sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

Huivi ja kesäaikaan

 Olipas rentouttavaa pitkästä aikaa tikutella huivi! Ihan vaan yhdellä värillä ja ihan vaan pitsiä ja sileää!

Lanka: SMC Alva Fine Silk, puikot KnitPro 3,0 mm kärjet 80 cm kaapelilla. Menekki 1 kerä. Upea luonnonkuitulanka - hulppeat 700 metriä sadassa grammassa, 50% villaa, 25% silkkiä ja 25% puuvillaa. Lankojen mukana tullut ohje oli aikas puuduttava (siitä myöhemmin) ja siksi valitsin mallin Riite teetee Asustelehdestä. Malli on näyttävä ja silti tosi helppo. Kiva telkkarineuleeksi.

Tätä lankaa saatiin yksi erä jo aikasemmin ja se meni samantien. Onneksi messuille saatiin vielä toinen erä ja sitä on vielä muutama kerä jäljellä.

Huivin viimeistelin kastelemalla kokonaan ja KnitPro pingotusraudoilla.

Ja taas oli se "ekakerta ilman apulaista" ja taas tuli ikävä. Onhan huivin viimeistely paljon nopeampaa ja helpompaa ilman The Laatupäällikön apua, mutta ei yhtään niin hauskaa...

Joka tapauksessa oman elämän pitää jatkua. Naapurisekopään Ukrainariehuminen vaikuttaa kaikkien elämään tavalla tai toisella. Bensa on järjettömissä hinnoissa ja sähkö kans. Siispä kutsuin itseni Karvislandiaan viikonlopun viettoon. Päästäkseni oikeaan saunaan ja säästääkseni omaa bensaani... Nähdessäni talon jäätävän kokoisen sähkölaskun ehdotin et josko tehtäis vähän puita lauantaina kun tuun...

Tällä kasalla saunotaan muutama kerta ja ehkäpä torppakin lämpee ja sähköä säästyy.

Ja koska reisussa oon ni tietenkin - tulput kulkee taas mukana! Reppulissa on just sopiva kolo tulppuvaasin kuljettamiseen.

Siirtyminen kesäaikaan ei taida mulle aiheuttaa suurempia ongelmia. Lauantai-iltana saunan ja sapuskan jälkeen uni tuli soffalle kymmeneltä ja aamulla nousin talviaikaan klo 5.48. 

Päivän aikana pesin Reppulin suurimmasta kurasta, katkottiin Karvisen aitaoksia, haravoin ja raaputin veneen pohjasta näkkejä. Oli vaan niin kiva ilma, ettei mitenkään malttanut olla sisällä! Nyt odotellaan seuraavaa myräkkää, mutta kevään merkit on jo näkyvissä:

Ekat sinivuokot!

torstai 24. maaliskuuta 2022

Neiti Kevät KAL

 Taas yksi yhteisneulonta, johon en aikonut osallistua! Taas yksi kaarrokeneule, jota en aikonut neuloa...

Taito Etelä-Pohjanmaa järjesti yhteisneulonnan, joka alkoi 21.2. Lankana Borgo Di Pazzi New Cedro ja mallin suunnittelijana Niina Laitinen.

Jotenkin nämä KALlit vaan vetää mukaansa, kun niin moni muukin... Etukäteen ohjeistetut värit ei puhutelleet, mutta nyt ymmärrän miksi kaikilla muillakin menee puodissa niin pitkään kaarrokeneuleiden värejä suunnitellessa! Mulla oli vaan yks varma eli vadelmanpunainen 53. Muita värejä sitten sovittelinkin monta päivää.


Jotenkin onnistun sössimään kuviovärien järjestyksen, mutta kai tuo ihan kelvollinen näinkin on. Selitän ittelleni syytä mustavalkoisessa ohjetulosteessa ja siinä, että kolmosvihjettä neuloin sinä surullisena maanantaiaamuna, kun Tassun kanssa oltiin lähdössä viimeiselle ellireissulle😢. En purkanu vaikka huomasin jossain vaiheessa.

Koska mulla oli jo aika monen paiden kokemus Cedrosta, niin jätin mallitilkun väliin. Ohjeessa on puikot 5 mm, mutta neuloin 4½ mm 80 cm Ergoilla. Niillä mun käsialalla tiheys on just se 18/10 cm.

Helmassa värit oli jo kohdillaan:

Faceryhmässä olen nähnyt moitteita siitä, että lankaa oli ohjeen mukaan liikaa. Itsellenikin jäi ainakin 5 kerää vaikka tein suurimman koon. Toisaalta on hyvä, ettei lanka lopu kesken ainakin jos niitä tilailee verkosta eikä hae kerä kerrallaan, kuten kivijalkapuodissa voi tehdä. Sitäpaitsi Cedrossa on harvinaisen isot värierot eri valmistuserien välillä. Nyt on vielä ilmestynyt pipo-ohje. Pipoon tai kahteen voi hassata loppulangat. Mun oma tuntuma näistä karrokeneuleohjeista on, et ainakin Islantilaisia neuleita-kirjassa langan menekki on aika jämptisti ilmoitettu. Jos vahingossa (tai tarkoituksella) tekee miehustasta tai hihoista ohjetta pidemmät, niin pohjaväri tahtoo loppua kesken.

