Laventelisukat ja viikonlopun menyy

Pallakseen tuli viimeinkin uusia värejä. Niin monta, että on ihan vaikeaa valita. Koska kirjoneule ei oo mun juttu, niin valitsin laventelin ja kokeilin sukkanvarteen mallia, joka on talven mittaan vilahdellut vähän siellä sun täällä. Pipoissa ja sukissa.

Puikot oli 3 mm knit pro 15 cm "pikapuikkoni" ja menekki hiukan yli 2 kerää. Tuo mallineule "syö" lankaa yllättävästi, mut on mielestäni kivan näköistä ja helppoa. Riipustelin vähän ohjettakin. Jos vaikka joku muukin tykkäis.

Kantapään tein taas ristiinvahvennettua.

Viikonloppu on mennyt kokolailla sohvannurkassa neuloen. Yksi huivi on vielä pingotuksessa ja kolme sukkaa kesken tai ainakin vailla paria.

Viikonlopun ruokapuoli kulki teemalla "kummallisen makuista". Eilen päätettiin tehdä kalakeittoa. Kesken kauppareissun päätettiin et se olisi aasialaistyyppistä... Karvinen sai vapaat kädet - mitä nyt vähän auttelin kaivamalla kaapeista mausteita.

Eka lusikallinen maistui kummalliselta, toisen lautasellisen jälkeen totesin et vaikka on erikonen maku niin ihan hyvä... Tänään vähän tavallisempi ässäkaupan reseptin mukaan tehty bataattisoselaatikko ja koska sunnuntai, niin puoli lautasellista terveellistäkin.

12 vuotta sitten, kun Tassua vielä odoteltiin, niin meillä oli tiukat periaatteet: Kissaa ei päydälle. Ei ainakaan ruoka-aikaan...Tänään:

Koko perhe yhteisellä sunnuntaiaterialla...

Tuolla on räiskäle, naked breakfast ja pikkuruinen kässy

Kuumaa on. Liian kuumaa. Istun mökin terassilla varjossa ja ihan pikkusen käy tuuli. Mietin huomista ja sitä, et on se vaan hienoa, että puodissa on ilmanviilennin... Yks niistä turhakkeista, joita Karvisen "romanttisiksi" lahjoiksikin olen kutsunut <3.

Koska kuumaa niin ei jaksa edes kirjoittaa. Siispä kuvaa pukkaa. Mopsineuloja odotteli laituriprojektin etenemistä. Mä en. Siitä huolimatta eilisaamuna istuin rannassa työkamppeet päällä passissa siltä varalta et mua tarvittais...

Ihan tositoimiinkin pääsin uimalla jotain kettinkiä merestä ja istumalla laiturilla painona. Olin siis tavattoman hyödyllinen! Melkein valmista on. Kuulemma ponttoonin kiinnityksistä tehtiin jäykän sijaan joustava. Asiasta en mitään ymmärrä - varsinkin, kun mun mielestäni laituri keikkuu nyt vähemmän kuin aikaisemmin eli on tukevampi. Voisin ottaa siellä päikkärit, jos ei paistais.

Suunnitelmissa oli paistaa pihagrillissä muurinpohjalettuja. Taikinan tein jo aamusta. Liian kuumaa... Polttavaa. Metsäpalovaarakin. Tilanteen pelasti jälleen kerran se maailman paras mökkihankinta - lankojen värjäykseen (sekin Karvisen romanttinen lahja) tuplakeittolevy:

Koska letut oli taviksia niin pitihän niistä jotain iloa repiä... Vanha partiolainen veresteli muistojaan:

Eka lettu meni vähän ruttuun, mut muut lensikin jo ihan mallikkaasti! Hauskaa oli ja hyvältä maistuivat. Pääruokana jauhelihasoosin kera ja jälkkäriksi jätskin. Pahanlaatuinen korvamato kuitenkin jäi. Tuolla on räiskäle ain yhä tuolla...

Taikinakulhon laitoin likoomaan, ja sieltä Tassukin kävi maistamassa. On viime päivinä ollut pojasta pikkuisen huolta kun se ei juo vaikka on näin kuumaa... Katti muuten osaa hakea ne viileimmät paikat ja ottaa rennosti. Tänä aamuna se löytyi kaivon kannelta.

