Näytetään tekstit, joissa on tunniste SMC. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SMC. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. toukokuuta 2021

Summer Stripes ja vappupuuhia

Kesä on tulossa, vaikka keleistä sitä ei ihan heti uskoisi. Puotiinkin tulee kesälankoja pikkuhiljaa ja kiva on aina heittää uusi lanka puikoille! SMC:n Summer Stripes oli houkutteleva vappupallero kivoissa väreissä. Valitsin kaikkein vähiten susumaisen värin...

Tällaisenahan meillä nykyisin poseerataan... Onnistuin saamaan kuvausapua, vaikka viimeset kaksi metriä lankaa roikkuikin vielä häntänä päättelemättä.

Lankana SMC Summer Stripes. Lanka on puoliksi puuvillaa ja puoliksi akryyliä. Kierre on mukava ja sitä on tosi helppoa neuloa. Värit liukuu nätisti. Pikkuhiljaa on ollut pakko vähän luopua jyrkästä "muovivastaisuudestani" langoissa. Nykyään moni akryylisekoite on ihan kelvollinen ja mukavan tuntuinen eikä nyppyynny ja sähköisty niin kuin joskus aikoinaan. Lankaa kerässä on 150 g ja 360 metriä.

Langan vyötteessä oli huiviohje. Aloittelinkin ihan ohjeen mukaan, mutta jo muutaman mallikerran jälkeen purin ja lisäsin huiviin yhden mallikerran eli 14 silmukkaa. Ohjeen huivin mitat oli 20*180 cm ja mun huivista tuli ihan kelvollisen kokoinen eli 28*152 cm. 

Huivia aloittelin jo viikkoa ennen vappua. Silloin tuuli luoteesta ja räntää satoi vaakasuoraan. Mökkielämässä mikään ei oo mukavampaa, kuin voida kurjan kelin vuoksi olla tekemättä mitään, istua lepakkotuolissa takan vierellä ja kuunnella äänikirjaa (Vaarallinen kirje). Ja neuloa. Tietenkin. Puikot muuten KnitPro Smart Stix 4½ mm ja kaapeli 60 cm.

Vappuetkot pidettiin äidin ja isän kanssa viime torstaina. Mulla oli etäpäivä, Ida puodissa ja vanhemmatkin pitkästä aikaa kaupungissa, joten lopetin työt jo kolmelta. Äidin kanssa ollaan pitkään suunniteltu, et sushia pitäis maistella ja torstaina oli SE päivä. Ensin ei maistunut miltään, mut lopuks kyllä. Otettiin varovaisesti vaan pienet maistiaiset - jos vaikka oliskin pahaa. Isä osti itselleen Kokkikartanon porokiusauksen... Mukavaa oli ja merilevät ja raaka kala herkullista. Kävelymatka Förinrannasta Majakkarantaan on nykyisin tosi kiva, kun koko matkan voi tepastaa pitkin rantoja. Oliskohan muutamalla viinilasillisella ollut osuutta kun mun "I Love Turku" -kuvani on pikkasen vinksallaan? Siinä siis piti näkyä Turun tärkeät maamerkit eli Suomen Joutsen ja Turun linna... 

Varsinainen vappu olikin mökkiläiselle sitä ihan oikeaa työn juhlaa. Ei satanut räntää yhtään. Tuuli tosin oli siellä, missä pitääkin eli luoteessa... Merivesi 4,7 asteista. 

Vihdoinkin oli tarpeeksi kuivaa, jotta pääsin haravoimaan. Ja vähän polttelemaan kaislojakin. Karvis jatkoi laituriponttonin kimpussa... Aina kun hän kuvittelee, että 16 vuotta meressä pohjaan hakannut ja jäiden armoilla ollut ponttoni olis korjattu, niin aina löytyy uusia korjauskohteita. Ehkäpä jo juhannuksena saadaan laituri paikoilleen. Kyllähän me herkuteltiinkin - mökin takana tuulen suojassa oli mukavan lämmintä. Katoin kerrankin oikein pöydän ja harmitti, ettei ollut yhtään pöytätuukia kulkeutunut talven jälkeen saareen.

