torstai 19. syyskuuta 2019

Merinoa ja bambua varpaille

Sukkia on aina kiva tehdä. Varsinkin ku lanka on herkkua. Niinku näissä molemmissa.

Väittivät, että Gedifran sukkalankakakusta saa kaksi tismalleen samanlaista sukkaa. No enhän uskonut ennenku kokeilin.
Tottahan se on! Kerän sisältä kun aloittaa, tekee resoria päävärin verran, vartta kunnes pääväri putkataa kerältä uudelleen, tekee kantapään ja jatkaa kunnes sukka on sopivan mittainen. Ja toinen sukka aloitetaan kun kerän keskellä olevan merkkilangan jälkeen alkaa taas uuden kerran resoriväri. Ihme ja kumma! Pakko uskoa.
Lanka: Gedifra Lana Mia, 80% merinovillaa ja 20% polyamidia, 100g=390 m, puikot 2½ mm Addin CraSy Triot, koko 42-43, menekki 81 g. Silmukoita puikolla oli 17. CraSypuikot tuntui alkuun vähän oudoilta, mutta kivat olivat. Ja reissaamisessa mainiot. Eivät putoa työstä kovin helpolla. Setissä on siis kolme puikkoa. Kahdella on silmukat ja kolmannella neulotaan. Puikot ovat 21 cm pitkät. Keskellä on pikku pätkä pyöröpuikoista tuttua piuhaa ja päät ovat 8,5 cm eli puikot ovat taipuisat. Looppaamiseen verrattuna mainio keksintö!

Kesällä piti olla reissukässy ja mikä on parempi ku sukankudin. Ja kun Ida oli "menny myymään" edelliset bambusukkalanka Rubinista tehdyt sukat, niin malliksi piti tikutella uudet. Siis vaan siks, et yleens raitasukkalanka kerällä näyttää ihan koiran oksennukselta ja on vaikeeta kuvitella miltä se valmiissa sukassa näyttää. Ja onhan tämä(kin) sukkalanka niitä omia suosikkejani (ja monen muun) vuodesta toiseen.
Lanka siis Hot Socks Rubin, 50% merinovillaa, 25% bambua ja 25% polyamidia. 100g=420 m. Näihin 38 kokoisiin sukkiin meni vähän yli 60 grammaa. Zingin 15 senttisillä 2,5 millisillä puikoilla tikuttekin. Jokaisella puikolla oli 15 silmukkaa. Zingit on kivat reissupuikot - ei tarvii pelätä, et ne menee poikki vaikka lojuisivatkin kassin pohjalla pitkin kesää.
Kyllähän tässäkin langassa olis ollu helppoa tehdä kaks täsmälleen samanlaista, mut eiks oo vaan hauskaa ku sukat on vähän eripariset?
Eilen tein jotain ihan kummaa. Olin äidin kanssa elokuvissa! Edellisestä kerrasta on aikaa vuosia. Kun äiti ehdotti Downtown Abbeytä, niin innostuin. Kivaa käydä joskus jossain muuallakin ku eri neulomajutuissa. Mä olen ihmetellyt mitä kummaa on Dowtown Abbeyssä. Siiä kaikki kohkaa ja puhuu, mut itse en oo ikinä kattonu yhtään jaksoa. tai ehkä puolikkaan joskus. Kivaa oli ja elokuvan lisäksi olin ihan silmat pystyssä siitäkin miten hienoja elokuvateatterit nykyään on! Hyvät penkit ja käsinojassa kolo virvokkeita varten. Vielä kun olis pikkuruinen kohdevalo pimeäneulojille niin...

