On se kumma, että vaikka kuinka aikaisin aloittaa niin aina
tulee kiire! Aloitin lahjasukkien neulomisen heti tammikuussa. Ensimmäiset huopatossut valmistuivat pikapikaa ja lahjan saajat saivat ne heti käyttöön.
Pääsiäisenä saivat seuraavat sukkansa. Vaan mitenkäs kävikään? Tuli kesä ja helteet ja
hyvin alkanut projekti meni jäihin.
Joskus itsenäisyyspäivän aikoihin havahduin karuun
todellisuuteen. Jouluun on kaks viikkoa eikä yhtään lahjasukkaa valmiina.
Siispä puikot suihkimaan!
Kummitytölle olin neulonut yhdet omasta mielestäni kivat,
mutta hänen lempparivärinsä onkin nykyään viininpunainen ja mun oma
palmikkomalli sai kehuja joten uutta puikoille:
Teetee salla, puikot 3½ Knit Picks sukkikset, menekki 104g.
Ajattelin et veljen poika (22 vee) on riittävän
huumorintajuinen vähän rohkeampaan sukkaväritykseen ja taisin olla oikeassa:
Regia Fluormania 4-ply ja puikot Knit Pro 2½ 15 cm
sukkikset. Kokoon 44 riitti kerä ihan mainiosti ja lankaa jäikin.
Karviselle olin suunnitellut karhu-sukkia. Niitä näkyy vilahtelevan
naamakirjan sukkaryhmissä. Karvisen mukaan hänen sukkatilanteensa on tällä
hetkellä ihan hyvä joten:
Pääsin vähällä kun tein hänen lempijuomalleen
tölkkicoolerin. Oikeastaan pääsin vielä vähemmällä. Mun on pakko tunnustaa, että
neuloin itse vain tuon mustan. Ida-Maria silmukoi karhun… Olisin kyllä itsekin
osannut, mutta siinä vaiheessa meillä molemmilla oli jonkinmoinen kiirus lahjakässyjemme
kanssa. Kiireessä tiimityö on poikaa ja jokainen keskittyy siihen, mitä
parhaiten osaa. Idan silmukoidessa karhua minä ompelin hänen jussipaitansa
saumoja.
Coolerin lanka on teetee pallas, puikot 2,75 mm KnitPro 15
cm sukkikset. 17 g mustaa ja vähäsen muita värejä. Karhun ”villapaita” on
testattu ja toimivaksi havaittu eli olut pysyy viileänä pidempään kuin ilman
paitaa. Koekäytön jälkeen muutama parannusehdotus on tullut. Seuraava tulee
olemaan ainakin pari kerrosta matalampi (tämä on pikkuisen liian korkea
normikokoiseen tölkkiin).
Suvun pikkuprinsessa on vuodessa kasvanut ja hänen
viimevuotiset ”prinsessasukkansa” käynyt pieneksi. Joulupukin kirjeeseen oli
kirjoitettu toive uusista prinsessasukista. ”Joulupukki” sai itse päättää mitä
prinsessasukka tarkoittaa. Tämmöiset tänä vuonna:
Lankana teetee pallas, menekki 60g, puikot 3 mm Knit Picsit. Tätä teeteen sivuilta löytynyttä sukkamallia vähän apinoin.
Äidille oman mallin mukaan teetee tudrasta alpakkaiset.
Langat päättelin aattoaamuna:
Äidillä on aina kylmät jalat ja alpakanhan sanotaan olevan
seitsemän kertaa lämpimämäpää ku tavallinen villa…
Isä on vuoden mittaan monta kertaa vakuutellut ettei
tarvitse villasukkia. Ajattelin kipeään polveen lämmitintä, mutta meidän isän
tuntien hän ei todennäköisesti sellaista käyttäisi. Laitoin kuitenkin lahjakorttiin
ehdotuksen ja vaihtoehtona villasukat... Joulunpyhien aikana kävi selväksi että
OHUET villikset olis sittenkin kelvanneet. Ensimmäinen sukka on melkein valmis,
joten iskän sukat valmistunevat vielä tämän
vuoden puolella.
Joulua vietettiin taas perinteiseen tapaan saaristossa Atussa.
Luntakin saatiin juuri sopivasti. Oli ihanan valoisaa. Tänä vuonna perinteinen
tapaninpäivän suppilovahverokierros jäi väliin eikä yhtään harmittanut.
Kinkunsulatuslenkillä iltapimeässä äidin kanssa ihailtiin valoisuutta. Vaikka
lähistöllä ei ole valoja ollenkaan niin tähtikirkas taivas ja valkoinen lumi
maassa toi valoa.
Joulupukki löysi kuin löysikin saaristoon. Ei tarvinnut
helikopteria eikä vesiskootteria. Ihan porokyydillä pääsi perille asti
lahjasäkkeineen. Suvun pienin jännitti etukäteen pukin tuloa kovasti, muttei
pelännyt yhtään! Pukin syliin uskaltautui ja laulunkin lauloi ja auttoi reippaasti
lahjojen jakamisessa.
Joulupäivänä aurinko paistoi ja päivä oli ihan selvästi
jo paljon pidempi:
Yksi pikkuinen nautti olostaan.
Mummi ja pappa hemmottelivat
ahvenfileillä ja ulkoilla sai mielin määrin:
Tassukin kantoi osansa lahjavuoreen: Autokatoksesta löytyi
joulupäivänä iso hiiri!
Minäkin olin ollut tosi kiltti. Tai siis kirjoitin pukille,
että olen kiltti ensi vuonna jos… Ja joulupukki uskoi!
Eikös olekin hienot?
Mutta arvatkaapa kenellä ei ole yhtään ehjiä villasukkia itsellään?
Kuvassa näkyvät on oikeasti tehdastekoiset mallisukat, jotka tuli puotiin lankalähetyksen mukana… Seuraavat sukat teen
ihan ittelle. Jotkut nätit, joilla kelpaa keekoilla komeissa saappaissaan!
Sen jälkeen saankin aloittaa ens joulun lahjasukkien
tikuttelun. Veljeni osaa tuon epäsuoran vihjailun: Viime jouluna hän tepasti
pohjattomilla huopatossuilla ja tänä jouluna kantapohjattamilla villasukilla.
Tassu sai lahjaksi karkkeja koko vuodeksi. Leluja sillä on
ihan riittämiin jo ennestään. Tassun paras lahja oli kuitenkin äidin
valerianateepussin kuori. Siitä katti meni ihan sekaisin ja se otettiin mukaan
kotiin. Tassun tokaparas lahja on mun lahjakenkälaatikko. Siinä se tälläkin hetkellä
nukkuu pois jouluväsymystään. Hyvä niin - aina kun se on hereillä niin se riiviöi. Taitaa ajatella ettei enää joulun jälkeen tarvii olla kiltti :(
Tapaninpäivänä oli aika lähteä kotimatkalle. Vånon lossilla
ihailtiin upeaa talvista taivasta. Siellä ulkosaaristossa oli meri vielä
avoinna, mutta kotiranta on jo jäässä. Ihana talvi on tullut tänne eteläänkin!
Hyvää loppuvuotta!