja säärystimien neulomiseen. Toinen puikko on vähän pidempi kuin toinen. Muutenhan niillä ei pystyisi neulomaan ollenkaan. Kokeilin kerran. Ei mun juttu, mutta joskus näitäkin kysytään. Olen perinteisten tavissukkapuikkojen vankka kannattaja. Oli materiaali sit mitä vaan niin viidellä puikolla mennään!

P.S. Tein alkuviikolla etäpäivänä viimeinkin pitkään suunnittelemani tutkimusretken muutamaan kotikaupunkini somekuuluisaan lankakauppaan. Fölilipulla kun voi matkustaa kaksi tuntia, joten pääsin samalla lipulla takaisin kotiin. Jos ei muuta jäänyt reppuun niin ainakin totesin, ettei meillä ole hävettävää puikkovalikoiman suhteen vaikka ollaankin pikkuruisen tuppukylän pikkuruinen lankapuoti.

P.S. 2. Peppu puutuu ja tätä tarinaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään! Otetaan paussi ja palataan pyöröpuikkoihin myöhemmin. Nyt kutsuu Zingit, Steppi, Soffa ja iltauutiset!

t. Susu