tiistai 29. toukokuuta 2012

Helluntaiheila?



Otettiinpa Tassun kaa varaslähtö viikonloppuun jo perjantaina, vaiks edessä oli viimeinen lauantaityöpäivä ennen koko kesän kestävää lauantailomautusta. Vastassamme oli Saku:





 

En sit alkanut sitä pussailemaan, vaikka ei sitä tiedä minkälaisen prinssin olisin helluntaiheilakseni siitä saanut… eikä pussaillut Tassukaan, joten Saku Sammakko lienee vieläkin hengissä.

 

Maailma oli täynnänsä siitepölyä, eikä luvattua puhdistavaa sadettakaan tullut. Grillikäpälät sai lauantaina uuden funktion siitepölysuojina:

 

Huomatkaa hieno mukisuojukseni… Jossun käsialaa ja käytössä aina mökillä.

 

Helluntaita vietin ihan tutun helluntaiheilani Karvisen kanssa. Käytiin aamu-uinnilla ja syötin ekan kerran aamupala ulkosalla. Sen jälkeen olikin ihan tavanomaisen "romanttinen" meininki eli rakot kämmenissä pilkoin kuusen oksia ja illan suussa sekoitin 150 kg sementtiä… Ei siinä ehtinyt edes auringonlaskua kuvaamaan. Onneksi sentään ennen pimeäntuloa:

 

Helteet ohi tältä erää. Hurraa!

 

P.S. Jos joku ei oo vielä huomannu niin viikonlopun silmukkaluku oli pyöreä nolla. Viime kesän kasvivärjätyt on saaressa ja niille suunnitelma olemassa… Ehkä jo ensi vuonna saan uuden veden/tuulenkestävän mökkivillapaidan?

 

P.S. 2: Kalaonni on kääntynyt, mut saatiin sentään päivän ruoka

maanantai 21. toukokuuta 2012

Ku kaik muutki - Wingspan





Joskus sitä neuloo jonkun kässyn vaan siks kun se tuuppaa eteen joka puolelta. Ku kaikki muutki sitä teekee. Wingspan putkahti ekan kerran vastaan Facebookin Neulontaryhmässä eikä jättänyt rauhaan. Ja kun jämälankahyllyä raivatessa tuli melkein kokonainen kerä liukuvärjättyä huivilankaa niin…



 Lanka: Regia Lace (100g=600m), menekki 81g, puikot nro 4 Knit Pro Symphonie Wood pyöröt.



 Aika veikeän mallinen huivi, mutta voisin kutsua maailmankaikkeuden tylsimmäksi neulottavaksi. Ainaoikeaa ja lyhennettyjä kerroksia. Eikä lanka loppunut ikinä. Tein ohjeesta poiketen 9 siipeä ja yläreunan ainaoikeaakin monta ylimääräistä kerrosta.



Se hyvä puoli tässä oli, et malli oli mainion aivoton autokyytineulottava. Parasta oli, et ei yhtään harmittanut kun ylimääräisenä vapaapäivänäni satoi. Saatoin vihdoinkin hyvällä omatunnolla istua neulomassa ja lukemassa kirjaa! Eikä mitä tahansa kirjaa vaan Kerällä- aisan Oikein Nurin –neuleromaania! Tämän kirjan ”ostin” itselleni joululahjaksi, mutta synttärilahjana sen viimeinkin luin. Ja onneksi oli vapaapäivä, ku ei olis millään malttanut lopettaa kesken kun alkuun pääsi!



Salossa oli viikonloppuna taas värjäyskurssi. En osallistunut, mutta elin myötä ja olin ihan innoissani muiden puolesta. Huomasin torstaiaamuna lupiinien nousseen ylös. Jostain syystä värjäys ei ollut ensimmäinen mielitekoni. Yön vesipisarat olivat kuin timantteja:





Kässyihmisille tiedoksi et nyt tulee se pakollinen mökkiosuusuus…



Torstai-aamuna:





Jotenkin se Tassu aina tietää koska verkot nostetaan ja se hipsii paikalle vaikka olisi ollut miten kaukana:



 



Vahingossa tuli paistettua itselle Tassun ahvenet ja sunnuntain verkossa oli vain yks kuha ja 5 ahventa… Ja yks luupää, joka lähetettiin jonkun toisen verkkoon. On se aika noloa kertoa et syötiin vahingossa kissan ruoka mut näin kävi!



Tassu taitaakin olla suomalainen laiturikissa:





En muista kenenkään kissan ennen vapaaehtoisesti laiturille (päiväsaikaan) uskaltautuneen. Tästä voisi ottaa oppia vaikka vastarannan vesikoira Cara… Joka oli aika reipas jo toisella laiturikäynnillään.



