Valmiita töitä ei synny, mutta puikoille soljuu koko ajan uutta kaikista hyvistä päätöksistäni huolimatta! Onneton koolauskokeiluni pääsi puikoille eilen ja siitä on tulossa Ilun En Pointe –balleriinat. Karmean värinen lanka ei yllättäen näytä silmukoissa niin pahalta kuin vyyhdillä! Hassua puikottaa Tovea kolmosilla kun yleensä käytän huovutusjuttuihin vitosia. Samaan koneeseen aikanaan päätyy pääsiäiskana keltaisesta Tovesta.
Revontuli – edelleen kesken. Kolmas kerä Mohair Luxia meneillään ja se saa riittää.
Vauvan nuttu 1953 – edelleen kesken. Valmistunee ensi vuonna?
Kanavatyö – edistyy hitaasti mutta varmasti.
Kastemekot – pakko tehdä ensi viikolla.
Lauantaisin puotia sulkiessani panikoin joka kerta sitä, että onko mulla nyt varmasti tarpeeksi lankaa viikonloppua varten. Seurauksena on, että lankaa kulkee kassikaupalla Salosta Turkuun (tai Piikkiöön) ja takaisin ja maanantaisin on aina huono omatunto, kun valmista ei ole syntynyt siihen malliin kuin olin etukäteen ajatellut.
Eräs asiakkaani kertoi muutama päivä sitten, että jossain vuoden x Kotiliedessä oli sanottu, että jokaisella kunnon käsityöihmisellä on hyvä olla kaksitoista keskeneräistä käsityötä! Hienoa! Saan siis aloittaa vielä yhden, koska minä IHAN TOTTA TARVIIN sen valovirkkuukoukulla tehtävän autokyytityön!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!