Pellavajakku sun muuta pientä

Viime talven aikana osallistuin Salon Kansalaisopiston torstaiaamujen kässäkurssille. Oikeastaan siksi, että tulisi opeteltua sellaisia tekniikoita, jotka ei oikein huvita, mutta pitäisi kuitenkin tietää mistä on kysymys. Varmasti kaikkea löytyy juutuubistakin, mutta mä en jaksa videoita kattoa. Useimmat menee niin hiiitaaastiii, et mulla menee hermot ennenku päästään asiaan. Nyt mulla on tilkkuja onteloneuleesta, tikapuutekniikasta, sashikosta ym. Yksi neule sentään valmistui ja oli näyttelyssäkin!

Lankana DMC Natura Linen (58% pellava, 26% viskoosi, 18% puuvilla 50g=150m), menekki 360 g. Lanka on ihanan kevyt ja siinä on pellavalle tyypillistä elävyyttä. Puikot 3,0 mm Zingin pyöröt ja reunuksissa 2½ mm Addit.

Yks kurssikaverini näki tämän ohjeen puodissa ja kiinnostui, koska hihan rakenne näytti hauskalta:

Piti sit alkaa selvittämään että miten... Ja olin menettää hermoni monta kertaa! Ohjetta lukiessa tuli fiilis, että se oli käännetty Googlen kääntäjällä! Ainakaan sitä ei ole kääntänyt ihminen, joka itse neuloo... Miltä kuulostaa: "Muotoile kaula"? No joo - suora käännös shape-sanasta, mut mulle tuli heti mieleen et joku pitäis kuristaa... Tällaisia neulekielen kukkasia siellä oli vilisemällä! Monta kertaa uhkasin polttaa koko ohjeen kunhan saisin nutun valmiiksi. En polttanut, mutta kätkin.

Olihan ohjeessa jotain hyvääkin: Mallitilkun neulominen oli selitetty niin juurta jaksain, etten edes minä olis voinu olla täsmällisempi! Ja "muotoilujen" jälkeen oli ilmoitettu jäljellä olevat silmukat ja ne oli ihan oikein.

Ja lankahan on tosi kiva.

Välikässynä tikuttelen näitä vauvan palmikkosukkia. Roosa sävy näissäkin, lanka teetee helmi, puikot 15 cm 2½ zingit (4 kpl+1 joku puinen) ja menekki huimat 16 grammaa!

Aina mukana kulkeva kässäpussini on nykyisin iso kestokassi. Mietin et miksi ihmeessä se painaa ku synti! No ihmekös kun siellä on KAIKKI puikot, mutta myös monta aloitettua ja suunniteltua puhumattakaan ohjeista ja lehdistä. Pienenpieni kevennys syntyi, kun tikuttelin parin viime kesänä tehdylle sukalle:

Lanka: Hot Socks Rubin, menekki 67 g. Puikot jotain 2,25 mm ja 2,5 mm tai sinne päin. Kakkossukka jäi aikoinaan tekemäti, koska Karvisen auto söi mun parhaista puikoistani (=Zing 15 cm 2½) yhden eikä se ole vieläkään löytynyt. Pitäis kuulemma irrottaa penkki, jotta puikon sais pois... Se on siis varmassa tallessa!

Pääsiäisen purkkivärjäyskokeilu täytti kuukauden ja oli aika kurkata miten kävi:

Aika kivahan se on. Lankavan Sujuva-sukkalanka, sipulinkuoria ja kahvinporoja. Ei peessi vaan poltettu oranssi!

Helmikuun sukkia ja kokeiluja

 Koska isoäidinneliösukkia oli kiva tikutella, niin teinpä pari väriversioita. Ensiksi meidän kaikkien suomalaisten rakastamilla väreillä eli Iloisenharmaat:

Ja niille vastapainoksi lällyhempeät:

Lanka teetee Pallas. Koukku DMC 3 mm ja puikot 15 cm 3 mm Zingit. 