Tassu ei ollut moksiskaan, vaikka tulin kotiin vasta kymmenen jälkeen illalla. Oikeastaan se ilmoitti, ettei välitä vähääkään mun seurastani. Sinkoili vaan tuon raapimispuun ja parvekkeen oven välillä ihan villinä. Ulkona pimeässä oli jotain paljon jännittävämpää. Olkkarin ikkunana alla näkyi pimeässä raidallinen naama: Citymäyrähän se siinä iltapalalla!
Vasta aamuyöllä sain kaverin viereeni kehräilemään. Mielenkiitoista tämä kaupunkielokin.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Islantilaisneule alpakkalangalla

Islantilaisneuleet ovat nyt päivän hitti, joten minunkin piti tarttua puikkoihin "ku KAIKKI muutkin". 
Lainasin kirjastosta Islantilaisia neuleita -kirjan. Pyörittelin lankavaihtoehtoja mielessäni. Lopia meillä ei ole ja meitin mitä omista langoista olisi hauskaa kokeilla ja mikä malli. Ensin ajattelin Riddaria, mutta pelkäsin, ettei se tulis ikinä valmiiksi. Kirjoneuleet ei varsinaisesti ole mun juttu. Siksi valitsin Puun Vuoden, vaikka en kauheasti fanita paksuja puikkoja.
Lankavalintani on varmaan kauhea etikettivirhe: Islantilaiseen neuleeseen perulaista alpakkaa... Helman kirjoneuleen jälkeen nuttu edistyi pikavauhtia! En yhtään enää ihmettele, miks näitä tehdään niin paljon. Tässä yksi kesäinen sunnuntaiaamu mökillä. Hihansuut tein uusilla Addin CraSy Trio -puikoilla.
Viittä vaille valmiina. Alla valmiina ja viimeisteltynä:
Lankana harjattu alpakkalanka Michell Laja. Uskomattoman kevyt ja pehmeä. Kerässä on 50 g ja 150 metriä. Koostumus 43% baby alpakkaa, 43% merinovillaa ja 14 % polyamidia. Resorit tikuttelin 4 mm puikoilla ja muun nutun 5,5 millisillä. Puikkoja joka lähtöön: Koottavat pyöröt 4 ja 5,5 mm, Hihoissa CraSy Triot ja 5,5 mm bambusukkapuikot. Puikon vaihtumiskohtaan hihassa tuli ikävä raita, joten siirsin kohtaa aina neulomalla ekan silmukan seuraavalta puikoilta. Viimeistelin vielä kastelemalla koko nutun ja kuivattamalla tasona.
Lanka ei tosiaan kutita eikä pistele. Jos kerran Ida niin sanoo, koska häntä pistelee yleensä kaikki!

Ihan mielettömän kevyt: Pusero painaa vain 287 grammaa! Valkoista meni alle 4 kerää, peessiä jotain 1,5 kerää ja ruskeaa vajaat 1 kerä. 

Kivaa kun on taas normaali arki alkanut. Tällä viikolla oli syksyn eka neulomakerho ja kirjaston novellikoukku ja eilen olin jo toista lauantaita töissä kesän jälkeen. Hassua on olla pitkästä aikaa kotikotona viikonloppu. Sade ja tuulinen keli ei minua pahemmin haittais, mut ne hirvikärpäset!
Mukavaa oli eilisiltana ruuan jälkeen ottaa päikkärit ja sen jälkeen köllähtää kissasukat jalassa soffalle kattomaan telkkua neulomuksen kanssa.
Ja Tassun. Jonka "perjantaipullo" on unohtunut kesällä monta kertaa, mut eilen se sentään sai lauantaipullonsa:
Tänään on Turun päivä. Turku täyttää 790 vuotta. Kaupunki on täynnä tapahtumia
Tässä näkymä Föriltä viime viikon perjantailta. Onnee Turku!

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Cacao-poncho ja kesän kivat hetket kuvina

