Rubiini huivi Rainbow Sockista

Rubiini-huivin tikuttelu on ollu mielessäni jo pitkään. Helatorstain pitkälle viikonlopulle pakkasin mukaan langat ja ohjeen. Ja kun alkuun pääsin, niin malli vei mukanaan!

Tässä se näyttää vielä epämääräiseltä sotkulta, mutta vesi ja pingotusraudat tekivät jälleen ihmeitä!

Lanka: teetee Rainbow Sock (50 g=200m, 75% merinovillaa 25% polyamidia). Menekki kolme kerää. Puikot oli KnitPro Symphonie 4 mm 80 cm kaapelilla. Huivista tuli ihan kunnon kokoinen. Sitä voi pitää hartioilla tai niin kuin itse tykkään kaulalla "väärin päin".

Rainbow Sock on pieni kakkukerä, jossa liukuväri on toteutettu niin, että neljästä säikeestä aina yksi kerrallaan vaihtaa väriä. Huivi aloitettiin ekan kerän sisältä, seuraava kerä taas ulkoreunasta ja viimeinen taasen sisältä. Näin huivissa värit liukuu kauniisti ees ja taas. Tykkäsin. Huiveja on sit kiva neuloa!

Tulihan sitä pitkänä viikonloppuna "vähän" puuhailtuakin. Naapurisaaressa oli omasta mielestämme ihan käsittämätön ongelma: Siellä oli liikaa puuta! Miten missään saaressa voi olla liikaa puuta? No mehän lähdettiin pelastamaan tilannetta. Pikku vene lastattiin täyteen pöllejä. Vähän pelotti, että pysytäänkö edes pinnalla... Kahden reissun jälkeen olikin ongelma: Mitenkäs noi saadaan rannasta eteenpäin? 

Pienennät jaksoin kantaa, mutta suuremmat painoi niin paljon, ettei niitä mitenkään olis jaksanut. Kottikärryillä rappunen kerrallaan? Ei mitenkään. Karvis taas keksi konevoiman:

Liina pöllin ympärille ja sähkövinssillä ylös! Olishan ne noussut varmaan ihan kiskomallakin, mutta tuo oli paljon hauskempaa.

Hullun hommaahan on kuskata saareen puuta, kun omissakin puissa on ihan tarpeeksi tekemistä... Tässä osa vappuna kaadetusta:

Sadetta luvattiin joka päiväksi, mutta sitä ei vaan kuulunut. Kaislat ja risut (ja minä) odotteli metsäpalovaroituksen poistumista koko viikonlopun, mutta turhaan. Tämän viikon sateiden jälkeen pitäisi päästä pyromaanin hommiin!

Pöllien pyörittelyn lomassa tuli mökki siivottua kesäkuntoon, vähän haravoitua ja tietenkin joka välissä tikuteltua huivia. Kalasaaliskin oli ihan sopiva: 2 kuhaa ja 4 ahventa. Sunnuntai-iltana kultapeliä odotellessa oli harvinainen mökkikeli: Ei tuullut luoteesta. Ei tuullut mistään. Oli miltei lämmintäkin!

Tällaisella kelillä voi jo lauleskella et Saaressa on aina sunnuntai!

Kesän kässyt

 Suunnitelmia... aloituksia... valmiita? Mulla on ollu yks vähän isompi kässäpussi, jossa vähän pienempiä kässäpussukoita, joissa keskeneräisiä. Tänä kesänä aloituksia on tullut sitä tahtia, ettei enää yks "isompi" kässäpussi riittänyt vaan niitä oli kolme! Ja kaikki kulkivat mukana yhdessä jättisuuressa kestokassissa. Ei mitään järkeä!

Loppujen lopuksi tilanne alkoi ahdistamaan ja viikko sitten lauantaina levitin koko "roskan" inventaariota varten mökin rantapäydälle.

Ja kas kas: Pari juttua sain valmiiksi kun vaan päättelin langat!

Sukat veljentytölle nimpparilahjaksi. Noo koska mä olisin näiden lahjuksien kanssa ollut ajoissa - meillä oli samana päivänä nimpparit eli pari viikkoa sitten.