Kansalaisopiston kurssilla pyrin joka kerta opettelemaan jotain uutta. Tikapuutekniikka opeteltu, mutta totesin et hyvä osata, mutta ei oo mun juttu. Viime torstaina opettelin onteloneulomista. Suunnitelmissa oli Matleenan tuplalapaset, mutta harjoituksena syntyi patalappu:

Lapaset taitaa jäädä haaveeksi... Pallasta tämäkin. Toisella puolella siis värit negatiivina.

Tuttavan kanssa tuli puhetta kallin sähkön ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa etätöissä palelevan mahdollisista lämmikkeistä. Ponchohan olisi ollut mainio ja lämmin, mutta kaulus kutitteli niin, että vaatetta ei voinut käyttää. Siispä ehdotin et josko tekisin asialle jotain... Taas yksi uhkayritys - siksakkasin vanhan kauluksen reunasta, leikkelin , poimin silmukat ja tein uuden kauluksen Peo 30 -langasta. Ajattelin, et jos homma menee keturalleen, niin riepu olis joka tapauksessa ollut käyttökelvoton joten kovin suurta vahinkoa ei syntyis. Hienosti meni ja tuttavalta tuli oikein halit!

Torstaina kuulin sattumalta, että Halikon kirjastossa oli Kehrääjien miitti. Koska paikka on kotimatkan varrella, niin poikkesin kurkkaamaan. Paikalla oli vielä viiden jälkeen kolme kehrääjää rukkeineen.

Oli yksi ihan perinteinen, toinen sähkökäyttöinen ja kolmas tuollainen moderni, jota kuitenkin poljettiin ihan kauramoottorilla. Minäkin pääsin kokeilemaan värttinällä kehruuta. Komeaa pukleeta tuli ainakin metri:

Taitaa mennä tovi ennekuin Tassusta 14 vuoden aikana karstatut karvat päätyvät langaksi... Ehkäpä pitää vaan tyytyä ammattilaisiin...

Töissä mietittiin jotain kivaa ja helppoa lomakässyä hiihtolomalaisille. Suorakaiteen muotoisista paloista syntyi kisu ja vahingossa hiirikin. Ja oli kyllä hauskaa. Pehmolelutkaan ei oo ihan mun juttu. Tom ja Jerry:

Lankana Katia Pluma.

Seuraavaks jotain ihan mulle ittelle. Sitä odotellessa hyvää viikonloppua ja talvilomaviikkoa!

Joulusukat ja kohti valoa

 Tänä vuonna olikin aika lahjaton joulu. Eli 1,5 paria sukkia ehti aatoksi.

Kummitytölle tein muutama vuosi sitten polvarit, jotka kuulemma valuu. Toivon tänä vuonna onnistuneeni paremmin. En yleensä oo kauheen innoissani kaikista "muotijutuista" mut ajattelin kokeilla Jonsukkia. Näytti siltä, että niissä ei oo liian pitkiä lankajuoksuja ja tosiaan näin oli:

Tytön lempiväri on pennusta asti ollut keltainen, joten se oli ehdoton valinta tehosteväriksi. Oikeasti näitä oli tosi hauskaa neuloa, enkä enää yhtään ihmettele niiden suosiota! 

Lankana teetee Salla, Puikot 3½ Prym Ergonomicsit ja menekki 168 g yhteensä. 

Lankadominanssi on aina ollut mulle jotenkin outo juttu. Näitä tehdessäni opin siitä jotain. Tosin enää en muista miten päin niiden lankojen piti olla...

Joulua vietettiin tänä vuonna pitkästä aikaa kaupungissa. Äidin kanssa oltiin kuuntelemassa Joulurauhan julistus ihan paikan päällä. Myöhemmin suku kokoontui aterialle Förinrantaan äidin ja isän luo. Kivaa kun jokainen toi jotain eli tavallaan vietettiin joulua nyyttärimeinigillä.

Veljen poikakin sai... YHDEN sukan!

Mulla on tapana ohjeistaa asiakkaita laittamaan pakettiin sukkalankakortti ja lupaus sukista ens vuonna... Tai sitten kerä lankaa ja lupaus et tästä saa sukat ens vuonna... Nyt tein ihan oikeasti oman ohjeeni mukaisesti: Paketissa oli yks sukka ja lahjakortti lupasi toisen!

