Kesäkuu vol 1, Matildan kesäkauppa ym

Kesäkuu on hujahtanut ohi huikeaa vauhtia! Blogiparka on taas jäänyt ihan heitteille. Tosin naulomuksetkin ovat olleet tyyliä sukka silloin ja toinen tällöin. Kesän ensimmäiseen 2X-seuran neulomakerhon laiturineulojaisiin sentään pääsin. Kirkon laiturille oli kokoontunut mukava porukka:

Seuraaville osallistuin vaan etänä oman rannan keinussa:

Alkukuussa oli mun ensimmäiset puotipuksupäivät Matildedalin Kesäkaupassamme. 

Sää oli kaikkea muuta kuin kesäinen. Kylmää ja lauantaina vettä tuli kuin aisaa... Arvatkaapa oliko kiirettä? Siispä oli välillä ihan hyvä aika testata jänniä Addin CraSy Snake -puikkoja. Hauskoissa mutkallisissa puikoissa sormet asettui just sopivasti ja voi olla varma, ettei puikot putoo työstä vaikka vähän löysäkin käsiala olis.

Siinä puodissa pyöriessä tuli hyväksi havaittua myös Katian keränpidin. Mainio keksintö, joka pitää kerän kasassa ja juoksevana vaikka itte juoksisi neuloessansa! Kolmen päivän aikana syntyi pari paria vauvan palmikkosukkia. Tää on ny mainos: Puikkoja, keränpidikkeita ja sukkiakin löytyy Matildedalin Kesäkaupasta taas viikonloppuna pe-la ja heinäkuun alussa joka päivä!

Kolmen päivän puotipuksuputki olisi ollut aika rankka, jos olisin ajellut Matildasta Turkuun ja takas joka päivä. Siispä viime syksyisen ystävien kanssa vietetyn viikonlopun rohkaisemana varasin kortteerin. Perniön Majoitus on ihanan rauhallinen, viihtyisä, edullinen ja isäntä avulias (ja puhelias). Arvatkaapa oliko ihanaa palata majapaikkaan talven jäljiltä tosi kylmän, kostean (ja hiljaisen) halkokuivaamon kesäkauppapäivän jälkeen, kun kuulin, et puolen tunnin kuluttua olis sauna lämpimänä vain minua varten! Ulkona odottova tervetuloa toivoittava "kaivon henki" ei kummitellut unissa, jotka oli ehkä vuoden parhaat!

Hissu oli reissun ajan hyvässä hoidossa. Niin hyvässä, että kun sunnuntai-iltana kaahasin sitä ikävissäni hakemaan, niin sillä oli parempaa tekemistä... Siispä just auringon laskiessa oli vaan pakko lähteä eteenpäin ja mennä iltauinnille just ennen auringonlaskua.

Maanataina olikin vapaapäivä. Turun asiointireissun jälkeen Hissukin oli palautunut kotiin. Pitkään odotettujen sateiden jälkeen pääsin toteuttamaan itseäni...

Ja taas ilta-uinti ja aamusella töihin!

Loppuvuosi 2025

 Joulukuu vilahti ohi vauhdilla kaikkine tapahtumineen ja tapaamisineen.

Turun Valon polku tuli katsastettua viimeisenä aamuna. Aurajokea kirkolle toiseen suuntaan ja toista rantaa pitkin takaisin ja Förillä yli. Tämän vuotinen oli vähän pettymys, mutta kivaa kun järjestetään. Mietin siinä kävellessäni, ettei varmaan tavallisesti pimeänä sunnutaiaamuna kahdeksalta ole näin paljon kulkijoita jokirannassa!

Kauneimmat joululaulut käytiin laualamassa perinteisesti Kakskerran Kirkossa. Meinas ihan unohtua, mutta onneksi oli rippikoululainen, joka muistutti!

Joulun alla vietettiin kiva glögi/juusto -ilta ystävän ja vanhempien seurassa. Teemana Suomi-Ruotsi maaottelu: Loimua ja Blossaa. Taisi tulla tasapeli. Tästäkin olisi kivaa tehdä perinne - tänä vuonna jo toinen kerta!

Pukinkonttiin päätyy vuosi vuodelta vähemmän käsitöitä. Muutama pieni paketti sentään.

Sukat Lankavan Mainiosta (kuviovärit äidin pallasjämiä). Varren mallineule Lankavan kuvastosta. Nykylapset kasvaa varmaan maata myöden: Kymmenvuotiaan jalkaan sukat kokoa 44!

