Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pallas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pallas. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. marraskuuta 2023

Noro ja muita juttuja

 Kuka vielä muistaa ihanat Noro-langat? Olivat toistakymmentä vuotta siten ihan kuuminta. Kalliita ku mitkä, mutta ihan omanlaisiaan. Kuidut värjätäään ensin ja vasta kuitusekoituksista kehrätään lankaa. Nyt niitä on jälleen saatavilla! Ja kummaa kyllä - hinta ei ole noussut samaan tahtiin ku monien muiden lankojen.

Lanka on ihan yhtä ihanaa kuin vuosia sitten! Huivissa Silk Garden Sock Solo ja Sock. 

Ohjetta modasin ihan vahingossa :) DMC:n Eco Vita -kirjan huiviohjeesta. Kirjavaa lankaa meni melkein koko kerä. Yksiväristä jäi kelpo nöttönen, jolla jo uusi kohde. Tuo I-cord -reuna on kolahtanut mulle ihan täysillä!

Olenhan muutakin tikutellut. Tosin kuvia ei ole, koska asiakkaat ovat tulleet hakemaan tuotokset samantien. Kuvaaminen on unohtunut.

Tein tämän jakun kokoa 86-92. Menekki teetee helmi -lankaa 127 g. Väri 349. Nyt voit käyttää mielikuvitusta :)

Toinen pikaisesti puodista lähtenyt tilaus oli Katian Alpacolorista neulotut perussukat. Toive oli napakat ja lämpimät, koko 41-42 ja jotain suttua estämään sitä ettei sukat pyöri jaloissa. Minä tikuttelin sukat ja Ida hoiteli liukuesteet. Eli "jarruneste" Sock Stoppia koko jalkaosan ympäri. Nämäkin sukat haettiin ennekuin ehdin kuvata. Mutta parin päivän kuluttua kuultiin et olivat juuri oikeanlaiset. Ja saatiin ihan ylimääräinen kiitos:

Voi kun mä muistan et tällaista ihanaa suklaatia sai lapsena joskus tosi harvoin tuliasiksi ruåttinlaivalta!

Viime viikkoina on tullut kaksikin reissua Tampesterin suuntaan. Ensimmäinen vähän surullisempi reissu - tosin oli mukavaa nähdä ystäviä vuosien takaa. Ja tietenkin Tassun vanha ystävä Pate;

Sain rapsuttaa ja antaa herkkutikun!

Toinen reissu oli viime perjantaina Naulefriikki Piikun kanssa turistibussilla Kässämessuille. Matkakässynä kaveri Kesäkauppaan malliksi neulotulle Ensiapupaketti-sukalle:

Lankana teetee Pallas. Puikot 3,0 mm Zing 15 cm sukkikset.

Messuilla ei mitään uutta. Käsinvärjättyjä hienouksia oli joka paikassa. Mihin minä olen menossa kun katselin askartelukauppoja ja ainoat ostokset oli mekkokangas ja juustoja?!?!? Ja parasta oli aamupalaksi/lounaaksi nautittu riisipuuro ja väskynäsoppa! Ja tietenkin seura <3

Matka sujui ilman yllätyksiä - pääsimme perille vaikka välillä epäilyttikin kuskin omituiset reittivalinnat. Kyllä sille kannatti skoolata:


Opiskelun tehtävänpalautus olis ollu perjantaina. En uskaltanut jättää viime tinkaan. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka tuotos häviää bittiavaruuteen tai netti ei toimi. Tai turistibussi lähtee Tampereelta Turun sijaan kohti Vaasaa. Mitä vaan voi tapahtua! Siispä torstaiyönä lähetin tuotokseni:
Ja jo nyt tiedän et läpi meni! Seuraavaa etappia kohti...

Saarimökkeily on ohi, mutta mökkeily jatkuu toisaalla. Oli tarkoitus mennä haravoimaan, mutta luni yllätti. Lumessa näin aamusella jäljet:

Keskellä tietä kaksi tassunjälkeä! Ei mistä eikä mihin. Vain kaksi jälkeä. Kummitteleekohan Blogikissa Tassu?