Lanka Austermann Step, menekki 70 g, puikot 2½ mm Zing 15 cm. Tänään vein pojalle molemmat sukat :) Jouluaaton illan raskasta joulua konsertin aikana sukkakakkonen valmistui pikavauhtia. Kunnon hevijoulumusa pisti puikot liikkeelle ja silmukoita syntyi pikavauhtia!

Hirmu hauskoja kuvia läheteltiin kummitytön kanssa toisillemme aattoiltana. Molemmilla telkuissa sama ohjelma ja tassut pystyssä lahjasukissa (mulla mopsineulojalta viime jouluna saadut) .Ollaanko vähän samiksia?

Joulupäivänä haettin äiti ja isä meille Majakkarantaan. Juuri sopivasti auringonlaskun aikaan. Ihan selvästi huomaa jo et päivä on ainakin yhden minuutin pidempi!

Kohti valoa mennään!

Vauvan neulehaalari, nuttu ja myssy jouluvalmistelujen lomassa

 Meinasin laittaa otsikkoon et "Kun ei osaa sanoa ei" Mut en sit kuitenkaan. Onhan se aina ilo, jos oma työ kelpaa, tuntuu tärkeältä ja miellyttää asiakasta. 

Kesällä tehtiin yhteistyössä Idan kanssa vauvansetti asiakkaalle. Vauvathan kasvaa, joten tarve oli vähän isommalle haalarille tulevaan talveen. Samanlaista en (sattuneista syistä) suostunut tikuttelemaan, mutta yhteinen malli löytyi vanhasta teeteelehdestä.

Lanka teetee helmi, menekki vihreää ja peessiä 2 kerää ja kanervaa 1. Ohjeessa lankaa oli aika ronskisti. Koko oli jotain 68. resorit puikoilla 2½ ja muuten 3,0. 

Tän jälkeen oli aikomus sanoa kaikille asiakkaille et ennen joulua ei... Mutta kun iäkäs asiakas osti langat tulevan viidennen polven vauvanuttua varten, odotteli lankoineen puodissa taksia melkein tunnin ja pari päivää myöhemmin soitti ja kysyi et jos mä sittenkin neuloisin nutun jos hän tekee myssyn itse... Niin:

Jännä juttu oli, et ikivanhassa ohjeessa lankasuositus oli Lanett ja puikkosuositus 3 ja 3½! Tiheys 24 s. Valitsin kuitenkin yhtä kokoa suuremman ja tein Helmestä 2½ ja 3 mm puikoilla. Lankaa kului huimat 66 grammaa!

Jotenkin mua miellyttää näissä vanhoissa ohjeissa se, et ne on viimeisen päälle mietittyjä ja virheettömiä! Pakko silti oli tehdä muutama oma säätö nappilistaan ja raglaneihin ;)

Päätyi sit loppujen lopuksi se myssynkin neulominen mulle. Hauska vanhanaikainen malli. Tulee mieleen Pieni talo Preerialla ja Ingalssin Laura. Tosin röyhelöitä olis varmaan pitänyt olla. (ja nyt mulle tuli korvamato. Se on ihan mahtava biisi huomista siivouspäivää vauhdittamaan. Naapuriparat)

Sukkalanka Sallan värit sen kun hupenee. Puotiin tyrkytetään tilalle Menitan Lassea. Joitain värejä tilasin puotiin kokeeksi. Piti sit testata, vaikka kerä ei nyt suoranaisesti kiljunut puikoille pääsyä. Tein isot sukat ja raitoihin laitoin Sallaa vaan kokeillakseni, että voiko näitä yhdistää. Voi.

Tikutteleehan näitä nopeesti paksusta langasta, mutta ei oo ihan mun juttu. 100 gramman kerä riittää varmaan naisten sukkiin, mutta nää 45-46 tarvii toisenkin kerän vaikka raitalankaakin oli. Puikoilla 3½ Ergo.

