Hamppupesin ja miljoona kävijää

Kuvittele mielessäsi: Aurinko paistaa, meri välkehtii, tunnet nenässäsi juuri lämpeämässä olevan saunan ihanan savun tuoksun, vihta odottaa saunojaa ja virkistävä merivesi odottelee pulahtajaa. Työviikon jälkeen ihana hetki rentoutua...

Kuuntelin ja kattelin eilen  (taas kerran) yhden viideokoulutuksen, jossa kerrottiin miten vois oppia ottamaan just oikeanlaisia ja "myyviä" somekuvia... Ja intona heti, et harjoittelemaan kun on kuvattavaa ja vielä vapaapäiväkin edessä!

No miten käy oikeassa elämässä? Kun se vapaapäivä koittaa; sataa vettä ku sen kuuluisan een peestä, on aika viileetä eikä edes huvita mennä rantaan. Kaiken lisäksi isän palaute tuosta risukasasta oli et "ei se ihan vihdalta näytä". Täh? Siinä on koivunoksia nipussa. Eikö se riitä? Vihdan tarkoitus on et risukasalla mäiskitään kanssasaunojaa kuumassa löylyssä selkään. Mitä väliä sillä on miltä se vitsa näyttää? Kunhan tuoksuu hyvältä.

Joka tapauksessa vuoden eka virkkuu oli Tawashi: japanilainen pesusieni hamppulangasta. Ohje löytyy Punomon sivulta ja lankana Fibra Natura Java, koukku 3,0 mm ja kerästä sai just ja just kolme pesupalleroa.

Tietoa hamppukuidusta tästä linkistä. 

Aina kun virkkaan, niin homma etenee vauhdikkasti ja se on oikeastaan aika kivaakin. Miksi ihmeessä kuvittelen virkkaamisen olevan hankalaa ja neulomisen helppoa? Tälläkin viikolla neulomuksia on purettu enemmän, kuin valmista on syntynyt...

Laukatessani työpäivän jälkeen ympäri torppaa sain taas hepulin ku kauhean iso etana tuli vastaan! Onko se se vaarallinen espanjansiru vai ihan normi ukkoetana? Illan aikana törmäsin jo kolmeen. Netin kuvahaun (ja aikaisemmin nähtyjen perusteella) päättelin ukkoetanaksi. Kerro jos tiedät paremmin.

Tänään huomasin blogin kävijämäärän ylittäneen miljoonan! Hämmästyttää, kummastuttaa ja tuntuu kuitenkin kivalta. Joku täällä vielä poikkeaa, vaikka jutut harvenee eikä tarinaa tule enää ihan alkuaikojen hulvattomaan malliin. Ne jotkut ensimmäisten vuosien jutut naurattaa välillä itsenikin.

Valitettavasti taas kerran jouduin laittamaan kommenttien valvonnan päälle. Sorry siitä.

Miljoon kiitosta kuitenkin! Näissä tunnelimssa on kiva jatkaa!

Kesään villattomat kesäsukat ja mansikkapipo

 

Kesä on täällä. Tuntuu siltä, että kaikki asiat tapahtuu hurjan nopeasti. Onneksi pari viikkoa sitten ehdin ottaa kuvan luumupuun kukista!

Koska olen sukkasusu, niin sukkia tippuu kesät-talvet. Nyt on kesäsukkien aika. 

Lankana Regia Cotton Color Summer Breeze, joka on villaton. Kerässä 100g=420m Koostumus: 72% puuvillaa, 18% polyamidia (=vahvike), 10% polyesteriä (=stretch). Kerästä oikeasti tulee kaksi paria noita varrettomia vaikka kuvassa vaan kolme sukkaa. Puikot 2½ mm Zingit. Kuvan ottamishetkellä se ihan eka sukka oli yksin ja onnettomana lankojen kanssa Matildedalissa perinteisessä Popup-kesäkaupassamme. Huomenna se saa kaverin, koska tänä viikonloppuna on mun eka sessio puotipuksuna popupissa! Oma puoti on siirtynyt kesäaikaan, joten taas ollaan avoinna vaan ma-pe elokuun loppuun.

Kesä tuo myös mansikat. Nyt vielä metsämansikat on kukassa, mutta puikoilta putosi jo yksi neulottu:

Lankana Katia Tencel Cotton. 