Viime vuotisiin lapasiin tarvittiin kaveriksi pipo. "Tilaus" tuli sen verran myöhään, että kieputtelin palmikkoraidan vaan keskelle eteen. Lankana Peo30 Merino, menekki pari kerää CraSy 4 mm trioilla.

Kuvissa värit on ihan päin peppua. Pipo on oikeasti vaalean sininen...

Isä sai jouluksi yhdet sukkansa puhtaina ja parsittuina. Toiset sukat oli jo niin atomeina, että joulupäivän iltana hän sai niihin uudet terät :) Vielä löytyi pari nöttöstä bambusukkalanka Rubinia, joka riitti just ja just. Onneksi sillekin langalle on löytynyt korvike.

Muissa paketissa olikin mm elektronisia hiirenkarkoittimia :) Jotka eivät osoittautuneet kovinkaan tehokkaiksi.

Joulua vietettiin nyyttäriperiaatteella. Jokainen teki jotain ja vietiin kaikki isän luo Förinrantaan. Siellä on tarpeeksi tilaa, riittävästi astioita ja jokainen pääsee omaan kotiinsa nukkumaan. Tänä vuonna onnistuin jo paremmin The Jälkiruuan ja juuston kanssa. Katasrofikakku jäikin veljen tyttären riesaksi ;)

Joulupäivän aamuna lähdettiin mökille. Olihan vielä monta päivää pyhiä jäljellä. Ja ruokaa riittävasti. Koko ikävänharmaan syksyn jälkeen viimein näkyi sininen taivas ja aurinkokin!

Tapanina taas perinteisesti sienimetsään. Saalis ei ollut kummoinenkaan, mutta mukavaa oli hyvässä seurassa rämpiä metsässä pari tuntia!

Päikkäreiltä tuli vahdikas herätys, kun Hissu singahti jalkopäästä riehumaan ympäri mökkiä! Hiirihän se siellä taas. Tällä kertaa suuri metsästäjä tarvitsi sekä mun että pappansa apua: Hiirenpahus meni sohvan alle ja siellä vielä matonkin alle! Kun sohva oli nostettu pystyyn ja matto kääritty rullalle, niin otus näytteli kuollutta, mutta ei ollutkaan... Olipas taas menoa ja meininkiä!

Hissu nautii ulkoilusta täysillä. Ainakin yksi iso myyrä tuli saliiksi ihan omin voimin. Jos se tahtoi sisälle, niin osasi kyllä pyytää. Ulos se livahtaa pyytämättäkin. Jopa kaupungissa rappukäytävään on pakko livahtaa aina kun ovi avautuu!

Lauantaiksi luvattiin Hanneksen riehuvan myrskytuulen voimalla. Lähdin aamulla töihin ihan hyvässä säässä. Päivän aikana tuuli yltyi ja jännitin pääsenkö vielä takaisin: Kulkeeko lautta vielä iltapäivällä ja onko puita kaatunut tielle. Myrskyn tuhoilta vältyttiin ja sähkötkin pysyivät koko ajan!

Rantakeinu kaatui, mutta se nyt kaatuu joka vuosi muutenkin.

Vuoden viimeinen valmistunut käsityö oli huivi Laines Du Nordin Poemasta:

Lanka on 100% yksisäikeista liukuvärjättyä merinoa ihanan muhkealla kerällä. Olen ihmetellyt, että kuka se meille noin kamalan värista lankaa onkaan tilannut!

Onneksi heti joulun jälkeen saatiin neljä uutta vähän reippaampaa väriä lisää! Lankaa on kerässä 600 metriä ja 4½ Addin 80 cm Unicorneilla pistelin menemään koko kerän viimeistä metriä myöten.

Tämä huivi oli mun "kotiläksy" kansalaisopiston neuleklubin oppilaalata. Piti opetella tekemään palmikkoa, joka näyttää samalta molemmilta puolilta. Ihan simppeliähän se oli.

Koko vuoden langankulutus ei ollut lähelläkään aikasempia: Vain 17416 metriä! Tosin en ihan jokaista pikkuruista sukkaa ole punninnut, mutta puolimaratoni jäi tänä vuonna kauas. Tänä vuonna uusi aloitus ja ensimmäiset sataset on jo neulottuina.