Jouluihminen en oo, mutta muutamia kivoja juttuja tähän aikaan liittyy. Valon Polkua käveltiin kotirannasta jokisuistoon katsomaan pari viikkoa sitten:

Tapahtuman piti tänä vuonna olla vain itsenäisyyspäivään asti, mutta ainakin eilen äidin ja isän luona poiketessani näytti siltä, että Föri on edelleen Love Boat punaisine sydämineen ja tuo punainen nosturi oli edelleen valaistu.

Itsenäisyyspäivänä varmaan lähes kolmenkymmen vuoden perinne jatkui. 

Kummitytön kanssa leivottiin piparit koko suvulle!

Perinteisesti meillä on tapana polttaa se viimeinen pellillinen. Tällä kerralla ei poltettu yhtään pellillistä, mutta jokaisessa pellissä oli ainakin yks tai kaks "kekälettä". Onkohan mun uuni vetelemässä viimeisiään?

Illalla oli sytyttämäisilläni itsenäisyyspäiväkynttilät. Kerrankin ihan sisätiloihin, koska ei talossa ole kissaa... Ja voi kauhistus! Olin unohtanut ostaa kynttilöitä! Ou nou... 

Näillä sit ratkaisin asian.

Joulutorttuja en sentään polttanut! Jos kerran leipoo niin oikea rahkavoitaikina pitää olla...

Toinen ihana joulunalusperinne on Kauneimmat Joululaulut Kakskerran kirkossa. Äidin ja isän kanssa laulettiin sunnuntaina. Pikkasen jäin kaipailemaan Kakskertaseuran glöitarjoilua... Onneksi paluumatkalla sain sekä glögiä, että herkullista ruokaa Förinrannassa äidin ja isän luona.

Kaunista. Muisteltiin myös talvea kaksi vuotta sitten. Silloin ei ollut lunta koko talvena ollenkaan!

Ihanaa joulunalusaikaa!

Vesiväripolvarit ja korvike Tundralle

 Moni kysyy että riittääkö yksi 100 gramman kerä ohutta sukkalankaa nyt ihan varmasti! Päätin testata miten pitkään se riittää. Ja riittihän se: Polvareihin!

Laines du Nordin Watercolor Sock -lanka on hauskasti kartoilla. Langan väri liukuu vesivärimäisesti sävystä toiseen ja keskellä lankaa on merkkilanka, joka kertoo mistä kohtaa väriraportti alkaa uudelleen. Eli tuloksena kaksi tismalleen samanlaista sukkaa.

Tavoistani poiketen neuloin varpaista varteen. Ohjeen kasialoituksen sijaan virkkasin neulomakerhoystäväni neuvosta 6 ketjusilmukkaa. Silmukoiden reunoista poimin molemmista sivuista neljälle sukkapuikoille 3 silmukkaa. PALJON helpompaa kuin kasialoitus, jossa silmukat tippuu ja puikot lurvahtelee sinne sun tänne! Enkä loopannut vaan neuloin sukkiksilla, Kivaa oli todeta, että lanka tosiaan riittää ja riitttä. Kivaa ei ollu kantapään neulominen ja se et lanka ei tuntunut loppuvan ikinä. Joka tapauksessa: Nyt se on todistettu: 100 g:n kerästä, jossa on 400-420 m lankaa riittää polvareihin!

Palmikkosukkalanka Tundralle ollaan etsitty kelvollista korviketta kissojen ja koirien kanssa jo vuosia. Olisikohan viimeinkin tärpännyt?

Katian Alpacolor on 70% alpakkaa ja 30% polyamidia. Koostumus siis sama, kuin aikoihaan teetee Tundrassa. Metrejä pikkuisen enemmän eli 125 m/50g. Pakko oli heti heittää puikoille palmikkosukka. 3½ puikoilla kuten ennenkin. Ihana neuloa ja uskon, että kestää käyttöä... Muutkin on tykänneet, koska lisätilaus piti tehdä melkein samantien. Menekki siis kerä/sukka. Vähän jäikin.