Puikkoina 3 mm Addin 50 cm pyöröt . Noi 50 cm pitkät on aika kelvolliset pipoon. 40 senttiet on aina liian lyhyet ja hankalat ja 60 senttiset usein liian pitkät. Sukkapuikoilla päälaen "rönsy".

Kuka näkee et tää halko vinkaa silmää? Kertoisko et "Tässä sulle vähän rokkia"? Pikkasen kakspuolmillisiä isommille "puikoille..". Oikeasti tekee ihan hyvää hartioille vähän purkaa paineita kirveellä...

Jos puikoilta ei kauhean paljon ole viime aikoina pudonnut valmiita, niin suunnitelmia on senkin edestä. Aika vaan kuluu muuhun - kuten aina ennenkin kesäaikaan:

Tuossa yhden viikonlopun tuotos. Ilman apua en ikinä selviäisi! Kiitos tiedättekylläkeille <3

Eka kalasaaliskin oli... Kauhea! Verkossa noin 50 roskakalaa, mutta jäihän sentään jotain syötävääkin. Neljä komeaa ahventa ja siika, josta graavileipä-iltapala. Nam!

Kakskertaseuran neulomakerho kokoontuu taas kesän ajan laitureilla. Eka kerta oli tän viikon tiistaina Brittiksen luona. Villa Vapparniin laiturilla oli sattuneista syistä painorajoitus, joten istuimme terassilla. Paikka oli kuin Peppi Pitkätassun talo ja maisema ympärillä kuin satumetsää. Hyttysiäkin riitti... Seuraava emännöinti onkin mun luona juhannusviikolla. Ennen neulomakerhoa sain pulahtaa Kakskerran järvessä Piikun uudelta hienolta laiturilta ja pääsin rapsuttelemaan Bigikissaa juuri sen verran, että mustat housunlahkeet oli kotosasti karvaiset.

Sunnuntaina ilta-uinnilla näin, että joutsenella on neljä vauvaa. Tänään kuulin, että myös Kotona Majakkarannan joutsenperhe on lisääntynyt kahdeksalla! 

Kesäneule pellavasta, kesäkauppa ja muuta mukavaa keväistä

Katian Lua-lanka tuli jo meille vuosi sitten. Jotenkin en vaan ole saanut tartutuksi siihen, vaikka lanka on mielenkiintoinen erilaisine efekteineen. Ehkäpä vaan olen liiaksi villafani?

Neulominen tökki koko ajan. MIlloin unohdin langat töihin, milloin unohdin ohjeen, milloin oli jotain muuta mukavampaa ja milloin (kun viimeinkin olin innostunut) joku asiakas halusi ostaa kaikki siniset kerät (ja ahneuksissani tietenkin annoin niiden mennä, vaikka tiesin oman nuttuni jäävän kesken jälleen kerran). 

Ja kun viimeinkin yhtenä aamuaikaisena kaikki (täydellisen hienot) saumat oli ommeltu, niin olo oli:

Tää on just niin mun! Ihana tuntuinen, ei yhtään kuuma ja täydellinen kesäriepu!

Lanka siis Katia Lua 52% puuvilla, 26% viskoosi, 12% pellavaa, 10% polyamidia

50 g = 160 m ja puikot 4½ Addin unicornit. Resoreissa 3½ ja menekki 8 kerää.

Lierihattu Idan käsialaa ja lankana Raffia.

Välikässynä tietenkin sukkia. Äidin kaapeista on löytynyt vaikka kuinka paljon jämiä. Päätin jo aikaa sitten tikutella niisä sukkia jälkipolvelle. Näissä viitlai ohutta sukkalankaa:

Bambusukkalankaa, Steppiä, Regiaa...Ainakin. Menevät veljelleni kiitokseksi siitä, että auttoi renkaanvaihdossa sekä mun, että isän autoon ja monessa muussakin 💗Ei nyt puhuta siitä, ettei Reppuli enää renkaanvaihdon jälkeen suostunut käynnistymään ollenkaan ja tarvittiin hinausautoa. Asioilla ei oikeasti ole mitään yhteyttä. Kun viimein Reppuli kolmen viikon remontin jälkeen oli kunnossa, niin Susu "alkoi kuulemaan ääniä"... 

On kaikkea kivaakin. Mökillä pyörii pikkuinen Pupu. Hirmuisen söötti eikä kauhean arka. Tosin olen huomannut, että se menee yöksi nukkumaan samaan katajapuskaan, jossa Tassukin aikoinaan väijyi tirppoja. Tassu varmaan kattelee sateenkaarisillalta kuono kulmikkaana! Pupu prkl!