Perjantaina mökille tullessa ei väsymyksestä eikä lonkkaviasta ollut kuulemma tietoakaan, kun kärmestä jahtasi! Karvis pelasti kissan (ja mitä ilmeisimmin myös sen kärmeksen). Minä olen könynyt mustikkapuskissa bikinit päällä ja kumisaappaat jalassa. Tosin sen verran olen tömistellyt, että luikero on varmasti paennut jo Paraisille!

Ihan liian kuumaa... Ei niitä mustikoitakaan jaksais, mut kun ne huutaa tuolla pihalla kovaan ääneen. Sitäpaitsi siellä on varjopaikkojakin. Kupillinen silloin ja toinen tällöin ja yhtäkkiä niitä onkin litra!

Eilen odottelin auringon laskua ja huokaisin joskus kymmenen jälkeen et "Nyt se perkele viimein meni nukkumaan!"

Edes saunaa ei lämmitetty vaan käytiin iltauinnilla ja huuhdeltiin mökkisuihkulla ja makealla vedellä sinilevät kropasta ennen nukkumaanmenoa. Istuin ulkona niin pitkään ku hiukankin näin neuloa. Prymin Ergo-puikot on pimeessä ihan parhaat!

Aamulla herättiin aikaisin ja kun Tassu tuli aamukierrokseltaan, niin lähdettiin toteuttamaan perinteitä.
Jokavuotinen aamupala Airistolla.

Kahvit olin juonu jo kotirannassa. Tässä mun aamupala - veneen "puikkoteline" on ihan paras!

Aamupalan jälkeen oli aamu-uinnin vuoro. Vähän arastelin. Keskellä ei mitään ja yli neljäkymmentä metriä vettä alla. Annoin Karvisen mennä edeltä:

Ja kun näytti siltä, että kyllä sieltä takaisin veneeseen pääsee, niin hyppäsin itsekin:

Yllättävän vähän oli levää. Kotirannassa oli enemmän. Onnistuneiden aamu-uintien jälkeen annettiin auringon kuivattaa ja skoolattiin nakuna perinteiseen tapaan:

Meillä oli myös salamatkustaja. Hieman juopahtava kukkakärpänen:

Ja tilanteeseen sopiva korkki:

Kotiin tullessa äiti soitti ja käski "pitää vapaapäivän". Mitähän se tarkoitti? Ainakin Tassulle se oli juhlapäivä, kun Karvis fileroi sille hauen:

Aina pitää olla joku kässy. Näin kuumalla ei isompaan veny:

Lanka:teetee Helmi, puikot 2,5 mm Knit Pics 15 cm sukkikset, ohje mun Tundra-sukista niin et 10 silmukkaa puikolla, palmikon vierestä toinen nurja pois. Kantapää junasukan ohjeesta. Menekkiä en tiedä, koska mökin digivaakakin on saanu hellehalvauksen. Mut kerästä varmaan tulis kaks paria.

Ens viikkoa odotellen. Kuumaa on edelleen, mut mun Kesäkauppavuoro Matildassa on torstaina ja sitä ennen Reinikainen keskivikkona äidin ja isän kanssa. Kivaa tedossa. Perästä kuuluu.

Kakkulangasta pullapitkoa ja viikonloppureissu(ja)

Kun edellinen lankakakku oli "leivottu" huiviksi, niin seuraava kakku jo säntäsi puikoille. Alku oli hiukan hankala, sillä myös Anjalinin laatupäällikkö oli tykästynyt lankaan...

Sain kuitenkin ujutetuksi kutimeni Tassun alta pois ja pääsin jatkamaan. Valmistakin oli jo viime viikolla. Huivia piti taas tehdä, mutta lanka itse halusi ponchoksi. Ja kun kakkulangasta oli kysymys niin pullapitkoponcho leipuitui:

Äiti lupautui mallinukeksi.

Lankana teetee Rainbow With Mohair, menekki 1 kakku (150 g = 500 m, 45% akryyli, 40% polyamidi, 15% mohair). Puikot 5 mm Knit Picks kärjet. Alussa 60 cm kaapelilla ja myöhemmin 80 senttisellä.

