Socktober-sukkia ja syyslomaa

Koska nyt on socktober, niin jalanlämmittimiä pukkaa. Varsinkin kun puoti on pullollaan uusia kivoja sukkalankoja! 

Yksi hirmu hauska lankauutuus on yksisäikeinen Year Socks: siinä on 17 väriä - jokaiselle kuukaudelle omansa ja lisäksi jokaiselle vuodenajalle. Bonuksena vielä sateenkaari! Minä tartuin tammikuuhun:

Pitsimalli oli tutkimusmatka kansalaisopiston neuleklubissa ihmetystä aiheuttaneeseen epäsymmetrisyyteen: Miksi tuo ylivetokavennuspuolen reikä on isompi kuin 2o yht. -puolen reikä? Tein kavennnuksia monella tapaa ja kieputteln langankiertoja vaikka miten päin. En selvittänyt mysteerlä, mutta sukat tikuttelin. Puikoilla 2½ ja menekki vajaa kerä.

Toinen sukkalankauutuus on Katia Lumi. Pikkuisen paksumpi ja väritykseltään...Mitenkä sanoisi? Suhjukka? Utuinen? Merinovillaa ja polyamidia ja kivan napakka. 

Nappisukkiin meni n. 120 grammaa. Tämä malli on ollut to-do -listalla vuosikausia. Ohje on teetee Pallakselle. Puikot 3 mm.

Huovuttaminen on aina pikkuisen arpapeliä. Aina saa jännittää, et mitä sieltä pesukoneesta ohjelman jälkeen paljastuu. Tuleeko ruttuinen käyttökelvoton huopamytty, jonka kaikessa hiljaisuudessa yön pimeinä hetkinä kuskaan salaa roskikseen? Vai peräti jotain kelvollista? Siksipä käytin Lettlopin jämiä kokeeseen.

Kuudessa kympissä koko ohjelma läpi ja ihan kelvot tuli. Karvis sai koeversiot nimpparilahjaksi. Ensin tein tossuosan ja myöhemmin poimin tossun suusta silmukat ja tein varret. Varret ovat Sallaa joka nyt on todistetusti konepesun kestävää! Jos sähkön hinta pysyy viime aikojen lukemissa, niin kokeet jatkuu!

Nämä islantilaiset langat ei todellakaan ole suosikkilistallani ykkösenä. Tein yhden asiakkaamme aloittaman Alafosslopipaidan valmiiksi ja päätin et siihen lankaan en enää toiste koske tikullakaan! Tai siis puikolla.

Tulihan paidasta ihan nätti. Mun osuus on hihat ja tuosta keskeltä vatsaa ylöspäin. Valkoinen ja musta on kaksinkertaista Lettlopia. En muutenkaan tykkää kovin paksuista langoista ja tämän neulomisen jälkeen vielä piti imuroida (asia, jota en myöskään siedä). Yök.

Peosta taas tykkään ihan hirmuisesti! Ja niin tuntuvat tykkäävän muutkin. Peo 30 on meidän puodin ylivoimaisesti myydyin lanka. Se ei pistele eikä kutita (eikä pölise) ja neulominen on yhtä nautintoa! Mä tein perinteisen Cousteaun. Menekki 2 kerää ja uusilla CrasyTrio Unicorneilla 3½ pistelin menemään.

Nyt on eteläisessä Suomessa syyslomaviikko. Mun syyslomanen oli viime viikolla. Kolme päivää ystävän kanssa mökillä! Kattaus odottaa syöjättäriä, muusia, ahvenia ja länttäselli järvileutaa (=vanhojen nokiakännyköiden tulkinta kanttarellikastikkeesta).

Seuraavana päivänä haettiin lisää metsästä:

Nyt ei enää voi laittaa kuvaa auringonlaskuista. Siispä tällä kertaa hetki ennen auringon nousua:

Viikko sitten maailma näytti vähän toisenlaiselta. Oli komee myrsky!

Summer Stripes ja vappupuuhia

Kesä on tulossa, vaikka keleistä sitä ei ihan heti uskoisi. Puotiinkin tulee kesälankoja pikkuhiljaa ja kiva on aina heittää uusi lanka puikoille! SMC:n Summer Stripes oli houkutteleva vappupallero kivoissa väreissä. Valitsin kaikkein vähiten susumaisen värin...

Tällaisenahan meillä nykyisin poseerataan... Onnistuin saamaan kuvausapua, vaikka viimeset kaksi metriä lankaa roikkuikin vielä häntänä päättelemättä.

Lankana SMC Summer Stripes. Lanka on puoliksi puuvillaa ja puoliksi akryyliä. Kierre on mukava ja sitä on tosi helppoa neuloa. Värit liukuu nätisti. Pikkuhiljaa on ollut pakko vähän luopua jyrkästä "muovivastaisuudestani" langoissa. Nykyään moni akryylisekoite on ihan kelvollinen ja mukavan tuntuinen eikä nyppyynny ja sähköisty niin kuin joskus aikoinaan. Lankaa kerässä on 150 g ja 360 metriä.