Sienikausikin on korkattu. Suloinen myrkynkeittäjä korvamatona ryöppäsin kolme kertaa.

Viikko sitten tapasin Nauvossa ystävät, jotka olivat matkalla Utöseen kuvaamaan lintuja. Ota seurantaan Instassa Velipekkahara!

Kun mökki on keskel ei mittää, niin on ihanaa nähdä ystäviä yllättäen. Kuten synttäripäivänä Paraisten Ässäkaupalla. Maisemat vaihtuu, ikää tulee, mut ystävyys on.

Kesä on vasta tulossa ja kaikkea kivaa odotettavissa! Perinteinen PopUp-Kesäkauppa Matildedalissa tulee taas. Pari viikkoa sitten käytiin jo sisustamassa:

Muut teki tärkeitä juttuja ja mä olin "juokseva vesi". 100 litraa lattianpesuvettä kahvilasta mäkeen meni ihan vanhalla rutiinilla!

Paikka on vaihtunut Kankirautavarastosta Halkokuivaamoon ja avoinna ollaan entistä pidempään.Etkot pidetään jo Ruukkipäivänä 24.5.

Kaiken hälinän keskellä on ihanaa välillä vaan ihailla tyyntä kesäiltaa "tölkkisaunan" lämpeämistä odottaessa. Merivesi 10 astetta jo!

Sukkia ja sapuskaa

 Pikkuisen pistää kiireeksi, jos aikoo päivittää blogia edes pari kertaa kuussa! Tosin käsitöitä ei viime aikoina ole liiemmälti syntynytkään. Jotain sentään. 

Kukkasukat kierrejoustimella Mainiosta.

Kipeänä ei paljon muuta jaksanut, mutta pienia sukkia sentään:

Näitä tikuttelen merinolangoista, joita testailin korvikkeeksi teetee Helmelle ja tilailin sieltä sun täältä aina pussillisen. Helmenjämistäkin vielä muutama pari:

Popup Kesäkauppamme tulee taas! Tänä vuonna meidät löytää Matildedalista vanhasta halkokuivaamosta. Avoinna ekan kerran Ruukkipäivänä toukokuussa, satunnaisesti kesäkuun viikonloppuina ja 28.6-10.8. joka päivä klo 11-18! Ota seurantaan Facesivumme ja pysy kuulolla!

Pari ihanaa kesäistä päivää vietettiin ystävän kanssa perinteisin menoin: Skumppa-aamiaisesta Skumppalounaaseen...

Sääkin oli just niinkuin tilattiin, joten tölkkisauna lämpesi, talviturkki tuli heitettyä ja ilta-auringossa herkuteltiin juustoja laiturilla:

Ihana ja rentouttava irtiotto arjesta!

Pääsiäiseksi kutsuin alakerran väen syömään. Ihan vähän stressiä aiheutti, kun kuulin isän sanoneen mun tarjoavan peuraa! Onneksi on ystävät, joilta hyvät neuvot. Kahta reseptiä ja vähän omiani pistellen routapaisti onnistui!

Ainakin kaik män. Oliskohan porukka ollut nälkäistä parin päivän puuhommien jälkeen... Oli mulla varmuuden vuoksi makkaraa varattuna.

Jälkkäriksi tietenkin perinteistä Terijoen pashaa pullan kera. Onkohan tästä tullut epäkokkaajan ruokablogi?

Samaa väriä pihalla.

Viimeinen Kansalaisopiston Neuleklubi oli eilen. Toivon tosiaan, että vuoden aikana kässäpusseihin on päätynyt jotain oppejakin. Herkkuja ainakin ja kivaa olemista kässyjen kera... Puhumattakaan takaperin neulomisesta! 

Tänään roudattiin isän kanssa oksia. Nyt mulla on karsittavaa ja hellapuita tulossa pitkäksi aikaa. Illansuussa lähdin vielä testailemaan uutta leikkipaijaani:

Yllättävän hyvin pelitti, vaikka onkin vaan tuollainen "halpis". Paluumatkalla oli tarkoitus istua laiturilla hetki. Oli kylmää ja homma jotenkin riistäytyi. Seuraava kaislakasa odottelee polttamistaan...

Kaislojen alta paljastui taas upeat jääkauden jäljet!

Nymmää laitan takkaan tulen, otan jonkun keskeneräisen kässyn ja... Nukahdan soffalle!

Ulkoilmamyrkytys....

