Balaclava, siivekäs huivi ja muita syksyistä

Syksyn uudet langat ovat keveitä, pehmeitä ja kerrassaan paijattavia! Tietenkin ne suorastaan huutavat puikoille...

Näyttäisi siltä, että monenlaiset huppususysteemit ovat muotia. Siispä luin muutaman ohjeen, totesin hankalaksi ja loin vaan silmukat pistelin menemään omin päin:

Aika hauska vai mitä? Koska me suomalaiset ollaan sukkakansaa, niin huppu on neulottu kuten sukan kantapää:

Kun "pääkantapää" oli valmis, niin poimin silmukat ja jatkoin muutaman kerroksen resoria ja jatkoin toisella kerällä kuten TÄSSÄ vanhassa ponchossa. Joo - luit ihan oikein: tähän meni vain kaks kerää Lana Grossan Airy-lankaa puikoilla 5 mm. Airy on ihanaa ja kokonaan luonnonkuituja: 42% alpakkaa, % puuvillaa ja 18% merinoa. 50 kerässä 170 metriä.

Koska joku muukin tykkäsi, niin kirjoitinpa ohjeen. Ensimmäinen erä lankaakin hupeni nopeasti, mutta lisätilaus on jo tehty. 

Hauska huomio tuli vastaan tässä viime viikolla. Facebooki heittelee aina silloin tällöin muistoja vuosien takaa. Vastaan tuli TÄÄ juttu. Mun palmikkosukat täytti viime viikolla 10 vuotta! Vuosien varrella niitä on tehty vaikka kuinka paljon ja monenmoisista langoista. Nätti on ja helppo.

Toinen uutuuslanka ei hirveästi houkutellut. Koska puikkosuositus vyötteessä oli seiska! Mun kipuraja menee yleens kuutosessa... New Muranon vyötteen takana on ohje pipoon ja kauluriin ja väitettiin, että kerä riittää kauluriin. En uskonut, joten piti venyä pipoon. 

Vajaa kerä meni, joten pakko uskoa et yhdestä kerästä tulee kauluri. Ja tuonhan tikutteli muutamassa tunnissa. Kutittamaton lanka on omiaan ja kauniita värejä mehiläspesän näköisessä kerässä löytyy joka lähtöön kahdeksan erilaista. Kiva lanka aloittelijallekin tai viime hetken joululahjoihin.

Viime perjantaina Ida töistä lähtiessään huikkasi, et toi on varmaan tiistaina valmiina. Siis huivi kolmannesta uutuuslangasta... No joopa joo - ainahan sitä voi toivoa, muttta kuinkas kävikään?

Lankana Mondialin Soave ja puikot 4½ mm Unicornit. Uskomattoman kevyt lanka: 50g=240m ja huiviiin menee vaan vähän yli kaksi kerää. En nyt vaan voinut jättää käsistäni!

Jännä siipimäinen muoto istuu kauniisti hartioille ja syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Valitettavasti valmiiksi tulleelle huiville ei ollut tarjolla kuvauskroppaa, joten hyödynsin kortteerin callunaa ja betonia:

Lanka on uskomattoman pehmeää ja tosi kevyttä. Idan heittämä haaste ei ollut edes vaikea, sillä ihanaa lankaa neuloin kauniissa maisemassa monta tuntia jo sunnuntaina!

Vaikka syksy on jo pitkällä, niin tämä "asunnonsäästäjä" vaan jatkaa kesäistä menoaan. Viikko sitten oli pakko könytä metsässä, koska kosteikkoja:

Siispä viikonloppua piti venyttää maanantaiaamuun. Tässä kuva työmatkan alusta. Enää ei ollut pimeää:

Tämän viikon maanatain etäpäivän valjettua pidin tiukan palaverin itseni kanssa. Jos siis sunnuntaina neuloin monta tuntia Soavea valmiiksi, niin eiköhän kortteerin lehdenhakureissulla bongatut mustat torvisienet anna lupaa painella uudelleen metsään keskellä päivää?

Tilausneuleen saumoja voi ommella, kun ulkona on jo pimeää. Eikös? Molempia osapuolia tyydyttävä  lopputulos neuvottelusta mun ja mun kanssa ja metsään:

Ei niitä nyt voi jättää keräämättkään! Onneksi sekä edellisille kosteikoille että maanantain suppiksille on löytynyt halukkaita. Itsellä on pakastin täynnä ja kuivattuja vuosiksi. Mut ku metsässä liikkuminen lataa akkuja ja rentouttaa...

Viime viikonloppuna sain neulomisen ja metsäreissujen lisäksi ylimääräistä hurinahoitoa Bigiltä:

Ihanaa oli taas olla "hoitotätinä". Luulen, että meillä molemmillä oli tosi kivaa. Toivottavasti myös reissulla olleilla kotiväellä oli mukavaa ja tunne, että lemmikki on hyvässä hoidossa.

