Carrara Color, kesä ja kissanhoitolomalla

 Kesä sen kun jatkuu. Ja mulla alkoi viimeinkin loma, jota ollaan odoteltu juhannuksesta asti! Silloin nimittäin sovittiin, että tällä viikolla ystäviemme Pate-kissa tulee meille saareen viikoksi eikä menekään kissahotelliin. Patehan on viettänyt täällä mökillä jo monta juhannusta ja Tassun kanssa viime vuosina niistä tuli melkein kaverit. Tuttu paikka siis.

Ollaan laskettu päiviä loman alkuun ja odoteltu kovasti. Puolivälissä viikkoa todettiin, että me ollaan hyviä ruokinta-automaatteja: Patea ei nähty kuin ruoka-aikoina ja muun ajan se vietti ties missä suurissa seikkailuissa... Pari päivää sitten se totesi meidät ihan kelvollisiksi tyypeiksi ja on ollut vähän seurallisempi. Ja me ihan tohkeissamme kun seura kelpaa ja välillä meitä palkitaan kehruullakin!

Kesä on kulunut ihan huomaamatta. Vasta muutama päivä sitten huomasin, että öisin on jo pimeää ja aurinkokin menee mailleen jo yhdeksän jälkeen.

Kivaa oli, kun äiti ja isä kävivät viikonlopun vietossa saaressa. Keli oli sopiva, saunottiin, syötiin ja poimittiin mustikoita. Ja välillä vähän tikuteltiin ajankohtaan ja värimaailmaan sopivia kässyjä:

Äidillä tekeillä jo toinen Rubiini-huivi Rainbow Sockista ja minulla simppeli huivi uudesta Carrara Colorista.

Carraran mukana tulleessa ohjeessa oli iso sileää neuletta oleva huivi, jossa hapsut. Ajattelin mökkineuleeksi jotain helppoa, mutta jossain vaiheessa tylsistyin. Siispä jätin huivin kesken ja aloitin kerän toisesta päästä pipoa. Ajattelin, että materiaali olisi just sopiva alkusyksyn viileneviin aamuihin ja iltoihin. Enkä muutenkaan oo mikään hapsufani, joten hapsulangat meni "parempaan" tarkoitukseen.

Kiva setti syksyyn. Myssybaskerin ohje on Niina Kaakkurivaaran Pientä ja lämpöistä -kirjasta ja mallin nimi on Marja-myssy. Siispä ihan sopiva tikuteltava mustikanpoimimisen lomassa!

Koska en niistä hapsuista kovasti piittaa ja jotain piti laitella huivin reunaukseksi niin ihan pari kerrosta ainaoikeaa ja joku reikäkerros ja päättely.

Lanka oli helppoa neuloa eikä ollenkaan hassumpaa, vaikka aitoa puuvillaa on vain vähän ja pörrö tekokuiduista. Ei kutita eikä pistele, sopii villa-allergisille ja lämmittää mukavasti.

Marja-myssyn reunus:

Tykkään ohjeista, joissa kaikki yksityiskohdat on mietitty alusta loppuun ja silmukkaluvut stemmaavat. Siispä kirjaa voin ihan vilpittömästi suositella sekä aloittelijoille, että hifistelijöille. Siinä on kaikille jotain, kauniit kuvat ja selkeät ja virheettömät ohjeet (koska olen itse päässyt pistämään nokkani asiaan lukemalla oiko :) )

Ai juu! Ne speksit: Huivi puikoilla 4½ Pymin Ergot, myssyn reunus 4 mm Crasyt ja muuten 60 cm 4½ KnitPro vaihtopääpyöröt. Menekki 1 kerä eli yhteensä 524 metriä (yks metri jäi päättelyn jälkeen)!

Aina pitää olla puikoilla ainakin yksi sukka. Ja näitä nyt vaan on niin hauskaa tehdä...

Lankana teetee Helmi, menekki 18 g, puikot 2½ Zingit (paitsi se yks joku muu merkki, koska viides punainen zing on jemmassa Karvisen auton penkin kiinnityskiskon uumenissa). Onneksi on tarpeeksi puikkoja!