Viikkoa aikaisemmin oli kaadettu "vuoden koivu". Eikä taaskaan osuttu sähköjohdoille eikä mökkiin. Hyvä me! Karvis honkamopoili rungon pölleiksi ja mun tehtävä oli kärrätä pöllit pinoon odottamaan halkomista. Painoivat sen verran, ettei kottikärryihin jaksanut nostaa ku kaks kerrallaan... Illalla saunan jälkeen me vanhat krämpät lääkitsimme itseämme herkkujuustoilla ja osuvasti Old Invalid -portviinillä... Ja olihan kivaa huomata, että mullakin on lihaksia! Sen verran kipeenä hauikset ovat vieläkin. Eipä saarimökkelijän oo tarvis hankkia kuntosalikorttia.
Tassu nauttii saarielämästä täysillä. Saa mennä ja tulla niin kuin tykkää ja vetää päikkäreitä aina välillä. Sillekin ulkoilmassa (ja muutenkin) ruoka maistuu. Aina kun mökin ovi aukeaa, niin se menee suoraan ruokakupilleen ja kovaäänisesti vaatii sinne täytettä. Ja olihan silläkin omat vappusushit - vaikka omaa kalasaalista ei ollut, niin pappalta oli saanut evääksi monta "tassupussillista" ahventa ja siikaa! Muutenkin se toimi ihan ahkerasti projektipäällikkönä - milloin haravoinitapurina, laiturinkorjaajana tai muuten vaan tarkkailemassa. Hyvä paikka on saunan lauteilla:
Tänä aamuna meille koitti arki. Tassu otti arjen tosissaan ja herätteli kuten aina klo 6.10 (mun herätyskello soi 6.18). Olisi se uni pidempäänkin maistunut - mutta kun kerran etäpäivä niin hommiin vaan! Tilailemaan lankoja ens syksyksi :) 

lauantai 22. elokuuta 2020

Kesän kässyt

 Suunnitelmia... aloituksia... valmiita? Mulla on ollu yks vähän isompi kässäpussi, jossa vähän pienempiä kässäpussukoita, joissa keskeneräisiä. Tänä kesänä aloituksia on tullut sitä tahtia, ettei enää yks "isompi" kässäpussi riittänyt vaan niitä oli kolme! Ja kaikki kulkivat mukana yhdessä jättisuuressa kestokassissa. Ei mitään järkeä!

Loppujen lopuksi tilanne alkoi ahdistamaan ja viikko sitten lauantaina levitin koko "roskan" inventaariota varten mökin rantapäydälle.

Ja kas kas: Pari juttua sain valmiiksi kun vaan päättelin langat!

Sukat veljentytölle nimpparilahjaksi. Noo koska mä olisin näiden lahjuksien kanssa ollut ajoissa - meillä oli samana päivänä nimpparit eli pari viikkoa sitten.
Lankana Hot Socks Rubin, puikot Smart 2½. Pikkuisiskonsa vihjaisi, että lahjan saaja saattais tykätä. Tästä langasta kun on koko suvulle tullu tikuteltua sukkia monta vuotta, mut tää yks on jääny kokonaan ilman! No ei nää edelleenkään perillä ole, mut hyvää kannattaa odottaa ;) Merino ja bambu kera vahvikkeen ei voi olla kenellekään pettymys!

Toinen päättelyä vaille oli poncho asiakkaalle. Kun mulle sanoo et "Ei sillä mikään kiire ole" niin minähän uskon... Aina pitää sopia edes joku toimitusaika tai muuten työ ei tule ikinä valmiiksi!
Lanka Michell Laja, harjattua alpakkaa, merinoa ja pikkuisen polyamidia. Menekki kaksi kerää ei 100 g. Neuloin ylhäältä alas viitosen pyöröillä. Näitä ponchoja tein joskus aikoinaan Katia Quezalista montakin ja moni muukin teki. Tosi kevyt ja lämmin! Tästä langaste tein Puun vuoden viime kesänä.
Eikä kutita! Jos Ida sanoo niin ni sen on pakko olla totta!
Muutama viikko sitten puotiin tulla tupsahti laatikollinen ihan mielettömän upean värisiä käsinvärjätyn oloisia lankavyyhtejä! Lanka on SMC Colour Up. Lanka on koostumukseltaan 75% uutta villaa ja 25% polyamidia eli kuten sukkalangat, mutta mielestäni löysän kierteensä vuoksi se sopii paremmin huiveihin. Vyötteessäkin oli huivin kuva ja takana ohje. 12 väristä oli vaikeaa valita, mutta tietenkin valitsin sen "susuvärin" ja huivi hyppäsi puikoille. Simppeli ainaoikein valmistui pikavauhtia yhdestä vyyhdistä nelosen pyöröillä!
Pikkuisen isompikin olis tullut. Ohjeessa neuvottiin alkamaan reunuksen neulominen kun jäljellä on 20 g eli 80 metriä. Lankaa jäi kuitenkin jäljelle ihan reilusti... Tämän huivin kastelin ja pingottelin vaijereilla. On ne vaan kätevät!
Teeteen Tundra -alpakkasukkalanka on ollut oma ja monien muiden suosikki jo pitkään. Valkoiset ja harmaat on olleet lopussa iät ja ajat eikä toimitusaikaa niille ole edes luvassa. Joitain värejä on vielä jäljellä. Ja kun se mun palmikkosukka on niin helppo ja kiva tehdä niin taas yhdet...
Eli lankana teetee Tundra, menekki 96 g Ergosukkapuikoilla 3½. Nämä ovat olleet valmiina jo pitkään, mutta olivat kesäkaupassa mallina enkä koskaan käydessäni mustanut kuvata...