Ei sitä lunta nyt NIIN paljon kuitenkaan ollut ettei sienihullu olis kosteikkoja löytäyt. 

Pitihän ne kerätä mukaan!

Ettei vaan jäisi ilman meri/taivaskuvaa tämäkään postaus niin... Sama taivas - eri paikka.

Kuukausi vielä vuoden pimeimpään päivään!



lauantai 6. kesäkuuta 2020

Säänkestävää kesäterassille

Joskus on vaan ihan pieni asia, joka saa langan toimimaan. Tällä kertaa niinku monesti aikaisemminkin se asia oli vesi! Hilo La Campana ei ole poikkeus...
Virkkasin tabletin maahantuojalta saadun ohjeen mukaan. Halkaisija n. 30 cm, koukku 3½. Pikkuinen lasinalunen on asiakkaamme @lankamatkalla -Miian koukulta. Lanka on vetelää ja lopputulos näytti ruttuiselta kunnes... Kastelu kädenlämpäisessä vedessä ja tasokuivaus!

Hilo La Campana on 100% nylonia ja se kestää sekä aurinkoa että vettä, joten se on mainio kesäterassien tabletteihin sun muihin ulkona pidettäviin tekstiileihin. Yhtäkkiä varastossa pari vuotta seisonut lanka olikin hurjan suosittu. Jopa niin, että langat loppui ihan hetkessä. Ens torstaina ollaan saamassa lisää ja niitä voi tilata verkosta jo nyt tai soittaa/sähköpostittaa varauksen puotiin jo nyt...

Pakko taas paljastaa, että "hän joka ei virkkaa" meinas tehdä yhtenä aamuna hienon Campana-KULHON... Kunnes huomasi jättäneensä ohjeesta yhden kriittisen kerroksen virkkaamatta...
Kesä viimeinkin taitaa olla täällä - monta kuukautta kestäneen marraskuun jälkeen. Viikko sitten oli ekan kerran sellainen ilta, että saunan jälkeen tarkeni terassilla istuskella ilta-auringossa teepaidassa kutiloimassa sukkaa:
Meidän kiltti Tassu The Crocodile Dundee osaa kellon. Kotiintuloaika on on auringonlaskun aikaan...
Niinku katseesta näkyy - pitkä päivä on ollut. Mökkielämä on Tassullekin rankkaa :)

Toisin ku mulle. Minä päätin kerrankin viettää mökkipäivän tekemättä yhtään mitään! Siksipä hakkasin risut pieniksi, haravoin vähäsen, sahattin vähän isompia oksia ja jatketiin "kukkamaata". Koska oli ihan liian kuuma olla tekemättä yhtään mitään niin me Tassun kanssa siivottiin saunakamari:
Tähän mennessä on aina ollut liian kylmä siihan hommaan...
Tassu myös löysi mahtavan paikan lepäilyyn ja samalla saa vahdittua melkein koko tonttia. Saunan lauteilla on hyvä pötkötellä piilossa...

Kässyrintamalla muuten hiljaista. Yhden isomman työn jälkeen ei oikein osaa tarttua mihinkään. Siksipä Karvinen sai yhtenä iltana viestin, et "Mulla on sulle jotain...". Vastaus oli et "Kuulostaa pahalta..."
Eipä tainnut ukkoseni tietää saavansa ihka uudet terät mökkisukkiinsa! Lankana pallaksen jämiä kolmosen puikoilla. Kai noilla tämän kesän tassuttelee.

Puodissa ollaan vuoroteltu Idan kanssa jo 2,5 kk. Oikeastaan siksi, että jos jompikumpi sairastuu, niin toinenkin joutuu karanteeniin ja puoti on pakko laittaa sulki. Onhan puhelin keksitty ja sähköposti mut onhan se tosi tärkeää joskus jutella ihan kasvotusten. Siksipä keskiviikkoaamuna pidettiin "aamupalaveri" ihan nokitusten:
Kyllä oli mukavaa turista ihan vähän työasioita ja paljon muutakin auringossa torikaffella! Niin pistettiin elämä riasaseks, et avattiin puotikin vasta kymmeneltä. Tällaisia kannattais harrastaa ihan normaaliaikanakin!