Mustikkakiintiö alkaa jo olla täynnä ja syksyn värit loistaa myös varvuissa. Marjoja toki olen kerännyt karvislandiassa:

Hemppiponchon innostamana asiakas kysyi, miten sais joka reunalle saman pitsin yhdellä istumalla ja siis ponchosta tulisikin huivi. Sillä hetkellä en keksinyt ratkaisua, mutta asia jäi kaivelemaan... Tein "mallitilkun" eli tiskirätin ja onnistuihan se pienen pähkäilyn jälkeen.

Kökköä vaan, etten huomannut kysyä yhteystietoja... Lankana tässä Katian Tencel-Cotton. Tein ensin pitsireunaa, sitten poimin silmukat ja neuloin ainaoikeaa ja molemmissa reunoissa pitsiä ja päättelin kuten siinä perinteisessä naistenpäivähuivissa. Ei nyt ihan täydellinen, mutta onnistuu joka syrjälle ilman ompeluita ja saumoja.

Loman alkaessa odottelin sususäätä, eli hiukan viileää, pilvistä ja luoteistuulta. Niin mukavaa olis tehdä klapeja... Ihan vähempikin helle olisi riittänyt! Aamuaikaisella muutaman tunnin ajan klapeja ennekuin helle äityy ahdistavaksi. Sen jälkeen ollaan lähinnä olla öllötelty ja odoteltu Paten ruoka-aikoja ;) Patavesi lämmitetään joka toinen päivä ja sauna ihan vaan joskus. Voihan sitä peseytyä mökkisuihkulla ja käydä välillä viilentymässä meressä. 

Naapurit informoitiin hyvissä ajoin Paten tulosta saareen. Siispä jo viime lauantaina Tassun kummit toivat pussillisen ahvenia. Saatiin samantien kaveri...

Ei tartte kertoa Tassun mummille, et nyt me syötetään hoitokissaa kädestä vaikka aina naurettiin hänelle...

Ja ahveniahan sitten saatiin metsästä ja mereltä! Olin mökkinaapurille jo alkukesästä luvannut neuloa kipuapusukat. Se ny vaa on jääny kaikista muistutuksista huolimatta. Nyt tuli osamaksuna kuusi ahventa Pete-kissalle suoraan laiturille! Pakkohan se oli viimein touteuttaa lupaus...

Kipuapusilkkivillaa 117 g (tai jotain sinne päin, koska mökin digivaaka kertoo aina et jotaingrammoja ja seittemän. Se ei täällä saaressa oo niin nokonnuukaa.) Koko 44-45. Puikot 3½ mm ergot.

Loma alkaa olla lopuillaan. Liian kuumaa on ollut kaikkeen. Yhtenä iltana käytiin kuitenkin iltakalassa. Heh heh... Juuri lähtiessä nähtiin kaksi hyljettä. Merkki siitä, ettei näillä kulmilla tarvii haaveilla kalasaaliista! No minähän lunastin matkan aikana kipuapuahvenet ja Karvis uitti viehettä. Mukavaa oli ja elokuun loppupuolen arki-iltana rauhallista.

Vaikka ruoka ei näillä helteillä maistu, niin jotain on pakko syödä. Loman ja mun mielestä varmaan koko kesän paras makuelämys oli pari päivää sitten! Folio läästittiin voilla, päälle ohuet siivut edellispäivän keitettyjä pottuja, suolaa, päälle ahvenfileet, mausteeksi suolaa, tillisilppua ja valkopippuria, päälle vielä toinen kerros pottusiivuja ja voita ja nyytti umpeen ja muutama minuutti grillissä. Nam Nam! Helppoa ja hyvää eli susuruokaa...

Loma alkaa olla lopuillaan ja Paten omat ihmiset saapuvat saareen tänään. Kiva nähdä ystäviä, mutta hoidokkia tulee ikävä...

Hyvää kesänjatkoa kaikesta huolimatta!

Helppoja virkattuja ja kevennyksiä viikon varrelta

Pellavahuivin jälkeen mieli teki jotain tosi helppoa ja nopeaa. Jopa niin, että kaikista tavoistani poiketen tartuin koukkuun! Tai oikeastaan siks, et kässäpussissa ei ollu mitään muuta kivaa ku yks kerä tiskirättilankaa... Hetken kaivelin netistä jotain inspiroivaa mallia ja sit keksin et isoäidinneliö on just sitä, mitä sillä hetkellä kaipasin.