Lankana Hot Socks Rubin, puikot Smart 2½. Pikkuisiskonsa vihjaisi, että lahjan saaja saattais tykätä. Tästä langasta kun on koko suvulle tullu tikuteltua sukkia monta vuotta, mut tää yks on jääny kokonaan ilman! No ei nää edelleenkään perillä ole, mut hyvää kannattaa odottaa ;) Merino ja bambu kera vahvikkeen ei voi olla kenellekään pettymys!

Toinen päättelyä vaille oli poncho asiakkaalle. Kun mulle sanoo et "Ei sillä mikään kiire ole" niin minähän uskon... Aina pitää sopia edes joku toimitusaika tai muuten työ ei tule ikinä valmiiksi!

Lanka Michell Laja, harjattua alpakkaa, merinoa ja pikkuisen polyamidia. Menekki kaksi kerää ei 100 g. Neuloin ylhäältä alas viitosen pyöröillä. Näitä ponchoja tein joskus aikoinaan Katia Quezalista montakin ja moni muukin teki. Tosi kevyt ja lämmin! Tästä langaste tein Puun vuoden viime kesänä.

Eikä kutita! Jos Ida sanoo niin ni sen on pakko olla totta!

Muutama viikko sitten puotiin tulla tupsahti laatikollinen ihan mielettömän upean värisiä käsinvärjätyn oloisia lankavyyhtejä! Lanka on SMC Colour Up. Lanka on koostumukseltaan 75% uutta villaa ja 25% polyamidia eli kuten sukkalangat, mutta mielestäni löysän kierteensä vuoksi se sopii paremmin huiveihin. Vyötteessäkin oli huivin kuva ja takana ohje. 12 väristä oli vaikeaa valita, mutta tietenkin valitsin sen "susuvärin" ja huivi hyppäsi puikoille. Simppeli ainaoikein valmistui pikavauhtia yhdestä vyyhdistä nelosen pyöröillä!

Pikkuisen isompikin olis tullut. Ohjeessa neuvottiin alkamaan reunuksen neulominen kun jäljellä on 20 g eli 80 metriä. Lankaa jäi kuitenkin jäljelle ihan reilusti... Tämän huivin kastelin ja pingottelin vaijereilla. On ne vaan kätevät!

Teeteen Tundra -alpakkasukkalanka on ollut oma ja monien muiden suosikki jo pitkään. Valkoiset ja harmaat on olleet lopussa iät ja ajat eikä toimitusaikaa niille ole edes luvassa. Joitain värejä on vielä jäljellä. Ja kun se mun palmikkosukka on niin helppo ja kiva tehdä niin taas yhdet...

Eli lankana teetee Tundra, menekki 96 g Ergosukkapuikoilla 3½. Nämä ovat olleet valmiina jo pitkään, mutta olivat kesäkaupassa mallina enkä koskaan käydessäni mustanut kuvata...

Nyt kun näitä tänne kirjaan ylös, niin huomaan ettei tämä käsityökesä sittenkään ole ollut ihan niin surkea kun tuntui kantaessani tulvehtivaa Biltemaa saareen ja takas!  Sillä viel on yksi huivi valmiina!

Riite-huivi teetee Asustelehdestä. Lankana tällä kertaa teetee Rainbow Fun (tosi hauska iloisen mustavalkoharmaa...) Ohje on alun perin Rainbow Merinolle, mutta kun sitäkään ei enää ole saatavilla :( Kiva, helppo ja nätti malli tehdä reissukässynäkin. Jälleen lanka. joka ei kutittele herkintäkään.

Keskeneräiset inhokit painaa kassissa ku huoli unettomana yönä. Siispä tein radikaalin ratkaisun:

Purin pois!  

Ja nyt kässäpusseja vaan yksi ja pää täynnä suunnitelmia uusille aloituksille!

On ilmojaki pidelly ja yks huivi

Koko talven odotin lunta. Yhtenä maanatai-aamuna en ollut uskoa silmiäni, kun avasin kaihtimet!

Maa valkoisena ekan kerran tänä "talvena"!

Vaikka nyt luulisi olevan aikaa neulomiselle, niin jotenkin se ei vaan maistu. Olen tehnyt itseni kanssa jo päätöksen, että katson uutiset vaan aamulla ja illalla. Yhtenä päivänä mulla oli koko päivän sekä radio että telkku auki ja illalla olin ihan varma et nyt se viirus on minussa! Kaikenlaisia tuntemuksia. Ihanku olis kuumetta...onkohan kurkku kipeä...silmiä kirvelee ja ties mitä!

