Villatakki suosikkimerinosta ja syksyisiä

Syksy on tulossa, vaikka helteet PIINAA The Lankakaupan tätiä ankarasti. Syyskuun tarjouslanka (miinus 20%) on supersuosittu merinovilla PEO30 ja siitä tikuttelin pikapikaa Niina Kaakkurivaaran uuden ohjeen mukaan raglanvillatakin:

Ohjeen nimi on Pink Bloom, mutta mulle väriksi valikoitui konjakki. Lanka on niin ihanaa neulottavaa, että tämä valmistui alta viikon! Puiset napit löytyi omasta puodista.

Malli on ajaton ja unisex. Kuvaa ottaessani tuli mieleen, että sopisi myös miehelle kauluspaidan ja krakan kanssa. Kunhan ei kerrota et mallin nimi on Pink B...

Ohje saumattomasti alhaalta ylös ja menekki tähän M-kokoon pikkuisen vajaat 13 kerää. Resorit puikoilla 4mm ja muuten 4,5 mm Unicorneilla.

Elokuun viimeistä viikonloppua vietin isän ja äidin kanssa Atussa. Elotulia päästiin polttamaan, vaikka alkuun satoi. Oli kiva ilta. Tassukin sai oman tulensa.

Uuteen maisemaan olen yrittänyt pikkuhiljaa tutustua. Kaikkea kaunista ja luonnon vuosisatojen kuluessa muokkaamia maisemia löytyy kunhan vaan viitsii vähän rämpiä:

Sanotaan, ettei pihlaja kanna kahta taakkaa. Pahaa pelkään, että ens talvi on musta ja synkkä ja lumeton...

Viime viikonloppuna pääsin "omille" sienipaikoilleni ja saalis olikin ihan kelpo:

Myös koko kesän parhaat löylyt sielunmaisemani naapurissa:

Ja perinteiset "iluvalkiat" grilliherkkuineen hyvien ystävien seurassa myöhään yöhön. Ihanaa oli tavata. Olikin ollut ikävä ystäviä. Ja saarta. Akut on ladattu.

Sunnuntaina "hypähdin" meren rannalta järven rantaan. Viikon mittainen kissanhoitopesti odotteli.

Nälkään nääntymäisillään? Oon ihmetellyt miks pussiruoka ei kelpaa. Ajattelin, et hän jo tietää, et multa voi huijata katkarapuja. Tänä aamuna löysin terassilta muutaman "luomuruuan" jäänteet. Joten... Ei se nälkää näe.

Etäpäivän kirjanpitoavustajalle kuitenkin Partymixejä palkaksi. Ne sentään kelpaa Bigi The Prinsessalle. 

Etäpäivälle oli muitakin suunnitelmia. Eilisen Neulomakerhon jalkeen oli tarkoitus tikutella lasten Riddari uudesta Fjällalopista valmiiksi, mutta mystisesti kadonnut (ja sittemmin puodista löytynyt) kuviolankakerä jätti kaarrokkeen alkuunsa. Siispä tästä päivästä tuli puolivapaapäivä. Tein kolmen kilsan lenkin ja kävin tutustumassa uuteen luontopolkuun:

Kiva reitti. Jos ei tule häätöä, niin jonain päivänä käpyttelen sen pidemmänkin reitin. Nyt kuitenkin järveen uimaan ja puikot käsiin. Aina kässäpussista löytyy Plan B, jos ekasta suunnitelmasta puuttuu lanka!

Huomenna taas puotiin ja lauantaina alkaa Neuleklubi Kansalaisopistossa! Pari paikkaa vielä vapaana. 

Nilkkureita: Pitsiakaatti ja Annansilmät

Pallakselle on neljä uutta kesäsistä sukkaohjetta. Neuloin niistä kahdet.

Pitsiakaatti:

Lankana teetee Pallas, menekki alun toista kerää, puikot KnitPro 15 cm puiset. Malli oli kiva ja pikainen neulottava. Siinä vaihtelee oikeat ja nurjat silmukat, pitsineule ja muutama palmikonkiertokin. Sukka syntyy muutamassa tunnissa!

