Vauvan body, sukkia ja kommelluksia

 Keväthuumassa tahtoo käsityöt jäädä entistäkin vähemmälle... Olen oppinut purkamisen jalon taidon ja harrastanut sitä ahkerasti. Moni aloitus on päätynyt purkuun. Jotain sentään on puikoilta pudonnut.

Katian Candy on liukuvärinen 100 % puuvillalanka. Siitä tikuttelin vauvan bodyn. 2½ mm puikoilla. Menekki puolivuotiaan kokoon oli aika tarkkaan 2 kerää. Ohje oli jossain vanhassa teetee neulelehdessä ja lankana siinä yksivärinen teetee hilla.

Koska olen ohjepoliisi, niin pitäähän tätäkin ohjetta pikkasen kritisoida: Pääntiet, kädentiet ja jalantiet viimeisteltiin ainaoikealla. Ohjeessa luki et "poimi silmukat" mutta ei että montako silmukkaa! Moinen pikkujuttu olisi ainakin mun mielestäni ollut olennainen. No poimin vähän liikaakin, mut tällä kertaa päätin et olkoot. En pura. Bodyn kaveriksi tikuttelin vielä sen perinteisen kypärämyssyn. Puuvillaisena se on kesälläkin kiva. Menekki 26 g.

Koska oikeata vauvaa ei ollut käytettävissä, niin mannekiinina toimi... Kukas muu kuin blogikissa! Kuono kulmikkaana ilmoitti, et nyt ketuttaa ja ankarasti!

Karvis laski, että jos Tassun ikä muutettaisiin ihmisvuosiksi, niin se olisi viime viikon keskiviikkona täyttänyt 100 vuotta! "Syntymäpäivänä" se sai katkarapuja ja dieettiraksuja... 

Kakskertaseuran neulomakerho on ollut kokoontumisrajoitusten vuoksi katkolla kuten niin monet muutkin harrastukset. Asia on ratkaistu pitämällä neulomakerhoa kotisohvilla. Jokainen neuloo joka toinen tiistai kuudesta kahdeksaan omalla soffallaan ja lähettää sitten "todistusaineiston" ja pienen tarinan julkaistavaksi seuran sivuille. Yllä mun viimeviikkoinen soffaneulontani kera kevään viimeisen tulppaanin.

Myös Karvis täytti vuosia (ei ihan sataa kuitenkaan) viime viikolla. Tänä vuonna puutetta oli paksuista saapassukista. Lankana teetee Salla, puikot Prymin Ergonomcsit 3½ mm. Menekki 120 g. Hurjan hauskaa oli tikutella sukkia paksulangasta! Raitoihin hukkasin pari nyssäkkää jämiä.

Kiusallani tein eriparikärjet. Kiusa meni kuitenkin hukkaan, koska Karvis oli heti tulkinnut ne merimerkkisukiksi! Vihreä on nimelliskulkusuunnassa oikeanpuoleinen viitta ja punainen vasemmanpuoleinen :) Harmi etten itse keksinyt tätä juttua!

Vanha kalaverkko oli niin surkeassa kunnossa, että oli pakko hankkia uusi. Juuri oikeanlaista ei ihan motonetista löytynyt, joten piti sitten tilata Karviselle synttärilahjaksi verkko verkosta. Pietarin kaksoispauloitettu 38 millinen 1,5 metriä korkeana. Ainut verkko, jota selvittäessä meille ei ihan joka kerta syty kolmatta maailmansotaa... Lauantai-iltana oli ihanan tyyntä kun laskettiin uusi verkko ekan kerran. Aamulla suurin toivein lähdettiin "hakemaan kaloja". Kalojahan oli, mutta verkko niin tiukasti pohjassa kiinni, ettei mikään nostoyritys auttanut. Lopulta oli vaan pakko luovuttaa ja repiä upouusi verkko irti moottorin voimalla... Onneksi mitään ei jäänyt mereen vaan risa verkko saatiin kokonaan ylös. Ja kuus ahventa ja 2 kuhaa. Mieli matalalla päätettiin yksimieleisesti et puunkaato jätetään väliin. Varmaan sekin olis kaatunut sähköjohdoille tai mökin päälle... 