Yhden huivin kuitenkin olen saanut valmiiksi. Tämänkin piti olla messuille...

Lankana teetee Rainbow Colibri, puikot 4 mm ja koko kakku meni.

Kakussa lanka oli jotenkin levottoman näköistä, mutta neulottuna onkin ihan kivan näköinen. Ja mukavan tuntuinen.

Korona-alun jälkeen hamstraus on laantunut. Meillä puoti on edelleen pidetty auki. Ollaan vuorotellen töissä ja silloin tällöin joku uskaltautuu sisälle. Turvaväliä pidetään ja kloritella kuurataan kahvoja ja pintoja. Puhelin soi aika usein ja muutaman kerran olen saanut ilahduttaa kotikaranteeneissa olevia viemällä lankaa rappusille!

Tassu on sitä mieltä, että "etätyöt" on ihan mukavia... Oltiin nimittäin kokonaista neljä päivää peräkkäin saaressa. Laatupäällikkö vahti, kun etäilijä tikutteli pellavahuivia tuulen suojassa mökin takana.

Sitä aina toivoo, että voisi viettää enemmän aikaa saaressa. Nyt kun oli tilaisuus, niin eipä siitä oikein osannut nauttia. Turvallinen olohan siellä oli kun ei tarvinnut miettiä tartuntoja, mutta superkuu ja kaikki muut ajatukset pitivät hereillä öisin. Talviturkki tosin tuli viskattua 3,2 asteiseen mereen ja ranta siivottua kaislamöhnästä..

Kuun vaihteessa oli kässämessut netissä ja nyt pääsiäiviikonloppuna facessa on osta verkosta -tapahtuma. Tuntuu, että nykyään kaikki tapahtuu vaan verkossa ja somessa. Minäkin sitä yritän opiskella - sillä seurauksella, että puhelimsetani hävisi puodin instatili enkä mitenkään keksi miten sen saa takaisin! Hyvä minä. Tämä blogiparkakin on ollut heitteillä monta viikkoa, mutta sen salasanan sentään muistin!

Näihin maisemiin palaan huomisiltana töiden jälkeen. Lankalauantainahan puodin pitää olla avoinna oli sitten tilanne mikä hyvänsä! Pääsiäispäiviksi luvataan tosin rankkasateita... Käsityön kanssa lepakkotuolissa istuen voinkin viettää pyhäpäiviä tutkailemalla mistä kohdista mökin katto vuotaa :)

Hyvää Pääsiäistä ja yhtä positiivisia fiiliksiä ja terveitä päiviä teillekki!

Huiveja messuille, joita ei tullutkaan, verkkopuoti 6-v ja lähiajan suunnitelmat

Vielä viime tippaan asti viikko sitten tikuteltiin malleja messuille. Vaan tulipa korona ja perui messut ja paljon muutakin. Sen jälkeen ei oo puikot paljon heiluneet. Olen mieli maassa ja huolissani keskittynyt kasvattamaan mahahaavaa, pesemään käsiäni ja kuuraamaan puodin ovenkahvoja ja maksupäätettä kloritella.

Ristelyhuiveja on vilahdellut Salossa tosi paljon. Malli on ollut mullakin tekemisjonossa jo monta vuotta. Kun puotiin tuli kesäsukkalanka Opalin Cotton Premium, se tuntui niin suloisen pehmeältä, että se päätyikin huiviksi:

 Jostain syystä mun viimeaikaiset kässyt on kaikki olleet tällaista itselleni epätyypillistä syksyistä värimaailmaa... Mitähän joku väriterapeutti sanoisi siitä. menekki oli 1 kerä, puikot 3½.

Teetee Rainbow Sockin uudet värit (10-19) eivät puhutelleet meitä kumpaakaan. Sekin lanka on kivan pehmeä. Ida keksi tikutella siitä sen kuuluisan naistenpäivähuivin. Kahdesta kerästä tuli ihan mukavan kokoinen. Kun aloittaa ekan kerän sisältä ja toisen ulkoa, niin väri liukuu nätisti vaaleasta tummaan ja takaisin.

Ja taas oli pingotushärpäkkeille käyttöä!