Tai siis... Kun oikein nopea yrittää olla, niin unohtelee langakiertoja ja huomaa sen vasta kahdeksan kerroksen jälkeen ja sit joutuu neulomaan takaperin... Toistakin sukkaa neuloin takaperin tiistaina laiturineulojaisten jälkeen. Pitsineuletta enemmän keskityin hauskoihin juttuihin, pöydän herkkuihin ja iltauintiin. 

Annansilmät kokoa 38-40 sain testineulottavaksi jo keväällä. Tein ensimmäiset ohjeen mukaisilla kolmosen puikoilla ja niistä tuli aivan liian isot. Sukat jäi malliksi omaan puotiin ja ovat ihan sopivat Idalle.

Toisen parin neuloin 2,75 mm puikoilla ja tuli oikean kokoiset. Niistä ei kuvaa, koska projekti oli "erittäin salainen" näihin päiviin asti ja ne sukat lähetin teeteelle ohjekommenttien kera.

Vink vink: Pallas on heinäkuun tarjouslanka -20%!

Mulla on kumma taipumus tehdä kirjoneuleesta liian löysää. Ilmeisesti varon kiristämästä lankoja ettei vaan tulisi liian tiukkaa. Dominanssista en piittaa vaan kieputtelen lankoja sormissani ees taas miten sattuu.

Kesäkuussa oli puodissa taas inventaarin aika. Löysin vielä parit sukat, joita en ole muistanut blokata. Näitä on vuosien varrella nähty niin paljon, ettei niistä ole paljon kerrottavaa:

Perinteiset Susun palmikkosukat. Tällä kertaa Noro Silkkisukkalangasta. Puikot 3,25 mm Zingin 15 cm.

Ja aina vaan vauvan palmikkosukkia jämänöttösistä. Vihreät teetee helmeä ja vaalean vihreät Katian Alpaquinaa. 

Viikko sitten Turussa oli Keskiaikamarkkinat. Olin siellä nyt ensimmäistä kertaa ja ilahduin: Ei ainuttakaan metrilakukauppiasta tai kiinalaista krääsää, vaain ihan oikeaa suomalaista käsityötä niin keskiaikamarkkinoilla kuin joen toisella rannalla käsityömarkkinoillakin! Kummitytön kanssa höntsittiin ympäriinsä ja molemmat löysi itseään kiinnostavia juttuja. Minä hihkuin aina kun näin lankaa ja Sini aina kun näki kirjoja tai jotain niihin liittyvää! Tuo tiskiharja oli ainut etukäteen suunnitelmissa oluut hankinta. Mehän ei todellakaan tarvita yhtään uutta piparimuottia, mut ku ne oli niin söpöjä... Puhumattakaan kissakammasta :) Kirkkopuiston viinibaarissa leputeltiin välillä jalkoja.

Ei me muuten, mut kun äiti käski ja mehän ollaan tottelevaisia tyttöjä :)

Perinteinen Pop Up -kesäkauppamme avautuu taas maanataina 15.7. Matildedalissa. Mukana vanhat tutut: Salo Design, Bizarre, Atelier Tanja Lahti, Modaliisa, Taapero&Teini, Elisabeth, Vetinet ja tietty Anjalin. Puoti on avoinna joka päivä 11-18 29.7. asti. Oma puotipuksupäiväni on 16.7. tiistaina. Tulkaahan moikkaamaan!

Kesätoppi pellavasta ja neuleklubin päättäjäiset

Austermannin Colleen Linen on tämän kuukauden -20% tarjouslankana. Siispä siitä tikuttelemaan kesätoppia viime viikonloppuna. Kiva ja kaunis pellavasekoite, joten eipä haitannut sadekeli.

Toppi neulotaan pyörönä. Helman, hihojen ja pääntien pitsit 4 mm ja sileä nutun osa 4½ mm puikoilla. Ihan oikean kokoinen tuli mulle ja luulen, että tästä tulee kesän suosikki!

Reunojein pitsimalli oli vähän liiankin helppo! Kerroksen vaihtumiskohdassa pitää olla tarkkana, että lisäykset ja kavennukset menee  kohdilleen. Mulla helmassa oli lopuksi pari silmukkaa liikaa...  Mutta ketä haittaa ja kuka välittää? Kaks silmukkaa sinne tai tänne?