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Sukkia ja mökkiä - mitäs muutakaan?

Facessa on ryhmä, jossa kerätään kärkitaistelijasukkia. Eli koronan takia kiireisille työntekijöille hoitoalalla, eli erilaisille infektio-, pandemia- ja teho-osastoille sekä ensiapuun ja päivystykseen. Mietin, että oma kummityttöni on myöskin koronan takia kovilla, vaikka työskenteleekin geriatrisella. Riskiryhmäläisiä hoitaessa pitää sielläkin olla koko päivä suojavarusteet päällä - rankkaa varmasti. Siispä yhtenä iltana viime viikolla treffattiin meidän pihalla ja Sini sai omat kärkitaistelijasukkansa.
Lankana Opalin regenwald 14. Kummityttö iloitsi siitäkin, että langasta 1 euro on mennyt sademetsien suojeluun. Tämä erä lankaa on jo loppu - mutta odotellaan Regen viittätoista ensi syksyksi.

Karvinen sai kerrankin synttärisukkansa oikeana päivänä. Tosin viime tinkaan meni kakkossukan kärkikavennukset. Paksut sukat oli taas kaikki rikki, joten teetee pallaksesta tällä kertaa:
Molemmat sukat olen tikutellut uusilla hauskoilla kolmosen Addin CraSy Trio puikoilla.
Ideana on kolme lyhyttä pyöröpuikkoa - puolet silmukoista yhdellä puikolla ja puolet toisella ja kolmannella neulotaan. Vähän niinkuin loopatessa, mutta paljon helpompaa!

Kuten kaikista asioista, myös koronasta on pakko yrittää keksiä jotain hyvääkin. Esimerksiki mökkeily. Kun nyt ollaan ihan kotinurkilla niin se ei ole kiellettyä. Mökillä voi tuntea olonsa suht turvalliseksi eikä tartuntavaaraa ole. Äiti ja isä ovat olleet mökillään jo monta viikkoa. Veljeni on hoidellut ruokatoimituksia viikonloppuisin ja minäkin käynyt muutaman kerran.

Tässä kiva muisto kevään ekasta reissusta <3:
80-luvulla tein molemmille nämä Kaislakertun purjeveneet. Ihana, että ovat vielä tallella ja tänä keväänä niille on tosiaan ollut käyttöä!

Pitkäperjantaina kävin vähän heillä siivoilemassa kaisloja rannalta. Töiden jälkeen mulla alkoi terassikausi. Oli komeaa saada salaatit ja lasagnet ulos pöytään tarjoiltuna:
Turvaväli pidettiin, mutta sapuskan jälkeen olin umpijäässä vielä seuraavanakin päivänä! Yhtään ei palele kun puuhailee ulkona, mutta annas olla kun pysähtyy...

Lankalauantain jälkeen olikin omalle mökille meno. Ja kuten aina - tuuli kylmästi luoteesta eikä se edes riittänyt. Sateen kaikki olomuodot tuli koettua pääsiäisen aikana:
Jonain iltana sentään oli sen verran tyyntä, että käytiin laskemassa verkko. Seuraavana aamuna piti saalis kiskoa paattiin moottorin avustuksella kun se tuuli... Vaan eipä haitannyt yhtään! Kevään eka kalasaalis oli komia!
Tassu ei tykännyt tuulesta ollenkaan ja se katseli meitä siihen malliin, että kurja keli on meidän vika ja sille pitäis tehdä jotain... Onni on lämmin makkari ja kehräävä unikaveri:
Näin alkukaudesta ei mökille ole vielä kertynyt "perusvarastoa". Silti saatiin hieno pääsiäisateria kasattuna "ei mistään".
"Susun vaeltavat tulppaanit" korvaavat mämmin. Niitä ei syöty, mutta kiukuspäissäni ostin ittelleni kaupasta keltaiset tulput, koska en löytänyt mämmiä! Tai siis olisin varmaan löytänyt, jos olisin kysynyt, mutta en halunnut haahuilla kaupassa yhtään pidempään kuin oli pakko.