Lanka oli Katian Tencel-Cotton ja kerästä tuli just kaks tuollaista kymmenen kerroksen neliörättiä kolmosen silikonivartisella koukulla. Tencelillä on samat ominaisuudet ku bambulla, mutta se valmistetaan eucalyptuspuusta. Sopii siis mainiosti tiskirättiin. Isöäidinneliö on hyvä malli siksikin, että tiskirätin on hyvä olla mielummin vähän löysä kuin tiivis. 

Kun pääsin töihin ja kun virkkuu tuntuikin kivalta, niin jatkoin samalla linjalla. Katian Harmonia on 100% puuvillaa. Kivasti liukuvärjätyssä kerässä on 560 metriä ja langan mukana tuli simppelin virkatun huivin ohje. Siispä koukku (4 mm) heilumaan ja aivot narikkaan:

Tosi kiva. Olen muutaman päivän tätä huivia roikottanut kaulassani ja se tuntuu tosi mukavalta. Virkkuukin oli hauskaa, kun koko ajan odotteli, et mitä väriä seuraavaksi...

Sunnuntaina ulkoiltiin vähäsen. Karvis tapansa mukaan keksi vastarannalla eli Hirvensalossa luontopolun, jossa on hänelle niin rakkaita korkeuseroja... Onneksi polun varrella oli kylttejä, joiden tekstejä lukiessa puuskutus ehti tasaantua ennen seuraavaa nousua. Hirmu korkealla oltiin, mutta merta ei nähty. Ja nuotiopaikalla oli iso lauma turisteja. Eikä meillä makkaraakaan ollu mukana. Siksipä kotimatkalla ajettiin vielä Uittamon rantaan. Tanssilavalta oli komeat näkymät jäättömälle merelle. Näissä maisemissa lapsena oon leikkiny. Silloin oli vielä talvia ja jäällä käytiin hiihtämässä. Oi niitä aikoja...

Tällä hetkellä jänskättää tulevan viikonlopun messut ja koronauutisointi... Perutaanko koko tapahtuma, käykö siellä ketään, onko meillä kiinnostavaa tavaraa mukana. Joka kerta ennen messuja jännittää ihan kamalasti, mut tänä vuonna tavallista enemmän. Joka tapuksessa ollaan päätetty, että puoti Annankadulla on lauantaina kiinni ja me molemmat huseerataan Turun Messukeskuksessa osastolla C 70.

Tassu ei uutisista ole moksiskaan. Se ottaa rennosti, kerjää karkkeja ja parvekkeen ovea auki mennen ja tullen. Välillä se ottaa tirsat tai pelaa hiukan hiiripalloa. Kunnes hiiri katoaa sohvan alle. Eilen sillä oli oikea kissanpäivä, kun Mummi ja Pappa poikkesivat iltateelle. Tuliaisina toivat "perjantaipullon" vaikka oli tiistai!

Loppukevennyksenä vielä Harald Hirmuisen vaimon Helgan iltarukous:

Näillä mennään kohti viikonloppua! 

Melkein kässytön kesä

Keväällä pukkas idealla. Sitä sitten innoissani lähdin toteuttamaan. Miks ihmeessä kakkulangasta ei vois tehdä muutakin ku huiveja? Vaiks kesämekon? Tämän villatakin koeversiona kokeilin ylhäältä alas neulomista. Kivaa oli ja visio tuntui toimvalta. Kunnes...

Vedin mekon päälleni! Yäk. Nerokkasti ajateltu sileä neule tissiliivien alle sai jo valmiiksi runsaan rintavarustukseni näyttämään vieläkin isommalta! Ja pitsineule venyi ja paukkui ja näytti jokaikisen kurvin ja makkaran. Henkarilla kolttu näyttää kelvolliselta kyl, tai jonkun tikunlaihan päällä, mutta näin tissikkään päällä... Minähän en pura, joten mietin vaihtoehtoja: Tunikana toi voisi olla kelvollinen. Jos otan yhden langan pois tuolta keskeltä ja päättelen ja teen helmasta tuubin roikkumaan kaulalle ja rikkomaan tuota rintalinjaa... No tekemättä on ja tämän myötä kässyinnostukseni lähti kesälomille, jota on kestänyt näihin päiviin asti.

Lankana siis teetee Rainbow. Menekki kaksi kerää. Puikot ekan kerän verran 4 mm ja tokassa 4½. Aloitin ensimmäisen kerän sisältä ja jatkoin toisen kerän ulkosyrjältä, jotta sain värin liukumaan ees taas. Värikin oli kamala. Onneksi sitä ei enää ees saa. Unohdetaanko tää?