Nyt kun näitä tänne kirjaan ylös, niin huomaan ettei tämä käsityökesä sittenkään ole ollut ihan niin surkea kun tuntui kantaessani tulvehtivaa Biltemaa saareen ja takas!  Sillä viel on yksi huivi valmiina!
Riite-huivi teetee Asustelehdestä. Lankana tällä kertaa teetee Rainbow Fun (tosi hauska iloisen mustavalkoharmaa...) Ohje on alun perin Rainbow Merinolle, mutta kun sitäkään ei enää ole saatavilla :( Kiva, helppo ja nätti malli tehdä reissukässynäkin. Jälleen lanka. joka ei kutittele herkintäkään.
Keskeneräiset inhokit painaa kassissa ku huoli unettomana yönä. Siispä tein radikaalin ratkaisun:
Purin pois!  

Ja nyt kässäpusseja vaan yksi ja pää täynnä suunnitelmia uusille aloituksille!

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Melkein kässytön kesä

Keväällä pukkas idealla. Sitä sitten innoissani lähdin toteuttamaan. Miks ihmeessä kakkulangasta ei vois tehdä muutakin ku huiveja? Vaiks kesämekon? Tämän villatakin koeversiona kokeilin ylhäältä alas neulomista. Kivaa oli ja visio tuntui toimvalta. Kunnes...

Vedin mekon päälleni! Yäk. Nerokkasti ajateltu sileä neule tissiliivien alle sai jo valmiiksi runsaan rintavarustukseni näyttämään vieläkin isommalta! Ja pitsineule venyi ja paukkui ja näytti jokaikisen kurvin ja makkaran. Henkarilla kolttu näyttää kelvolliselta kyl, tai jonkun tikunlaihan päällä, mutta näin tissikkään päällä... Minähän en pura, joten mietin vaihtoehtoja: Tunikana toi voisi olla kelvollinen. Jos otan yhden langan pois tuolta keskeltä ja päättelen ja teen helmasta tuubin roikkumaan kaulalle ja rikkomaan tuota rintalinjaa... No tekemättä on ja tämän myötä kässyinnostukseni lähti kesälomille, jota on kestänyt näihin päiviin asti.

Lankana siis teetee Rainbow. Menekki kaksi kerää. Puikot ekan kerän verran 4 mm ja tokassa 4½. Aloitin ensimmäisen kerän sisältä ja jatkoin toisen kerän ulkosyrjältä, jotta sain värin liukumaan ees taas. Värikin oli kamala. Onneksi sitä ei enää ees saa. Unohdetaanko tää?

Kesän aikana rikoin myös uudenvuodenlupakuseni: En virkkaa silmukkaakaan tänä vuonna! Mut ku jotain kuitenkin piti olla tekevinään, niin käytin bambulankojen jämiä kestovanulappuihin.
Kuvassa vaan osa. Hirmuisen hauskoja pikkukässyjä ja pienen totuttelun jälkeen itsellä käytössä ja ihan mukavasti toimivat. Käytän aamulla toisin päin ja illalla toisin ja vippaan pyykkikoneeseen käytön jälkeen. Kyllä nyt olen pelastamassa ilmastoa! Linkki ohjeeseen tästä.
Muutaman tiskirätinkin tein. Kun muuta ei mitenkään saanu aikaseks. Tässä lankana teetee Bamboo&Co ja mun oma ohje. Puikot 3 mm.
Tässä taas lankana SMC Baby Smiles Cotton Bamboo. Tämä tiskirätti syntyi pikavauhtia kun kesän viimeisen Laituri-Neulomakerhon aamuna naamakirja kertoi illan emännällä olevan synttärit. Saaressa oltiin ystävän kanssa viettämässä "munatonta" lomasta eikä tietenkään mitään tuliaisia mietittynä! Onneksi sentään oli lankaa... Viittä vaille ennen lähtöä sain tämän pääteltyä.