Puotia ollaan toistaiseksi voitu pitää auki normaalisti. Idan kanssa vuorotellaan kaupassa ja etänä. Pakko sanoa, että tässäkin asiassa vedän koronasta kaiken ilon irti. Tulin saareen jo perjantai-iltana myöhään, koska Ida oli puodissa lauantaina. Kylmää oli ja tuuli - luoteessa. Karvinen, (joka ei tavallisesti ole mikään vitsiniekka) tarjosi minulle tullessa "lääkettä":
Kamalan pahaa oli ja kaadoin omani takaisin pulloon. Lauantai-iltana verkonlaskun jälkeen lääke oli kuitenkin ihan kelvollista lämmikettä kuuman kaakaon joukossa!
Oravilla on varmasti juhlavuosi! Kuusissa on käpyjä valtavasti:
Viikonlopun aikana kaadettin molempina päivinä kuusi. Homma sujui hienosti: Ensin puu nurin, sitten karsinta, sillä välin kun Karvis pöllitti, niin mina raahasin oksia polttopaikalle. Samatien oksat karsittiin, poltettiin roskat ja minä vielä pikkukirveellä pilkoin oksat sopiviksi vesipadan lämmikkeiksi. Tässä Latosaaren Ylipyromaani elementissään:

Hyvä, että saatiin homma hoidettua, sillä jo eilen olikin ruohikkopalovaroitus voimassa!
Sunnuntai-iltana saunan jälkeen istuin hetken terassilla ihailemassa ilta-aurinkoa. Nautiskelin ajatuksesta, että ollaan saatu koko päivä viettää PUUhamaassa ilman, et tarvii ajatella kaupunkiinlähtöä. Eilen oli nimittäin "koulupäivä", joka toetutettiin tietenkin etäyhteydellä. Napit korvissa istuin koko päivän neulomassa tilausneuletta tietokoneen ruutua katsellen!

Tällä viikolla on tasan vuosi kulunut siitä, kun Tassu sai diabetesdiagnoosin. Sokeriarvot on sahanneet ylös ja alas näihin päiviin asti. Nyt on saatu jo pari viikkoa niin hyviä lukemia, että ollaan voitu jättää muutamana iltana insuliini kokonaan pistämättä!
Oliskohan ulkoilulla ja liikunnalla vaikutusta... Ruoka maistuu kuten ennenkin eli eipä ole laihtumista tapahtunut, vaikka elli suositteli kissojen pahinta kirosanaa reetä (= dieetti).

Jos joku iloitsee siitä, että ilma viimein lämpenee, niin minua voi kiitellä! Tänään on aika kaupungistua ja mennä töihin huomenna. Tulput taitaa päättää vaelluksensa tänne mökille.

perjantai 28. helmikuuta 2020

Heirloom nuttu ja yhteisneulontoja

Tykästyin Sirdarin Heirloomiin. Jotta että halusin neuloskella sitä enempikin. Kiva lapsen jakun malli tupsahti teeteen ohjeisiin ja siitä se sit lähti.
Koska olisin tehnyt mitään täysillä ohjeen mukaan? Ensin piti neuloa hihat pyörönä. No en. Kotona on ihana ikivanha metallinen puikkosetti pitkiä tavispuikkoja ja niillä tein hihat. Lisäsin vaan saumamvarasilmukat. Kaikkien puikkohifistelyjen jälkeen on oikeastaan ihan mukavaakin välillä palata perinteisten pitkien metallipuikkojen pariin... Puikkosettiin liittyy kiva muisto. Lähes ensimmäinen poikaystäväni on ostanut ne lahjaksi joskus 80-luvun puolivälissä Turun Stockmannilta (vai oliko se silloin Citysokos?) Joka tapauksessa setissä on puikot 2-5mm ja se on mulla aina kotona hätävarana. Puikkoihin liitty toinenkin poikaystävämuisto: seuraava ei kestänyt kuunnella puikkojen kilinää formulakisojen aikana... Nykyinen sentään käskee neulomaan pari kerrosta, jos olen oikein huonolla tuulella :)

Lanka: Sirdar Heirloom, menekki 6 kerää, Puikot 3½ ja 4 mm erilaisia. Ohjeesta en sano mitään. Piti olla helppo, mutta vaikeaselkoinen. Nuttu tuli joka tapauksessa. Ja lanka on jännää ketjumaista, joka tuo mukavan elastisuuden. Nuttu, pipo tai ranneke ei venahda tai lörpsähdä.