Kesän aikana rikoin myös uudenvuodenlupakuseni: En virkkaa silmukkaakaan tänä vuonna! Mut ku jotain kuitenkin piti olla tekevinään, niin käytin bambulankojen jämiä kestovanulappuihin.

Kuvassa vaan osa. Hirmuisen hauskoja pikkukässyjä ja pienen totuttelun jälkeen itsellä käytössä ja ihan mukavasti toimivat. Käytän aamulla toisin päin ja illalla toisin ja vippaan pyykkikoneeseen käytön jälkeen. Kyllä nyt olen pelastamassa ilmastoa! Linkki ohjeeseen tästä.

Muutaman tiskirätinkin tein. Kun muuta ei mitenkään saanu aikaseks. Tässä lankana teetee Bamboo&Co ja mun oma ohje. Puikot 3 mm.

Tässä taas lankana SMC Baby Smiles Cotton Bamboo. Tämä tiskirätti syntyi pikavauhtia kun kesän viimeisen Laituri-Neulomakerhon aamuna naamakirja kertoi illan emännällä olevan synttärit. Saaressa oltiin ystävän kanssa viettämässä "munatonta" lomasta eikä tietenkään mitään tuliaisia mietittynä! Onneksi sentään oli lankaa... Viittä vaille ennen lähtöä sain tämän pääteltyä.

Käsitöitä harrastava facen kissaryhmästä tutuksi tullut ystävä kertoi sytomyssyistä olevan kova puute KYSissä. No eihän myssyasia katso kuntarajoja ja pikapikaa saatiin Tyksin ryhmästä pieni hätäapu kerätyksi. Minäkin tikuttelin pari myssyä. Kun on syy, niin kässytikin maistuu. Varsinkin nämä pienet ja nopeat.

Ja sit kokeilin tuota kierrepipoa. Ohjetta en vieläkään ole löytänyt, mutta kai se ilman ohjettakin vähän esikuvaansa muistuttaa.

Lankana Sirdarin Baby Bamboo molemmissa myssyissä.

Syyskuu alkoi. Ja pikkuhiljaa alkaa taas kässytkin kiinnostaa. Mulla tämä kässäily liittyy niin vahvasti telkun katsomiseen, että kesällä ei senkään vuoksi tule tikuteltua. Kun illat pimenee ja mökilläkin käydään vain viikonloppuisin niin ehkäpä silmukkaakin alkaa taas syntyä. Mitä monempi silmukka, niin sitä varmemmin myös jotain valmista. Tässä syyskuun susuismi :)

Pipo, sytomyssy, silmukkalukuja, kuitutietoa ja tiskirätti

Karvisen sukkatilanne on mielestäni ihan ookoo, mut joulunpyhinä hankittujen aktiivisuusrannekkeiden seurauksena hän totesi, et lenkkipipo puuttui. Siispä minä heti heitin lankaa puikoille. Sulo Vileni -malli kelpasi, jos siihen ei leitettaisi typerää tupsua...

Lanka takkiin sopivan värinen - iloisenharmaa Sirdarin Hayfield Spirit. Hirmuisen riittoisa lanka, joka ei pistele eikä kutita. Puikot 3½, menekki alle puoli kerää.

Enää ei voida käyttää tekosyynä lenkille lähtemättömyyteen sitä, et vanha pipo on hävinny. Tekosyynä VOI käyttää sitä, et nastakengät unohtui Karvislandiaan ym ym.

Aktiivisuusranneke on tosi kiva lelu. Tosin me seurataan aktiivisesti vaan unia. Miten pitkään ollaan nukuttu syvää unta ja miten pitkään kevyttä. Hämmästyttävää on ollut huomata, että jos mä olen nukkunut huonosti, niin silti syvää unta on silti voinut olla jopa tunti! Tosin viidessä eri jaksossa. Jos olen omasta mielestäni nukkunut hyvin niin syvää unta on ollu yhteensä lähes kaksi tuntia. Viime yönä se rannekekin on huomannut heräämisen kauheaan kramppiin kahden aikoihin (laitoin kipuapusukan kramppijalkaan vaikka en KOSKAAN nuku sukat jalassa). Ja on se huomannut kahden ja puolen tunnin valvomisenkin. Luin huonoa kirjaa eikä uni silti tullut. Kuuhulluutta?