Yhteistuumin päätettiin tehdä jotain vähemmän riskialtista. Karvinen jatkoi laituriprojektiaan ja minä siivosin rantaa ja perkasin kaloja. Pikkuhiljaa on varmaan pakko uskoa ettei epäonnen päivä olekaan perjantai ja kolmastoista vaan sunnuntai ja 18. Karvinen valui liukasta rantakalliota pitkin mereen. Vain toinen kenkä kastui! Pesin vielä saunan. En pudonnut lauteilta. Kaikki hyvin siis!

Tassu tietenkin auttoi filerointihommissa. Yhden ihan kokonaisen ahvenen se sai satavuotislahjaksi kummisedältään naapurista.

Parina viime kesänä varrettomat kesäsukat on olleet suosittuja. Jopa itsekin alan lämpenemään niille ja hamsteroin kesäsukkalankoja puotiin vähän liiankin kanssa... Regialla on useampikin värimaailma puuvillaisia kesäsukkalankoja. Regian Cotton Color Around the World -langasta 2½ Zing sukkapuikoilla näihin 39-40 kokoisiin sukkiin meni vajaa puoli kerää. Silmukoita 15/puikko ja varren korkeus 18 kerrosta. Tämän raikkaan merellisen värin nimi on Helsinki.

Nyt taas yritän venyttää viikonloppuja maanantaille. Varsinkin kun luvattiin lämpöennätyksiä. Kaunista, mutta ei kovinkaan lämmitä ollut tänä aamuna puoli kahdeksalta. Veneen pohja oli tosi liukas ja jäinen eikä toppatakki yhtään liikaa!

Mökkikausi alkoi!

 Se jokakeväinen polte! Kotirannasta kun jäät lähtee, niin alkaa mökkikuume. Monta reissua venerantaan haaveillen veneenlaskusta. Olin jo pari viikkoa sitten ihan varma, että on jo aika... Satavan sillalla alkoi hymy hyytyä, jäätä oli vielä joka puolella. Mutta kun kerran oltiin menossa venettä laskemaan niin sehän laskettiin. Jäälautoilla keikkuen kiskottiin vene avoveteen. Saareen ei ollut asiaa, mutta olipahan vene laiturissa kiinnitettynä viime syksynä pleissattuine köysineen!

Pääsiäisen alku vietettiin Atussa, perjantaina saatiin soitto Tassun kummisedältä. Yön aikana oli jäät lähteneet ja lankalauantaina töiden jälkeen päästiin sielunmaisemaan!

Mökki oli talvehtinut hyvin, Katto ei ole vuotanut eikä talvimyrskyt kaataneet puita. Laiturin kanssa oli vähän huonompi tilanne:

Sunnuntaina saatiin laituri kutakuinkin vaateriin. Palkitsimme itsemme lämmikkeellä. Talon takana auringossa oli niin lämmin, että grilli- ja ulkoruokintakausikin tuli avattua! Glögikausi jatkuu edelleen.

Ja voi sitä riemua ja kauhua! Talviturkki tuli heitettyä. Merivesi 2 astetta.

Tänään laiturin entraus jatkuu. Sen verran hutera tuo viritelmä on. Mereen mentiin niin, et ensin pyllylleen lähelle laiturin päätä, joka painuu veden alle ihmisen painosta. Sitten siitä lurvauttaa ittensä alas, käy huppeluksissa ja kampeaa takasin peppu edellä. Sitten hivuttautuu pikkuisen ylöspäin, kääntyy ja konttaa, kunnes uskaltaa nousta pystyyn.

Ja illalla tietenkin makkaraa takassa. Tulta tuijotellessa ei telkkaria kaipaa. 

Kyllä vähän neuloinkin, tosin enemmän takaperin kuin etuperin, joten valmista näytettävää ei ole.

Maanataina sää äkkiä muuttui. Lumisade alkoi kuten oli ennustettu - tasan kolmelta. Jäätiin vielä mökille, koska tiistaina mulla oli etäpäivä. Aamulla noustessani en ollut uskoa silmiäni!

Kyllä saarimökkeilyn parasta haitekkiä on puuhella ja styroxistuin huussissa! Alla näkymä aamuasialla istuessa:

Puolilta päivin alkoi pahasti näyttää siltä, että seuraava räntäkuuro oli tulossa. Pikavauhtia laitettiin kamat kasaan ja paettiin mantereelle jatkamaan etäilyä. Tassulla oli ollut niin rankka pääsiäinen, että se nukkui koko loppupäivän. Ensin pari tuntia parvekkeella, sitten pari tuntia saunan lauteilla ja iltapalan jälkeen se kömpi sänkyyn hurisemaan.