Noro ja muita juttuja

 Kuka vielä muistaa ihanat Noro-langat? Olivat toistakymmentä vuotta siten ihan kuuminta. Kalliita ku mitkä, mutta ihan omanlaisiaan. Kuidut värjätäään ensin ja vasta kuitusekoituksista kehrätään lankaa. Nyt niitä on jälleen saatavilla! Ja kummaa kyllä - hinta ei ole noussut samaan tahtiin ku monien muiden lankojen.

Lanka on ihan yhtä ihanaa kuin vuosia sitten! Huivissa Silk Garden Sock Solo ja Sock. 

Ohjetta modasin ihan vahingossa :) DMC:n Eco Vita -kirjan huiviohjeesta. Kirjavaa lankaa meni melkein koko kerä. Yksiväristä jäi kelpo nöttönen, jolla jo uusi kohde. Tuo I-cord -reuna on kolahtanut mulle ihan täysillä!

Olenhan muutakin tikutellut. Tosin kuvia ei ole, koska asiakkaat ovat tulleet hakemaan tuotokset samantien. Kuvaaminen on unohtunut.

Tein tämän jakun kokoa 86-92. Menekki teetee helmi -lankaa 127 g. Väri 349. Nyt voit käyttää mielikuvitusta :)

Toinen pikaisesti puodista lähtenyt tilaus oli Katian Alpacolorista neulotut perussukat. Toive oli napakat ja lämpimät, koko 41-42 ja jotain suttua estämään sitä ettei sukat pyöri jaloissa. Minä tikuttelin sukat ja Ida hoiteli liukuesteet. Eli "jarruneste" Sock Stoppia koko jalkaosan ympäri. Nämäkin sukat haettiin ennekuin ehdin kuvata. Mutta parin päivän kuluttua kuultiin et olivat juuri oikeanlaiset. Ja saatiin ihan ylimääräinen kiitos:

Voi kun mä muistan et tällaista ihanaa suklaatia sai lapsena joskus tosi harvoin tuliasiksi ruåttinlaivalta!

Viime viikkoina on tullut kaksikin reissua Tampesterin suuntaan. Ensimmäinen vähän surullisempi reissu - tosin oli mukavaa nähdä ystäviä vuosien takaa. Ja tietenkin Tassun vanha ystävä Pate;

Sain rapsuttaa ja antaa herkkutikun!

Toinen reissu oli viime perjantaina Naulefriikki Piikun kanssa turistibussilla Kässämessuille. Matkakässynä kaveri Kesäkauppaan malliksi neulotulle Ensiapupaketti-sukalle:

Lankana teetee Pallas. Puikot 3,0 mm Zing 15 cm sukkikset.

Messuilla ei mitään uutta. Käsinvärjättyjä hienouksia oli joka paikassa. Mihin minä olen menossa kun katselin askartelukauppoja ja ainoat ostokset oli mekkokangas ja juustoja?!?!? Ja parasta oli aamupalaksi/lounaaksi nautittu riisipuuro ja väskynäsoppa! Ja tietenkin seura <3

Matka sujui ilman yllätyksiä - pääsimme perille vaikka välillä epäilyttikin kuskin omituiset reittivalinnat. Kyllä sille kannatti skoolata:

Opiskelun tehtävänpalautus olis ollu perjantaina. En uskaltanut jättää viime tinkaan. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka tuotos häviää bittiavaruuteen tai netti ei toimi. Tai turistibussi lähtee Tampereelta Turun sijaan kohti Vaasaa. Mitä vaan voi tapahtua! Siispä torstaiyönä lähetin tuotokseni:

Ja jo nyt tiedän et läpi meni! Seuraavaa etappia kohti...

Saarimökkeily on ohi, mutta mökkeily jatkuu toisaalla. Oli tarkoitus mennä haravoimaan, mutta luni yllätti. Lumessa näin aamusella jäljet:

Keskellä tietä kaksi tassunjälkeä! Ei mistä eikä mihin. Vain kaksi jälkeä. Kummitteleekohan Blogikissa Tassu?

Ei sitä lunta nyt NIIN paljon kuitenkaan ollut ettei sienihullu olis kosteikkoja löytäyt. 

Pitihän ne kerätä mukaan!

Ettei vaan jäisi ilman meri/taivaskuvaa tämäkään postaus niin... Sama taivas - eri paikka.

Kuukausi vielä vuoden pimeimpään päivään!