 Niin kiva tuli, että ohjettakin vähän riipustelin muistiin. Tietokoneen muistilta se taitaa olla kadonnut, mutta onhan mulla vielä alkuperäinen suunnitelmani tallessa:

 Tuossa työn alku, eli ylhäältä alas:

 Viikonloppuna toteutui viimein kesästä asti suunniteltu visiitti ystävien luo Röykkään. Ihan kommelluksitta ei tämäkään matka mennyt. Myös Tassu oli elämänsä ekan kerran hoidossa. Tosin tutussa paikassa ja tuttujen hyvien ihmisten eli Mummin ja Pappan luona mökillä. Tassun ikioma reissukassi pakattiin jo torstaina:

 Perjantaina hoitajat kävivät hakemassa "lapsenlapsen" mukaansa. Jo ennen lähtöä hiekkalaatikon kansi laukesi ja hiekat oli pitkin lattiaa... Joku (katson peiliin) oli kiinnittänyt kannen huonosti... Tassu tapansa mukaan huolehti kovaan ääneen matkamusasta. Raporttia reissusta tuli puhelimitse jo perjantaina moneen otteeseen. Tassulla oli kissan päivät - se sai olla ulkona, sille tarjottiin ahvenfilettä ja katkarapua (ja ties mitä muita herkkuja). Hoitajilla sen sijaan tais olla kovin stressaavaa.

Lauantaina myös meidän matkamme alkoi vähän onnettomasti. Olisikohan ollut kova pakkanen vai mikä, mutta joku pahaenteinen merkkivalo syttyi Karvisen autossa, kun oltiin lähdössä töiden jälkeen Salosta. Eipä siinä muu auttanut, kun ajaa Piikkiöön, vaihtaa auto ja ottaa uusi startti. Kerran reissu jo oli peruuntunut ja taas vastusti, mutta me ei lannistuttu. Mullahan ei ollut mitään hätää - matkalankaa oli ihan riittävästi:

Perille päästyämme (vain yhden harhaanjohtamiseni jälkeen) saimme upeat tervetulotoivotukset järven rannalla. Eipä sen jälkeen haitannut viima tai pakkanen! 

Herkullisen aterian jälkeen majoituimme sviittiimme:

 Jossa vähän myöhemmin saunottiin porukalla. Kynttilänvalossa...

Ja kun tilasuus oli ja paikka ihan vaan mua varten järjestetty, niin hangessa piti tehdä enkelinkuvia monta kertaa! Kamalan ihanaa! Isäntämme kommentti oli et "Hullu se on..." Vaan tiesinhän jo vuosien kokemuksesta, että hulluus on tarttuvaa ja jaettu hulluus ihan parasta ystävyyttä, joten eihän emäntämme jäänyt lauteille kuumissaan hikoilemaan, vaan lähti mukaan hankeen hulluttelemaan!

Illemmalla viestittelin Tassun mummille... vastaus kuului et Mummi oli meinannu saada sydärin ku Tassu oli ollu reissuillaan yli kaks tuntia. Oli ihan varma et kettu tai joku muu mörkö oli Tassun vienyt. Myöhempi kommentti oli et "Sai olla viimeinen kerta". Tosin jo tänään Mummi jo vähän veti takaisin... Pappa oli ollut ihan cool ja todennut, et kyllä se sieltä tulee... ja kun viimein tuli niin ei saanut moitteita vaan katkarapuja. (Jotenkin tuttu tunne...)

Sunnuntaina me tytöt teimme metsäisen pakkaslenkin ja tutustuimme Röykän sairaalan kauniisiin, mutta rapistuneisiin rakennuksiin. Palattuamme saimme nautiskella lämmittävää tomaattikeittoa ja "kauhanuotiolla" paistettua lammasmakkaraa. En oo koskaan ennen ymmärtänyt, miten monikäyttöinen voi olla kaivinkone!

Kotona meitä odotteli Tassu, jolle jääkapissa oli vielä kotievääksi pakatu ahvenfileitä. Ja se hiekkalaatikko - Pappan naruin kokoon kursittuna:

Kyllä se meillekin illan mittaan alkoi kehräämään, vaikka ilme kertoi, että reissussa oli ollut paljon nopeammat portsarit ja parempi tarjoilu!

Kiitokset isäntäväellemme ikimuistoisesta viikonlopusta ja Mummille ja Pappalle Tassun hyvästä hoidosta! t. Susu&Karvinen

Ystävänpäivän lankakakkukekkerit eli ruma ankanpoikanen

Viikko sitten meidän lankakaupasta tulikin kakkukauppa! Monta sorttia kakkua oli (ja on vieläkin) tarjolla. On villakakkua, mohairkakkua, vauvakakkua ja tuttuun puuvillakakkuunkin tuli uusia raikkaita värejä!