Lisää tassuttimia: Schoellerin Filzistä huopatossut. Ohjeessa on kokoja pikkuisesta tassusta isokenkäiseen ja valitsin tosi ison (jotain 42-43). Menekki 4 kerää, puikot 6 mm CraSyt ja huovutuskin onnistui ilman kommelluksia. Filzi olis siitäkin mainio lanka, että sitä voi käyttää myös Alafosslopin pehmeänä korvikkeena. Itse neuloin siitä keväällä Jääkukan. 

Nykytrendi on et kaikki neulotaan "väärin päin" eli sukat varpaista varteen ja nutut pääntieltä helmaan. Kumpikaan tapa ei minulta saa hurraahuutoja. Eikä kaikilta asiakkailtakaan... Mut pikkukauppiaan on vaan pakko ottaa kaikki työt vastaan... Asiakkaan neuleeseen tein "aloituksen" eli pääntieltä kaarrokkeen loppuun ja vielä takappaleen korotuksen. Lankana Borgo di Pazzi Cedro, Puikot 3½ ja 4½ Zingit. Asiakas saa itse tikutella alaosan. Hihojen neulomisesta vielä neuvotellaan kunhan se on ajankohtaista:) Ohje on Novitalehden ja siitä pitää tämän ohjekiukuttelijan antaa positiivista palautetta: Ohje oli selkeä enkä ainakaan tähän mennessä ole löytänyt virheitä! 

Merinolanka Peo 30 on ollut marraskuun tarjouslankana. Suosio on yllättänyt meidät suoraan sanoen housut kintuissa ja parhaat värit on koko ajan lopussa. Piti testata myös miltä näyttää kirjava: Tästä paidasta jääneestä jämästä resori ja kerä kirjavaa lakkiosaan. Puikoilla 3½ pistelin menemään. Paidan tein aikoinaan 4½ puikoilla ja ainakin omalle käsialalle 4 mm olis paitapuikkona parempi. Merinolla kun on taipumus käytössä vähän venahtaa.

Suoraan sanoen itte en noista suhjukoista kauheesti tykkää, mutta voisi olla kiva kirjoneuleena yksivärisen langan kaverina. Mietintämyssyyn...

Kässämessuillakin tuli vierailtua. Neulefiikki Piikun kanssa oltiin perjantaina turistimatkalla. Pikkuisen mietittiin, että päästäänkö Tampesteriin ikinä, kun puolentoista tunnin matkustamisen jälkeen nähtiin kyltti, jossa luki: Turku 43 km... Päästiinhän perille ja jo vartin kuluttua saapumisesta molemmat oli tehneet tärkeimmät messuhankintansa! Loppupäivä saatiinkin sitten höntsiä ihan rauhassa. Piiku osti pöytäpuihinsa kaiteen ja minä...

Se oli heti ihan MUN! Ei haittaa yhtään, että tavoitteen oli ostaa PIENI laukku, johon mahtuu lompsa, kännykkä ja huulipuna... Tuon muoto on just oikea. Siis leveä ja matala ja mitä parhainta: vuorikangas EI oo musta! Ja sinne mahtuu myös sukankudin, joten pikkureissulle ei tarvita kässäpussia erikseen. Eikä mua yhtään haittaa se, että Karvinen sanoo mun näyttävän käsveskani kanssa ihan Mummo Ankalta! Odottakoon vaan ku mä suutun ja isken sitä käsveskalla päähän. Siinäpähän näkee mitä on mummoankkaenergia!

Messuilla oli tarkoitus lounastaa jossain vaiheessa. Kun nähtiin joulumaassa tarjolla riisipuuroa ja väskynäsoppaa, niin ei tarvinnut edes keskustella! Se oli molempien herkkuvalinta. Vielä ennen kotiinlähtöä leputeltiin tärviöllä olevia tassuja skumppabaarissa - punaisen juoman voimalla ja ilman kuplia.

Kiva reissu oli vaikka mitään uutta ja mullistavaa ei löytynytkään ja kotiin päästiin ihan hyvissä ajoin. Kiitos Piikun ja "poikaystävän". 