Apupupu ja KipuApu

 Halusin olla jotenkin mukana. Kun Kakskertaseuran Neulomakerholaisia haastettiin Apupupuihin Ukrainan lapsille, niin en miettinyt hetkeäkään:

Tai jos nyt ihan totta puhun, niin epröin hetken... Kunnes katsoin päivitetyn pupuohjeen 2022 ja tartuin puikkoihin.

Lankana tässä pupusessa tetee pallas, puikoilla 2½ tikuttelin. Tästä tuli vauvapupu. Neulomakerhon naisten pupuset oli isopupuja:

Päivitetty pupuohje on kiva. Onnistui moinen nyppiminen jopa minulta... Muistan sen alkuperäisen ohjeen lähes 20 vuotta sitten. Yritin pupuilla ja "nahat" jäi ilman "suolia" vuosiksi, kunnes jonkun yön pimeimpänä hetkenä kiikutin tekeleen vähin äänin roskikseen... Täällä blogistaniassa on jo monta Apupupupa vilahtanut ja hyvä niin. Vaikka oma lapsuuteni on ollut turvallinen, niin nalle kainalossa on ollut tärkeä unikaveri vielä aika isonakin tyttönä! Toivottavasti näistä on lohtua niille lapsille, joiden hätää ja turvattomuutta emme edes osaa kuvitella! Jos haluut mukaan, niin lisätietoa löytyy KLIK!

Meidän "etelänloma" oli oikeastaan Karvisen kuuskymppismatka. Olen ihan varma, ettei hän enää koskaan pyydä minua lomaseurakseen... Mulla on paha taipumus vaikuttaa säähän vaikka en itse tiedä asiasta mitään. Joka tapauksessa olen saanut jo monta toivetta ilmoitella hyvissä ajoin jos aion pitää vapaata - muut kaverit ovat niinä päivinä mielellään töissä tai ainakin tiiviisti sisätiloissa.

Kettumaisuuksissani tein pyöreitä vuotta täyttävälle KipuApusukat:

Menekki jotain 100g ja puikot 3,0. Tyyppi puokkoilee jokainen yö suonenvetojen kanssa. Kiskoo magnesiumia ja voitelee tassujaan voltareenilla. Ei auta ollenkaan. Mut ei usko luonnonmenetelmään. Koska pilleri on paras ja luomu on humpuukia, niin tätä ei suostu ees kokeilemaan. Tein silti. Ihan silkkaa kettumaisuuttani. Nih. Se kaktus ja paistinpannu kuitenkin tuntui kelpaavan... Nii et onnee vaa.

Koska oli matka niin myös matkakässy. Taito joululehdessä on ollu huivimalli, joka on kutkuttanu pitkään. Kässäpussissa on lojunu lankakeriä, jotka on kutkuttanu jo pitkään... 

Ohje jäi kotiin ja langan menekkiäkään en osannu arvioita, joten hatusta vetelin myrskyn keskellä loput:

Aika metka tuli, mut ei hassumpi. Lanka kierrätetty silkki Gedifran Fior Di Seta, puikot 3 mm, menekki jotain 100g.

Summer Stripes ja vappupuuhia

Kesä on tulossa, vaikka keleistä sitä ei ihan heti uskoisi. Puotiinkin tulee kesälankoja pikkuhiljaa ja kiva on aina heittää uusi lanka puikoille! SMC:n Summer Stripes oli houkutteleva vappupallero kivoissa väreissä. Valitsin kaikkein vähiten susumaisen värin...

Tällaisenahan meillä nykyisin poseerataan... Onnistuin saamaan kuvausapua, vaikka viimeset kaksi metriä lankaa roikkuikin vielä häntänä päättelemättä.

Lankana SMC Summer Stripes. Lanka on puoliksi puuvillaa ja puoliksi akryyliä. Kierre on mukava ja sitä on tosi helppoa neuloa. Värit liukuu nätisti. Pikkuhiljaa on ollut pakko vähän luopua jyrkästä "muovivastaisuudestani" langoissa. Nykyään moni akryylisekoite on ihan kelvollinen ja mukavan tuntuinen eikä nyppyynny ja sähköisty niin kuin joskus aikoinaan. Lankaa kerässä on 150 g ja 360 metriä.