Toppi neulotaan alhaalta ylös. Hiha liitetään miehustaan ja sen jälkeen raglankavennukset. Pääntien pitsi neulotaan ylhäältä alas ja kiinnitetään miehustaan kolmen puikon päättelyllä. Neuloin pääntien ja hihojen pitsit Addin Bambuisilla CraSy Trio - puikoilla. Muuten 4,5 mm Unicorneilla. 

Langan menekki toiseksi suurimpaan kokoon oli 7 kerää (=308 grammaa). Puikot Addi Unicorn 4,0 ja 4,5 mm ja Addi CraSy Trio bamboo 4,0 mm. Kokonaan luonnonmateriaaleista )=pellava, puuvilla, viskoosi) olevassa söpössä kakkukerässä 50 g= 120 m.

Eilen oli Salon Kansalaisopiston kevään Neuleklubin viimeinen kokoontumiskerta.

Sydän oli täynnä ja tippa linssissä oli kotiiin tullessa.

Syksyllä jännitti kamalasti. Miten osaan ja mitä ne munsta ajattelee? Tuleeko kurssi täyteen? Hirmu kiva porukka oli ja keväällä ei enää tarvinnut miettiä tuleeko tarpeeksi osallistujia. Vaikka joka päivä puodissa neuvotaan ja opastetaan asiakkaita, niin tämä tuntui oudolta ja palottavaltakin. Osaanko?

Porukka oli mainio - oli konkareita ja ihan aloittelijoita. Jokainen sai tehdä omia töitään ja toivottavasti jokaiselle jäi "kässäpussiin" jotain uuttakin oppia. Eilen saatiin käyttöömme opiston käsityöluokkakin - jossa oli hyytävän kylmää. Ennen muuttoa lämpimimpään tilaan näimme "huoneentaulun", joka kuvasti myös meidän kurssiamme:

Tähän lisäisin vielä, että "Älä vertaa itseäsi muihin vaan vertaa omaan oppimiseesi". Sillä oli hienoa, että meidän porukassa oli konkareita ja niitä, joiden suuri saavutus oli elämän ihka ensimmäiset villasukat! Olen ylpeä kaikista teistä! Ja lupaan jatkossakin paasata mallitilkun tärkeydestä sekä puodissa tai ensi syksyn klubissa 😍 

Ja kuilemma insinöörin laskutaidostakin oli hyötyä :)

Kässäilyn, kaffittelun ja nyyttäreiden lomassa päästin sisäisen susuni valloilleen. Olikohan jännitys viimeinkin helpottamassa? 

Neulojan niskataukojumppa nimeltä "Kaks oikein yhteen, ylivetokavennus" - odottaa julkaisuaan!

Kiitos kaikille mukana olleille!

Naistenpäivähuivi nesomaanin talvilomaneuleena ja muita tapahtumia

Naistenpäivä lähestyy ja puotiin tulla putkahtelee kevään uusia lankoja lähes päivittäin. Ekana tuli SMC:n Ocean Drop. Lanka. joka sopii mainiosti siihen aikaan, kun villaa ei enää välttämättä tarvita, mutta jotain kuitenkin. Perinteinen naistenpäivähuivihan siitä...

Puikot 4,0 mm. Ja ihmekös, että oli hymy herkässä kun viimein kaikki seikkailut oli ohi, huivi valmiina ja olin turvallisesti takaisin puodissani...

Huivi oli mainio retkineule alkuviikon lukulomallani. Monen vuoden jälkeen jäätä oli niin paljon, että nesomaani uskaltautui jäätä pitkin saareen!

Tenttikirjaa lukiessa ja mökkiä lämmittäessä huivi oli mainio lukukutimus. Oppimisessa ja opiskelussa on montaa eri tapaa. Itse keskityn parhaiten kun käsillä on jotain tekemistä samalla kuin luen tai kuuntelen. Toki neule ei saa olla vaikea. Tässä ainaoikeassa kädet toimii ja mieli lepää.

Tietenkin olin innoissani, kun monivuotinen haaveeni mokkiviikonlopusta keskellä talvea itseni kanssa kahdestaan viimein toteutui. Moneen vuoteen ei jää ole ollut riittävän paksua. Tullessani sunnuntaiaamuna aikaisin sain ihanilta naapureiltani monta ämpärillistä saunavettä - oma kaivohan on jäässä eikä lunta enää ole niin paljon, että siitä voisi sulattaa.

