Ensimmäiset

Vuodenvaihteessa tilasin Ystävän Taisteluneuletta varten puotiin 13 uutta väriä Rowanin Felted Tweediä. Suuren Kässylehden joulukuun numerossa oli upea kirjoneulemalli ja muutaman viikon kuvittelin itsekin neulovani sellaisen. Seuratessani Piikun projektin etenemistä ja selvitellessäni ohjeessa olevia virheitä ja epätarkkuuksia omat suuret suunnitelmat kutistuivat kutistumistaan kunnes…Tästä se alkoi:

Elämäni ensimmäiset kirjoneulelapaset! Olen ollut ymmärtävinäni et kirjoneuleet on tällä hetkellä pop… 

Suuren kässylehden ns. uudistuksen jälkeen siellä ei ole ollut yhtään kivaa mallia. Maakuntalapassarja sentään alkoi ja kakkoslehdestä valikoin ensimmäisen koemallini. Mikkelin lapasissa oli peukalokiilankin! 

Lanka: Rowan Felted Tweed (50g=170m, 50% villa, 25% alpakka, 25% viskoosi), puikot 3 mm Knit Pro 15 cm sukkikset, menekki 49g. On muuten ihana lanka...

Ei ne virheettömät ole ja liian suurilla puikoilla (3 mm) tein, mutta omasta mielestäni ekoiksi kirjoneulelapasiksi ihan kelvolliset käpälänlämmittimet. Vähän päänvaivaa tuotti kakkoslapasen tekeminen peilikuvaksi. Yllätyin kun peukkukin tuli kuin tulikin ihan oikealle kohdalleen!

 Harjoitukset jatkuu ja seuraavaksi vuorossa on Varsinais-Suomen lapaset. Sen ohjeen lähetti turkulainen lapsuudenystäväni, joka varmaankin potee ikävää Varsinaiseen Suomeen, koska asuu nykyään Hämeessä;-)

Lopuksi vielä päivän Tassu:

Aurinkoista sunnuntaipäivää!

Rosteria hangella

Mun isä taitaa olla kielimiehiä. Viime syksynä hän näki puodin takahuoneen pöydällä pikkuruisia lankakeriä ja totes et ”Sul on sit ROSTERILANKAA myynnissä”. Meidän iskän kielitaidosta vois olla tarjolla montakin hauskaa juttua, mut jääkööt nyt tähän, sillä tulkinta oli kerrankin ihan oikein!

Taas kerran ihan ”pakko saada” lanka oli tarjolla. Katian seitinohut pitsihuivilanka Inox Lace – 25 g kerässä 205 metriä merinovillaa ja Stainless Steeliä eli sitä ihka aitoa ruostumatonta terästä eli sitä rosteria! Yhdistelmä oli niin kummallinen et Susua vietiin samantien...

 Jo syksyllä tämä lanka saapui puotiin ja hetihän sitä oli pakko saada myös puikoille. Mutta mutta… Onneton ikänäkö, knit pron tummanpuhuvat puikot ja ohuenohut tummanlila lanka kera pimeiden syysiltojen… Loin silmukat abouttisesti kymmenen kertaa, mutta joka kerta homma tyrehtyi siihen, etten enää parin viikon kuluttua edes muistanut mihin malliin ne silmukat oli alun perin luotu!Ja lankakerä sotkeentui kerta kerralta pahemmin kässäpussin pohjalla pyöriessään.

Vuodenvaihteen jälkeen päivä oli selvästikin kirkkaampi ja keksin ottaa käyttöön vaaleat nelosen bambupuikot. kahden kerroksen päivävauhtia mentiin kunnes innostus iski ja yötä myöten piti tikutella huivi valmiiksi!

 Valmis tämä onkin ollut jo monta viikkoa, mut mikäs kiire bloggaamisessa kun neulomiseenkin meni monta kuukautta?

 Loppuviimeeksi malliksi valikoitui Modassa julkaistu entisen kollegani ja vertaistukeni Heinin Pia Kaukisen suunnittelema epäsymmetrinen huivi, jossa on sama pitsi kuin kuuluisassa Pitsigoottihuivissa. Tosin…ikänäköinen laiskuri ”unohti” kaikki oikealla nurjat ja kolme nurin yhteen jutut ja meni yli siitä, missä aika oli matalin… Kivasti laskeutuva ja silti kevyen kevyt huivi tuli – lankaa kului peräti 41g.

Ja taas olen päässyt Pian koeneulojaksi. Tässä vähän alkua…

Silmukkamerkin teki Vinkelin Hanna-Kaisa ihan tuosta vaan tilauksesta viime kesän torstaitorilla… eiks ookki Hassu Kissa Tassu? 