Käsitöitä harrastava facen kissaryhmästä tutuksi tullut ystävä kertoi sytomyssyistä olevan kova puute KYSissä. No eihän myssyasia katso kuntarajoja ja pikapikaa saatiin Tyksin ryhmästä pieni hätäapu kerätyksi. Minäkin tikuttelin pari myssyä. Kun on syy, niin kässytikin maistuu. Varsinkin nämä pienet ja nopeat.
Ja sit kokeilin tuota kierrepipoa. Ohjetta en vieläkään ole löytänyt, mutta kai se ilman ohjettakin vähän esikuvaansa muistuttaa.
Lankana Sirdarin Baby Bamboo molemmissa myssyissä.

Syyskuu alkoi. Ja pikkuhiljaa alkaa taas kässytkin kiinnostaa. Mulla tämä kässäily liittyy niin vahvasti telkun katsomiseen, että kesällä ei senkään vuoksi tule tikuteltua. Kun illat pimenee ja mökilläkin käydään vain viikonloppuisin niin ehkäpä silmukkaakin alkaa taas syntyä. Mitä monempi silmukka, niin sitä varmemmin myös jotain valmista. Tässä syyskuun susuismi :)

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Loma, juhannus ja pari huivia

Tietokoneet kiukuttelee mulle ja mä niille. Siinä syy pitkään blogihiljaisuuteen. Ja sitä seuraavaan megapostaukseen eli tähän. Pakko käyttää tilaisuus hyväksi kun tämä nyt vielä suotui aukeamaan... Kuten otsikko kertoo - vähän on lomailtu, juhannusta vietetty ja muutama silmukkakin siinä sivussa tikuteltu.

Juhannusviikolla "lomailtiin". Joku varmaan tykkäsi säästä, mulle olis riittänyt se tuttu vilpoinen luoteistuuli. Jotain pientä silti jaksoin touhuta. Niinkun kärrätä pöllejä metiköstä pinoon. Kunnes onnistuin hajottamaan kottikärryn renkaan. Jo toisen. Tassu luuli olevansa piilossa...
En sitten päässyt siitä kärräämisestä. Karvinen hankki kotsuihin umpipyörän... Sitä edes minä en saa rikki!
Kun olin tyttömäiseen tapaani taas kerran paikannut jeesusteipillä viime syksynä myrskyssä tärveltyneen veneeni, päästiin verkkojen laskuun...

Aina niukasti tuli kalaa, mut saatiin me sentään tällainen kummajainen:
Päätettiin, että se on savulahna! Myöhemmin meitä sivistettiin, et suutari. Eipä olla ennen moista nähty!

Torstaina saatiin se isompikun vene viimein vesille. Auringonlaskun jälkeen Karvis ehdotti pientä pyörähdystä Airistolle. Oli ihan tyyntä ja valoisaa. Minä pääsin kippariksi. Meno oli huimaa ja minä ihan tätinöissäni. Karvis ohjeisti kaasun ja trimmien kanssa ja minähän tottelin ja hihkuin innoissani kun lennettiin Finnlinesin aallolta toiselle! Karvis sen sijaan tärvelsi kyynärpäänsä... Miksi meni yllyttämään hullua eikä pitänyt kunnolla kiinni kauhukahvoista!
Tosin en tiennyt meidän lentäneen ilmassa ennen kuin oltiin jo takaisin kotirannassa... Niin paljon kierroksia oli ettei uni meinannut tulla silmään sinä yönä ollenkaan!
Juhannuksena vietettiin tutussa seurassa. Myös Tassu sai vieraaksi Paten:
Tänä vuonna jo minäkin sain rapsuttaa eikä se lymyillyt koko juhannusta metsässä kuten vielä muutama vuosi sitten. Tassun kanssa jakoivat ahvenfileet ja olivat muutenkin kamuja. Viimeeksi tavattiinkin uutena vuotena.
Juhannussää oli niin leppoisaa, että aikaa voitiin viettää rannaassa. Mulla tietenkin neulomus. Pikkuisen tuuli haittasi kaavion lukemista, kunnes Paten iskän viehelaatikot pääsivät hyötykäyttöön kaavionpidikkeenä.