Langan vyötteessä oli huiviohje. Aloittelinkin ihan ohjeen mukaan, mutta jo muutaman mallikerran jälkeen purin ja lisäsin huiviin yhden mallikerran eli 14 silmukkaa. Ohjeen huivin mitat oli 20*180 cm ja mun huivista tuli ihan kelvollisen kokoinen eli 28*152 cm. 

Huivia aloittelin jo viikkoa ennen vappua. Silloin tuuli luoteesta ja räntää satoi vaakasuoraan. Mökkielämässä mikään ei oo mukavampaa, kuin voida kurjan kelin vuoksi olla tekemättä mitään, istua lepakkotuolissa takan vierellä ja kuunnella äänikirjaa (Vaarallinen kirje). Ja neuloa. Tietenkin. Puikot muuten KnitPro Smart Stix 4½ mm ja kaapeli 60 cm.

Vappuetkot pidettiin äidin ja isän kanssa viime torstaina. Mulla oli etäpäivä, Ida puodissa ja vanhemmatkin pitkästä aikaa kaupungissa, joten lopetin työt jo kolmelta. Äidin kanssa ollaan pitkään suunniteltu, et sushia pitäis maistella ja torstaina oli SE päivä. Ensin ei maistunut miltään, mut lopuks kyllä. Otettiin varovaisesti vaan pienet maistiaiset - jos vaikka oliskin pahaa. Isä osti itselleen Kokkikartanon porokiusauksen... Mukavaa oli ja merilevät ja raaka kala herkullista. Kävelymatka Förinrannasta Majakkarantaan on nykyisin tosi kiva, kun koko matkan voi tepastaa pitkin rantoja. Oliskohan muutamalla viinilasillisella ollut osuutta kun mun "I Love Turku" -kuvani on pikkasen vinksallaan? Siinä siis piti näkyä Turun tärkeät maamerkit eli Suomen Joutsen ja Turun linna... 

Varsinainen vappu olikin mökkiläiselle sitä ihan oikeaa työn juhlaa. Ei satanut räntää yhtään. Tuuli tosin oli siellä, missä pitääkin eli luoteessa... Merivesi 4,7 asteista. 

Vihdoinkin oli tarpeeksi kuivaa, jotta pääsin haravoimaan. Ja vähän polttelemaan kaislojakin. Karvis jatkoi laituriponttonin kimpussa... Aina kun hän kuvittelee, että 16 vuotta meressä pohjaan hakannut ja jäiden armoilla ollut ponttoni olis korjattu, niin aina löytyy uusia korjauskohteita. Ehkäpä jo juhannuksena saadaan laituri paikoilleen. Kyllähän me herkuteltiinkin - mökin takana tuulen suojassa oli mukavan lämmintä. Katoin kerrankin oikein pöydän ja harmitti, ettei ollut yhtään pöytätuukia kulkeutunut talven jälkeen saareen.

Viikkoa aikaisemmin oli kaadettu "vuoden koivu". Eikä taaskaan osuttu sähköjohdoille eikä mökkiin. Hyvä me! Karvis honkamopoili rungon pölleiksi ja mun tehtävä oli kärrätä pöllit pinoon odottamaan halkomista. Painoivat sen verran, ettei kottikärryihin jaksanut nostaa ku kaks kerrallaan... Illalla saunan jälkeen me vanhat krämpät lääkitsimme itseämme herkkujuustoilla ja osuvasti Old Invalid -portviinillä... Ja olihan kivaa huomata, että mullakin on lihaksia! Sen verran kipeenä hauikset ovat vieläkin. Eipä saarimökkelijän oo tarvis hankkia kuntosalikorttia.

Tassu nauttii saarielämästä täysillä. Saa mennä ja tulla niin kuin tykkää ja vetää päikkäreitä aina välillä. Sillekin ulkoilmassa (ja muutenkin) ruoka maistuu. Aina kun mökin ovi aukeaa, niin se menee suoraan ruokakupilleen ja kovaäänisesti vaatii sinne täytettä. Ja olihan silläkin omat vappusushit - vaikka omaa kalasaalista ei ollut, niin pappalta oli saanut evääksi monta "tassupussillista" ahventa ja siikaa! Muutenkin se toimi ihan ahkerasti projektipäällikkönä - milloin haravoinitapurina, laiturinkorjaajana tai muuten vaan tarkkailemassa. Hyvä paikka on saunan lauteilla:

Tänä aamuna meille koitti arki. Tassu otti arjen tosissaan ja herätteli kuten aina klo 6.10 (mun herätyskello soi 6.18). Olisi se uni pidempäänkin maistunut - mutta kun kerran etäpäivä niin hommiin vaan! Tilailemaan lankoja ens syksyksi :) 