Viime torstain koulupäivän aiheet ei ihan ensteks kiinnostavilta tuntuneet etukäteen. Tärkeitä asioita tietenkin, mutta tilinpäätös, tulos, tase ja budjetointi... Siispä tietsikan lisäksi mukaan pari langanloppua ja puikot. Sytomyssy on just mainio luentoneule!

Irman perhosista jäänyt DMC Natura Bamboo ja tontusta jäänyt Sirdarin Baby Bamboo ja malli omasta päästä. Puikot 3½ pyöröt. Kavennukset tein looppaamalla. Ilman ohjetta ja mukavalta näyttää.

Joskus on kiva tehdä kässyjä ihan ohjeen mukaan, mutta näitä sytomyssyjä voi tehdä myös ihan fiiliksellä. Antaa lankojen puhua ja puikkojen suihkia...

Mulla on oma "nyrkkisääntö" silmukkalukujen kanssa. Jos langan suositustiheys on DK eli  22 silmukkaa kymmenelle sentille ja puikkosuositus 3½-4mm, niin pipoon passeli silmukkaluku on n. 100. Jos silmukantiheys on vaikka 27-30/cm ja puikkokoko 2½-3mm,  niin luon 120-130 silmukkaa. Aika usein tämä "näppituntuma" on ollut toimiva. Kavennusten kanssa - kun lanka on "puhunut" ja myssy tuntuu tarpeeksi korkealta (sovitan omaan päähän) niin kavennukset. Usein kavennus kuten sukan kärjessä tuntuu toimivan. Paitsi jos lanka osoittaa loppumisen merkkejä niin vähän nopeammin... Ei tän mitään rakettitiedettä tarvii olla - käsitöiden tekemisen pitää olla hauskaa! Varsinkin, jos kyseess on ilahduttamiskampanja, kuten Sytomyssykampanjat ovat.

Siitä puheen ollen... Tyks Sytomyssykeräykseen saatiin mukava lahjoitus Tekstiiliteollisuudelta:

Yhteensä 1,2 kg! Mukavasti on lankakori tyhjentynyt, mutta vielä riittää. Anjalinilta Salosta saa hakea, jos myssytyttää eikä omista varastoista löydy tai jos mieli tekis osallistua, mut rahatilanne ei anna myöden. Myös Salon kaupunginkirjastossa on Novellikoukkulaisile lahjalankaa sytomyssyjä varten. Salossa valmiit myssyt voi palauttaa joko kirjastoon (seuraava Novellikoukku just ennen ystävänpäivää eli 12.2.) tai Anjalinille. Turussa myssyt voi viedä myös suoraan Tyksin syöpähoitoja antaville osastoille. Sukkiakin saa tehdä. Näillä pakkasilla niillekin on varmasti käyttöä.

Kun ope on aidosti innostunut asiastaan, niin se saa oppilaatkin pysymään hereillä ja kokemaan ahaaelämyksiä. Myssy valmistui jo puolivälissä päivää. Onneksi mukana oli "varalankakerä".

Uusi lanka puodissamme on Katia Tencel-Cotton. Pehmeä lanka sopii myös myssylangaksi, mutta Tencel-kuidun (=lyocell-kuidun kauppanimi) ominaisuuksia kehuttin meille tiskirättilankana:

Tällaista tietoa löysin Tencellistä: Tencel on lyocellia, joka on myös selluloosamuuntokuitu (eli luonnonkuitu, ei muovia , Susun täsmennys). Raaka-aine Tenceliin saadaan eukalyptuksesta. Tencelin valmistusprosessi on ekologisempi kuin muilla selluloosamuuntokuiduilla.
Tencel on luja kuitu, jolla on hyvä mittapysyvyys. Se on tunnultaan pehmeä ja silkkimäinen. Tencelillä on hyvä kosteuden imukyky ja se haihduttaa kosteuden iholta pois. Se on luonnostaan antibakteerinen ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten.

