Revontulihuivi on inspiroinut monia ja niinpä minäkin sitten hurahdin! Oli viisi kerää Noro Kureyonia joutilaana. Niiden aikaisempi olemus oli liivi, joka sai purkutuomion, koska oli niin rumaJ. Revontulta oli tosi hauskaa tehdä. Malli oli tarpeeksi haastava, ettei aika tullut pitkäksi ja kaiken lisäksi oli jännittävää neuloa, kun ei yhtään tiedä mitä siitä syntyy ennen kuin viimeinenkin silmukka on päätelty! Ylpeänä ripustin ekan tekeleeni ikkunaan ja mitä tapahtuikaan. Kuuntelin kommentteja lepakoista ja Spidermaneista….
Minähän en helpolla luovuta! Siispä tein toisen. Pinkinsekaisesta Mohair Luxista. Tämä lanka/väri on suosikkejani – tällä hetkellä ei käytössä taida olla muusta langasta tehtyjä omia riepuja. Kaksi kerää tätäkin lankaa oli kesällä tulossa joksikin, muttei tullut vaan joutui purkuun… Kolmannen kerän lisäsin ihan iskemätöntä lankaa, jotta sain huiviin tarpeeksi kokoa.
Ja kuis sit kävikään? Esittelin ylpeänä uusintani muutamille puodissa poikenneille tyyliin "Eikö olekin hieno?" Ja mitä kuulin…"Ihanku joku lepakko". Masentuneen ilmeeni huomatessaan yksi täti yritti esittää et lepakot on muka söpöjä…
Olen nyt päättänyt luopua revontulista ja siirtyä johonkin muuhun. Mielessä pikkuisen kuitenkin houkuttelee ajatus musta-harmaasta Loftista tehty täysin pyöreä, poncotyyppinen systeemi, jossa on keskellä aukko päätä varten. Se päällä olisi hauskaa liihotella kädet levällään pitkin Salon katuja pelottelemassa ihmisiä! Kattokaa – Spiderwoman!