Tänään on merkittävä päivä. Tasan kuusi vuotta sitten verkkokauppamme avautui! Itse asiassa ihan vahingossa - senhän ei pitänyt vielä olla valmiskaan! Nyttemmin ollaan huomattu, ettei se ikinä valmiiksi tulekaan... Ensimmäistä tilausta saatiin odotella niin pitkään, että kun se viimein tulla putkahti, niin juhlallista tilannetta varten säästetty avonainen alkoholiton kuohuviinipullo oli ehtinyt homehtua! Pikkuhiljaa saatiin iloita "viikon tilauksestakin". Näinä hurjina aikoina iloitsemme jokaisesta verkkotilauksesta ehkä vieläkin enemmän, kuin siitä ihan ensimmäisestä!

Hiukan haikeana tätä merkkipäivää vietetään. Päätimme vuorotella puodissa välttääksemme toistemme ja asiakkaiden altistamista. Tänään puodissa päivystää verkkokauppavastaavamme Ida-Maria:

Puotia pidämme auki niin pitkään kun lupa on, mutta lankahankinta verkosta on myös turvallinen vaihtoehto. Tilauksen voi myös soittaa, jos verkkoasiointi tuntuu hankalalta eikä paikan päälle uskalla tulla tai on karanteenissa.

Huom! Toimitus ilman lähetyskuluja on mahdollista Turun ja Salon välillä kun laitat tilaukseen "Nouto myymälästä" ja "Nouto Majakkarannasta" ja lisätietoihin, että haluat toimituksen sovittuun paikkaan. Soitamme ja sovimme treffit sopivaan paikkaan (ulkona) ja aikaan. Mahdollisia treffipaikkoja ovat: Salon keskusta, Halikon keskusta, Paimion Neste, Tammisillan ABC, Kaarinan keskusta, Skanssi, Koivula, Ilpoinen, Luolavuori, Vasaramäki,Vähäheikkilä, Ispoinen, Uittamo ja tietenkin Majakkaranta, joka on normaalistikin yksi maksuttomista toimitusvaihtoehdoistamme. 

Viime päivinä olen huomannut, miten kunnon nauru tekee tosi hyvää. Vaikka tilanne on mikä on ja huoli painaa mieltä, niin jostain aina löytyy ilonpilkahduksia, joita sitten nauretaan ihan hysteerisesti. Viikko sitten perjantaina menin lähiliiteriin ostamaan Tassulle maustamatonta kanaa. Kaikki laarit oli ihan tyhjiä! Päivän aikana olin kuullut myös vessapaperin hamstrauksesta, mutta en ihan ymmärtänyt sitä. Lidlin vessapaperilavalla oli jäljellä kaksi hajustettua (???)  pyllypyyhinpakettia. Kassalla porukka repesi nauruun, kun vessapaperin sijaan minä ostinkin kissanhiekkaa! Myöhemmin tuli mieleen, että vessapaperirulla ja lankakakku ovat erehdyttävästi saman näköisiä...

Tosi huono pila, mutta itseäni nauratti kamalasti! Jos valita pitäis, niin itse hamsteroisin kyllä lankaa.

Vessapaperia en ole ostanut, mutta Tassulle viikoksi kanaa ja itselleni kahvia. Tarjouksesta.

Huoli vanhemmistakin on. Tietysti. Maanantai-iltana nähtiin pikaisesti meidän pihalla. Ihan kamalaa kun ei voi edes halata! Äidille toin sukkalankaa ja isälle muliinlankaa. Saavat aikansa kulumaan kun minnekään ei voi mennä ja kaikki harrastukset on peruttu. Onneksi ulkoilua ei ole kielletty. Mummi toi Tassulle herkkutikun, jonka se hotkaisi piikityspalkkana myöhemmin illalla. Kerroin kyllä, että herkku oli mummilta... Kyllä se varmasti ymmärsi (koska minähän en "perjantaipulloa" anna maanataisin).

Viime päivinä uutisia kuunnellessa on puikoilla ollu ihan perussukat. Viime kesänä nämä varrettomat oli suosittuja. Tässä lankana Regian kokonaan villaton kesäsukkalanka Cotton Coctail Color. Koko sunnilleen 38-39 ja lankaa kului vain 40 grammaa. Eli yhdestä kerästä saa kaksi paria!

Viimeinkin väri-iloa!

Pidetään kädet puhtaana, häntä pystyssä, lippu korkealla ja pysytään terveinä!