Vuosi vaihtui ystävien seurassa. Syötiin, saunottiin ja pelattiin. Pirkanmaalla Hannes oli riehunut oikein kunnolla sekä Tottijärvellä että Kangasalla. Onneksi mikään puu ei lopulta kaatunut talojen päälle! Hissulla oli kissanpäivät: Leikittäjiä riitti ja pääsipä myös "dokaamaan":

Nyt on täällä etelässäkin viimein pakkasta ja ihan vähän valkoista maassa. Koska niitä "ilmaisia ämpäreitä" riittää vaikka muutama menisikin rikki, niin tein ovenpieleen jäälyhdyn:

Uudenvuoden lupauksia ei kannata tehdä. Viime vuoden miinus 10% painosta olikin plus 3%... Joten näillä lähdetään menemään kohti seuraavia pyhiä... Huhtikuussa!

Toivotan sulle ihanaa ja onnellista alkanutta vuotta 2026!

Saloneuleet aikuiselle ja lapselle

Kuten moni muukin paikkakunta, myös Salo sai omat nimikkoneuleensa viime syksynä. "Sattuneista syistä" en alkuun ollut kovin innostunut. Kuviot näyttivät jotenkin sekaisilta ja niitä oli mielestäni vähän liikaa. Kun huomasin, että kansalaisopistolla järjestetään keväällä Saloneulekurssi, niin päätin et jos mallineuleen tekisin sittenkin puotiin...

Kun neule oli valmis ja viimestelty, niin totesin ettei se sittenkään ihan kamala ole. Oikeastaan ihan kiva ja erilainen.

Kuvioiden teemat ovat Salon rikkaasta historiasta aina kivi- rauta- ja pronssikaudelta asti. Lisää kuvioiden taustasta voit lukea kaupungin nettisivuilta. Sieltä voi myös ladata ohjeet tai hakea printtiohjeen kaupungintalolta.

Ennen kuvioiden taustaan tutustumista mielikuvani tuosta linnusta oli Salojoen ankanuitto tai kotikaupunkini Turun Posankka. Tai olikohan se vanhassa Salon vaakunassa esiintynyt joutsen poikasena? Tosiasiassa (lainaus kaupungin sivuilta):

"Salo-neuleen lintukuvio on saanut innoituksensa lintuneuloista. Suunnittelussa apuna käytettiin useampia, keskenään vähän erilaisia lintuneuloja. Esineet ajoittuvat 500-luvulle – osa on vanhempia, osa nuorempia. Lintuneulojen löytöpaikka on Isonkylän Palomäen polttohauta."

Niin, et se siitä Posankasta... Myös muiden kuvioiden taustat löytyy kauoungin nettisivuilta.

Lankana tässä aikusten versiossa Borgo di Pazzi New Cedro. Menekki yhteensä 520g eli pohjaväriä 8 tai 9 kerää, ja kuviovärejä molempia 2. Resorit neuloin 3½ ja miehustan 4½ puikoilla. Ettei ihan menis niinku kuuluisassa Strömsöössä, niin hihat neuloin Addin CraSy Trio Bamboo -puikoilla. Kun eka hiha oli valmis, niin huomasin että yksi kolmesta puikosta olikin 4 mm... Joopa joo - piti sit vaan tehdä toinen hiha samoilla ja toivoa, että valmiin nutun viimeistelypyöritys villaohjelmassa hoitelisi tasoituksen. Purkaminenhan ei mulle ollut vaihtoehto! Ja pitäähän käsityössä aina olla "käsityön leima".

Ohje on suunniteltu niin, että se sopii kaikille sukupuolille ja myös lapsille on oma versionsa. Sekin piti tietenkin tikutella:

Lasten neuleeseen valitsin puodin suosituimman Arvier Silke Peo30 - merinovillalangan. Omakin kokemus osoittaa, että kiva neule jää käyttämättä, jos se pistelee ja kutittaa. Peo ei. Neuleessa toistuvat samat kuviot vähän "niistettyinä". 

Puikot resoreissa 3½ 60 cm pyöröt ja miehustassa 4 mm. Hihat tikuttelin 3½ ja 4,0 Ergosukkiksilla (kaikki samaa kokoa). Menekki 122 cm nuttuun 5 kerää pohjaväriä ja kerät kumpaakin kuvioväriä. Yhteensä 320 g.