Vuodenvaihteessa saaatiin puotiin hassunhauska ja samalla romanttinen tilaustyö. Herrahenkilö halusi antaa ystävättärelleen lahjaksi villasukat.. Eikä mitkään tavissukat, vaan nimikoituina ja lemmikkien kuvilla somistettuna. Valokuva lemmikeistä saatiin kuvaviestinä. Minä tikuttelin sukat ja silmukoita jäljittelemällä "nimikoin". Ida taiteili kissan ja koiran.
Tällä viikolla saatiin palaute, että mieluiset olivat! Lankana teetee Pallas, Markus 6-ply ja sallanjämiä.
Joululahjaksi tein 4-vuotialle Ryhmä Hau -sukat. Äiti halus kummipoikansa pojalle samanlaiset. Äiti tikutteli sukat ja minä ompelin kuvat päälle. Toivottavasti nämäkin tunnistetaan ja ovat mieleen. Varmuuden vuoksi äiti teki toiset ihan tavalliset villasukat kyytiin...

Kaikenlaista on viime viikkojen aikana neuloskeltu. Enemmän tai vähemmän onnistuneita. Niistä joskus myöhemmin. Viime viikonloppuna sain tilaisuuden olla ihan vaan itteni kanssa kahdestaan (ja kissan) ja seurata hirmuista myrskyä. Jännityksellä seurasin vedenkorkeutta kotirannassa... Maksimi oli 104 mm. Kävelyteille nousi, mutta parveke oli ihan turvassa!
The Laatupäällikkö eli Tassu ei myrskystä piitannut ollenkaan. Ihmetteli vaan, että missä karkit?
Huomenna Hesan kässämessuille turistiksi ja kahden viikon kuluttua tositoimissa Turkuun. Jänskättää!

torstai 4. huhtikuuta 2019

Musta, valkoinen ja harmaa... kissa tietenkin!

Nyt mä ihan tosissani ymmärrän mitä tarkoittaa se toisen sukan syndrooma! Messuilta on palattu monta viikoa sitten ja viimeinkin tänään jokaiselle mallikissasukalle on pari valmiina. Mulla on ollu neljännen, viidennen ja kuudennen sukan syndrooma ja viime päivät on olleet pelkkää häntää, tassua ja nassua!

Ekan prototyyppisukan pari:
Lanka teetee Salla, menekki 3 pinkkiä, 2 mustaa ja 1 valkoinen. Puikot Ergo 3½.
Yks mies messuilla ajatteli, et kissasukka olis kiva muovipussien säilytykseen. Olin tunkenu lankapusseja sukan sisään, et näyttäis hauskemmalta. Hiukan kutkutteli jättää vihreä parittomaksi mut...
Aikuisten sukkiin siis 3 kerää pohjaväriä, 2 kerää kissaa ja 1 raita. Teetee Sallaa. Koko mallisukissa 39-42.

Lasten sukat meni samalla ohjeella. lankana teetee Pallas ja menekki 2 pohjaa, 2 kissaa ja 1 raita. Puikot 3 mm Addin bambut. Koko näissä jotain 34-36.
Jossain faceryhmässä naurettiin, mut kyllähän kissalla pitää pyyllyreikä olla!
Kivaa oli, mut ehkäpä seuraavaksi tartun huivilankaan ja pyöröpuikkoihin!
Ku ensin oli musta äitikissa ja sit valkoinen isäkissa, ni eiks ollu ihan selvä juttu et pennuista tuli harmaita?

torstai 14. maaliskuuta 2019

Kissalauma lähdössä kässämessuille

Tänne blogiin on jo vuosia tultu hakusanalla Kissasukat! Oikeasti se on toiseksi yleisin hakusana Susun Silmukoiden jälkeen. Sain omat kissasukkani lahjaksi kahdeksan vuotta sitten Ida-Marialta. Hän oli silloin opiskelija ja kesän harjoittelijana Anjalinilla. Nykyisin hän on puotimme verkkokauppavastaava. Yhtenä opinnäytetyönään hän kirjoitti kissasukkien ohjeen, koska sitä alkuperäistä ei löydetty mistään, vaikka haettiin kissojen kanssa. Ei korien. Omat kissasukkani on moneen kertaan parsittu ja äiti on kerran jopa terittänyt ne. Joka päivä kotiin tullessa laitan jalkaan kissasukat. Niistä tulee aina hyvä mieli, vaikka takana olisi kurjakin päivä.