Kevätlankaa Puikoille: Pusero Valmiina, Teatterimatka Takana

 Seuraava kevään merkki:

Ja ensimmäinen uusi kevätlanka on päätynyt puikoille ja valmis:

Lanka Lana Grossa Diversa (74% puuvilla, 26% viskoosi, 50g=210m). Menekki 152g eli jokaista väriä vaan yksi kerä! Jännää, että vaikka lanka on ohutta, niin ohjeen 5 mm puikot eivä olleet yhtään liian isot! Tämä malli on tulossa jossain vaiheessa kevättä johonkin kässälehteenkin. Tai ei ihan tämä - kun luin oiko Idan tekemän käännöksen, huomasin vahingossa pistelleeni omiani raglaneissa ja kerroksissa. Resoreissa pistin omiani ihan tarkoituksella.

Joka tapauksessa pusero on suunnilleen esikuvansa mukainen ja kerä/väri riittää suurimpaankin kokoon!

On hieno tunne, kun näkee oman käsityönsä käytössä! Ja vielä teatterissa!

Ystäväni esiintyy Nokian näyttelijäyhdistyksen Matias ja Anni -tähtitarinassa ja tämä viiskytvuotislahjaksi neulomani Annis-huivi oli mukana esityksessä! 

Ennen näytöksen alkua ehdittiin vähän tutustua tehdassaaren maisemiin.

Kivan viikonlopun ja hyvän seuran jäkeen tämä viikonloppu olikin ihan toista. Ekan kerran ikinä jouduin kuumeen vuoksi pistämään puodin ovet kahdeksi päiväksi säppiin ja siirätämään Neuleklubia viikolla! Onneksi oli kotivaraa:

Kahden vuorokauden nukkumisen jälkeen tänään aamulla elämä voitti. Viideltä aamulla sain tarpeekseni makoilusta, selkä ja lonkat jomottivat, mutta lämpö on alle 36. Tiskasin, kävin suihkussa ja päivällä jonotin puoli tuntia maski naamalla (varmuuden vuoksi) äänestyskoppiin. Nukkumisen lomassa sentään silmukka jos toinenkin.

Eiköhän tämä tästä.

Keväinen rusetti ja sukkia

 Hei sinä heitteille jätetty blogiparkani ja lukija, jos teitä vielä täällä pyörähtää! Kevät on täällä!

Rusettihuivi oli niin kiva, että päätin tikutella toisenkin:

Lanka: Austermann Briana Alpaca Cotton, puikot 5,5 mm, menekki kaikki 37 g. Tämähän on ihan hittihuivi tän kevään aikana. Yhtään ei kutita eikä pistele ja lämmittää ihanasti. Värikin aika pirtsakka.  Alpaca Cottonista löytyy ne iloisenharmaat ja rohkeat peessit sävyt.

Viime viikot on olleet täynnä touhua. Oli messut täynnä mukavia kohtaamisia asiakkaiden kanssa ja hauskanpitoa Piikun kanssa, joka ennen messuja tikutteli suunnilleen yötäpäivää mallineuleita kevään uusista Lana Grossan langoista. Löydät Neulefriikin kuvat Raverystä.

Messuilla oli Käypitsiyhdistys työnäytöksineen ja seuraavalla viikolla myös taas kerran opeteteltiin käpyilyä puodissa Salon Seudun Kädentaitajien kanssa. Itse pitäydyin tällä kerralla teenkeittäjän roolissa...

Kässyt on ollu vähän hitaalla viime aikoina. Jotain pitää kuitenkin aina olla puikoilla. Mitäpä muutakaan kuin sukkia! Koot 15-46:

Teeteen langoille etsitään korvaajia. Lankavan Lysti tuntuu kelvolliselta Sallan korvikkeelta laadultaan ja hinnaltaan. Kerällä tuo kirjava näytti ihan mukavalta... Ehkäpä yksivärisellä raidoittaen tulis hiukan rauahllisempi lopputulos...

Äidin kaapeista on löytynyt melkoinen määrä sukkalankoja. Kysymättä keltään päätin itse periä ne ja tikutella pikkuhiljaa jalattimia perikunnalle. Melkein kokonainen kerä bambusukkalanka Rubinia riitti neljäkutosiin. Cotton Colorista villattomat varrettomat. Nämä parit menee kiitokseksi PUUhamiehille. Ja vielä yhdet pikkuiset palmikkosukat helmenjämistä. 