Huiveja messuille, joita ei tullutkaan, verkkopuoti 6-v ja lähiajan suunnitelmat

Vielä viime tippaan asti viikko sitten tikuteltiin malleja messuille. Vaan tulipa korona ja perui messut ja paljon muutakin. Sen jälkeen ei oo puikot paljon heiluneet. Olen mieli maassa ja huolissani keskittynyt kasvattamaan mahahaavaa, pesemään käsiäni ja kuuraamaan puodin ovenkahvoja ja maksupäätettä kloritella.

Ristelyhuiveja on vilahdellut Salossa tosi paljon. Malli on ollut mullakin tekemisjonossa jo monta vuotta. Kun puotiin tuli kesäsukkalanka Opalin Cotton Premium, se tuntui niin suloisen pehmeältä, että se päätyikin huiviksi:

 Jostain syystä mun viimeaikaiset kässyt on kaikki olleet tällaista itselleni epätyypillistä syksyistä värimaailmaa... Mitähän joku väriterapeutti sanoisi siitä. menekki oli 1 kerä, puikot 3½.

Teetee Rainbow Sockin uudet värit (10-19) eivät puhutelleet meitä kumpaakaan. Sekin lanka on kivan pehmeä. Ida keksi tikutella siitä sen kuuluisan naistenpäivähuivin. Kahdesta kerästä tuli ihan mukavan kokoinen. Kun aloittaa ekan kerän sisältä ja toisen ulkoa, niin väri liukuu nätisti vaaleasta tummaan ja takaisin.

Ja taas oli pingotushärpäkkeille käyttöä!

Tänään on merkittävä päivä. Tasan kuusi vuotta sitten verkkokauppamme avautui! Itse asiassa ihan vahingossa - senhän ei pitänyt vielä olla valmiskaan! Nyttemmin ollaan huomattu, ettei se ikinä valmiiksi tulekaan... Ensimmäistä tilausta saatiin odotella niin pitkään, että kun se viimein tulla putkahti, niin juhlallista tilannetta varten säästetty avonainen alkoholiton kuohuviinipullo oli ehtinyt homehtua! Pikkuhiljaa saatiin iloita "viikon tilauksestakin". Näinä hurjina aikoina iloitsemme jokaisesta verkkotilauksesta ehkä vieläkin enemmän, kuin siitä ihan ensimmäisestä!

Hiukan haikeana tätä merkkipäivää vietetään. Päätimme vuorotella puodissa välttääksemme toistemme ja asiakkaiden altistamista. Tänään puodissa päivystää verkkokauppavastaavamme Ida-Maria:

Puotia pidämme auki niin pitkään kun lupa on, mutta lankahankinta verkosta on myös turvallinen vaihtoehto. Tilauksen voi myös soittaa, jos verkkoasiointi tuntuu hankalalta eikä paikan päälle uskalla tulla tai on karanteenissa.

Huom! Toimitus ilman lähetyskuluja on mahdollista Turun ja Salon välillä kun laitat tilaukseen "Nouto myymälästä" ja "Nouto Majakkarannasta" ja lisätietoihin, että haluat toimituksen sovittuun paikkaan. Soitamme ja sovimme treffit sopivaan paikkaan (ulkona) ja aikaan. Mahdollisia treffipaikkoja ovat: Salon keskusta, Halikon keskusta, Paimion Neste, Tammisillan ABC, Kaarinan keskusta, Skanssi, Koivula, Ilpoinen, Luolavuori, Vasaramäki,Vähäheikkilä, Ispoinen, Uittamo ja tietenkin Majakkaranta, joka on normaalistikin yksi maksuttomista toimitusvaihtoehdoistamme. 

Viime päivinä olen huomannut, miten kunnon nauru tekee tosi hyvää. Vaikka tilanne on mikä on ja huoli painaa mieltä, niin jostain aina löytyy ilonpilkahduksia, joita sitten nauretaan ihan hysteerisesti. Viikko sitten perjantaina menin lähiliiteriin ostamaan Tassulle maustamatonta kanaa. Kaikki laarit oli ihan tyhjiä! Päivän aikana olin kuullut myös vessapaperin hamstrauksesta, mutta en ihan ymmärtänyt sitä. Lidlin vessapaperilavalla oli jäljellä kaksi hajustettua (???)  pyllypyyhinpakettia. Kassalla porukka repesi nauruun, kun vessapaperin sijaan minä ostinkin kissanhiekkaa! Myöhemmin tuli mieleen, että vessapaperirulla ja lankakakku ovat erehdyttävästi saman näköisiä...