Yksinäinen vesilinnun poikanen (telkkä?) oli eksynyt emostaan ja piipitti surkeana etsien:



 



Muut pitkän viikonlopun jutut oli pienimuotonen murkkuepisodi, jonka seurauksena meikäläinen valvoi patjalla lattialla yhden yön, uusi synntärilahjaharava (vanha hajos ahkerassa käytössä):



 



Karvinenkin sai seuraa:



 



Pakollinen sielunmaisemakuva:



 



Samana päivänä kun minä synnyin on tästä maisemasta tehty kauppakirjat. Olen ollut kolmeviikkoinen kun mut tuotiin tänne ekan kerran. Kakkapeppu pestiin silloin merivedellä. Selittääkö se tään mökkihöperyyden? Sain isältä ja äidiltä hienon kyltin. Kirjaimet on Kanarialta ja kyltin on isä tehnyt. Karvis kiinnitti paikoilleen:



 



Kiitos.


keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Tärkee vaate…


Mun elämässä tärkein vaatekappale on villasukat. Villasukat on jalassa aina jos jalassa on jotkut sukat. Ja sukkien kanssa on tosi tärkeetä mitkä villkiset missäkin tilanteessa puetaan päälle.


Esimerkiks mökillä kun laitetaan saappat jalkaan ni naapurin Leenan tekemät seiskaveikkasukat on ihan must. Kesällä saunan jälkeen taas laitetaan Sukka-Marin synttärisukat. Näin keväällä ja syksyllä ku on kylmää ni saunan jälkeen laitan omatekemät viimevuotiset yyteeneuvottelupolvarit. Talvel tää mun kotikämpän lattia on tosi kylmä ja silloin on ihanaa laittaa jalkaan Piikun tekemät huovutetut tennarit. Ja jos on älyttömän kylmää ni äidin tekemät palmikkohuopatossut. Jos on ihan normi-ilta niin kotiin tullessa laitan Idalta saamani kissasukat. Niistä tulee aina iloiseks. Ihan tavallisena arkityöpäivänä käytän ohuita itse tekemiäni villasukkia…


Viime viikolla yhtenä yönä heräsin kauheeseen suonenvetoon vasemmassa jalkapohjassa. Vaatehuoneen siivous oli jääny illalla kesken ja huusholli ku Amerikkaan lähdössä. Löysin kuitenkin yhden Kipuapusilkkivilla-sukkani ja se suonenvetojalassa nukuin ihan hyvin loppuyön ilman kramppeja.


Niinä päivinä kun mieli on maassa ja itkettää niin heti kotiin tultuani laitan jalkaan äidin tekemät raitasukat. Heti maailma alkaa näyttää vähän kirkkaammalta. Mulla on tainnu olla niitä päiviä viime aikoina aika paljon kun kolmeen otteeseen parsitut sukat ovat taas ihan atomeina…


Meillä meni äitienpäivä ihan nurinpäin. Äiti ei saanu itsetehtyä lahjaa (jollei voileipäkakkuja lasketa), mutta mä sain äidiltä uudet lohtusukat:


 


Lankana Kool Aidilla värjttyä Maijaa. Niitä lankoja mulla on vaikka kuinka paljon, mutta ei kahta samanlaista vyyhtiä joten vasemman jalan sukka on sit vähän erivärinen:


 


Kun nää laittaa jalkaan niin ei voi olla pahalla mielellä vai mitä? Näitä säästän tosi pahapahan päivän varalle!


 


Senkin mokasin et äiti ei saanut edes valkovuokkoja!  Nukuinko minä liian pitkään vai heräskö äiti liian aikaisin? Tässä kuitenkin näin jälkikäteen:


 


Isän keittämän äitienpäiväaamupuuron jälkeen lähdettiin rantaan perkaamaan kaloja. Ilma oli ihana:


 


Pappa sai kaverin kun Tassu sai syödä kuormasta. Välillä piti käsiä lämmitellä mukana tuodussa lämpimässä vedessä mut kaikki kalat saatiin perattua. Minäkin osallistuin talkoisiin. Mökille kiivetessä istahdettiin hetki ”puolimatkan krouvissa” ihailemassa ihanaa keväistä maisemaa samalla kun odoteltiin Tassua:


 


 



Sukista se vaan puhuu kun ei osaa sanoa et kaikkein tärkeintä on läheiset ihmiset ja ystävät…



Keltavuokkoja kaikille ja hyvää loppuviikkoa!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Viikon kässyt


Korukarkeloita on viikko vietetty ja sinnikkään koukuttelun tuloksena syntyi korvikset:



Lanka: Almina, koukku 2,5mm, menekki huimat 4 grammaa.