Säätyypit lupaavat, et eilinen olis ollu viimeinen hellepäivä. Hyvä uutinen. Tämä tykkää syksystä, mut olihan kesässä monta kivaakin juttua Gulkronan reissun lisäksi. Ja monessa mukana käsityö. Helppo, matkassa mukava ja kevyt. Eli Cacao-lenkkialpakasta Neulefriikin Kristiina-poncho:
Puikot 5,5 mm, lanka teetee Cacao, Menekki 1 vyyhti eli 100g=500m. Kiva malli, jonka voi pukea monella tavalla. Tällaisia ponchoja olen tehnyt jo aika monta. Tämä tuli mallikappaleeksi puotiin, koska Ida on "mennyt myymään" sen edellisen.
Tätä on neuloskeltu pitkin kesää. Matkaan on mukava ottaa kevyt neule, jota ei tarvitse laskea tai miettiä. Eikä lanka paina mitään. Tätä aloittelin kerran alkukesällä yökalassa...
Jatkoin silloin tällöin. Kiva neule, jonka voi ottaa käsille kun siltä tuntuu. Vaikkapa hellepäivän iltana ennenkuin laittaa päänsä tyynyyn mökin terassilla:
Myönnän, etten kovin hyvin nukkunut, mutta hyttyset piti loitolla Juhannuksena tuliasiksi saatu Thermacell- Se oikeasti toimii!
Kyllä tästä kannatti herätä ja lähteä aamu-uinnille Airistolle...
Ja olihan näitä skumppa-aamiaisia muutama muukin... Ensin ystävien seurassa  kunnon pekoniaamiainen pitkän kaavan mukaan:
Ja vain viikkoa myöhemmin sama uudestaan. Munatonna. Eli tyttöjen "munaton" lomanen:
Tassu sai olla mukana. Koska on konsulttikissa eli munaton ;)
Neulomakerhossa ei koskaan voi olla kovin monimutkaista neuletta. ellei myöhemmin halua purkaa...
Onhan niitä lomapäiviäkin ollut. 2X-seuran neulomakerho vieraili meillä saaressa heinäkuun lopulla. Iso määrä naisia, jutut sellaisia, ettei kehtaa kertoa. Oliskohan saari-ilmasto irroittanut kielenkannat? Kivaa oli, kaikki meni hyvin vaikka paluumatkalla minä jouduin narun jatkeeksi kun bensa loppus. Onneks moinen nolo tilanne ei sattunut kun oli porukkaa kyydissä...

Muita kuvia löydät Kakskertaseuran sivuilta. Kuten myös tyttöjen loman kuvat kun mentiin yli aaltojen pikkuveneellä ystävän kanssa Villa Vapparnin laiturille. Ilman kommelluksia.

Juhannuksen jälkeen ei olla pal kalastettu. Ku oli se Puuilon halpisverkko, joka meni sotkuun ennenku saatiin edes veteen. Kolmatta maailmansotaa ja hiljaisuuden retriittiä pukkas koko viikonlopuks, joten päätettiin parhaaksi olla kalastamati. Kunnes sain Karviselta myöhästyneeksi nimpparilahjaksi Pietarin kalaverkon! Siinä lukee, et "kaksoispauloitettu, sotkeentumaton". Ihana lahja. Pietari ei petä!
Tästä riitti paistettavaksi ja Tassu sai tietenkin oman osuutensa. Kahden kalastuskerran jälkeen verkko oli tienannut hintansa. Tästä lähtien kalat on "ilmaista ruokaa".
Pimenevät illat on ihania. Naapurin nuotiolla paistui kerran makkarat.

Auringonlasku näkyy jos menee laiturille.
Ja auringonnousu syyskuun ekana maanataiaamuna töihin lähtiessä. Nyt taitaa olla jo aika olla venyttämättä viikonloppuja maanataiaamuun.

Tassu (ja me) on jo tottunut insupiikittelyyn. Ja mökillä sillä on ihan oma "juomakuppi", josta se on oppinut sammuttamaan janoaan Isänsä poika juomakupin suhteen...

Hirvet ovat mellastaneet saaressa talvella ja taitavat asustella siellä edelleen. Ainakin peuran haukkua kuuluu metsässä ja muutaman kerran olen nähnytkin. Nyt riesana on hirveät hirvikärpäset! Kun viimeinkin on tullut muutaman kerran kunnolla vettä, niin metsään tekee mieli. Vaan kun juosten tehdyn metsäkeikan jälkeen ämpärissä on17 kanttarellia ja 200 hirveää kärpästä niin...
PAKKASIA ODOTELLAAN!

t. Susu

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Melkein kässytön kesä

Keväällä pukkas idealla. Sitä sitten innoissani lähdin toteuttamaan. Miks ihmeessä kakkulangasta ei vois tehdä muutakin ku huiveja? Vaiks kesämekon? Tämän villatakin koeversiona kokeilin ylhäältä alas neulomista. Kivaa oli ja visio tuntui toimvalta. Kunnes...