Alun savusukelluksen jälkeen mökki alkoi pikkuhiljaa lämmetä. Eväänä ollut sienikeitto lämmitti sisuskaluja ja villaneuleet ulkoisesti.

Illalla saunan jälkeen vielä makkaraa takassa. Takkatuli kuivatti kosteutta ja lämmittikin.

Neulojan valotkin olivat taas tositoimissa. Ei kuitenkaan neulomisessa vaan apuna kun liukastellen jäässä ja rämpien lumessä piti pimeällä löytää huussiin:

Talvisaarimökkeijän suurinta haitekkiä on neulojan valot ja huussin styrox-isuin :) 

Pari viikkoa aikaisemmin lenkkeilin aurinkoisena sunnuntaina kotirannassani.

Tällainen talvisää oli haaveena myös lukulomalle vaan toisin kävi... Tiistaiaamuna aikaisin laitoin mökin takaisin talviunille. Pakkasin tavarat pulkkaan, aloin lukemaan ja odottamaan sumun hälvenemistä. Kirkastuihan se päivä maanatainakin! Eipä kirkastunut tiistaina ja pakko oli lähteä etsimään vastarantaa ennen pimeän tuloa. Jossain tuolla sen piti olla...

Sumu on tosiaan vaarallista ja arvaamatonta. Eksyttyäni ihan väärään paikkaan, mutta viimein löytäessäni Reppulin vastarannalta helpotus oli melkoinen!

Vaan kuinkas kävikään? 

Siinä sitten nökötin. Keskellä mäkeä. Ylös ei päässyt ja alas vaan liusuin holtittomasti kohti ojaa ja puuta... Pelastajat löytyivät Neulomakerhoystävien puolisoista <) Kiitos! Nyt muuten tiedän miten Reppuliin laitetaan hinauskoukku! Oppia ikä kaikki. Nolo loppu mainiolle lukulomalle. Jälkikäteen tällekin muistolle voi nauraa. ja olla kiitollinen ystävistä.

Viime viikot on olleet täynnä kaikkea muutakin kivaa. Yhtä juhlaa suorastaan. Ystävä tuli käymään. Pari päivää viettiin yhdessä tarinoiden ja herkutellen ja tietenkin neuloen... Käytiin myös Kakolassa mut päästiin karkuun!

 

Esittelukierros oli hieno ja mielenkiintoinen! Molemmat tykättiin. Kannattaa mennä.

Ystävätapaamisessa tärkeintä on perinteet. Oli sitten kesä tai talvi. Ollaan sitten kaupungissa, mökillä tai järven rannalla niin perinteinen skumppa-aamiainen on must.

Miten aika kuluukaan? Oma puotipuksu-urani täytti jo 22 vuotta. Ei yhtään tunnu siltä. Aika on kulunut huomaamatta. 22 vuotta sitten yhtenä helmikuisena torstaiaamuna oli Anjalinin "uuden kauppiaan" avajaiset. Silloin kuvittelin tietäväni jotain jostain. Nyt tiedän et joka päivä voi oppia jotain uutta. Tänä vuonna otettiin uusinta ja oli ihanaa saada myön silloin mukana ollet ja vuosien varrella tärkeimpänä kannustajani olleet vanhempani ja tietenkin Ida mukaan. Juhlistettiin syömällä puotin takahuoneessa pizzaa sormin.

Hiljaiseksi pistää. Ja kiitolliseksi. Oli upeaa kun sain kuulla monia juttuja asikkailta, jotka muistelivat Anjalinin lankakauppaa vuosikymmenien takaa - paljon ennen omaa kauppiasuraani. Ja monta uutta "omaakin" asiakkuutta on meille tullut. Puhumattakaan niistä muistoista, joita kertoivat ne nuoret, jotka olivat jo äidin tai isoäidin kanssa käyneet lankakaupassa jo lapsena ja jatkavansa perinnettä! Kiitos varsinkin verkkovastaava-Idalle! Ollaan perinteinen, mutta myös tulevaisuuden pikkuinen lankakauppa. Nyt voidaan jo odotella satavuotisbileitä vuonna 2026 lokakuulle!