Viikkoa ennen messuja vietettiin isänpäivää Atussa. Aattona Tassu pääsi viimeinkin viimeiselle sijalleen, joka oli sovittu Mummin ja Pappan kanssa jo maaliskuussa Tassun lähdettyä sateenkaarisillalle. Tuolla katajien alla sillä oli tapana bongailla tirppoja ja välillä poiketa sisälle komentamaan Mummia syöttämään kädestä (salaa mukamas) Pappan ruodottomaksi perkaamia ahvenfielitä. "Muistotilaisuudessa" syötiin ahvenkeittoa. Olisikohan tässä viimeinen postaus tunnisteella Blogikissan seikkailut?

Loma, sukkia ja juhannus

 Lomallla "putki" vaan jatkui...

Teetee helmi, menekki kaikkiin yhteensä 53 grammaa. Puikot 2½. Vihreät oli puikoilla tiistaina, kun veneilin laiturineulomaan vastarannalle. Hih - mä olin se, joka tuli meritse :)

Loma alkoi susumaisella kelillä, eli sunnuntaina tuuli ja aallokko oli ihan komea vaahtopäineen kaikkineen:

Varsinainen lomapuuhan "työkalu" jäi siis edelleen vastarannalle... Piti (lue: Sain) ottaa puikot esiin.

Uutisissakin puhuttiin, että pukeutuminen on paras suoja kiukkuisia hyttysiä vastaan. Ja Mökkinaapureilta olen jo vuosia sitten oppinut, että paras tapa suojata nilkat inhottavilta kutisevilta paukamilta on kunnolliset paksut villasukat!

Lankana Perfect premium, menekki 137 g ja puikot 3½ Ergot. Koko näissä 42-43, joten 150 g kerä tuli käytettyä melkein kokonaan.

Maanantaiaamuna sukat oli valmiina ja tuulikin tyyntynyt. Joten viimeikin päästiin itse asiaan...

Karvinen on oikea propellihattu. Aina en ole ihan innoissani sen keksinnöistä, mutta tämä Latosaaren Funikulaari oli ihan huippurakennelma! Julmetun painava klapikone hilattiin pitkin kalliota ylös ja vielä perille puuvajalle asti! Hissi toimi hienosti - toisin kuin nimikaimansa Kakolanmäellä. Sitähän kutsutaankin nykyään Jumikulaariksi...

Harmi vaan, että hissi toimi kyllä hienosti, mutta Karvis tärvelsi selkänsä jo nostaessamme klapilaitetta veneestä laiturille. Siispä sain ihan itsekseni nauttia PUUhailusta...

Mikäs siinä hissukseen klapitellessa äänikirjan parissa. Kuuntelin Hilduria. Dekkarissa on yhdessä osassa suomalainen mies, joka neuloo islantilaisia villapaitoja... En ole vielä ihan lopussa, mutta suosittelen!

Kyllä huomaa, ettei Tassu enää ole vahtimassa. Sorsat ei pelkää yhtään vaan hävyttömästi könyävät pitkin rappusia kohti mustikoita, jotka eivät vielä ole edes kypsyneet! Ei auttanut vaikka ajoin niitä takaisin mereen. Ne ovelat pirulaiset kiersivät puskiin mökin toiselta puolelta ja vetelivät marjoja raakana! 

Juhannusruusu oli pikkuisen etuajassa.

Perinteiseen tapaan juhannusta vietettiin ystävien seurassa. Vain yksi oli joukosta poissa... Patekin näytti hiukan hämmentyneeltä, kun kaveri ei tullutkaan vastaan...

Helle ei hellinyt vaan pisti ruoka- ja kylpemissuunnitelmatkin uusiksi. Onneksi vissy ei loppunut kesken ja merivesi oli uitavan lämmintä ja kuitenkin vähän viilentävää. 22,3 asteista jo sunnuntaina. Ja illaksi jo hiukan viileni ilmakin.

Lomat on lomailtu ja nyt ajatukset on jo kohti jo perinteiseksi muodostunutta kahdeksan salolaisen yrityksen yhteistä Pop-Up kesäkauppaamme Matildedalissa. Perjantaina avaamme klo 11. 

Tervetuloa!