Helppoja virkattuja ja kevennyksiä viikon varrelta

Pellavahuivin jälkeen mieli teki jotain tosi helppoa ja nopeaa. Jopa niin, että kaikista tavoistani poiketen tartuin koukkuun! Tai oikeastaan siks, et kässäpussissa ei ollu mitään muuta kivaa ku yks kerä tiskirättilankaa... Hetken kaivelin netistä jotain inspiroivaa mallia ja sit keksin et isoäidinneliö on just sitä, mitä sillä hetkellä kaipasin.

Lanka oli Katian Tencel-Cotton ja kerästä tuli just kaks tuollaista kymmenen kerroksen neliörättiä kolmosen silikonivartisella koukulla. Tencelillä on samat ominaisuudet ku bambulla, mutta se valmistetaan eucalyptuspuusta. Sopii siis mainiosti tiskirättiin. Isöäidinneliö on hyvä malli siksikin, että tiskirätin on hyvä olla mielummin vähän löysä kuin tiivis. 

Kun pääsin töihin ja kun virkkuu tuntuikin kivalta, niin jatkoin samalla linjalla. Katian Harmonia on 100% puuvillaa. Kivasti liukuvärjätyssä kerässä on 560 metriä ja langan mukana tuli simppelin virkatun huivin ohje. Siispä koukku (4 mm) heilumaan ja aivot narikkaan:

Tosi kiva. Olen muutaman päivän tätä huivia roikottanut kaulassani ja se tuntuu tosi mukavalta. Virkkuukin oli hauskaa, kun koko ajan odotteli, et mitä väriä seuraavaksi...

Sunnuntaina ulkoiltiin vähäsen. Karvis tapansa mukaan keksi vastarannalla eli Hirvensalossa luontopolun, jossa on hänelle niin rakkaita korkeuseroja... Onneksi polun varrella oli kylttejä, joiden tekstejä lukiessa puuskutus ehti tasaantua ennen seuraavaa nousua. Hirmu korkealla oltiin, mutta merta ei nähty. Ja nuotiopaikalla oli iso lauma turisteja. Eikä meillä makkaraakaan ollu mukana. Siksipä kotimatkalla ajettiin vielä Uittamon rantaan. Tanssilavalta oli komeat näkymät jäättömälle merelle. Näissä maisemissa lapsena oon leikkiny. Silloin oli vielä talvia ja jäällä käytiin hiihtämässä. Oi niitä aikoja...

Tällä hetkellä jänskättää tulevan viikonlopun messut ja koronauutisointi... Perutaanko koko tapahtuma, käykö siellä ketään, onko meillä kiinnostavaa tavaraa mukana. Joka kerta ennen messuja jännittää ihan kamalasti, mut tänä vuonna tavallista enemmän. Joka tapuksessa ollaan päätetty, että puoti Annankadulla on lauantaina kiinni ja me molemmat huseerataan Turun Messukeskuksessa osastolla C 70.

Tassu ei uutisista ole moksiskaan. Se ottaa rennosti, kerjää karkkeja ja parvekkeen ovea auki mennen ja tullen. Välillä se ottaa tirsat tai pelaa hiukan hiiripalloa. Kunnes hiiri katoaa sohvan alle. Eilen sillä oli oikea kissanpäivä, kun Mummi ja Pappa poikkesivat iltateelle. Tuliaisina toivat "perjantaipullon" vaikka oli tiistai!

Loppukevennyksenä vielä Harald Hirmuisen vaimon Helgan iltarukous:

Näillä mennään kohti viikonloppua! 

Pitsihuivi pellavasta

Mulle sattus joku aika sitten sellanen katastroofi, että yhdelle reissulle olin varannut vaan 200 metriä lankaa ja lanka loppus ennenku reissu. Vahingosta viisastuneena viime viikon messureissulle varauduin paremmin:

Matkakässyä varten 700 metriä pellavaa. Ei muuten loppunut kesken!

Suuren Käsityölehden (2/2020) malli oli ihan pakko saada puikoille. Ja kun ohjeessa luki, että huiviin menee 700 metriä, niin lankavalinta oli selvä: Katia Concept Soft Linossa on just se määrä.