Nyt ohjetta on vähän päivitetty ja selkiytetty. Oikolukijana ja arvokkaana kommentaattorina on toiminut ystäväni Neulefriikki Piiku. Kiitos asiantuntevasta avusta!

Vaikka sukkia on paljon, niin vähän vajavaisina tämä porukka lähtee viikonloppuna Turun Kädentaitomessuille. Ne ovat nimittän kaikki ilman paria! Syntyneet siinä ohjetta säätäessä.  Aikusten sukat on tehty teeteen Sallasta ja lasten sukat samalla ohjeella teetee Pallaksesta. Seuraavaksi kokeilen vauvasukkia teeteen Helmi -vauvalangasta. Messuilla näiden lisäksi tietenkin mukana paljon muutakin. Vähän vanhaa ja vähän uutta - ennen näkemätöntäkin. Uusimmat langat tulla putkahtivat puotiin tänään. Ja hilavitkuttimia on pakattu mukaan kassikaupalla.

Kässämessut Turun Messukeskuksessa 16.-17.3. Samalla lipullä pääsee myös Taide- ja antiikkimessuille ja nukkekotimessuille. Siispä oikea koko perheen tapahtuma. Tuuthan moikkaamaan?

Meidät löydät tutusta paikasta, sieltä C-hallin kulmasta tiskipisteen kohdalta paikalta C70. Mukaan on lauantaina lupautunut neuleiden monitaituri Neulefriikki. Ida-Mariaan saatatte törmätä sunnuntaina, mutta lauantaina hän pitää pystyssä The Lankakauppaa Salon Annankadulla. Verkkokauppahan on auki joka päivä. Nyt ei muuta kuin...
Häntä pystyyn ja menoks!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Laventelisukat ja viikonlopun menyy

Pallakseen tuli viimeinkin uusia värejä. Niin monta, että on ihan vaikeaa valita. Koska kirjoneule ei oo mun juttu, niin valitsin laventelin ja kokeilin sukkanvarteen mallia, joka on talven mittaan vilahdellut vähän siellä sun täällä. Pipoissa ja sukissa.
Puikot oli 3 mm knit pro 15 cm "pikapuikkoni" ja menekki hiukan yli 2 kerää. Tuo mallineule "syö" lankaa yllättävästi, mut on mielestäni kivan näköistä ja helppoa. Riipustelin vähän ohjettakin. Jos vaikka joku muukin tykkäis.
Kantapään tein taas ristiinvahvennettua.

Viikonloppu on mennyt kokolailla sohvannurkassa neuloen. Yksi huivi on vielä pingotuksessa ja kolme sukkaa kesken tai ainakin vailla paria.

Viikonlopun ruokapuoli kulki teemalla "kummallisen makuista". Eilen päätettiin tehdä kalakeittoa. Kesken kauppareissun päätettiin et se olisi aasialaistyyppistä... Karvinen sai vapaat kädet - mitä nyt vähän auttelin kaivamalla kaapeista mausteita.
Eka lusikallinen maistui kummalliselta, toisen lautasellisen jälkeen totesin et vaikka on erikonen maku niin ihan hyvä... Tänään vähän tavallisempi ässäkaupan reseptin mukaan tehty bataattisoselaatikko ja koska sunnuntai, niin puoli lautasellista terveellistäkin.
12 vuotta sitten, kun Tassua vielä odoteltiin, niin meillä oli tiukat periaatteet: Kissaa ei päydälle. Ei ainakaan ruoka-aikaan...Tänään:
Koko perhe yhteisellä sunnuntaiaterialla...