Juuri sopivasti ystävänpäivä lähestyi, joten meillä ja muutamassa muussa teeteeSHOPissa järjestettiin keskiviikkona Rainbow-kakkukestit!

Teetee Rainbow With Wool –kakku ei nyt suoranaisesti houkutellut tarttumaan puikkoihin. Se on kuitenkin ainut kokonaan luonnonkuiduista ”leivottu” kakku, joten aloitin siitä. Valitsin omasta mielestäni kamalimman värin. Ajattelin ettei noin rumaa kakkua kukaan osta, joten ei haittaa vaikka siitä ei tulisikaan mitään kelvollista…

Uusia malleja ei lankojen mukana tullut (paitsi babykakulle on vauvanpeitto-ohje), joten loin silmukat ja aloin tikuttelemaan. Jostain syystä mulla on nyt aivoton aina oikein –kausi meneillään. Silmukoitakin tuli luotua melko runsaasti… Ida töissä luritteli et ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”.

Ja ylläri pylläri: mitä pidemmälle neuloin, sitä kauniimmaksi ruma kakku alkoi muuttua. Moni kakku päältä kaunis, mutta tässä kävikin päinvastoin. Aika hyvä kakku tuli vaikka itse sanonkin! Ja muutama muukin on tykännyt. 

Lanka siis teetee Rainbow with wool (50% puuvilla, 50% villa, 200g=680m). Puikkoina Knit Picks 4 mm kärjet 120 cm kaapelilla. Lankaa kului koko kakku. Lopussa vähän jänskätti, et kuinka riittää, mutta pienten luovien ratkaisujen jälkeen se riitti juuri sopivasti. Montaa metriä ei jäänyt. Huivin yläreuna on melkein kaksi metriä ja korkeus keskeltä suunnilleen 45 cm.

Kakkukekkereillä tarjottiin lankakakkujen kera myös kahvit paakelssien kera. Hyvissä ajoin aloin leipomisurakkani. Sukka-Marin mokkaruutuohjeella onnistuu aina. Makean lisäksi ajattelin et pientä suolaista olis kans kiva tarjota. Jotain helppoa sormisyötävää, joka ei sottaa koko puotia. Päädyin tuulihattuihin… Muut ne leipoo tuulihattuja, mut Susu se leipookin lättähattuja! Roskiin meni ensimmäinen pellillinen 😞 Ihan kelvollisia tuli kakkospellillisestä, vaikka ehkäpä mun on parasta kuitenkin pysyä lankakakkujen parissa.

Ja kun juhlinnan alkuun päästiin (ja mokkaruutuja oli jäljellä) niin pidettiin sitten toinenkin päivä kekkereitä! 15.2.2002 minusta tuli onnellinen lankakaupan omistaja! Voi miten aika onkaan kulunut. Tuntuu ihan eiliseltä. Ei millään uskoisi, että siitä on jo kuusitoista vuotta! Niin montaa kynttilää ei mahtunut kakkuun, joten laitettiin vaan yks.

Viikko oli niin täynnä kivoja tapahtumia, että meikäläinen alkoi käymään ylikierroksilla. Keskiviikkona hulttiopuhelin unohtui puotiin, Tassulle unohdin ostaa suikaleita ja kun iltamyöhällä aloin leipomaan lisää lättähattuja niin huomasin ettei kotona ollut edes kananmunia! Torstaina piti kotimatkalta hälyttää Ida tarkistamaan olinko laittanut puodin oven lukkoon… Siispä ihan itse keksitty viikon mieletause kuuluu:

Kun sydän on täynnä, niin pää on ihan tyhjä!

Äidiltä ja isältä saimme ystävänpäiväruusut. Näillä ruusuilla kiitämme myös kaikkia asiakkaitamme sekä kivijalka- että verkkopuodissamme! Tästä on hyvä jatkaa – leipuri Susulla on jo seuraava kakku uunissa eli puikoilla on Rainbow with mohair… Kyllä siitäkin kakusta jotain leivotaan: Näyttää siltä, että pullapitkoa on tulossa. Idallakin kuvassa Rainbow -huivi.

Taidan unohtaa viikonlopuksi suunnittelemani sämpylätaikinan ja pysyä vaan näissä turvallisemmissa leipomuksissa!

Pienissä paketeissa barbin mekkojako?