Olihan siinä tikuttelemista... Varsinkin reunasilmukoiden päättelyssä meinasi usko loppua. Kaks taakse ja viis eteen. Hommaan meni monta tuntia, mut nätti nirkkoreuna tuli. Viimeistelyssä oli kaikki mahdolliset apuhärpäkkeet todella tarpeen: pingotusvaijerit, T-neulat ja blokkerit! Ennen vanhaan mä pidin kaikkia tuollaisia ihan turhakkeina... En enää.

Seuraavat kaks huivia on tuloillaan. Olisko kevät vai mikä, mut nyt on hiukan kadoksissa ollut neulomisinto taas löytynyt!

Hyvää naistenpäivää!

Kaarroketoppi silkistä

Kevään ja kesän langat alkavat tulla tupsahdella puotiin. Mielessä on ihan hysteerinen sekamelska, koska kaikkea telee mieli testata eikä aika mitenkään riitä. No ehkä kesän loppuun mennessä... Langat ovet edelleen kakkuja - siispä kakkukekkereitä vietetään tämäkin sesonki!

Katialta tuli kolmekin uutta kakkua. silkkiä, pellavaa ja puuvillaa. Kaikki kokonaan luonnonkuituja tai niiden sekoituksia. Silkki puhutteli ensimmäisenä ja malliksi valitsin Tampereen messuilla suositun teeteen kaarroketopin.

Ylhäältä alas neulottuun toppiin tein pikkasen omia modauksiani. Pään- ja kädentien reunat tein ainaoikeaa, kuten myös helman. Kaarrokeessa meinasi mennä hermot, kun kerroksella 21 en mitenkään saanut silmukoita stemmaamaan. "Lankoja" pitkin menin äkäisenä yhtenä sunnuntaiaamuna teeteen Niinalle kiukuttelemaan. No virhehän siinä ohjeessa oli, mutta nyt se on korjattu myös verkkoon. Tosi kaunis.

Ida päätti heti, että tää on hänen messuvaatteensa ensi viikonlopun Turun Kädentaitomessuilla. (Mä olisin tarvinnu seuraavan koon, tämä nuttu on kokoa M). Messulippuarvonta muuten on vielä sunnutaihin asti meneillään Anjalinin verkkosivuilla...

Top-down -neulominen tuntuu olevan tällä hetkellä tosi hittiä. Ei mun juttu. Alku oli tosin kivaa, mutta tuo miehustan loputon sileä pyörönä oli tosi tylsää vaikkakin helppoa. Näissä on tietenkin se hyvä puoli, että langan voi käyttää viime metreihin asti. Tällä kerralla mulle jäi jotain kolme metriä.

Lanka on Katian upea Silk Degrade. Siinä on silkkiä, viskoosia ja puuvillaa ja kakkukerässä 600 metriä. Puikkoina mulla oli 3½ ja 4 mm Zingit. Ensin. Sitten vaihdoin 4 mm KnitPro pyöröihin, koska lanka oli niin upean luistavaa, että jouduin kässäpussissa lojuneesta tekeleestä keräämään silmukat monta kertaa. Siispä totesin, et välineurheilu ei sittenkään ole ihan turhaa - erilaisille langoille passaa eri puikot.



Jotain ihan muuta oli ohjelmassa eilen. Japanilaista Sashiko-kirjontaa Salon Seudun Kädentaitajien teemaillassa. Paikkana Ihme ja Kumma ja opena Rautiasen Mirja, jonka kursseilla minäkin olen opiskellut muutamia vuosia ennen hänen eläköitymistään Salon Kansalaisopistosta. Hirmu hauskaa oli vaikka neula-lanka-kangas-yhdistemä ei olekaan mun ominta juttuani. Aika kului hurjan nopeasti ja kirjonta oli niin hauskaa, että Ihkun juustotankoherkkukin piti hotkaista pikavauhtia, jotta pääsin jatkamaan... Kuvassa mun yritelmä. Tähän saattais vaikka koukuttua...

Seuraavat kaksi lankakakkuakin on jo "maistelussa" ja niistä viikonlopun aikana lisää. Nyt sohvalle koukuttelemaan!