Langan vyötteessä oli huiviohje. Aloittelinkin ihan ohjeen mukaan, mutta jo muutaman mallikerran jälkeen purin ja lisäsin huiviin yhden mallikerran eli 14 silmukkaa. Ohjeen huivin mitat oli 20*180 cm ja mun huivista tuli ihan kelvollisen kokoinen eli 28*152 cm. 

Huivia aloittelin jo viikkoa ennen vappua. Silloin tuuli luoteesta ja räntää satoi vaakasuoraan. Mökkielämässä mikään ei oo mukavampaa, kuin voida kurjan kelin vuoksi olla tekemättä mitään, istua lepakkotuolissa takan vierellä ja kuunnella äänikirjaa (Vaarallinen kirje). Ja neuloa. Tietenkin. Puikot muuten KnitPro Smart Stix 4½ mm ja kaapeli 60 cm.

Vappuetkot pidettiin äidin ja isän kanssa viime torstaina. Mulla oli etäpäivä, Ida puodissa ja vanhemmatkin pitkästä aikaa kaupungissa, joten lopetin työt jo kolmelta. Äidin kanssa ollaan pitkään suunniteltu, et sushia pitäis maistella ja torstaina oli SE päivä. Ensin ei maistunut miltään, mut lopuks kyllä. Otettiin varovaisesti vaan pienet maistiaiset - jos vaikka oliskin pahaa. Isä osti itselleen Kokkikartanon porokiusauksen... Mukavaa oli ja merilevät ja raaka kala herkullista. Kävelymatka Förinrannasta Majakkarantaan on nykyisin tosi kiva, kun koko matkan voi tepastaa pitkin rantoja. Oliskohan muutamalla viinilasillisella ollut osuutta kun mun "I Love Turku" -kuvani on pikkasen vinksallaan? Siinä siis piti näkyä Turun tärkeät maamerkit eli Suomen Joutsen ja Turun linna... 

Varsinainen vappu olikin mökkiläiselle sitä ihan oikeaa työn juhlaa. Ei satanut räntää yhtään. Tuuli tosin oli siellä, missä pitääkin eli luoteessa... Merivesi 4,7 asteista. 

Vihdoinkin oli tarpeeksi kuivaa, jotta pääsin haravoimaan. Ja vähän polttelemaan kaislojakin. Karvis jatkoi laituriponttonin kimpussa... Aina kun hän kuvittelee, että 16 vuotta meressä pohjaan hakannut ja jäiden armoilla ollut ponttoni olis korjattu, niin aina löytyy uusia korjauskohteita. Ehkäpä jo juhannuksena saadaan laituri paikoilleen. Kyllähän me herkuteltiinkin - mökin takana tuulen suojassa oli mukavan lämmintä. Katoin kerrankin oikein pöydän ja harmitti, ettei ollut yhtään pöytätuukia kulkeutunut talven jälkeen saareen.

Viikkoa aikaisemmin oli kaadettu "vuoden koivu". Eikä taaskaan osuttu sähköjohdoille eikä mökkiin. Hyvä me! Karvis honkamopoili rungon pölleiksi ja mun tehtävä oli kärrätä pöllit pinoon odottamaan halkomista. Painoivat sen verran, ettei kottikärryihin jaksanut nostaa ku kaks kerrallaan... Illalla saunan jälkeen me vanhat krämpät lääkitsimme itseämme herkkujuustoilla ja osuvasti Old Invalid -portviinillä... Ja olihan kivaa huomata, että mullakin on lihaksia! Sen verran kipeenä hauikset ovat vieläkin. Eipä saarimökkelijän oo tarvis hankkia kuntosalikorttia.

Tassu nauttii saarielämästä täysillä. Saa mennä ja tulla niin kuin tykkää ja vetää päikkäreitä aina välillä. Sillekin ulkoilmassa (ja muutenkin) ruoka maistuu. Aina kun mökin ovi aukeaa, niin se menee suoraan ruokakupilleen ja kovaäänisesti vaatii sinne täytettä. Ja olihan silläkin omat vappusushit - vaikka omaa kalasaalista ei ollut, niin pappalta oli saanut evääksi monta "tassupussillista" ahventa ja siikaa! Muutenkin se toimi ihan ahkerasti projektipäällikkönä - milloin haravoinitapurina, laiturinkorjaajana tai muuten vaan tarkkailemassa. Hyvä paikka on saunan lauteilla:

Tänä aamuna meille koitti arki. Tassu otti arjen tosissaan ja herätteli kuten aina klo 6.10 (mun herätyskello soi 6.18). Olisi se uni pidempäänkin maistunut - mutta kun kerran etäpäivä niin hommiin vaan! Tilailemaan lankoja ens syksyksi :)