Huivista kuulette vielä…

Lontoon lapaset ja nypyt

Yleensä mun messulankaostokset päätyy kotiin hattuhyllylle kissapiiloon. Aina silloin tällöin kiipeän jakkaralle ja silittelen ihania aarteitani. Tosi harvoin neulon niistä mitään. Uskokaa tai älkää – tämä on ihan järkevä tapa! Kerran ostin (äidin estelyitä kuuntelematta) yksiltä messuilta maailman kauneimman lankavyyhdin. Kerittynä  se näytti kamalalta ja siitä neulottu huivi oli vielä rumempi! Siitä viisastuneena olen päättänyt pelkästään RAKASTAA messuostoksiani lankoina yrittämättäkään muuttaa niitä neuleiksi.

Poikkeus tekee säännön – viime syksyn Tampereen messuostoksista jo kolmas lanka on muuttanut muotoaan puikoilla! Eikä vieläkään tullut pettymystä:

Lankana Bremont London Tweed, menekki 145g, sukkapuikot 4 ja 4,5 mm (ihan tavalliset vanhanaikaiset harmaat kilisevät puikot). 

100g:n kerässä on 130metriä, puikkosuositus 4½-6mm ja tiheys 14s. Koostumus 50% alpakkaa, 40% villaa ja 10% donegal. Donegal??? Nyt kun tuota on The Lankakaupassa myytävänä niin uusissa kerissä lukee et se on viskoosi. Luulen sen tarkoittavan noita roskia, jotka näyttää valmiissa neuleessa ihan ku se olis kuvattu lumisateessa. Tämä lanka oli pitkään jäämässä hattuhyllylle vaan siks etten oikein tiennyt tykkäänkö vai en. Kun sain Toikalta kivan näköisen Marita Metsäkylän suunnitteleman  ohjeen niin päätin kokeilla. Parin kerroksen jälkeen tykkäsin langasta. Mut noi nypyt kyllä veetti ankarasti.

Vasta kakkoslapasen puolivälissä katsoin tarkemmin ohjeen kuvaa ja huomasin et nyppyjä näyttäis olevan enemmänkin… No ei puhettakaan et olisin ryhtynyt purkuhommiin! Mun mielestäni omissa lapasissani oli nyppyä ihan riittävästi vaikka ne kieltämättä näyttääkin vähän paljaalta… Ohje on nyt korjattu ja sen saa lankojen mukana puodistani. Samassa ohjeessa on kiva pipomalli ja huivi. Langassa on kunnollinen kierre ja se tuntui aluksi vähän kovaltakin, mutta uskon, että tästä tehty neule kestää käyttöä siistinä vuodesta toiseen.

Nypyistä tulee mieleen hauska juttu ihan ensimmäisistä ”oikeista” neuleistani. Tein palmikkoneuleen oranssista puuvillalangasta. Palmikkoneuleessa oli tietysti nyppyjä, jotka olisin ihan mielelläni jättänyt tekemättä. Mun mielestä ne oli ihan turhia. Äiti oli sitä mieltä, että nypyt on sen neuleen ”se jokin”. Minä kiukuttelin ja väkersin niitä pahuksen nyppyjä… Ja teini-ikäisen kiukulla vannoin etten enää koskaan tule tekemään nyppyjä mihinkään neuleeseen! Olenhan jokusen nypyn tehnyt myöhemmin (esim. äidillä olevassa vihreässä Anniksessa on) mut edelleenkään en niistä tykkää. Joten vaikka saamastani ohjeesta ne toiset nypyt puuttuikin niin eipä tullut yhtään ikävä!

Tyks Ystävänpäivän Sytomyssykampanjan päätös

Ystävänpäivän aamuna torstaina treffattiin Neulefriikki Piikun kanssa Tyksin T-sairaalan aulassa puoli yhdeksältä tasan. Molemmilla oli mukana kassia, pussia, nyssäkkää ja laatikkoa. Kaikki täynnä Tyks Ystävänpäivän Sytomyssykeräykseen tehtyjä myssyjä ja sukkia. Hissillä laskeuduimme kerroksen alaspäin osastolle 820.

Osaston aulassa osastonhoitaja Pirjon kanssa hetken ihastelimme toinen toistaan kauniimpia myssyä. Sukistakin Pirjo oli tosi mielissään. Kertoi niiden menevän kuin kuumille kiville! Kuvassa Pirjo ja Piiku ihastelevat suloisia vauvansukkia. Niin pienet olivat, että taisivat päätyä synnärille ystävänpäivän ensimmäiselle vauvalle.