Merinoa, karvaa ja glitteriä pikkuisessa ponchossa

Vuodenvaihteen jälkeen mulle on iskenyt neuloosi. Vai voisinko sanoa kutoosi? Tämähän on ikuinen väittelyn aihe, että neulotaanko vai kudotaanko. Minä kudon puikoilla vaikka viran puolesta pitäisi tietenkin neuloa. Oikeasti oli jo aikakin! Jonkinlainen neuleplääh on ollu meneillään jo pitkään. Ja nyt kiinnostaa kaikki muu kuin sukat!

Katian Melody Star alkoi jutustelemaan mulle viime viikolla. Se kertoi tahtovansa puikoille ja kaverikseen toivoi vähän muodikasta turkislankaa.

Melody Star on ihanan kuohkea ja pehmeä villasekoite. Siinä on jännä ketjurakenne ja 100 g:n lankakakussa on huikeat 280 metriä. Langassa on ihan hitunen kimalletta ja sen väri liukuu kauniisti vaaleasta tummaan. Yhdestä kakusta koko poncho!

Vaikka viime yönäkin on tehty tammikuun lämpöennätys, niin hartianlämmittimelle on aina käyttöä. Polar-turkislangalla "kehystin" pääntien ja helman. Aika kiva tuli vaikka itse sanonkin. Melodysta olen vastaavia ponchoja tehnyt ennekin. Ilman kimalletta ja karvaa. Ponchon neuoin pääntieltä alaspäin KnitPro 8 mm puikoilla. Alkuun oli 60 cm kaapeli ja silmukoiden sopivasti lisäännyttyä vaihdoin 80 senttisiin.

Silloin sata vuotta sitten, kun olin teini, niin pipojen käyttö oli olevinaan tosi noloa. Kun kodin ikkunasta ei enää näkynyt niin koululaukkuun kätkettiin pipot. Ja siihen aikaan sentään oli oikeita talvia! Onneksi nykymuoti on toinen ja pipot hottia. Ponchon jälkeen mulla oli mielessä pipovisio...

Aina ne mun visiot ei ihan toteudu niinkuin kuvittelen. Karvisen aina niin kannustava kommentti sunnuntaiaamulla oli et "potta turkisreunuksella". Purkuun meni... Karvareunus ja väiski-kavennus ei ihan toimineet yhdessä. Koska lankaa ei voi hukata niin uusi yritys:

Nyt on jo sellainen, kuin ajattelinkin. Vähän enempi hattumainen. Lankana reunuksessa Katian Polaria (Sirdarin Alpine käy kans) ja hattuosassa ihana merino Adriafilin Primula. Puikot reunassa 6 mm ja merinossa 4 mm. Nyt kun tämä "prototyyppi" on valmis, niin päättelyä vaille on myös toinen karvareuhka - reuna Alpinesta ja merino on tällä kerralla teeteen Primanovaa. Yks juttu pitää vielä lisätä - tupsu! Kuvassa reuna on kaksinkertainen, mutta tätähän voi käyttää myös "nuorekkasti" niin että pipon sisällä on tilaa ajatuksille:

Lauantai-iltapäivänä yks asiakas kävi meidän kotipihalla hakemassa pari kerää lankaa, jota ei Turun ja Raision lankakaupoista löytynyt. Harmaan sumeana päivänä hän kauhisteli miten kukaan voi asua Majakkarannan kaltaisessa kivierämaassa! Oli sitten pakko lähettää hänelle kuva sunnuntaisesta maisemasta talon toiselta puolelta:

Auringon paisteessa ei niin hirveästi harmittamut purkaa "pottaa". Tältä näyttää tammikuu varsinaisessa suomessa. Ei lunta...ei jäätä, mutta sentään joskus pilkahtaa aurinko!

Vaikka nyt tekis mieli vaan neuloa ja vaikka Karvis viime viikonloppunakin huolehti ruokapuolesta, niin kotikotona on välillä pakko tehdä muutakin ku tikutella. Kuten pestä pyykkiä ja vaihtaa lakanoita. Onneksi siihenkin löytyy innokas apulainen:

Jos jotain hyvää tästä lumettomasta talvesta yrittää keksiä, niin ainakin Tassun kanssa on mukavampi ulkoilla, kun lenkki ei pysähdy kymmenen metrin välein anturakarvoihin tarttuneiden lumipaakkujen putsaamiseen. Sunnuntaina käytiin rannassa "sorsajahdissa".

 Sen jälkeen taas ruoka maistui koko porukalle ja minä laitoin puikoille seuraavan kässyn...