Tosi huono pila, mutta itseäni nauratti kamalasti! Jos valita pitäis, niin itse hamsteroisin kyllä lankaa.

Vessapaperia en ole ostanut, mutta Tassulle viikoksi kanaa ja itselleni kahvia. Tarjouksesta.

Huoli vanhemmistakin on. Tietysti. Maanantai-iltana nähtiin pikaisesti meidän pihalla. Ihan kamalaa kun ei voi edes halata! Äidille toin sukkalankaa ja isälle muliinlankaa. Saavat aikansa kulumaan kun minnekään ei voi mennä ja kaikki harrastukset on peruttu. Onneksi ulkoilua ei ole kielletty. Mummi toi Tassulle herkkutikun, jonka se hotkaisi piikityspalkkana myöhemmin illalla. Kerroin kyllä, että herkku oli mummilta... Kyllä se varmasti ymmärsi (koska minähän en "perjantaipulloa" anna maanataisin).

Viime päivinä uutisia kuunnellessa on puikoilla ollu ihan perussukat. Viime kesänä nämä varrettomat oli suosittuja. Tässä lankana Regian kokonaan villaton kesäsukkalanka Cotton Coctail Color. Koko sunnilleen 38-39 ja lankaa kului vain 40 grammaa. Eli yhdestä kerästä saa kaksi paria!

Viimeinkin väri-iloa!

Pidetään kädet puhtaana, häntä pystyssä, lippu korkealla ja pysytään terveinä!

Lohtuhuivi, messut ja neulekahvila Riossa

Kakskertaseuran neulomakerhossa oli sovittu, että jokainen tekee yhden lohtuhuivin Martin Seurakunnalle. Lohtuhuivit luovutetaan tänään Missiotreffeillä Hennalassa.

Mulle meinas tulla kiire. Kun en koskaan ehdi ajoissa neulomakerhoon ja kaikki "viralliset" asiat kerrotaan heti alkuun, niin en ollut kuullut koko asiasta. Joka tapuksessa koko viime viikonlopun tikuttelin ankarasti ja tavoitteena oli saada huivi valmiiksi sunnuntai-iltaan mennessä. Kuis kävikään?

Lankaa riitti ja riitti. Kunnes päättelykerroksella se sit otti ja loppus. 70 silmukkaa jäljellä. Onneks mulla oli toinen kerä töissä, joten en joutunut purkuhommiin tai tekemään muita säätöjä.

Lankana kevyt mohairsekoite, jonka olen joskus hankkinut itseäni varten kauniin värin vuoksi. Eipä siitä koskaan ole ittelle tullut mitään, joten toivotaan että lanka lämmittää lohtuhuivina. Ohjetta kattelin teeteen Asustelehden Riite-huivista. Mallin on kaunis ja helppo. Puikot 4½ ergonomicsit ja menekki 50 g = 600m. Alla olevassa yhteiskuvassa meidän kaikkien huiveja.

Kahden viikon kuluttua on Turun Kädentaitomessut. Anjalinin osasto on siellä tutussa kulmassa C70. Vink vink: Anjalin sivulla on lippuarvonta 8.3. asti! Salon Seudun Kädentaitajat järjestivät eilen messureissun Helsingin messuille. Koska mun vapaapäivä-anomus meni läpi, niin minäkin hyppäsin kyytiin. Kivaa oli haahuilla messuilla "turistina". Pääsin kokeilemaan tuftausta, markamesulkaa ja Annelin opissa yrittelin käpypitsiä.

Tässä Susun "älykkäät" messuhankinnat. Koska oli karkauspäivä, niin vastoin parempaa tietoani kosin Wilhelmiä ja hän vastasi myöntävästi. En ole täysin vakuuttunut tencelillä vahvistetun sukkalangan kestävyydestä, mutta en voi moittia ellen kokeile. Kaavoja trikoomekkoihin vaikka en omista saumuria enkä harrasta ompelua... Huomatkaa tuo "pientä mitoitusta!" :)

Messuhulinan keskellä oli ihana pieni huone, jossa soi rauhoittava hiljainen musiikki. Siellä oheinen taulu:

Näitä kaikkia käsityön hyväätekeviä vaikutuksia voi Salossa tulla nauttimaan keskiviikkona klo 15-17 ja sen jälkeen joka kuukauden ensimmäisen keskiviikkona Cafe Rioon kahvikupposen ääreen. Ei tarvii olla mikään pro ja jos on kantapää kadoksissa niin se löytyy varmasti!