Etäpäivän viimeisillä valoisilla vielä lämmitin saunan. Järven vesi oli 13 asteista, ilma 11. Uimavalvoja piti vahtia. Pistää miettimään et kuka hoitaa ketäkin?

Mulla on tapana puhaltaa saippuakuplia kun hyvä mieli tulvii yli äyräiden. Viime vuoden aikana niitä hetkiä on ollut harvoin. Tämäkin oli Bigilandiassa muistettu, Kiitos Neulefriikki!

Saippuakulpapäiviä kaikille lukijoillekin! 

Merinokauluri, sytomyssyjä ja reissuja

Peo -taas kerran. Se on kiva malli ja aika on juuri oikea - syksy on tuloillaan, lämmintä tarvitaan aamulla ja illalla ja Peo30-lanka ihan paras neulottava. Aina tulee nättiä jälkeä eikä lanka kutita tai pistele.

Menekki 3 kerää ja 4,0 mm CraSy Trio bambupuikoilla tikuttelin. CraSyt on ihan mainiot pipoihin ja vikkapa hihoihin. 

Roosanauha-aika on taas. Murheellisena olen tänä vuonna tikutellut myssyn jo toiselle läheiselle. Tunnen oloni voimattomaksi. Ainut, mitä voin tehdä on sytomyssy, värin ja langat valitsi läheinen. Eka ihan perusmyssy:

Korvakuulolta loin silmukat ja tikuttelin menemään samaa tahtia. 

Toiveissa oli turbaanikin. Jos jollain on hyvä ohjevinkki niin kiitos - laitathan linkkiä tulemaan.! Yksi koeversio valmistui eilen:

Lankana Sirdar Replay ja menekki tasan 1 kerä. Puikot 3½. 

Syyskuu on mennyt reissatessa ja hurvitellessa. Ensin muutama päivä ystävän luona Längelmäveden rannalla:

Perinteiseen tapaan tyttöjen aamiainen kera skumpan:

Ettei menis pelkäks juopotteluks, niin tehtiin me töitäkin.

Työnjohdossa Hönttä ja Toippari:

Illan pimetessä saunottiin, syötiin hyvin ja neulottiin. Hassua - neulekateus toimii ihan samalla tavalla kun ravintolakateus!

Siitä tulikin mieleen et pitää antaa vahva suositus kalasta pitäville Kalaks! Omistajan tarinat veivät mukanaan puhumattakaan kaikista herkuista! Lounaalle kannattaa varata aikaa... Kuvassa vasta puolet alkupaloista!

Muutama päivä töissä ja yksi yö kotona ja taas asuntoa säästämään. Tuloksena syksyn paras sienisaalis!

Sienimaasto oli vaihtelevaa ja korkeuserot huikeita:

Viikko töissä ja taas on the road:

Tampereelle!

Kesäkuusta alkaen odotettu Rokkiooppera...

... Tamperetalossa oli hirveä pettymys! Miksaus oli ahterista. Orkesteri ja kitaristi mahtavia, mutta solistiten äänet puuroa ja edessä kekkaloivat vähäpukeiset laulavat lurexhepsankeikat ja ääliömäinen peikko (ilmeisesti pääsolisti) ällöjä.

Tuhdon ruoka oli hyvää (vaikka mun annos kylmä) ja hotelli viihtyisä ja edullinen. Pääasia, että porukassa naurusta ei tullut loppua, koska taas kerran todettiin toisilleen ennestään lähes tuntemattomien kesken, että maailma on pieni.

Pitkästä aikaa tuli neurettua niin, et vatsalihakset on kipeänä vieläkin! Ikää tuli monta vuotta lisää ja eikös sitä sanota et hyvät naurut vastaa kunnon lenkkiä?

Aamupalan jälkeen lähtö kohti Varsinaista Suomea ja The Lankakauppaa. Muumit on mun lapsuudessa olleet jotenkin synkkiä ja pelottavia. En ymmärrä nykyistä innostusta. Näin lähelle kuitenkin uskaltauduin lähtiessä...

Pakkasaamussa autoille kävellessä Sorsalampi oli ihanan tyyni ja aurinko paistoi:

Tunnustan, että molemmilla Tamperereissuilla kävin "vieraissa". Kolme lankakauppaa osui matkan varrelle. Oli kiva tavata kollegoja ja jutella! Oliskohan kuitenkin pikkuhiljaa aika asennoitua normiarkeen? Ainakin reissun ja puolikkaan työpäivän jälkeen oli mukavaa palata kotimaisemaan...

Kivojen muistojen kera jaksaa syksyn pimeisiin. Borta bra men hemma bäst!

Molemmat hankittu. Roosanauhan tuotto syöpätutkimukseen ja Tassunauhan elänsuojeluun. Hankithan sinäkin!