Yks iltapäivä ennen joulua puodissa poikkesi tuttu asiakas, jolla oli veikeät käsistimet. Ohjeen alkuperää ei muistanut, mutta kertoi miten ne oli tehty ja minä riipustin vihkoon ohjeen. Myöhemmin oli kyllä hankalaa saada omista harakanvarpaista selvää. Ensin tein prototyypit itselleni:

Aika käytännölliset autoa ajaessa nahkahanskojen päällä. Lämmittävät mut sormet eikä nahkahanskat luisuile kylmällä ratilla. No nämä protot ei pahemmin lämmitä, koska ovat niin pienet, että puristavat ja veri ei kierrä. Tosin nyt kun ne ovat käytössä venyneet niin peukkukin pysyy jo lämpimänä. Muoto on varsin kummallinen – niin kuin barbin frillahame tai jotain.

Innostuin kuitenkin tekemään näitä lisää modaten ohjetta vähän väljemmäksi. Ja vähän fiinimmästä langasta – teeteen Tundrasta.

 Näihin kiinnitin heijastinhelmiä. Ajattelin, että ystävä vois käyttää näitä koiralenkillä.

Toiset ystävälle, joka palelee aina ja näpyttelee koko ajan tietsikkaa sormet kohmeessa.

Lankaa kului vajaa kerä/pari ja käytin Ergonomics sukkapuikkoja nro 3½. Alan tottua ergoihin ja ne on aika kivat. Tätä malliakin taidan vielä kokeilla. Onnistuiskohan hahtuvasta huovutetut?

Muutaman Cleany-pesimenkin virkkailin lisää. Palautetta on tullut, että toimii. Itsekin olen käyttänyt omiani ja ihan mainio ja hassunhauska keksintö tämäkin. Langasta on moneksi ja jokaiselle materiaalille oman käyttötarkoituksensa tuumii lankakauppias, joka vielä pari vuotta sitten nokka pystyssä julisti et ”Meillähän ei muovia myyrä!”

Tänä vuonna koko suku ei saanut sukkia. Susun sukkatehdas on ollut jonkinlaisessa lamassa. Tai oikeastaan on yhdet ihnokkilankasukat kesken ja olen päättäny et uusia en ala, ennen kuin ne on valmiit. Toinen sukka puuttuu edelleen. Yritän pinnistellä sen valmiiksi, jotta pääsen tekemään sukkia kivoista langoista.

Kummityttö kysyi syksyn mökkireissulla, et onko liian aikaista kirjoittaa joulupukille. No jos Susu on joulupukin tonttuna niin kannattais kirjoittaa viimeistään heinäkuussa tai peräti tammikuussa ja olla koko vuosi hirveän kamalan kiltti! Toivomuslistalla oli pitkät, lämpimät ja iloisen väriset polvarit, jotka jalassa olisi kiva käpertyä sohvannurkkaan lukemaan kirjoja.

Tuumasta toimeen! Kummitytön lempiväri oli pikkulikkana keltainen (toivottavasti on vieläkin). Heitin kässäpussiin muutaman kerän keltaista teetee Sallaa (kestää konepesun) ja kyytiin kaikki jämäsallat. Silmukkalukuja ja malleja katselin ”sillä silmällä” monestakin paikasta, mutta pääasiassa vaan huvittelin menemään molempia sukkia yhtä aikaa. Toisessa sukassa Knit Picksin Caspian Wood puikot ja toisessa Ergot. Hiukan pelkäsin et onko käsiala samanlaista mutta turhaan. Jos teen kahta sukkaa esim. Zingeillä ja puisilla puikoilla niin käsiala on erilainen. En tiedä mistä johtuu. Ehkäpä niillä metallipuikoilla uskaltaa tikutella tiukempaa.

Joka tapauksessa lopputuloksena oli mun mielestä niin rumat sukat et ne on melkeen hienot! Lankaa vähän päälle 200g.

Vain veljenpoika sai tänä jouluna bambusukat. Ihan tylsän väriset tavikset:

Lanka Hot Socks Rubin, menekki vähän päälle 70 g, puikot 2,5mm Ergonomicsit.

Yksi pieni pukinpaketti on vielä avaamatta ja toinen vasta työn alla, joten päätän raporttini tältä erää tähän ja menen tikuttelemaan. Kuullaan vielä ennen vuodenvaihtdetta! Ehkä. Heippa!