Seuraavaksi mun on pakko alkaa toteuttamaan koulun oppeja myös käytännössä. Budjettijutun kotitehtävän dead line on maaliskuun lopussa. Pikkuhiljaa olen yrittänyt syksyn koulupäivien  tietoa toteuttaa käytännössä. Mut facet, instat, kuukkelit sun muut on turhauttavia! Kun ei osaa eikä ymmärrä eikä kiinnosta! Kaiken lisäksi uusi puhelinkin kenkuttelee. Turhauttavaa. Siks tämä blogiparkakin on jäänyt ihan heitteille. Paljon hauskempaa olis laittaa lankaa mutkalle puikkojen kera, ja tarinoida ihmisten kanssa, mut tää nykymaailma :(

Joku sentään huolehtii puodin finansseista. Blogikissa Tassu vartioi käteiskassaa ja pankkitunnareita talouspäällikön tarkkudella:

Eilisen päivän aikana ehdin melkein saada mahahaavan, kun töihin päästessä pankkitunnareita ei löytynyt mistään... Katti pitää huolen siitä, et mä en tee sitä, missä olen hyvä: Tuhlaaminen lankaan ;)

Lapasia, sukkia ja kässäkassin joulusiivous

Adventtikalenterin toisestakin luukusta löytyi lapasohje. Tällä kerralla perinteinen tähtikuvio.

Lankana teetee Saga, puikot 5,5 mm sukkapuikot. Tonttusukissa onnistuin kiristämään lankajuoksuja, mutta tällä kertaa kävi päinvastoin. Valmiit tumput olivat surkean näköiset ja muhkuraiset ja löysät. Pyöräytys villaohjelmassa teki taas tehtävänsä ja lapasista tuli sittenkin ihan kelvolliset!

Ja kun olin jo yhdet sydänlapaset tehnyt, niin toiset tulivat ihan tuosta noin vaan! Heijastavat helmet ja kas kas - sydänlapasista tuli taas pöllölapaset. Linkki molempien lapasten ohjeisiin TÄLLÄ sivulla (klikkaa).

Pinkki Reflective on niin hurjan väristä, että se suorastaan huusi päästä pipoksi.

Tuossa takana on vähän hillitymmän värisiä heijastuslankoja. Näillä keleillä kaikki heijastavat ovat tarpeen. Pimeää on koko ajan. Sunnuntainakin satoi vettä koko päivän välillä vähemmän ja välillä rankasti. Mut kiva päivä oli - kummitytön kanssa taas leivottiin pipareita!

Kyllä näkyy!

Itsenäisyyspäivänä heitin koko kässäkassini ympäri ja tein sille joulusiivouksen. Kaikki puikot ja muut hilavitkuttimet järjestykseen ja viikkoja pussissa lojuneet keskeneräiset valmiiksi!

Regia Premium Alpaca Soft on suloisen pehmeää ja ihanan riittoisaa. Ensimmäinen Regia-lanka, josta tykkään! Langassa on villaa, polyamidia ja baby suri alpakkaa. Sukat tein kokeeksi ja rakastuin. Kahdesta kerästä saan vielä toisetkin sukat ja ehkäpä kolmannetkin! Puikoilla 3 mm.

Linnanjuhlia katsellessa tein valmiiksi monta kuukautta sitten aloitetun tiskirätin:

Lanka teetee Bamboo&co (eli bambu ja kumppani), menekki 36 g. Puikot 3mm. Oma ohje, joka on vuodesta toiseen kiva.

Ja vielä yhdet sukat:

Nämä aloitin syksyllä heti, kun Pallaksen uusi sateenkaariväri tuli puotiin ja teetee Asustelehti ilmestyi. Tässä "kirjoneule" ei ole kirjoneuletta vaan kaksi kerrosta tehtiin kirjavalla ja yksi valkoisella. Tykkäsin, silti sukat hautautuivat keskeneräisinä kässäpussin pohjalle viikoiksi. Koska piti purkaa molempia sukkia... Ekan sukan kärkikvaennus oli päin takapuolta, mutta kahden purkukierroksen jälkeen sain siitä ihan nätin.

Toinen pientä ajattelua vaativa kohta oli kuvion jatkuminen kantapään jälkeen. Sekin onnistui:

Piparien lisäks olen tehnyt vähän tähtitorttuja ja Tassun kanssa pidettiin korttisulkeiset:

Eilen ei satanut yhtään! Ja huomenna saadaan avata kalenterin kolmas luukku... Mitähän sieltä löytyy? Ida on tehny yhden aika kivan jutun ja ohjeen siihen... Ootko utelias? Tilaa uutiskirje TÄSTÄ. Salaisuus paljastuu perjantaiaamuna!

Pienissä paketeissa barbin mekkojako?