Vedin mekon päälleni! Yäk. Nerokkasti ajateltu sileä neule tissiliivien alle sai jo valmiiksi runsaan rintavarustukseni näyttämään vieläkin isommalta! Ja pitsineule venyi ja paukkui ja näytti jokaikisen kurvin ja makkaran. Henkarilla kolttu näyttää kelvolliselta kyl, tai jonkun tikunlaihan päällä, mutta näin tissikkään päällä... Minähän en pura, joten mietin vaihtoehtoja: Tunikana toi voisi olla kelvollinen. Jos otan yhden langan pois tuolta keskeltä ja päättelen ja teen helmasta tuubin roikkumaan kaulalle ja rikkomaan tuota rintalinjaa... No tekemättä on ja tämän myötä kässyinnostukseni lähti kesälomille, jota on kestänyt näihin päiviin asti.

Lankana siis teetee Rainbow. Menekki kaksi kerää. Puikot ekan kerän verran 4 mm ja tokassa 4½. Aloitin ensimmäisen kerän sisältä ja jatkoin toisen kerän ulkosyrjältä, jotta sain värin liukumaan ees taas. Värikin oli kamala. Onneksi sitä ei enää ees saa. Unohdetaanko tää?

Kesän aikana rikoin myös uudenvuodenlupakuseni: En virkkaa silmukkaakaan tänä vuonna! Mut ku jotain kuitenkin piti olla tekevinään, niin käytin bambulankojen jämiä kestovanulappuihin.
Kuvassa vaan osa. Hirmuisen hauskoja pikkukässyjä ja pienen totuttelun jälkeen itsellä käytössä ja ihan mukavasti toimivat. Käytän aamulla toisin päin ja illalla toisin ja vippaan pyykkikoneeseen käytön jälkeen. Kyllä nyt olen pelastamassa ilmastoa! Linkki ohjeeseen tästä.
Muutaman tiskirätinkin tein. Kun muuta ei mitenkään saanu aikaseks. Tässä lankana teetee Bamboo&Co ja mun oma ohje. Puikot 3 mm.
Tässä taas lankana SMC Baby Smiles Cotton Bamboo. Tämä tiskirätti syntyi pikavauhtia kun kesän viimeisen Laituri-Neulomakerhon aamuna naamakirja kertoi illan emännällä olevan synttärit. Saaressa oltiin ystävän kanssa viettämässä "munatonta" lomasta eikä tietenkään mitään tuliaisia mietittynä! Onneksi sentään oli lankaa... Viittä vaille ennen lähtöä sain tämän pääteltyä.

Käsitöitä harrastava facen kissaryhmästä tutuksi tullut ystävä kertoi sytomyssyistä olevan kova puute KYSissä. No eihän myssyasia katso kuntarajoja ja pikapikaa saatiin Tyksin ryhmästä pieni hätäapu kerätyksi. Minäkin tikuttelin pari myssyä. Kun on syy, niin kässytikin maistuu. Varsinkin nämä pienet ja nopeat.
Ja sit kokeilin tuota kierrepipoa. Ohjetta en vieläkään ole löytänyt, mutta kai se ilman ohjettakin vähän esikuvaansa muistuttaa.
Lankana Sirdarin Baby Bamboo molemmissa myssyissä.

Syyskuu alkoi. Ja pikkuhiljaa alkaa taas kässytkin kiinnostaa. Mulla tämä kässäily liittyy niin vahvasti telkun katsomiseen, että kesällä ei senkään vuoksi tule tikuteltua. Kun illat pimenee ja mökilläkin käydään vain viikonloppuisin niin ehkäpä silmukkaakin alkaa taas syntyä. Mitä monempi silmukka, niin sitä varmemmin myös jotain valmista. Tässä syyskuun susuismi :)