Olipa mukavaa saada tartutettua neuleinnostus myös Paten äiskään. Edellisestä sukankutomisesta oli kulunut yli kolmekymmentä vuotta! Ylen uutinen Tyksin vastasyntyneiden osaston sukkavaraston tyhjyydestä sai hänetkin tarttumaan puikkoihin. Onneksi mun kaikenkattavasta lomakässäpussistani löytyi kerä vauvalankaa ja puikot ja juhannuksen aikana syntyi pari pikkuisia junasukan tapaisia Tyksiin vietäväksi.
Vain kerran saatiin kunnon sadekuuro niskaamme. Sateen lähestymistä oli mukavaa seurata laiturilta:
Vähän ajan kuluttua tulikin kiire juosta suojaan. Terassituoleja ei enää riittänytkään kaikille..
Sunnuntaiaamuna istuskelin rannassa kaffenkuppini kanssa ennen muiden heräämistä ja päättelin Tahitin silmukat. Ja voi itku! Lanka loppui 160 silmukkaa ennen aikojaan. Että harmitti ja ketutti. Olis ollu niin kiva saada huivi vamiiksi "lomakässynä". Ja sainhan minä... Nostelin vaan loput silmukat toistensa yli ja tipautin välillä muutaman langankierron ettei reuna kiristä. Luulin ohjeen langanmenekissä olleen virheen, mutta tosiasiassa oli itse lukenut väärin. Ihan selvästi siellä lukee et toista väriä 50 ja toista 100g. Mulla oli vaan kerä kumpaakin.
Kaikki kiva loppuu aikanaan. Lomat ja juhannuksetkin. Kaverin lähdettyä Tassu otti kunnon päikkärit kuusen alla:
Minä jäin vielä maanantaiksi mökille Tassun kanssa. Mustikat alkavat jo sinertyä:
Keräsin marjan sieltä ja toisen täältä ja sain kupillisen melkein kypsiä mustikoita! Sienimetsässäkin poikkesin. Ilman pienintäkään havaintoa kanttarelleista tuossa rutikuivassa metsässä.
Metsäkeikan jälkeen ryhdyin ympäristötekoihin. Eipä ole tullut mieleen, että se ainut kukka, joka saaressa kukkii vois olla vaarallinen. 40 vuotta sitten on kylvetty ekat ja jo noin paljon on levinnyt:
Vähän aikaa saksien kanssa pitkin puskia ja:
Sen verran kansalaistottelematon olin, etten ryhtynyt niitä kokonaan hävittämään. Saattaahan olla, että jonain päivänä pyörrän päätökseni olla ikinä enää värjäämättä lupiineilla, niin pitäähän siihen olla aineksia. Voihan olla, että hyvällä tuurilla saisinkin lupiinista jotain muuta, kuin rohkeaa peessiä!

Vielä ennen lähtöäni kattelin ympärilleni. Siis ihan turha mun on väittää ettei saaressa kuki mikään! Ainakin yksi päivänkakkara kukkii:
Ja betonin halkeamista pukkaa vaikka mitä!
Pahaa-aavistamaton katti koppaan ja kaupunkiin. Loma ohi!
Lopuksi vielä ne lomahuivit viimeisteltynä:
Naistenpäivähuivi yhdestä kerästä SMC Tahitia. Tällä kertaa tein 3mm puikoilla. Ohje se vanha tuttu mun oma. Tätä tikuttelin välillä, kun sinisävyisen huivin pitsikaavion seuraaminen ja tarinointi samaan aikaan kävi ylivoimaiseksi.

Ja se toinen - kolmen kerän huivi, joka mulla oli kahden kerän.
Eihän kukaan huomaa mitään? Tämän ohjeen löydät Prymin sivuilta. Puikot oli 3½ Zingit.

Juhannuksen jälkeen olen sitten kiukutellut tietävien koneiden kanssa. Välillä sentään olen rentoutunut:
Ja nyt ollaan taas töissä. Pop up kesäkauppamme on tänään avattu Mathildedalissa. Toivotaan sinne ja tänne paljon väkeä!

Eilinenkin päivä oli täynnä kivoja juttuja. Aamulla Matildassa rakennettiin kauppaa ja illalla neulomakerho merellä. Siitä reissusta voitte lukea Kaksertaseuran sivuilta. Nyt mulla alkaa olla kirjoituskiintiö (ja sulla varmaan lukukiintiö) täynnä ja ainakin puolet kuvista siellä on mun kännykästä.

Palaan linjoille jos nää tieturit ovat suopella mielellä. Heippa!