Tervetulleeksi toivottavat Cafe Rion Miranda, Anjalinin Susu ja puuhanainen Eliisa.

Susuhuivi ja Blogikissa Tassun virallinen synttäripotretti

Viime viikonloppua ennen Karvis ehdotti lauantaina kokkaavansa mulle intialaista perunacurryä. Osaa vetää oikeasta narusta - varmasti tietää, että tie Susun sydämeen käy vatsan kautta 😅

No mullehan tietty paniikki. Jos ei tarvii kokkailla niin voi neuloa! Huivitutti. SUSUlanka poltteli päästäkseen puikoille. Selasin tsiloona lehteä ja verkkosivua. Vaikka mulla tunnetusti ei ole pulaa langasta, niin melkein kolmekymppiä vyyhdiltä maksava lanka pisti hakemaan yhden vyyhdin ihmettä. Lopulta keksin, et oon ennekin löytänyt kivat mallit Kristiinalta... Leija-huivin ohje on Pirjo Iivosen Unelmien Huivit -kirjasta. Kirja löytyi ihan omasta hyllystä, mutta kuvan perusteella en ihan heti ollut innostunut.

Viikonlopun aikana sain perunacurryn lisäksi pekoniaamiaisen, puusaunan ja uunilohkikset. Pihvit piti itte paistella. Sunnuntaina pääsin huivin pitsireunaan. Mietin, et tarvittisko ittellekin hankkia se neulekaavion pidike? Kirja tietsikan näppikseen ja ruutuun tuettuna ei ollu ihan paras...

Lanka Malabrigo "nimikkolanka" SUSUrro (silkki, pellava, merino), menekki 93 g, puikot 4,5 mm (olis saanu olla neloset). Ihana lanka. Ihana malli: Ihana kevään ja kesän neulehuivi! Ja niin Susun värinen...

Tiistain neulomakerhossa naiset olisivat halunneet liisata Karvisen saadakseen hekin ihania neulomisviikonloppuja ilman turhia kokkailuja. En ihan lämmennyt asialle... Ida tosin keksi heti ratkaisun: Sinkkuneulojat voivat tilata pizzaa kotiinkuljetuksena ja neuloa koko viikonlopun!

Blogikissa Tassu eli The Lankakaupan Laatupäällikkö täytti 13 vee vuoden ensimmäisenä päivänä. Synttäreitä vietettiin hyvässä seurassa Tottijärvellä. Tässä virallinen synttäripotretti:

Aatto juhlista jaloin, mutta kauhean kivaa ei ole, jos koko maailma juhlii Tassun synttäreitä raketein. Isäntämme (kissakuvien kuvaaja) ja Karvinen raketoivat pellolla naapurin poikien kanssa, mut me kissat ja "äiskät" nautimme rauhasta sisätiloissa - osittain sohvan alla... Siis kissat.

Tassu ja Patehan ovat melkein veljeksiä. Suunnilleen saman ikäisiäkin. Muutaman vuoden uusivuosi-juhannus-tutustumisten jälkeen Patekin on jo hyväksynyt sosiaalisen Tassun kamuksi ja meitäkään se ei enää arastele pahasti. Ja olivathan molempien kissujen edeltäjät - Rontti ja Sissi (joka valitsi aikoinaan Karvisen) oikeastikin sisaruksia. Nii et melkeen sukuu ollaan kaikki ;)

Uudenvuodenpäivänä isillä ja pojilla oli yhteinen harrastus: Kaikki bongasivat lintuja!

Pate omassa ulkopesässään... ja Tassu ikkunan takana aamupäivän iloisen vapauden jälkeen kotimatkaa odotellessa.

Komeita poikia! Ja hienoja kuvia ;)

Ystävänpäivän Tyks sytomyssykeräys - jo kymmenennen kerran!