Tykkäsin ja en tykännyt ohjeesta. Siinä ei ollut liian pitkiä lankajuoksuja ja lanka on kiva. Ja siinä pyydettiin tikuttelemaan se mallitilkku! Toisaalta tuo muotivillitys tehdä kaikki "väärinpäin" eli sukat kärjestä ja puserot pääntieltä pännii. Varsinkin hihojen neulominen viimeeks on tosi tympeää. JOS vielä joskus teen ylhäältä alas, niin tikuttelen hihat ensin ja lopuksi miehustan alaosan. Joka tapauksessa hihoissa ihan parhaaksi puikkovalinnaksi osoittautui jälleen kerran Addin CraSy Triot:


Hihoja tikuttelin muutama viikko sitten isän ja äidin luona mökillä. Siinä korttipelien ja letunpaiston lomassa ehti hyvin nauttia auringosta lämpimällä terassilla. Virvokekin oli ihan sävy sävyyn neuleen kanssa:

Siinä tunsi itsekin olevansa oikea Neiti Kevät!

torstai 17. maaliskuuta 2022

Riddari merinolangalla

 Oon rakastunu. Lankaan. Niin, että päädyin taas tekemään jopa kaarrokeneueleen. Ja pitäähän jokaisen sentään edes yksi legendaarinen Riddari neuloa!

Uusi rakkauteni on Arvier Silke Peo 30. Merinovillalanka. Ihan tavallinen. Mut niin ihana! Olen tosin pikkuisen hitaasti lämpeävää sorttia, koska tätä lankaa on mulle suositeltu jo vuosikausia sitten! Lankakartassa on yli 50 upeaa väriä ja olen ihan onneton, kun en mitenkään voi saada niitä kaikkia!

Lanka ei kutita eikä pistele ja iltaisin ei malta mennä nukkumaan, koska ei voi lopettaa neulomista...

Tässä nutussa käytin Riddarin ohjetta ihan sellaisenaan. Eli resoreissa 3½ mm KnitPro vaihtopäiset ja miehustassa 4½. Nämäkin on ihan mainio keksintö - eipä tarvii ihan joka mittaa puikkoja ja kaapeleita kun voi aina vaihtaa tarpeen mukaan pidempään tai lyhyempään piuhaan tai isompaan tai pienempään puikkoon. Hihojen resorit tein sukkapuikoilla ja muuten Addin CraSy Trio -puikoilla. Olen ihan hurahtanu CraSyihinkin. Sukkapuikoilla hihojen tekeminen on tuskaa, 40 cm pyöröpuikot vasta ovatkin turhakkeet ja 60 cm liian pitkät. Crasyt on kalliit, mut ilman niitä tekisin hihat perinteisesti oikein ja nurin ja ompelisin jälkikäteen saumat!

Näin jälkikäteen olen sitä mieltä, että ainakin mun käsialalla Peo 30 olisi ollut kauniimpaa nelosen puikoilla. Tämä kuitenkin nyt näin. Menekki 561 g yhteensä. 

Nyt jänskätän Turun Kädentaitomessuja. Kaksi vuotta takaperin näihin aikoihin Reppuli oli melkein pakattuna ja valmiina lähtöön, kun tuli tieto että Korona perui messut. Tänään uusi yritys:


Huomenna pakataan vielä toinen auto. Viikonloppuna Anjalinin osaston löytää Turun Messukeskuksesta paikalta C70. Sen löytää ihan helposti. Kun vaan katselee kattoon ja etsii sitä vessakylttiä niin suunta sinne! Tai jos ei kattele kattoon, niin kiertää vaan kaikki kulmat!

Ens viikonloppu menee siis Turun Kädentaitomessuilla. Viime viikonloppuna sen sijaan olin äidin ja isän luona Atussa. Vielä oli kovin talvista, joten mitään isompia mökkiprojekteja ei tehty. Pelattiin korttia ja nautittiin ihanasta kevätauringosta. 

Tulput piti tietenkin ottaa mukaan. Jos olisin jättänyt ne viikonlopuksi kotiin, niin sehän olisi ollut varsinainen heitteillejättö. Joku olisi voinut tehdä ilmoituksen tulppaniensuojeluyhdistykselle. Siitä olisin voinut saada elinikäisen tulppujenpitokiellon! Nyt ne on taas kotosalla - tosin aika lailla jo reissussa rähjääntyneinä, mutta onhan niillä ikääkin jo ainakin kymmenen päivää...