Moni on kysellyt loppusaldoa, joten tässä ne tulevat: Myssyjä yhteensä 203, sukkia ja tossuja 40 paria ja 5 huiviakin! Sitä en tiedä miten paljon myssyjä on toimitettu suoraan Tyksiin.

Itse tein vielä loppumetreillä pari miehisempää myssyä. Kaksinkertaisella Mangolia-puuvillalangalla poikittain lyhennetyillä kerroksilla mallin, joka oli Modassa joskus viime keväänä:

Menekki 108g. Sitä voi käyttää myös hauskasti tonttumallisena:

Ja jotta tällekin kuukaudelle saisin muutaman metrin lisää myös virkattuihin niin kokeilin loppulangoista lippistä:

Malli olikin tosi kiva ja jopa minä osasin sen virkata. Sama lanka, kuin edellä ja edelleen kaksinkertaisena. Koukko 3,5mm ja menekki 97g. Torstaiaamuna just ennen lähtöä virkkasin viimeisen kerroksen.

Tämä "sytomyssymuistutuskampanja" on tällä erää päättynyt, mutta myssyjä saa tehdä ja toimittaa edelleen. Tarve on jatkuva! 

Kiitoskukkanen kaikille teille, jotka olitte mukana kampanjassa!

Rittiksen läppäpipo ja lapaset

Oranssin koeneulomukseni jälkeen Rittis vielä pikkuisen hioi ja sääti ohjetta. Sen jälkeen minä neuloin toisen koeneulomuksen:

Nauhakavennus toimi ja siitä tuli nätti:

Innoissani neuloin pipolle kaveriksi vielä lapaset, joissa pipon helmineule toistuu:

Molemmissa lankana Katian Peru. Menekki pipoon 110g ja lapasiin 113g. Loppulangasta sitten kivoja tupsuja sinne sun tänne. Pipon neuloin Knit Pron 5 mm 60 cm pyöröillä kavennuksiin asti. Sitten jatkoin perinteisillä viitosen harmailla sukkapuikoilla. Samoilla sukkisilla tikuttelin lapaset.

Tosi kiva setti eikös?

Viikonloppu vilahti ohi nopsaan. Meillä mm. siivottiin kirjoituspöydän laatikot:

Ja ulkoiltiin:

Ihana Carmen

Tampesterin kässämessuillä pääsin tutustumaan Toikan osastolla Bremontin ihkupihkuihin lankoihin. Ei ne ihan ilmaisia olleet, mutta selvästikin sarjassamme ”näitä ilman ei voi elää”. Niinpä ostelin kerän sitä ja toisen tätä kun en osannu päättää mitä haluan. 

Hypistelin, silittelin, hellin ja halailin suloisia keriäni yli vuodenvaihteen ja tulin siihen tulokseen, että en koskaan henno tehdä niistä mitään ellen saa niitä lisää! Siispä tilasin pienen koe-erän The Lankakauppaan. Lankojen mukana sain keeppiohjeen.

Viime viikolla en sitten muuta olisi malttanut tehdäkään! Neule pysyi käsissä jokaisen vapaahetken, iltaisin en olis malttanut mennä nukkumaan enkä aamuisin olis malttanut lähteä ajamaan töihin. 

 Onkohan muilla tällaista hulluutta? Kun keeppi valmistui, niin oli samanlainen tunne, kuin joskus oikein hyvän kirjan loputtua – onnellinen ja samalla kertaa vähän surullinen ja tyhjä olo.

Lanka oli just niin ihanaa neulottavaa kuin olin ajatellutkin ja Mari Muinosen suunnittelema malli tosi kaunis.

Lanka: Bremont Carmen, 80% baby alpakka, 20% mulperisilkki, 50g=150m. Puikot: Knit Pro pyöröt nro 3½, alussa 80 cm ja kauluksessa 60 cm. Langan menekki 240g.

Ja niin siinä sitten kävi, että kun pikkusormi meni jo niin antaa sit saman tien mennä koko käsi ja häntäkin vielä! 

Alkuviikosta me Tassun kanssa vietettiin kaks iltaa pöydän ääressä (ja päällä) toinen toistaan houkuttelevampien lankakarttojen parissa sillä seurauksella, että ensi viikolla puotiin tulee lisää näitä ja muita Bremont-lankoja!

Perjantaina 15.2. klo 11.00-17.00 Anjalinilla esittelyssä Carmenin lisäksi myös muut upeat ja ylelliset Bremont-neulelangat. Esitteljilänä paikalla Studio G:n Tuula Grundström.

Tervetuloa!