Kymmenen vuotta sitten Lankapirtin Matleena ja Seijasisko haastoivat kaikki käsityötaitoiset sytomyssytakoisiin. Turku vastasi haasteeseen Piikun ja mun toimesta. Järjestettiin ensimmäinen Tyks Sytomyssykampanja. Tämä ilahduttamiskampanja on saanut jatkoa ja siitä on tullut jokavuotinen. Niin tänäkin vuonna. Eilen Matleena heitti vuoden 2020 haasteen blogissaan ja eiköhän me muut taas seurata perässä!

Mikä on sytomyssy? Kopsaan tähän Matleenan blogista:

 Sytomyssy on lahja syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneelle ihmiselle.  Itse sairauttahan myssy ei paranna, mutta se voi olla suuri ilo ja helpotus ikävää sairautta ja kovia hoitoja kokevalle ihmiselle. Myssyjä saaneet ovat kertoneet, kuinka helpottavalta on tuntunut saada myssy peittämään kaljua päätä, peruukit kun tahtovat olla hiostavia ja hankalia käyttää, kuulemma.  Myssyjä on lahjoitettu vuodesta 2010 alkaen ja lahjoitetaan edelleen syöpähoitoja antaviin sairaaloihin, jotka jakavat myssyt edelleen niitä tarvitseville henkilöille. 

Itse vähän ennakoin ja aloitin tämän käsityövuoden Matleenan haastetta odotellen:

Siis mitä? Myssyjen lisäksi myös sukkia ja huiveja tarvitaan. Lokakuussa Facebookin Sytomyssykampanja Tyksiin -ryhmässä hoitaja kertoi, että vuodeosastolla TA4 on pulaa myös villasukista, varsinkin isommista ja löysistä varsista. Koko voisi olla jopa 40-47. Monille varsinkin vuodepotilaille sukat ovat ollet kovin mieluisia. Ennen joulua vein muutan parin sukkia osastolle ja kuulin, että myös pienet huivit olisivat tarpeen.

Myssyyn testasin uuden Bamboo Soft -langan. Lanka on puoliksi pehmeää bambua ja puoliksi puuvillaa. Kierre oli kivan napakka ja se on varmasti mukava virkattavakin. Kolmosen 50 cm bambupyöröllä tikuttelin.

Sytomyssy voi olla neulottu, virkattu tai ommeltu. Malli on vapaa - jos jokainen tekee myssyn, jollaista haluaisi itse käyttää, niin varmasti se löytää käyttäjänsä. TÄRKEÄÄ on MATERIAALI. Se ei saa pistellä tai kutittaa arkaa hiuksetonta päänahkaa. Puuvillaa, bambua merinovillaa...

Sukat "jämistelin" käyttämällä Opalin Regenwaldin ja teeteen Pallaksen loppuja. Tavoistani poiketen tein lyhyet varret, joten sukat on helppo sujauttaa jalkaan. Koko näissä sukissa on jotain 44-45. Kolmosen puikoilla tikuttelin vuorotellen molempia sukkia, jotta sain edes vähän samanlaiset. Lankaa kului vajaat 100g.

Oma lempihuivini on jo lopetettua kaunista ja pehmeää Katian Darling -lankaa. Koska tätä lempparia oli monta pientä jämänyssäkkää jäljellä, pistelin ne kaikki tähän pikkuhuiviin aina oikein kahden kerroksen raidoin. Aika kivasti erilaiset liukuvärjätyt toimivat keskenään.

Lisää sytomyssyilystä voit lukea klikkaamalla tästä. Sieltä löytyy myös tietoa muista keräyksistä ympäri maata. Hyviä myssyohjeita löydät klikkaamalla tästä.

Tyksin keräykseen myssyjä, sukkia ja huiveja voi toimittaa meille Anjalinille Saloon (Annankatu 5) ja tietenkin suoraan Tyksin syöpähoitoja antaville osastoille. Olisi mukavaa, jos joku Turussa haluaisi toimia "keräyspisteenä". Halukkaita?

Vuodeosastolla kaivataan erityisesti niitä sukkia ja huiveja. Osoite Hämeentie 11, pääsisäänkäynti 18A, 4 krs. Syöpäpolille toimitetaan myssyjä. Pääsisäänkäynnistä kerros alemmas.

Salon sairaalasta sain just toiveen: "Kaulahuivia voisi tehdä joitakin kappaleita. Sekä hihoja.
Nyt toivottiin tummempia myssyjä. Isommassa koossa, ettei purista. Näistä ollut suurin menekki."

Aloitetaan käsityövuosi perinteisesti - Sytomyssyillen kohti Ystävänpäivää!