Onhan ne ihan hauskat, mutta moinen pikkunäperrys ei oikein sovi mulle. Siispä seuraavaksi jotain vähän isompaa - puikoilta:



Lanka: SMC Favorito (41%puuvilla, 34% akryyli, 25% polyamidi, 50g=105m, 4,40eur/kerä). Menekki M-kokoiseen puseroon 401g. Puikot 4mm Knit Pron 80 cm pyöröt. Toisessa päässä puikkoa oli tavallinen pyöreä Symphonie Wood -puikko ja toisessa päässä Cubics...


Ohje: Moda 3/2012 malli 12 Beige pitsipusero. Tästä langasta piti alunperin tulla Kauneimmissa Käsitöissä ollut upea liivi:



Takakappale oli melkein neulottu kun mulla meni hermot ja yhtenä perjantai-iltapäivänä Jossun kanssa yhdessä purettiin seiskan puikoilla kaksinkertaisella langalla kepitelty aloitus. Paksut puikot sopii mun käteen ihan yhtä huonosti ku pikkuinen virkkuukoukku...


Favorito on nauhamainen lanka, josta lopputuloksena syntyy suloisen pehmoinen samettinen pinta:



Langan väritkin on pehmeitä:



Kuka muistuttais mulle mallitilkun tekemisestä? Langassa on puikkosuositus 4-5 ja minä reteesti vaan valitsin alkuun puikot siitä puolivälistä ja purin sit toisenkin melkein kokonaisen takakappaleen...


Huomasin just, et tänä vuonna en oo tehnyt yhtään sukkaa enkä montaa huiviakaan! Alkoi heti kamalasti huivi- ja sukatuttamaan. Aloitettu on jo...

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Normiviikonloppu




Tuntuu vähän hassulta höpötellä tänne silmukoihin meidän viikonloppujuttuja kun jokainen viikonloppu tähän aikaan vuodesta on ihan samanlainen. Eikä täällä tosiaan ole tehty silmukan silmukkaa!


Tai noo… Perjantaina olin vähän huolissani omasta mökkihöperyyteni tilasta. Saareen jäi meidän pojat ja 150 kiloa sementtiä ja mä lähdin itse kotiin yöksi. Lauantaiaamuna olin tosi onnellinen kun heräsin kotona eikä tarvinnut viisiasteisessa tihkusateessa lähteä veneellä töihin! Illalla pojat olivat lämmittäneet mökkiä ja kehittäneet isä-poikasuhdettaan yhteisen harrastuksensa eli nettisurffailun parissa:


 


Laiturihommia oli tarkoitus tehdä. Nyt kun vedet on alhaalla eikä vielä paljon veneliikennettä. Aamulla Blogikuvaaja Karvinen oli aloittanut hommat kiviporalla, mutta pian hän huomasi saaneensa vihaisen seuralaisen. Otus ei ollut minkki eikä majava, mutta ihan selvästi hänen kotirauhaansa oli häiritty! Äkäisenä se oli sihissyt Karviselle laiturilautojen välistä:


 


Mikähän otus tuo mahtaakaan olla? Ei ihan pienikokoinenkaan.


 


Minä en otusta päässyt näkemään. Oliskohan se kiukustunut ja muuttanut muualle? Voi olla, etten olis uskonut koko tarinaa ilman näitä kuvia. Minä luontotietäväisenä tein sit analyysin et meidän laiturin alla asuu Vesihiisisihisihississä. Ettäs tiedätte.


Laiturinkorjaus jäi toistaiseksi, joten palattiin ruotuun ja normijuttuihin. Haravointia ja:


 


Oksien ja kaislojen polttoa. Vielä uskaltaa polttaa kun on kylmää ja märkää ja tuulikin oli sopivalla suunnalla.


 


Illansuussa laskettiin verkot, saunottiin, uitiin, grillattiin ja mentiin hetkeksi pitkälleen rapsuttelemaan kehräävää Tassua… josta herättiin kahdelta yöllä! Jäi sit se superkuu näkemättä kun otettiin vaan vaatteet pois ja kömmittiin peiton alle oikeille yöunille. Olis kyl ollu pilvistäkin...


Normijutut jatkuu…kalasaalis oli tavanomainen eli 7 kuhaa ja 13 ahventa! Kävin aamulla varmuuden vuoksi tarkistamassa Yliopiston Kalakalenterista kalan liikkuvuuden. Mun mielestäni meidän kalat liikkuu ihan eri tahtiin kun tuo kalenteri väittää. Jos ”kala liikkuu ja käy hyvin pyydykseen” niin meidän verkossa ei yleensä ole mitään ja päinvastoin. Tällä kerralla lähdettiin verkon nostoon sillä mielellä se ”Hyvä jos saadaan edes ruokaa kissalle.” Perkaaminen ei ole meille kummallekaan se ykkösjuttu, mut vähän antoi puhtia tieto, et kuhafile maksoi perjantaina lähikookaupassa 29,90/kilo… Meillä oli perkaamisen jälkeen ruodotonta filettä 1,8 kiloa, joista Tassulle tietenkin kolmannes