Yks iltapäivä ennen joulua puodissa poikkesi tuttu asiakas, jolla oli veikeät käsistimet. Ohjeen alkuperää ei muistanut, mutta kertoi miten ne oli tehty ja minä riipustin vihkoon ohjeen. Myöhemmin oli kyllä hankalaa saada omista harakanvarpaista selvää. Ensin tein prototyypit itselleni:

Aika käytännölliset autoa ajaessa nahkahanskojen päällä. Lämmittävät mut sormet eikä nahkahanskat luisuile kylmällä ratilla. No nämä protot ei pahemmin lämmitä, koska ovat niin pienet, että puristavat ja veri ei kierrä. Tosin nyt kun ne ovat käytössä venyneet niin peukkukin pysyy jo lämpimänä. Muoto on varsin kummallinen – niin kuin barbin frillahame tai jotain.

Innostuin kuitenkin tekemään näitä lisää modaten ohjetta vähän väljemmäksi. Ja vähän fiinimmästä langasta – teeteen Tundrasta.

 Näihin kiinnitin heijastinhelmiä. Ajattelin, että ystävä vois käyttää näitä koiralenkillä.

Toiset ystävälle, joka palelee aina ja näpyttelee koko ajan tietsikkaa sormet kohmeessa.

Lankaa kului vajaa kerä/pari ja käytin Ergonomics sukkapuikkoja nro 3½. Alan tottua ergoihin ja ne on aika kivat. Tätä malliakin taidan vielä kokeilla. Onnistuiskohan hahtuvasta huovutetut?

Muutaman Cleany-pesimenkin virkkailin lisää. Palautetta on tullut, että toimii. Itsekin olen käyttänyt omiani ja ihan mainio ja hassunhauska keksintö tämäkin. Langasta on moneksi ja jokaiselle materiaalille oman käyttötarkoituksensa tuumii lankakauppias, joka vielä pari vuotta sitten nokka pystyssä julisti et ”Meillähän ei muovia myyrä!”

Tänä vuonna koko suku ei saanut sukkia. Susun sukkatehdas on ollut jonkinlaisessa lamassa. Tai oikeastaan on yhdet ihnokkilankasukat kesken ja olen päättäny et uusia en ala, ennen kuin ne on valmiit. Toinen sukka puuttuu edelleen. Yritän pinnistellä sen valmiiksi, jotta pääsen tekemään sukkia kivoista langoista.

Kummityttö kysyi syksyn mökkireissulla, et onko liian aikaista kirjoittaa joulupukille. No jos Susu on joulupukin tonttuna niin kannattais kirjoittaa viimeistään heinäkuussa tai peräti tammikuussa ja olla koko vuosi hirveän kamalan kiltti! Toivomuslistalla oli pitkät, lämpimät ja iloisen väriset polvarit, jotka jalassa olisi kiva käpertyä sohvannurkkaan lukemaan kirjoja.

Tuumasta toimeen! Kummitytön lempiväri oli pikkulikkana keltainen (toivottavasti on vieläkin). Heitin kässäpussiin muutaman kerän keltaista teetee Sallaa (kestää konepesun) ja kyytiin kaikki jämäsallat. Silmukkalukuja ja malleja katselin ”sillä silmällä” monestakin paikasta, mutta pääasiassa vaan huvittelin menemään molempia sukkia yhtä aikaa. Toisessa sukassa Knit Picksin Caspian Wood puikot ja toisessa Ergot. Hiukan pelkäsin et onko käsiala samanlaista mutta turhaan. Jos teen kahta sukkaa esim. Zingeillä ja puisilla puikoilla niin käsiala on erilainen. En tiedä mistä johtuu. Ehkäpä niillä metallipuikoilla uskaltaa tikutella tiukempaa.

Joka tapauksessa lopputuloksena oli mun mielestä niin rumat sukat et ne on melkeen hienot! Lankaa vähän päälle 200g.

Vain veljenpoika sai tänä jouluna bambusukat. Ihan tylsän väriset tavikset:

Lanka Hot Socks Rubin, menekki vähän päälle 70 g, puikot 2,5mm Ergonomicsit.

Yksi pieni pukinpaketti on vielä avaamatta ja toinen vasta työn alla, joten päätän raporttini tältä erää tähän ja menen tikuttelemaan. Kuullaan vielä ennen vuodenvaihtdetta! Ehkä. Heippa!