Loppuun vielä perinteinen pyromaanikuva. Rantaa siivotessa tuli sunnuntaina mieleen et josko samantien tuikkaisi kasan tuleen kun oli kuivaa ja ihan tyyntä. Yhdellä tikulla roihahti :) Ja juuri oikeaan aikaan -  Maanantaiaamulla olikin jo maastopalovaroitus!

Vuoden naistenpäivähuivi ja Rusettihuivi Tassusta

 Jokavuotinen Naistenpäivähuivi valmistui just ja just oikeaan aikaan:

Perinteenähän on joka vuosi tikutella uusi Naistenpäivähuivi kevään ekasta uudesta tulokkaasta. Tänä vuonna tulokas on Austermann Soleia. Suloisen pehmeä ja nätti kakku, jossa puolet puuvillaa ja toinen puoli bambuviskoosia. 3½ puikoilla. 1 kerä, 100g ja 320 m.

Eka Naistenpäivähuivi syntyi vahingossa. Vuonna 2016. Voi kauhiaa - ens vuonna täytyy pitää kymmenvuotisbileet!

Aika kuluu uskomatonta vauhtia. Pari viikkoa sitten mun puotipuksuna alkamisestakin tuli kuluneeksi 23 vuotta. Juhlistin synttäriviikon jälkeen vielä itsekseni vaeltavien lahjatulppujen (kiitos Ida)ja uusien lahjavilliksien (kiitos Kikka L.) kanssa itsekseni viikko sitten mökillä.

Blogikissa Tassun lähdöstä sateenkaarisillalle tuli kuluneeksi kolme vuotta maaliskuun ekana. Siksipä hänellekin kynttilä sinne katajatten viereen. Siellä oli hyvä tirppatähystyspaikka ja viimeinen lepopaikkakin.

Mietin hetken otsikkoon bolgikissan uutta elämää, mut ajattelin sen olevan sopimaton... Kun kissa tekee tuhmuuksia, niin aina uhkaillaan sen päätymisestä rukkasiksi. Oikeasti tuhmuuksia ei koskaan tee kissa vaan joku näkymätön Miurami. Tassun karvoista ei tullut rukkasia (vielä), mutta hitti eli Rusettihuivi:

Langan kehräsi @kerstinmärtins. Tassun kummitäti oli ihmeissään - Kummipoikahan oli musta eikä ruskea! Jänää on, et kauluri ei yhtään kutita. Tosin sen valmistuttua Soakkasin sen. Lanka tuntui jotenkin rasvaiselta. Kummallista, kun ajattelee miten siistejä kissat ovat ja miten paljon ne pesevät turkkiaan koko ajan!

Lankaa on vielä jäljellä - Ehkäpä rukkasten verran... Ja karvojakin monta pöntöllistä.

Pari viikkoa sitten kaivoin pitkästä aikaa ompelukoneen naftaliinista:

Kaavoja on piirretty vaikka kuinka ja mekkokankaitakin hankittu. Jostain syystä koskaan kaava ja jemmassa oleva kangas ei sovi yhteen. Puhumattakaan inspiraation puutteesta. Tästä tuli kuitenkin ihan kelpo - ainakin tulkitsen niin, koska ainakin kaks ihmistä on tällä viikolla kysynyt et olenko laihtunut. En oo. Mekko Suuri kässylehti 2/2025.

Taitaa olla joku neljäs tai viides kerta, kun opettelen neulekinnasta. Salon Seudun kädentaitajien teemaillassa jälleen taas kerran. Ope antoi "kotiläksyksi" heti kotiin tultua tehdä muistinvirkistys. Ja minähän kuuliaisena...

Oliskohan neulakinnasasiassa niin et kuudes tai seitsemäs kurssi toden sanoo?

Fiilistelin viikko sitten Kesäkirjaleffaa mökillä. Kummitytön kanssa molemmat heti bongattiin elokuvan rantakalliolla penkki. Ihan samanlainen kuin isän tekemä:

Maisema tosin hiukan eri, mutta tunnelma... Tyyntä oli, jäätöntäkin, mutta tuuli on tehnyt pesiään:

Tänään yhdet nelikymppiset ja ensi viikolla kohti Turun Kädentaitomessuja. Tuttuun tapaan löydät meidät C-hallista osastolta 74. Nähdäänkö siellä?

P.S. Torstaihin klo 15 mennessä tehdyt verkkokauppatilaukset voit noutaa messuilta ilman toimituskuluja!