Yhtä tietenkin ikävöitiin... Sunnuntaiaamuna herätessä oli haikeaa. Ennen Atun mökillä herätessä annoin Tassulle aamupalan, mittasin verensokerin, tuikkasin insut, laiton kilikellon kaulaan ja päästin ulos suuriin seikkailuihin...


torstai 10. maaliskuuta 2022

Kaarrokeneule tämäkin, kinnasharkat ja messuille

Ihan ensiksi kiitos kaikista osaanottokommenteista. Itku tulee silmään lähes päivittäin, mutta tiedän Tassulla olevan parempi kissojen taivaassa.

Ei tämä kuva nyt ihan sateenkaarisilta ole, mutta ehkäpä tie ikuisille ahvenfileapajille... Viime viikon lauantaina havahduin miettimään: Vaikka ikävä on niin suru on pienempi kuin viikkoa aikaisemmin, jolloin Tassu oli vielä kotona ja yritti näyttää reippaalta vaikka tiesimme sen ajan olevan jo lopussa.

Puikot ovat kaikesta huolimatta vähän suihkineet. Muutama vuosi sitten tein pikkuisen kaarrokejakun Sirdarin Heirloomista. Asiakas halusi sen pari viikkoa sitten lapsenlapselleen ja toivoi isosiskolle samanlaisen. Onneksi lankaa oli vielä jäljellä just sopiva määrä!

Lanka Sirdar Heirloom, menekki 8 kerää, puikot 4 mm. Kaarrokeneule tämäkin - vaikka ei olekaan kirjoneuletta...

Langassa on jännä ketjumainen rakenne. Se on tosi kevyttä: 25 g kerässä melkein 100 metriä. Materiaali melkein kokonaan villaa. 

Nyt on puikoilla Neiti Kevät KAL Cedrosta (seuraava osa ohjeesta tulossa huomenna perjantaina) ja kerrankin olen ihan aikataulussa!

Toinenkin neulomus on valmis. Lankana uusi ihastukseni, mutta siitä seuraavalla kerralla.

Kaks vuotta sitten torstaina Reppuli oli melkein jo pakattuna, koska perjantaiaamuna oli tarkoitus lähteä  rakentamaan messuosastoa Turkuun... Kolmelta iltapäivällä tuli viesti, että kässämessut peruuntui ja syyhän on meidän kaikkien tiedossa. Viikon kuluttua on viimein aika oikeiden livemessujen Turun Messukeskuksessa!

Tälläkin kerralla ikävät uutiset surettaa ja varjostaa valmistautumista, tautitilannekin huolettaa edelleen, mutta toivottavasti tavataan! Ja jos haluat osallistua lippuarvontaan, niin Facessa voit heittää noppaa. Tiedoksi: Jos olet ostanut tai voittanut liput Turun Kädentaitomessuille 2020 niin ne ovat edelleen voimassa!

Loppukevennys niinku kympin uutisissa... 

Eilisiltana osallistuin Salon Seudun Kädentaitajien neulekinnasiltaan. Olin niin innostunut, että olin paikalla jo kuukautta aikaisemmin! Myös helmikuussa 9. päivä oli sattumoisin keskiviikko...

Meitä oli paikalla open lisäksi 11 innokasta. Kuului mutinaa: Kahden ali...kahden yli...kahden ali...kahdeksikko...ähinää...puhinaa...muutama painokelvoton sanakin. Lopulta saimme kiitoksen et kahdessa tunnissa jokainen oppi ALOITUKSEN😂

Aamulla jatkoimme töissä Idan kanssa harjoituksia:

Toi pitkä lapamadon näköinen on eilisiltainen harjoituskappaleeni. Ihan oikeasta Z-kierteisestä kinnaslangasta tehty. Ida pääsi jyvälle heti (vas. yläkulma). 

Nostalgista koko jutussa oli, että kurssiluokka oli sama, jossa vuonna 1985 aloitin opiskelut silloisessa Salon Kotiteollisuuskoulussa. Luokkamme valmistui 1987 jouluna ja me oltiin Suomen ensimmäisiä artesaaneja

Juu - enkä mä silloinkaan oppinu kinnastekniikkaa enkä muutenkaan ollu mikään luokan priimus, mutta sainpahan oppilaskunnan stipendin: Aurinkokello! Tähän tunnustukseen olis varmaan hyvä aika ajoin palata...

keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

Blogikissan seikkailut ovat päättyneet

 Lainaa vain, lainaa vain. Oi pienokainen oot lainaa mulle hetken vain...

Rakas perheenjäsenemme, blogikissa Tassu lähti kissojen taivaaseen maanantaina.

Tassu 1.1.2007 - 28.2.2022


Ikävä on kova, mutta tiedämme, että sinulla on nyt hyvä olla. 


Hyvää matkaa sateenkaarisillalle pikkuinen!