Monta kässyä on aloitettu. Valmiista ei ole raportoitavaa. Sirdarin repalysta valmiina 23 palaa. Ei tietoa mitä niistä tulee, nutta Katian pingotussysteemi tuli kokeiltua,

Suuren kässälehden 1/24 ylhäältä alas palmikkoneuletta aloitin innoissani DMC:Eco Vita -langalla. Innostuin kuaniista pitsi/palmikko -mallista. Kerrankin jotain muuta kuin kirjoneuletta...  Ohjeesta puuttui yks mielestäni olennainen mitta. Kysyin sitä suunnittelijelta yks lauantai-ilta myöhään, Arvostan sitä, että vastaus tuli heti. Ei tosin kysymykseeni. Seuraavassa lehdessä oli korjaus ohjeeseen. Ei edeleenkään  vastannut kysymykseeni. Siispä purkuun menee kun löydän halukkaan purkajan.

Muutakin on toki ollut puikoilla. Varrettomat kirjosukat Pallaksesta koeneulomuksena. Niistä myöhemmin kunhan julkaistaan jossain. Ja maaliskuun tarjouslangalla neuloin mosaiikkineuletta. Se valmiina, mutta odottaa viimeistälyä.

Tulipas pitkä postaus ja seuraavaakin varmaan pitää odotella. Lähiviikot täynnä kivuuksia. Tärkeintä tietenkin Turun Kädentaitomessut. Niiden lisäksi olen varmaan vahingossa ja innoissani vastannut "Joo ilman muuta" myös pariin muuhun juttuun. ja sit se hemmetin tentti, jota varten pidin lukulomaa. Onneks. Ylläreitä on elämä täynnä! Ja lankaa!

Viikko ennen joulua...

 ... on ollut aikamoinen. Mutta joulu tulee ja meneekin. Viikon kuluttua ollaan ohitettu vuoden pimein päivä ja toivottavasti kuljetaan kohti valoa. 

Edelliseen postauksen jälkeen oli toisetkin pikkujoulut. Kaikkea sitä pitää tehdä saadakseen lautasellisen ihanaa riisipuuroa väskynäsopan kera... Salon seudun kädentaitajien pikkujouluissa piti vääntää rautalankaa...

Terveisin Susu - viis vee... Liina on vanhaa perua ja sekin äidin pistelemä. Ei mun.

Joulukuun tarjouslangasta Filzistä tikuttelin muhkean ja lämpimän pipon:

Joskus on vaan pakko tarkistaa omia ennakkoluulojaan. Pipo on kiva, lämmin ja sen tikutteleminen CraSy-puikoilla oli ihan mukiinmenevä kokemus. Minähän en näistä paksulangoista normisti kauheasti tykkää... Menekki kolme keräää eli 150 metriä.

Vielä yksi tilausjuttu ehti asiakkaalle. Siilisukat:

Näihin asiakas sai inspiraation mun "työkengistä". Lapsenlapselle menivät. Tällä kertaa ihan kiva oli tilaajalta kuulla et muksu on 2-vee ja jalan pituus 14 cm. Eri ikäisten pentujen tassut on eri kokoisia ja joskus ihan epätoivosena mietin et minkä kokoinen voi olla vaikka seittemänvuotiaan tassu! Se voi olla 35 tai vaikka 39. Mainiota et tuli tietoon noi sentit!

Pohjalankana yksivärinen Steppi ja siilin piikit hapsulanka Braziliaa (joka taas kerran on lopetettu vaan saas nähdä kui käy). Puikot 2½.

Happy Chenille on pikkuruisisssa kerissä ja ajateltu virkattuihin amigurumeihin. Koska en vapaaehtoisesti edelleenkään virkkaa, niin tikuttelin "apupupun". Söpöjä pikkukeriä kului jämptisti kolme kerää ja kaulaliinan neuloin siilisukkalangan jämistä.

Tänään oli halpasähköpäivä. Ja koska jotkut asiat vaan täytyy tehdä alusta alkaen niin joulutortut. Ja maksalaatikko. Maksis on varmaan joku lounaissuomalainen ihme joulupöydässä. Tai ainakin luulen niin. Opiskeluaikana maksista syötiin kun ei ollut rahaa ostaa mitään muuta...

Kaikesta jouluangstistani huolimatta se luikertelee vähin äänin myös kotiini. Eteiseen se hiipi jo eilen!