Ja normia…viimeinen Tapanin tai Hannun kaatama kuusi raivattiin pois kiusaamasta naapureita. Sen jälkeen paistettiin osa päivän saaliista, vangittiin kiukkuinen Tassu, laitettiin mökki lähtökuntoon ja palattiin ”sivistyksen” pariin…


Ehkäpä mun mökkijutut on vähän pöljiä mut eiks niin et Blogikuvaaja Karvisen luontokuvat on tosi hienoja!

lauantai 5. toukokuuta 2012

Postipäivä


Torstaina postipoika toi jännittävän ison kirjekuoren. Siinä oli Anjalininin osoite päällä, ei lähettäjää ja merkintä "Susulle"... Mitä kuoressa olikaan?



Ilahduin niin et tuli ihan tippa linssiin! Ystävä kaukaa on selvästikin huomannut taisteluni virkkaamisen kivisellä polulla. Kirjassa on selkeät kuvat ja ohjeet ja yhdeksän kivaa mallia! Harjoitukset jatkuu....


Kiitos ihanasta ylläripylläristä Pia!


Samana iltana rauhoitin hermojani taloyhtiön vuosikokouksessa neulomalla. Alkavat naapurit jo tottumaan omituiseen tapaani jekä tällä kertaa kukaan huomauttanut asiasta... Kotiin mennessä koin toisenkin mukavan postiyllärin:



Tassukin oli saanut postia! Pussillinen maistuvia herkkunapuja. Minäkin taisin saada anteeksi pitkän viipymiseni mut mistä ihmeestä se kookauppias tiesi Tassun osoitteen?

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Mökkihöperövappu kuvina



Eipä ole tarjolla vappuröyhelöä eikä edes serpentiiniä tai kuohuvaa... Vappu oli meille varsinaista ”työn juhlaa”, mutta ehdittiin sentään ihailla maisemiakin. Vappuaurinkoa:


 


Tassun Vapunvietto alkoi mitä parhaissa merkeissä:


 


Kummit toivat pojalle vappuahvenen. Kyllä kelpasi!


Iltaruskon aikaan käytiin saunassa ja uimassa:


 


Meillä päivät venyivät niin, että illalla tuli uni silmään eikä jaksettu edes viritellä grilliä. Onneksi yhtenä iltana päästiin paistamaan makkarat naapurin ulkotulilla:


 


Aamut on kaikkein parhaita. Tassu herättää ajoissa ja jos nukkuisi pidempään niin tämäkin aamumaisema olisi jäänyt näkemättä:


 


Sorsaherra on ottanut tavakseen käydä aamutorkuilla laiturilla:


 


Iltapäivän sielunmaisemassa näkyi myös päivän teema eli kaislojen polttoa:


 


Etualalla oma rakas viikonlopputyökaluni eli harava. Sekin ankarassa käytössä hajosi, mutta onneksi Blogikuvaaja Karvisen ehtymättömästä ruuvivarastosta löytyi korjaussarjaa…


 Tassukin sai sen taannoisen palkkavaatimuksensa ihan omasta verkosta! Saaliilla (=9 kuhaa ja 10 ahventa) kelpasi kyllä elvistellä muillekin Perkaaminen ei tosin ole mitään suosokkihommaa. Näillä työkaluilla siitä selvittiin:


 


Kirkkaan sinistä taivasta vasten nostettiin viiri salkoon:


 


Tosin vapunpäivänä otettiin pois. Vanha partiolainen kyllä tietää, ettei liputuspäivänä viiri ole salossa…


Lämmintäkin oli ja neitoperhosetkin (Eiku suruvaipat! Kiitos oikaisusta!) lentelivät vilkkaasti:


 


Ihmetteleekö joku vielä miks mökillä ei telkkaria kaivata. Joka ilta taivas on erilainen:


 


Alkoi Tassullakin muutaman päivän ”juhlimisen” jälkeen olla vähän turkki tyhjänä. Olisi mielellään lukenut ystävien blogeja, mutta väsähti kesken kaiken:


 


Vapunpäivän aamuna herättiin 15 asteisessa mökissä. Kylmä luoteistuuli viilensi tönön ja oli pakko nousta sytyttämään hellaan tulta ja lämpimikseen haravoimaan. Eipä jääty ilman vappupalloakaan – samainen tuuli toi meren yli meille vappupallon:


 


Vaikka olisi palloja ollut ihan omastakin takaa. Saippuakuplat auringossa on niin kauniita:


 


Toukokuu on alkanut ja mantereella näytti jo ihan vihreältä. Ja vuorokausi mökiltä paluun jälkeen tuntuu siltä, et minäkin olen jo sulannut umpijäästä… Kesä tulee ja grillauskausikin alkaa pikkuhiljaa!