Olisi ollut mukavaa kuulla neuleen suunnittelijan ajatuksia, mutta ensi maanantain kansalaisopiston (ilmainen!) infotilaisuus peruuntui, koska meitä osallistujia ei ollut tarpeeksi. Toivottavasti kurssi sentään alkaa! Itse olin ilmoittautunut myös kirjontakurssille, mutta sekin peruuntui osallistujien vähäisen määrän vuoksi 😥

Meillä on puodissa nähtävänä myös asiakkaamme neulomat lasten Salosukat. Lankana teetee pallas

Ja ettei susumainen ohjepoliisi jääsi ihan hiljaiseksi, niin sen verran kaarrokkeen ohjeesta, että pikkuisen vaikeasti luettavaa oli. Jos olisin osannut tehdä kaikki kavennukset ohjeen mukaan, niin pääntien silmukat olis ollu niin vähissä, ettei pienen vauvankaan pää olis menny siitä läpi ilman itkupotkuraivaria. Onneksi "unohdin" yhdet kavennukset. Aikuisten paidan varsin avaraa pääntietä taasen modasin vähän pienemmäksi... Mut Plussaa: Ohjeissa lukee "pääntie" eikä "kaula-aukko"😂 

Mun "oma" Neuleklubini jatkuu taas ensi lauantaina. Sielläkin olis tilaa vielä parille kevätkaudeksi (hinta jotain 41 €). Ilmoittautuminen soittamalla opiston numeroon. Siellä on rento meininki: Jutun juurta laidasta laitaan ja kaffepaussi kaikkest tärkein. Eka kerralla teemana on ideoita isoäidinneliöistä, mut jokainen tekee mitä tykkää ja saa neuvoja tarvittaessa. 

Kiva kun kaikki pyhät on ohi ja normiarki alkaa!

Merinokauluri, sytomyssyjä ja reissuja

Peo -taas kerran. Se on kiva malli ja aika on juuri oikea - syksy on tuloillaan, lämmintä tarvitaan aamulla ja illalla ja Peo30-lanka ihan paras neulottava. Aina tulee nättiä jälkeä eikä lanka kutita tai pistele.

Menekki 3 kerää ja 4,0 mm CraSy Trio bambupuikoilla tikuttelin. CraSyt on ihan mainiot pipoihin ja vikkapa hihoihin. 

Roosanauha-aika on taas. Murheellisena olen tänä vuonna tikutellut myssyn jo toiselle läheiselle. Tunnen oloni voimattomaksi. Ainut, mitä voin tehdä on sytomyssy, värin ja langat valitsi läheinen. Eka ihan perusmyssy:

Korvakuulolta loin silmukat ja tikuttelin menemään samaa tahtia. 

Toiveissa oli turbaanikin. Jos jollain on hyvä ohjevinkki niin kiitos - laitathan linkkiä tulemaan.! Yksi koeversio valmistui eilen:

Lankana Sirdar Replay ja menekki tasan 1 kerä. Puikot 3½. 

Syyskuu on mennyt reissatessa ja hurvitellessa. Ensin muutama päivä ystävän luona Längelmäveden rannalla:

Perinteiseen tapaan tyttöjen aamiainen kera skumpan:

Ettei menis pelkäks juopotteluks, niin tehtiin me töitäkin.

Työnjohdossa Hönttä ja Toippari:

Illan pimetessä saunottiin, syötiin hyvin ja neulottiin. Hassua - neulekateus toimii ihan samalla tavalla kun ravintolakateus!

Siitä tulikin mieleen et pitää antaa vahva suositus kalasta pitäville Kalaks! Omistajan tarinat veivät mukanaan puhumattakaan kaikista herkuista! Lounaalle kannattaa varata aikaa... Kuvassa vasta puolet alkupaloista!

Muutama päivä töissä ja yksi yö kotona ja taas asuntoa säästämään. Tuloksena syksyn paras sienisaalis!

Sienimaasto oli vaihtelevaa ja korkeuserot huikeita:

Viikko töissä ja taas on the road:

Tampereelle!

Kesäkuusta alkaen odotettu Rokkiooppera...

... Tamperetalossa oli hirveä pettymys! Miksaus oli ahterista. Orkesteri ja kitaristi mahtavia, mutta solistiten äänet puuroa ja edessä kekkaloivat vähäpukeiset laulavat lurexhepsankeikat ja ääliömäinen peikko (ilmeisesti pääsolisti) ällöjä.

Tuhdon ruoka oli hyvää (vaikka mun annos kylmä) ja hotelli viihtyisä ja edullinen. Pääasia, että porukassa naurusta ei tullut loppua, koska taas kerran todettiin toisilleen ennestään lähes tuntemattomien kesken, että maailma on pieni.

Pitkästä aikaa tuli neurettua niin, et vatsalihakset on kipeänä vieläkin! Ikää tuli monta vuotta lisää ja eikös sitä sanota et hyvät naurut vastaa kunnon lenkkiä?

Aamupalan jälkeen lähtö kohti Varsinaista Suomea ja The Lankakauppaa. Muumit on mun lapsuudessa olleet jotenkin synkkiä ja pelottavia. En ymmärrä nykyistä innostusta. Näin lähelle kuitenkin uskaltauduin lähtiessä...

Pakkasaamussa autoille kävellessä Sorsalampi oli ihanan tyyni ja aurinko paistoi:

Tunnustan, että molemmilla Tamperereissuilla kävin "vieraissa". Kolme lankakauppaa osui matkan varrelle. Oli kiva tavata kollegoja ja jutella! Oliskohan kuitenkin pikkuhiljaa aika asennoitua normiarkeen? Ainakin reissun ja puolikkaan työpäivän jälkeen oli mukavaa palata kotimaisemaan...

Kivojen muistojen kera jaksaa syksyn pimeisiin. Borta bra men hemma bäst!

Molemmat hankittu. Roosanauhan tuotto syöpätutkimukseen ja Tassunauhan elänsuojeluun. Hankithan sinäkin!

Neuleliivi, ilmoja ja muuttolintuja

Maaliskuun tarjouslankana oli teetee Helmi. Kotiliesi käsitöissä 3 oli kolme ohjetta, joista mun puikoille päätyi neuleliivi. Huivikin houkutteli, mutta jotain muuta vaihteeksi. Yksi huivihan oli jo puikoilla (tosin nyt jo purkale).

Helmen kaverina Austermann Kid Silk. Puikot 4½. Tässä neuleessa sain itselleni perusteltua sen, että saman kokoisia puikkoja pitää olla monet eri materiaalista! Aloitin uusilla Addin Unicorneilla. koska ne on uudet, kivat, kaapeli ihan mahtava ja nätin värinen pinkki. Ja silmukat luistaa niissä tosi hyvin. Tässä helmi-kidsilk -yhdistelmässä liiankin hyvin... Oli pakko vaihtaa "perinteisiin" KnitPro koivupäihin!

Liivi on ihanan pehmeä, kutittamaton ja uskomattoman kevyt: M-koko vain 263 grammaa! Helmeä neljä kerää ja Kid Silkkiä ihan pikkuisen päälle kolme! 

Ohje oli kiva, selkeä enkä löytänyt virheitä. Hyvä Niina Kaakkurivaara! Itsellä unohtui olan viistotukset takakappaleelta ja jätin ne tarkoituksella väliin myös etukappaleelta. Tykkään ohjeistä, jotka on viimeiseen asti mietittyjä. Tässä pääntien kavennukset:

Resorit oli tunturineuletta ja muuten koko nuttu sileää.  Pääntien ja kädenteiden tunturineuleessa käytin Addin Crasy Trio -puikkoja ja päänteiden silmukat lepäilivät ennen viimeistelyä Cloverin lepuuttajilla: Jälleen yks "turhake" - joka menee jatkoon!

Tuskinpa olis vieläkään valmista ilman viime viikkojen vaihtelevia säitä! On ollut pakko pitää muutama etäpäivä, koska kesärenkaat... 

Siispä sääkuvia:

Pääsiäisenä vuoden eka ukkonen.

Sit lumimyrsky. Jäät sulamassa ja jään reunalla kökötti koko päivän ällöt Merimetsot rivissä nokka kohti tuulta. Täällä kotirannassa on muutenkin hurjasti muuttolintuja. Kaikenlaisia lokkeja, sorsalintuja, ja kaikkia, joita en tunnista. Yhtenä aamuna soffalla maatessani kera uutisten, aamukässyn ja kaffemukin luulen nähneeni merikotkan syöksyvän meidän talon yli kohti vastarantaa! Haikarakin teki pikaisen välilaskun tuolla jään reunalla. Myös Majakkarannan joutsenpari on palannut. Niillä on ollut tapana alkaa pesäntekoon heti tultuaan kun merivesi on matalalla. Lähes joka kevät vesi nousee, pesä nousee ja purjehtii aavalle. Toivottavasti pesintä onnistuu tänä vuonna.  

Myräkän jälkeen ilma kirkastui ja aurinko alkoi sulattaa lunta.

Maanantai-iltana ihailin upeaa iltaruskoa:

Pikkuisen petyin, kun tänä aamuna uutisiten säätyyppi kertoi tämän olevan Saharan hiekkaa...

Nyt on harmaata ja sataa. Ehkäpä on seuraavan kässyn viimeistelyn aika. Palataan pian (toivottavasti).